Iinkhombiso Zencwajana Ethi, IPilo NomSebenzi WobuKrestu IHlelo LomHlangano WeBandla
© 2024 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
JULAYI 1-7, 2012
AMAGUGU ASELIZWINI LAKAZIMU AMARHUBO 57-59
UJehova Uhlangahlanganisa Labo Abaphikisana Nabantu Bakhe
bt-ZU 220-221 ¶14-15
‘Ezingxenyeni Ezikude Kakhulu Zomhlaba’
14 UStefanu wafakaza ngesibindi ngaphambi kokuba izitha zakhe zimbulale. (IzE. 6:5; 7:54-60) Phakathi ‘nokushushiswa okukhulu’ okwaba khona ngaleso sikhathi, bonke abafundi, ngaphandle kwabaphostoli, basakazekela kulo lonke elaseJudiya neSamariya. Kodwa lokho akuzange kuwumise umsebenzi wokunikeza ubufakazi. UFiliphu waya eSamariya “washumayela ngoKristu” futhi kwaba nemiphumela emihle kakhulu. (IzE. 8:1-8, 14, 15, 25) Ngaphezu kwalokho, siyatshelwa: “Labo ababehlakazwe usizi olwaqubuka ngoStefanu bahamba baze bayofika eFenike, eKhupro nase-Antiyokiya, kodwa beshumayela kumaJuda kuphela. Nokho, amanye amadoda phakathi kwabo avela eKhupro naseKhurene afika e-Antiyokiya ashumayeza abantu abakhuluma isiGreki, ememezela izindaba ezinhle zeNkosi uJesu.” (IzE. 11:19, 20) Ngaleso sikhathi, wushushiso olwasakaza isigijimi soMbuso.
15 Esikhathini sethu kwenzeka okufanayo ezweni elaliyiSoviet Union. Izinkulungwane zoFakazi BakaJehova zadingiselwa eSiberia, ikakhulu ngawo-1950. Ngenxa yokuthi babehlala ezindaweni ezihlukahlukene, izindaba ezinhle zazilokhu zisakazeka kulelo zwe elikhulu. Kwakungenakwenzeka ngoFakazi abaningi kangaka ukuba bathole imali yokuhamba amakhilomitha angaba ngu-10 000 bayomemezela izindaba ezinhle! Uhulumeni ngokwawo owabathumela. Omunye umzalwane wathi: “Iziphathimandla yizo ezasiza izinkulungwane zabantu abaqotho eSiberia ukuba zazi iqiniso.”
Izinto ZakaZimu Eziligugu
“Dzimelelani, Ningasikinyeki”
16 Yiba nehliziyo edzimeleleko. IKosi uDavida yathi angeze yaphelelwa lithando ngoJehova lokha nayibhinako ithi: “Maye! Zimu ihliziywami idzimelele.” (Rhu. 57:7) Nathi singaba nehliziyo edzimeleleko ngokuthembela kuJehova ngokupheleleko. (Funda iRhubo 112:7.) Cabanga ukuthi kwamsiza njani lokhu u-Bob ekukhulunywe ngaye phambilini. Lokha nakatjelwa bona kuzokubekelwa iingazi eqadi ukwenzela bona nakungenzeka kutlhogeke zisetjenziswe, waphendula wathi nange kuba nethuba elinjalo lokuthi afakelwe iingazi uzokukhamba esibhedlela khonokho. Ngokukhamba kwesikhathi, u-Bob wathi: “Akhenge ngizaze ukuthi ngizokwenzani begodu bengingakatshwenyeki ngalokho okungenzeka.”
17 U-Bob bekadzimelele ngombana wathatha isiquntwesi kade ngaphambi kokobana aye esibhedlela. Kokuthoma, bekafuna ukuthabisa uJehova. Kwesibili wafundisisa lokho iBhayibheli neencwadi zethu ezisekelwe eBhayibhelini ezikutjhoko ngokucwengeka kokuphila neengazi. Kwesithathu, bekaqiniseka ukuthi ukulandela iinqophiso zakaJehova kuzomlethela iimbusiso ezingapheliko. Nathi singaba nehliziyo edzimeleleko nanyana singaqalana nananyana ngiziphi iinlingo.
JULAYI 8-14
AMAGUGU ASELIZWINI LAKAZIMU AMARHUBO 60-62
UJehova Uyasivikela Begodu Usiphephelo Sethu
it-2 1118 ¶7
Umbhotjhongo
Nalisetjenziswa Ngokomfanekiso. Labo abakholwako bebalalele uJehova banevikeleko elikhulu, njengombana kwabhina uDavida wathi: “[Jehova] usiphephelo sami, umbhotjhongo oqinileko ongivikela enabeni.” (IR 61:3) Labo abaziko ukuthi igama lakhe litjho ukuthini nalabo abalithembako bebalijamele ngokuthembeka, akukafuzi basabe litho ngombana: “Igama lakaJehova limbhotjhongo oqinileko. Olungileko ugijimela kiwo begodu avikeleke.”—IzA 18:10; madanisa neyoku-1Sa 17:45-47.
it-2 1084 ¶8
Itende
“Itende” belisetjenziswa ngendlela engokomfanekiso eendaweni ezinengi. Itende lomuntu bekuyindawo yokuphumula nesivikelo ebujamweni bezulu. (Gen 18:1) Malungana nesiko lokwamukela iimvakatjhi, iimvakatjhezo bezikholelwa ukuthi zizokutlhogonyelwa begodu zizokuhlonitjhwa lokha umuntu nakazingenisa ngetendeni. Nje-ke isAmbulo 7:15 nasikhuluma ngesiqubuthu esikhulu uZimu ‘azokululela itendakhe phezu kwaso,’ sikhuluma ngokuvikeleka. (IR 61:3, 4) U-Isaya ukhuluma ngamalungiselelo azokwenziwa mfazi kaZimu, iZiyoni, awenzela amadodana azowabeletha. Watjelwa ukuthi ‘enze indawo yetende lakhe ibe yikulu.’ (Isa 54:2) Nakenza njalo ukhulisa indawo evikela abantwana bakhe.
w02-ZU 4/15 16 ¶14
Imithetho KaNkulunkulu Yenzelwe Ukusizuzisa
14 Ukungaguquguquki komthetho kaJehova kuyasiqinisekisa. Kulezi zikhathi zeziyaluyalu esiphila kuzo, uJehova uyidwala eligxilile, njengoba ekhona kusukela phakade kuze kube phakade. (IHubo 90:2) Wathi ngaye siqu: “Mina Jehova angiguquki.” (Malaki 3:6) Izindinganiso zikaNkulunkulu ezilotshwe eBhayibhelini zinokwethenjelwa ngokuphelele—ngokungafani nobishi lwemibono yabantu eshintsha njalo. (Jakobe 1:17) Ngokwesibonelo, kwaphela iminyaka izazi zengqondo zithuthukisa indlela eyekelelayo yokukhulisa izingane, kodwa kamuva ezinye zashintsha umqondo zavuma ukuthi iseluleko sazo sasiyiphutha. Izindinganiso neziqondiso zezwe ziya ngapha nangapha njengokungathi zipheshulwa umoya. Nokho, iZwi likaJehova alishintshashintshi. Sekungamakhulu eminyaka iBhayibheli linikeza iseluleko sendlela yokukhulisa izingane ngothando. Umphostoli uPawulu wabhala: “Bobaba, ningabacasuli abantwana benu, kodwa qhubekani nibakhulisa ngesiyalo nangokuqondisa umqondo kukaJehova.” (Efesu 6:4) Yeka indlela okuqinisekisa ngayo ukwazi ukuthi singathembela ezindinganisweni zikaJehova; ngeke zishintshe!
Izinto ZakaZimu Eziligugu
w06-ZU 6/1 11 ¶6
Amaphuzu Avelele ENcwadi Yesibili YamaHubo
62:11. UNkulunkulu akudingeki athembele emandleni avela ndawana-thile. Nguye uqobo onguMthombo wamandla. ‘Izikhwepha zingezakhe.’
JULAYI 15-21
AMAGUGU ASELIZWINI LAKAZIMU AMARHUBO 63-65
“Ithando Lakho Elithembekileko Lingcono Kunokuphila”
w01-ZU 10/15 15-16 ¶17-18
Ubani Oyosihlukanisa Nothando LukaNkulunkulu?
17 Lubaluleke kangakanani kuwe uthando lukaNkulunkulu? Ingabe uzizwa njengoDavide, owabhala: “Ngokuba umusa wakho umnandi kunokuphila; izindebe zami ziyakukudumisa. Ngiyakukubonga ngisaphila; ngiyakuphakamisa izandla zami egameni lakho”? (IHubo 63:3, 4) Ngempela nje, ikhona yini into enikezwa ukuphila kwaleli zwe engcono kunokujabulela uthando lukaNkulunkulu nobungane bakhe obuqotho? Ngokwesibonelo, ingabe ukuphishekela umsebenzi wokuziphilisa ochumayo kungcono kunokuba nokuthula kwengqondo nenjabulo ebangelwa ukuba nobuhlobo obuseduze noNkulunkulu? (Luka 12:15) Amanye amaKristu kuye kwadingeka akhethe phakathi kokulahla uJehova nokufa. Lokho kwenzeka koFakazi BakaJehova abaningi emakamu okuhlushwa amaNazi eMpini Yezwe II. Ngaphandle kwabambalwa kakhulu, abafowethu abangamaKristu bakhetha ukuhlala othandweni lukaNkulunkulu, bezimisele ukufa uma kudingekile. Labo abahlala ngobuqotho othandweni lwakhe bangaqiniseka ukuthi bayothola ikusasa laphakade kuNkulunkulu, into izwe elingenakusinika yona. (Marku 8:34-36) Kodwa kuhileleke okungaphezu ngisho kokuphila okuphakade.
18 Nakuba kungenakwenzeka ukuphila phakade ngaphandle kukaJehova, ake uzame ukucabanga ukuthi bekungaba njani ukuphila okude kakhulu ngaphandle koMdali wethu. Bekuyoba okunganelisi, okungenanjongo yangempela. UJehova uye wanika abantu bakhe umsebenzi owanelisayo ukuba bawenze kulezi zinsuku zokugcina. Ngakho singaqiniseka ukuthi lapho uJehova, uMfezi Omkhulu Wezinjongo, enikeza ukuphila okuphakade, kuyogcwala izinto ezithakazelisayo nezinenjongo esingazifunda futhi sizenze. (UmShumayeli 3:11) Kungakhathaliseki ukuthi siyocwaninga kangakanani ezinkulungwaneni zeminyaka ezizayo, ngeke neze sikuqonde ngokugcwele “ukujula kwengcebo nokuhlakanipha nolwazi lukaNkulunkulu.”—Roma 11:33.
“Thokozani Ngakho Koke”
Kuqakatheke khulu ukuthokoza uZimu. Siyaqiniseka ukuthi ngezinye iinkhathi uyacabanga ngezipho ezinengi uZimu asipha zona, nezipho aragela phambili ngokusipha zona. (Dut. 8:17, 18; IzE. 14:17) Kunokuthi ucabange kancani ngokulunga kwakaZimu. Kubayini ungathathi isikhathi sakho bona ucabangisise ngeembusiso ezinengi uJehova akupha zona nazipha abantu obathandako. Ukuzindla ngomusa kaJehova kuzokwenza ubone indlela akuthanda ngayo.—1 Jwa. 4:9.
Hlala Uzindla Ngezinto ZakaZimu
7 Ukufunda nokuzindla ngokufundako akusimdlalo. Ngikho kungaba kuhle bona uzindle ngesikhathi lapho ungakadinwa khona, endaweni enganazinto ezizokuthikazisa, endaweni ethulileko. Umrhubi uDavida bekazindla phakathi nobusuku asembhedenakhe. (IRhubo 63:7, [63:6, NW]) UJesu ngitjho nanyana bekanganasono naye wakhetha indawo ethulileko bona azindle bekathandaze.—Lukasi 6:12.
w09-ZU 7/15 16 ¶6
Lingisa UJesu Ngokufundisa Ngothando
6 Siyakujabulela ukukhuluma ngezinto esizithandayo. Lapho sikhuluma ngento eyigugu kithi, siba nomdlandla futhi sibonakalise intshiseko nemfudumalo. Lokhu kuyiqiniso ikakhulu lapho sikhuluma ngomuntu esimthandayo. Ngokuvamile, siyakulangazelela ukuxoxela abanye lokho esikwaziyo ngalowo muntu. Siyambabaza, simdumise futhi simmelele. Lokhu sikwenza ngoba sifuna nabanye bamthande lowo muntu nezimfanelo zakhe njengathi.
Izinto ZakaZimu Eziligugu
w07-ZU 11/15 15 ¶6
Ingabe Uletha Ukuqabuleka Kwabanye?
Kulula kakhulu ukubhidliza isakhiwo kunokwakha esisha. Leso simiso sokubhidliza nokwakha siyasebenza nasenkulumweni yethu. Njengabantu abangaphelele, sonke sinamaphutha. INkosi uSolomoni yathi: “Akekho umuntu olungileyo emhlabeni oqhubeka enza okuhle futhi angoni.” (UmShumayeli 7:20) Kulula ukubona amaphutha omunye umuntu bese simgxeka ngamazwi ahlabayo. (IHubo 64:2-4) Ngakolunye uhlangothi, ukugcina inkulumo yethu yakha kudinga ikhono.
JULAYI 22-28, 2012
AMAGUGU ASELIZWINI LAKAZIMU AMARHUBO 66-68
UJehova Usithwalela Imithwalwethu Qobe Langa
Indlela UJehova Aphendula Ngayo Imithandazwethu
15 Esikhathini esinengi imithandazwethu ayiphenduleki ngokusimangaliso. Kodwana iimpendulo esizifumanako zingilokho esikutlhogako bona sihlale sithembekile kuBabethu wezulwini. Yeke tjhejisisa indlela uJehova aphendula ngayo imithandazwakho. Udade u-Yoko wazizwa ngasuthi uJehova akayiphenduli imithandazwakhe kodwana wathoma ukuzibhala phasi izinto azibawa kuJehova. Ngemva kwesikhathi waqala incwadakhe walemuka ukuthi uJehova uphendule imithandazwakhe eminengi neminye esele alibele ngayo. Ngaso soke isikhathi kuhle ukuthi sijame kancani siqale indlela uJehova aphendula ngayo imithandazwethu.—Rhu. 66:19, 20.
w10-ZU 12/1 23 ¶6
Cabangela Abazali Abangabodwa
UJehova waphefumulela ukuba kubhalwe izingoma ezingcwele, noma amahubo, ama-Israyeli ayezihlabelela lapho ekhulekela. Cabanga ngesikhuthazo abafelokazi nezintandane zakwa-Israyeli ababesithola lapho behlabelela izingoma eziphefumulelwe nguNkulunkulu ezazibakhumbuza ukuthi “unguyise” “nomahluleli” wabo nokuthi uyobanika impumuzo. (IHubo 68:5; 146:9) Nathi singamkhuthaza umzali ongayedwa ngamazwi angasoze awakhohlwa. Nakuba sekudlule iminyaka engu-20, uRuth ongumzali ongayedwa ukhumbula isikhathi esamthinta inhliziyo lapho ubaba othile ongumakad’ ebona ethi kuye: “Uwakhulisa kahle kakhulu amadodana akho. Yibambe kanjalo.” URuth uyaqhubeka: “Ukuzwa lawo mazwi evela kuye kwangithinta kakhulu.” “Amazwi anomusa awumuthi ophilisayo” ngempela futhi angakhuthaza umzali ongayedwa ngendlela ongakaze uyicabange. (IzAga 15:4, Contemporary English Version) Akhona yini amazwi okuncoma aqotho ongawasho kumzali ongayedwa?
w09-ZU 4/1 31 ¶1
UYise Wezintandane
“UNKULUNKULU unguyise wezintandane . . . esendaweni yakhe yokuhlala engcwele.” (IHubo 68:5) Lawo mazwi aphefumulelwe asifundisa isifundo esithinta inhliziyo ngoJehova uNkulunkulu—uyazazi izidingo zabantu abahluphekayo. Ukukhathalela kwakhe abantwana abashonelwe umzali kwakubonakala ngokucacile eMthethweni awunika ama-Israyeli. Ake sihlole lapho iBhayibheli likhuluma khona okokuqala ‘ngentandane,’ ku-Eksodusi 22:22-24.
UJehova Uyakusiza Bona Uphumelele
17 Funda iRhubo 40:5. Umnqopho womuntu okhwela intaba kufika esiqongolweni. Njengombana akhuphuka intaba, kuneendawo angajama kizo aqalaqale ubuhle bendawo. Ngendlela efanako, akhuziphe isikhathi ucabange ngendlela uJehova akwenza ukghodlhelele ngayo ngitjho nalokha uqalene nemiraro. Ekupheleni kwelanga ngalinye, zibuze: ‘Ngisibone njani isibusiso sakaJehova namhlanjesi? Nanyana imirarwami isaragela phambili, uJehova ungisiza njani bona ngiyikghodlhelelele?’ Linga ukubona okunganani isibusiso sinye sakaJehova esikwenze waphumelela.
Izinto ZakaZimu Eziligugu
w06-ZU 6/1 10 ¶5
Amaphuzu Avelele ENcwadi Yesibili YamaHubo
68:18—Zazingobani “izipho ezingabantu”? Zazingamadoda athile ayephakathi kwalawo athunjwa ngenkathi kunqotshwa iZwe Lesithembiso. Kamuva, lawo madoda abelwa ukusiza amaLevi emsebenzini wawo.—Ezra 8:20.
JULAYI 29–ARHOSTOSI 4
AMAGUGU ASELIZWINI LAKAZIMU IRHUBO 69
Indlela Izinto Ezenzeka KuJesu Ezabikezelwa Ngayo KuRhubo 69
Bamlinda UMesiya
17 UMesiya bekazokuhloywa ngaphandle kwesizathu. (Rha. 69:4) Umpostoli uJwanisi wadzubhula uJesu athi: “Ingathana zange ngenze hlangana nabo iimmangaliso ezingazange zenziwe mumuntu omunye, bebangekhe babe nomlandu wesono. Kodwana gadesi sebabonile engikwenzileko, bangihloyile mina noBaba. Lokhu bekufanele bona kwenzeke, khona kuzakuthi okugwaliweko emthethweni wabo kuzaliseke: ‘Bangihloye ngaphandle kwesizathu nesincani.’” (Jwa. 15:24, 25) Kanengi “uMthetho” utjho woke uMtlolo. (Jwa. 10:34; 12:34) Ukulandisa kwamaVangeli kutjengisa bona uJesu wahloywa, khulukhulu badosiphambili bekolo yamaJuda. Ukungezelela kilokho, uKrestu wathi: ‘Iphasi alinasizathu sokunihloya nina, kodwana lihloye mina, ngombana mina ngihlala ngilitjela bona izenzo zalo azikalungi.”—Jwa. 7:7.
w10 12/15 8 ¶7-8
Tjhisekela Ukukhulekela Kweqiniso
7 Esinye isenzakalo epilweni kaJesu sanikela ubufakazi obunamandla betjisakalo anayo. Bekusekuthomeni kwekonzwakhe, ngePhasika laka-30 C.E. UJesu nabafundi bakhe beza etempeleni babona ‘abathengisa iinkomo, izimvu, namazuba; nabatlharulula imali bahlezi eentafuleni zabo.’ UJesu wasabela njani, begodu lokho kwabafundisani abafundi bakhe?—Funda uJwanisi 2:13-17.
8 Khuyini uJesu ayenzako nayitjhoko esenzakalweneso eyakhumbuza abafundi bakhe amezwi asiporofido welinye irhalani lakaDavidi elithi: “Ukutjhisakalela indlwakho kungidlile.” (Rha. 69:9) Kubayini kunjalo? Ngombana lokho uJesu akwenzako bekungabanga yingozi ekulu. Ngaphezu kwalokho, abanegunya etempeleni—abapristi, ababhali nabanye—bebanesandla ebhizinisini lokwenza inzuzo ngalokho ebekwenzeka lapho. Ngokweneka nokuthikazisa ihlelo labo, uJesu wazenza inaba labadosiphambili bangesikhatheso. Njengombana abafundi babuhlahlubisisa kuhle ubujamo, ‘ukutjhisakalela indlu kaZimu,’ namtjhana itjisakalo ngokukhulekela kweqiniso bekubufakazi obusepakameni. Nokho-ke, khuyini itjisakalo? Ihlukile ekurhabeni?
g95-ZU 10/22 31 ¶4
Kungakubulala Yini Ukudabuka Kwenhliziyo?
Abanye bathi ukudabuka kwenhliziyo kwakuyimbangela yokufa kukaJesu Kristu, okwaprofethwa lokhu ngaye: “Ukuthukwa [kuyidabukisile, NW] inhliziyo yami, ngigula kakhulu.” (IHubo 69:20) Ingabe lamazwi kumelwe aqondwe njengoba enjalo? Mhlawumbe, ngoba amahora andulela ukufa kukaJesu ayebangela umunyu—hhayi ngokomzimba kuphela kodwa nangokomzwelo. (Mathewu 27:46; Luka 22:44; Heberu 5:7) Ngaphezu kwalokho, kungenzeka ukudabuka kwenhliziyo kwabangela ukuba kuphume “igazi namanzi” enxebeni lomkhonto kuJesu ngemuva nje kokufa kwakhe. Ukuqhuma kwenhliziyo noma komthambo wegazi omkhulu kungophisela igazi esifubeni noma kuyi-pericardium—ulwelwesi olunoketshezi olumboze inhliziyo. Noma ngabe wayegwazwe kuphi kwakungabangela ukuphuma kwalokho okwakuyobonakala ‘njengegazi namanzi.’—Johane 19:34.
it-2 650
Itjhefu
Malungana noMesiya, kwabikezelwa bona uzokunikelwa “itjhefu” bona ayidle. (IR 69:21) Ngaphambi kokuthi uJesu Krestu abulawe, wanikelwa iwayini elihlanganiswe nenyongo, nakalizwako wabhala ukusela isiselwesi esidakako, ebesenzelwe ukuthi angezwa ubuhlungu khulu. Nakutlolwa ukuzaliseka kwesiphorofidwesi, uMatewu (27:34) usebenzise igama lesiGirigi elithi-kho·leʹ (inyongo), okuligama elifana nalelo elifumaneka ku-Septuagint yesiGirigi kuRhubo 69:21. Nanyana kunjalo, iVangeli lakaMarkosi likhuluma ngemire (Mar 15:23), begodu lokho kwenza kuphethwe ngokuthi “itjhefu” namkha ‘inyongo’ ekukhulunywa ngayo ‘bekuyimire.’ Kungenzeka nokuthi isiselo esifakwe itjhefu besinenyongo nemire.
Izinto ZakaZimu Eziligugu
w99-ZU 1/15 18 ¶11
Phakamisa Izandla Ezithembekile Ngomthandazo
11 Abantu abaningi bathandaza kuphela ukuze bacele okuthile, kodwa uthando lwethu ngoJehova uNkulunkulu kufanele lusishukumisele ukuba simbonge futhi simdumise kokubili emthandazweni wangasese nakowasobala. UPawulu wabhala: “Ningakhathazeki ngalutho, kodwa kukho konke izicelo zenu mazaziwe uNkulunkulu ngomthandazo nangokunxusa kanye nokubonga; futhi ukuthula kukaNkulunkulu okudlula konke ukucabanga kuyoqapha izinhliziyo zenu namandla enu engqondo ngoKristu Jesu.” (Filipi 4:6, 7) Yebo, ngaphezu kokunxusa nezicelo, kufanele simbonge uJehova ngezibusiso ezingokomoya nezingokwenyama. (IzAga 10:22) Umhubi wahlabelela: “Nikela kuNkulunkulu umnikelo wokubonga, uzigcwalise izithembiso zakho koPhezukonke.” (IHubo 50:14) Futhi ingoma kaDavide ewumthandazo yayinalawa mazwi athinta inhliziyo: “Ngiyakulibonga ngehubo igama likaNkulunkulu, ngimphakamise ngokubonga.” (IHubo 69:30) Akufanele yini nathi senze okufanayo emthandazweni wasobala nakowangasese?
ARHOSTOSI 5-11, 2012
AMAGUGU ASELIZWINI LAKAZIMU AMARHUBO 70-72
‘Tjela Isizukulwana Esilandelako’ Ngamandla KaZimu
w99-ZU 9/1 18 ¶17
Basha—Qeqeshani Amandla Enu Okuqonda!
17 Ukugwema izingibe zikaSathane kuyodinga ukuba uhlale uqaphile—futhi ngezinye izikhathi kudinge isibindi esikhulu. Phela, ngezinye izikhathi ungazithola ungangqubuzani nje nontanga yakho kuphela, kodwa nezwe lonke. Umhubi uDavide wathandaza: “Wena uyithemba lami, Nkosi Jehova, ithemba lami kwasebusheni bami. Nkulunkulu, ungifundisile kwasebusheni bami; ngizilandile izimangaliso zakho kuze kube manje.” (IHubo 71:5, 17) UDavide uyaziwa ngesibindi sakhe. Kodwa waba nini naso? Esemusha! Ngisho nangaphambi kokubhekana kwakhe noGoliyati okudumile, uDavide wayesebonise isibindi esingavamile lapho evikela umhlambi kayise—ebulala ingonyama nebhere. (1 Samuweli 17:34-37) Nokho, uDavide wanika uJehova lonke udumo ngobuqhawe abubonisa, embiza ngokuthi “ithemba lami kwasebusheni bami.” Ikhono likaDavide lokuncika kuJehova lamenza wakwazi ukubhekana nanoma yiziphi izilingo. Nawe uzothola ukuthi uma uncika kuJehova, uzokunika isibindi namandla ‘okunqoba izwe.’ —1 Johane 5:4.
g04-ZU 10/8 23 ¶3
Kufanele Sibaphathe Kanjani Asebekhulile?
Umhubi wathandaza: “Ungangilahli esikhathini sokuguga; ungangishiyi lapho nje amandla ami ephela.” (IHubo 71:9) UNkulunkulu ‘akazilahli’ izinceku zakhe ezithembekile ngisho nalapho zona zingase zibe nomuzwa wokuthi aziselona usizo. Umhubi akazange abe nomuzwa wokuthi uJehova umshiyile; kunalokho, waqaphela isidingo sokuba ancike kuMenzi wakhe ngisho nakakhulu njengoba ekhula. UJehova uvuza ubuqotho obunjalo ngokusekela umuntu kukho konke ukuphila kwakhe. (IHubo 18:25) Ngokuvamile ukusekela okunjalo kuvela kwamanye amaKristu.
Sebenzela UJehova Ingakafiki Imihla Emimbi
4 Njengombana sewunelwazi elingaka olibuthelele yoke iminyaka le, ungazibuza naku umbuzo, ‘Ngizokwenzani-ke ngokuphila kwami njengombana naku namandla ngisesenawo?’ Ilemuko onalo njengomKrestu likuvulela ithuba elihle khulu abanye abanganalo. Okufunde ngoJehova ungakutjela abasesebatjha. Abanye bangaqiniswa nakukuzwa izinto ozilemukiswe kukhonza uZimu. Ikosi uDavidi yawathandazela amathuba anjalo, nayithi: “Kwasebutjheni bami Zimu, ungifundisile. . . . Njengombana sengimdala ngithukghele, ungangitjhiyi Zimu bengikhulume ngamandlakho eenzukulwaneni, okutjho ubungorho bakho kibo boke abazakubelethwa.”—Rhu. 71:17, 18.
5 Ungakuveza njani-ke ukuhlakanipha okuzuze yoke iminyaka le? Angekhe wazimemela kwakho na iinceku zakaZimu ezisesezincani bona nizokwakhana? Mhlamunye ungabe bewubabawe bakuphekelele nesimini, ubatjengise ukuthi wena bewuthatjiswa yini kangaka ngoJehova. U-Elihu wekadeni wathi: “Akukhulume isikhathi, iminyaka ifundise ukuhlakanipha.” (Job. 32:7) Umpostoli uPowula naye wakhuthaza abomma abamaKrestu anelemuko ukuthi bakhuthaze abanye ngamezwi nangesibonelo. Wathi: “Abafazi abadala . . . ababe ngabafundisa okuhle.”—Tit. 2:3.
Izinto ZakaZimu Eziligugu
it-1 768
IYufrathe
Umkhawulo Wesifunda Esinikelwe U-Israyeli. Esivumelwaneni asenza no-Abrahama, uZimu wathembisa ukunikela isizukulwana saka-Abrahama inarha “kusukela emlanjeni weGibhide ukuya emlanjeni omkhulu, umlambo iYufrathe.” (Gen 15:18) Isithembiswesi sabuyelelwa enarheni ka-Israyeli. (Eks 23:31; Dut 1:7, 8; 11:24; Jtj 1:4) Yokuthoma yeenKronike 5:9 iveza ukuthi ezinye zeenzukulwana zakaRubeni zangesikhathi sangaphambi kokubusa kwakaDavida, zakhulisa indawazo yokuhlala “kufikela ekuthomeni kommango oseMlanjeni iYufrathe.” Nanyana kunjalo, njengombana iYufrathe beyikude ngamakhilomitha ama-800 nawukhamba ngepumalanga yeGiliyadi (1Kr 5:10), lokhu kungatjho ukuthi bakwaRubeni bakhulisa indawabo kusukela ePumalanga yeGiliyadi ukuya emkhawulweni weRhalawumba leSiriya, okuyirhalawumba elifika eYufrathe. (I-RS ithi, “kusukela ebungenweni berhalawumba elingehlangothini leYufrathe”; i-JB ithi, “ukuya ekuthomeni kwerhalawumba eliphelela emlanjeni iYufrathe.”) Kubonakala ngasuthi isithembiso sakaJehova sazaliseka kokuthoma hlangana nesikhathi sokubusa kwakaDavida noSolomoni, lokha imikhawulo yendawo ka-Israyeli nayikhuliswa bona ihlanganise umbuso weTsoba wama-Aramu ukuyokufikela emlanjeni iYufrathe, kungenzeka bewumagega nengcenye edlula etlhagwini yeSiriya. (2Sa 8:3; 1Kh 4:21; 1Kr 18:3-8; 2Kr 9:26) Ngebanga lobukhulu bayo, kanengi beyibizwa ngokuthi ‘Mlambo.’—Jtj 24:2, 15; IR 72:8.
ARHOSTOSI 12-18, 2012
AMAGUGU ASELIZWINI LAKAZIMU AMARHUBO 73-74
Kuthiwani Nange Unomona Ngabantu Abangalotjhi UZimu?
“UJehova Uyabezwa Abadanileko”
14 Umtloli weRhubo 73 bekamLevi. Yeke, bekanelungelo elihle lokulotjha uJehova endlinakhe. Nanyana kunjalo, kwakhe kwaba nesikhathi lapho azizwa agandelelekile. Lokho akhenge kubangelwe kukuthi ukhanukela ubumbi ebebenziwa babantu, kunalokho walinyazwa kukuthi bebabonakala baphumelela. (Rhu. 73:2-9, 11-14) Bekababona banakho koke, banezinto ezihle, bathabela ipilo begodu bangatshwenywa lilitho. Ukubabona kwabo ngasuthi bayaphumelela kwamphatha kabuhlungu kangangobana wathi, “Kube lilize kobana ngihlambulule ihliziywami, ngahlamba izandla zami ngimsulwa ngombana ngakhathazwa ilanga loke, njalo ekuseni ngahlunguphazwa.” Kuyakhanya bona bekakhasela eziko.
“UJehova Uyabezwa Abadanileko”
15 Funda iRhubo 73:16-19, 22-25. UmLevi ‘wangena . . . ngethempelini’ lakaZimu. Lapho kunabantu abalotjha uZimu khona, wehlisa ummoya wakghona ukucabangisisa kuhle begodu wathandaza. Ngokwenza njalo, wakghona ukubona ukuthi indlela acabanga ngayo beyibudlhadlha begodu sele athome ukukhamba endleleni ezomtjhidisela kude noJehova. Wabona nokuthi abantu abakhohlakeleko bakhamba “eendaweni ezibutjhelelezi” begodu ‘bazokutjhatjalaliswa nya.’ Into ebeyizomsiza bona angadani begodu angagandeleleki kuqala izinto ngendlela kaJehova. Ukwenza kwakhe njalo, kwamsiza waba nokuthula begodu wathaba kangangobana wathi “ngaphandle kwakho [Jehova] ephasini akunanto engiyikhanukelako.”
16 Khuyini thina esikufundako? Akukafuzi sizizwe kabuhlungu nasibona abantu abakhohlakeleko baphumelela. Ngombana ithabo labo akusingelamambala begodu angeze baphumelela esikhathini esizako. (UMtj. 8:12, 13) Nawuvumela ihliziywakho ibe buhlungu ngebanga lalokho, uzozibangela imiraro bewutjhide kuZimu. Yeke, nawuzizwa ngasuthi ihliyizwakho iba buhlungu nawubabona baphumelela, yenza lokho okwenziwa mLevi. Landela isinqophiso sakaZimu sokuthi uzihlanganise nabantu abamthandako nabazimisele ukwenza intandwakhe. Ithabo lakho nalivela kuJehova uzokuthaba kwamambala. Begodu uzokuhlala endleleni etjhinga ‘ekuphileni kwamambala.’—1 Thim. 6:19.
Yiba Nekholo NjengoMosi
5 Ungalwisana njani-ke nokuthaba “isikhatjhana esonweni”? Ungakhohlwa bona ubumnandi besono ngebesikhatjhana. Ikholo lakho alikwenze ubone bonyana “iphasi neenkanuko zalo kuyadlula.” (1 Jwa. 2:15-17) Khumbula ukuthi linjani ingomuso lezoni ezingatjhugulukiko. Abantwabo ‘baseendaweni ezitjhelelako’ njengombana bazokuba nesiphetho esibuhlungu! (Rhu. 73:18, 19) Nawulingekela esonweni khewuzibuze ukuthi ‘Vele ngilo leli ingomuso engilifunako na?’
UngaVumeli Litho LikuKhandele Bona UZuze IDumo
3 Umrhalani waveza bona bekaqiniseka bonyana uJehova uzombamba ngesandla sokudla begodu amdosele ephazimulweni yamambala. (Funda iRhalani 73:23, 24.) UJehova ukwenza njani lokhu? UJehova udosela iinceku zakhe ezithobekileko ephazimulweni ngokuzidumisa ngeendlela ezinengi. Uzibusisa ngokwazi intando yakhe. (1 Kor. 2:7) Labo abalalela ilizwi lakhe begodu bamthobele ubanikela idumo lokuba nobuhlobo obutjhideleneko naye.—Jak. 4:8.
4 Godu uJehova uphathise iinceku zakhe igugu eliphazimulako lekonzo yobuKrestu. (2 Kor. 4:1, 7) Ikonzo le idosela ephazimulweni. Kilabo abasebenzisa ilungelo labo lekonzo bona bamdumise begodu kuzuze nabanye, uJehova uyathembisa: “Ngizobadumisa abangidumisako.” (1 Sam. 2:30) Abantu abanjalo badunyiswa ngokuba nebizo elihle noJehova begodu pheze ezinye iinceku zakaZimu zikhuluma kuhle ngabo.—IzA. 11:16; 22:1.
5 Kuthiwani ngengomuso lalabo ‘abathemba uJehova begodu bahlale endlelenakhe’? Bayathenjiswa: “[UJehova] uzokuphakamisa bona udle ilifa lephasi. Lokha abantu abambi batjhatjalaliswa, uzokubona.” (Rha. 37:34) Baqale phambili ekuthabeleni idumo elingeze lamadaniswa lokufumana ukuphila okungapheliko.—Rha. 37:29.
Izinto ZakaZimu Eziligugu
it-2 240
ULeviyathani
IRhubo 74 likhuluma ngomlando kaZimu wokusindisa abantu bakhe, amavesi 13 no-14 aveza indlela engokomfanekiso asindisa ngayo u-Israyeli eGibhide. Endabeni le, igama elithi ‘iimbandana ezikulu zelwandle [NgesiHebheru, than·ni·nimʹ, ubunengi begama elithi tan·ninʹ]’ lisetjenziswe njengenye indlela yokubiza ‘uLeviyathani’ begodu ukuphahlazwa kweenhloko zakaLeviyathani kungaqalisela ekuphahlazweni kokuhlulwa kwakaFaro nebutho lakhe ngesikhathi sokuFuduka. ITestamende Elidala lesi-Aramu lisebenzisa elithi “abanamandla bakaFaro” esikhundleni selithi “iinhloko zakaLeviyathani.” (Madanisa noHez 29:3-5, lapha uFaro afaniswa khona ‘nesilwana esikhulu esisabekako selwandle’ phakathi kweemfesi zeNayili; kunye noHez 32:2.) Kubonakala ngasuthi u-Isaya 27:1 ufanisa uLeviyathani (LXX, “idragoni”) netshwayo lombuso, okuyihlangano ekulu yephasi loke ebuswa ngiloyo okuqaliselwa kuye ‘njengenyoka’ ‘nedragoni.’ (sAm 12:9) Lesi ngesinye seemphorofido sokubuyiselwa kwaka-Israyeli begodu ‘isijeziso’ sakaJehova kuLeviyathani kufuze sihlanganise neBhabhiloni. Nanyana kunjalo, amavesi 12 no-13 afaka hlangana i-Asiriya neGibhide. Nje-ke uLeviyathani endabeni le, uqalisela ehlanganweni yephasi loke namkha umbuso ophikisana noJehova nabantu abamlotjhako.
ARHOSTOSI 19-25, 2012
AMAGUGU ASELIZWINI LAKAZIMU AMARHUBO 75-77
Kubayini Kungakafuzi Uzikhakhazise?
Abantu BakaZimu Bahluke Njani?
4 Ngemva kokuthi uPowula athe abantu bazakuba ngabazithanda bona nabathanda imali, wabuye wathi godu bazakuba ngabazikhakhazisako, abazibona bangcono kunabanye nabakhukhumeleko, okumimikghwa eyenza abantu bazizwe babakhulu kunabanye. Lokhu kubangelwa makghonwabo, indlela abajame ngayo ngokweemali nendlela ababumbeke ngayo. Abantwaba bafuna ukuthandwa nokuhlonitjhwa. Esinye isazi satlola ngomuntu ozikhakhazisako sathi, “Uzibona angcono khulu kunabanye abantu.” Abanye bathi abantu abazikhukhumezako bayanyenya nababona abanye abantu bazikhukhumeza.
5 UJehova ukuhloyile ukuzikhukhumeza. Uyawahloya “amehlo aziphakamisako.” (IzA. 6:16, 17) Ukuzikhukhumeza kutjhidisela umuntu kude noZimu. (Rhu. 10:4) Ukuzikhukhumeza kungobunye bobuntu obumbi bakaSathana. (1 Thim. 3:6) Kuyadanisa ukuthi ngitjho nabakhulekeli bakaJehova abathembekileko bakhe bazikhukhumeza. U-Uziya iKosi yakwaJuda yathembeka kuZimu iminyaka. IBhayibheli lithi: “Kodwana ukudlondlobala kwaka-Uziya kwamenza wazikhukhumeza kwaba kukuwa kwakhe njalo. Azange asathembeka kuSomnini uZimakhe, wangena ngethempelini lakaSomnini kobana ayotjhisa itjhwalo e-aldarini lalo.” IKosi uHezikhiya nayo khekwaba nesikhathi lapho yazikhukhumeza khona.—2 Kron. 26:16; 32:25, 26.
w06-ZU 7/15 11 ¶2
Amaphuzu Avelele ENcwadi Yesithathu NeYesine YamaHubo
75:4, 5, 10—Yini efanekiselwa igama elithi “uphondo”? Izimpondo zesilwane ziyisikhali esinamandla. Ngakho, igama elithi “uphondo” lifanekisela amandla. UJehova uvusa izimpondo zabantu bakhe, abaphakamise, kuyilapho ‘enquma izimpondo zababi.’ Siyaxwayiswa ukuba ‘singaluphakamiseli phezulu uphondo lwethu’ ngokuthi sibe nesimo sengqondo sokuqhosha nokuzazisa. Njengoba kunguJehova osiphakamisayo, izabelo eziwumthwalo wemfanelo esizithola ebandleni kufanele sizibheke njengezivela kuye.—IHubo 75:7.
Izinto ZakaZimu Eziligugu
w06-ZU 7/15 11 ¶3
Amaphuzu Avelele ENcwadi Yesithathu NeYesine YamaHubo
76:10—“Ukufutheka komuntu” kungamdumisa kanjani uJehova? Lapho uNkulunkulu evumela abantu ukuba basiphathe ngendlela ebonisa ukuthi basithukuthelele ngenxa yokuthi siyizinceku zakhe, kungaba nomphumela omuhle. Noma ibuphi ubunzima esingase sibhekane nabo bungasiyala ngandlela-thile. UJehova uvumela ukuhlupheka kuphela ngezinga lokuba kusiqeqeshe. (1 Petru 5:10) ‘Ukufutheka komuntu okusele, uNkulunkulu uyakubhinca.’ Kuthiwani uma sihlupheka size sife? Nalokhu kungamdumisa uJehova ngoba labo abasibona sikhuthazela ngobuqotho bangase baqale ukukhazimulisa uNkulunkulu.
ARHOSTOSI 26–SEPTEMBA 1
AMAGUGU ASELIZWINI LAKAZIMU IRHUBO 78
Ukungathembeki Kwaka-Israyeli—Sibonelo Esiyelelisako
w96-ZU 12/1 29-30
“Khumbulani izinsuku Ezadlula”—Ngani?
Ngokudabukisayo, ama-Israyeli ngokuvamile azinikela esonweni sokukhohlwa. Kwaba namuphi umphumela? ‘Abuye amlinga uNkulunkulu, amdabukisa oNgcwele ka-Israyeli. Awakhumbulanga isandla sakhe nosuku awahlenga ngalo ezitheni.’ (IHubo 78:41, 42) Ekugcineni, ukukhohlwa kwawo imiyalo kaJehova kwaphumela ekubeni awalahle.—Mathewu 21:42, 43.
Isibonelo esihle sabekwa umhubi owabhala: “Ngiyakukhumbula izenzo zikaJehova, yebo, ngikhumbule izimangaliso zasendulo, ngicabange ngawo wonke umsebenzi wakho, ngizindle ngezenzo zakho.” (IHubo 77:11, 12) Ukukhumbula okunjalo kokuzindla ngenkonzo yokwethembeka nezenzo zikaJehova zothando zezikhathi ezadlula kuzosinika amandla ashukumisayo, isikhuthazo nokwazisa okudingekile. Futhi, ‘ukukhumbula izinsuku zangaphambili’ kungasusa ukukhathala futhi kungasishukumisela ukuba senze konke esingakwenza futhi sikhuthazele ngokukholeka.
w06-ZU 7/15 17 ¶16
Gwemani ‘Ukububula’
16 Ukububula kusenza sigxile kithi ngokwethu nasezinkingeni zethu, sikhohlwe izibusiso esizijabulelayo njengoFakazi BakaJehova. Uma sinokuthambekela kokukhononda, kudingeka sihlale sizikhumbula lezi zibusiso ukuze sikunqobe. Ngokwesibonelo, ngamunye wethu unelungelo elimangalisayo lokubizwa ngegama likaJehova. (Isaya 43:10) Singahlakulela ubuhlobo obuseduze naye, futhi siyakwazi ukukhuluma ‘noMuzwi womthandazo’ nganoma isiphi isikhathi. (IHubo 65:2; Jakobe 4:8) Ukuphila kwethu kunenjongo ngempela ngoba siyayiqonda impikiswano yobukhosi bendawo yonke futhi siyakhumbula ukuthi kuyilungelo kithi ukugcina ubuqotho kuNkulunkulu. (IzAga 27:11) Singahlanganyela njalo ekushumayeleni izindaba ezinhle zoMbuso. (Mathewu 24:14) Ukuba nokholo emhlatshelweni wesihlengo kaJesu Kristu kusenza sikwazi ukuba nonembeza ohlanzekile. (Johane 3:16) Lezi yizibusiso esizijabulelayo kungakhathaliseki ukuthi yini esiyikhuthazelelayo.
w11-ZU 7/1 10 ¶3-4
Ingabe UJehova Unayo Imizwa?
Umhubi uthi: “Yeka ukuthi babedlubulunda kaningi kangakanani kuye ehlane!” (Ivesi 40) Ivesi elilandelayo liyanezela: “Ngokuphindaphindiwe babevivinya uNkulunkulu.” (Ivesi 41) Phawula ukuthi umbhali uchaza umkhuba wabo wokudlubulunda. Lo moya omubi waqala ngokushesha nje ngemva kokuba bekhululwe eGibhithe. Abantu baqala ukukhononda ngoNkulunkulu, bengabaza ukuthi uzokwazi nokuthi uzimisele yini ukubanakekela. (Numeri 14:1-4) Incwadi yabahumushi beBhayibheli ithi igama elithi “babedlubulunda” lingase “lihunyushwe ngokuthi ‘bamelana noNkulunkulu benza izinhliziyo zabo zaba lukhuni’ noma ‘baphikisana noNkulunkulu.’” Nokho, ngenxa yesihe sakhe, uJehova wayebathethelela lapho bephenduka. Kodwa babebuyela ezindleleni zabo zakudala badlubulunde, futhi abawuyekanga lowo mkhuba.—IHubo 78:10-19, 38.
UJehova wayezizwa kanjani njalo lapho abantu bakhe abaguquguqukayo bedlubulunda? Ivesi 40 lithi: “Babemenza azizwe kabuhlungu.” Enye inguqulo ithi “babemdabukisa.” Enye incwadi yeBhayibheli iyachaza: “Lokhu kusho ukuthi indlela amaHebheru aziphatha ngayo yayizwisa ubuhlungu—njengoba nje kunjalo ngengane engalaleli nedlubulundayo.” Njengoba nje ingane engalawuleki ingazwisa abazali bayo ubuhlungu obukhulu, ama-Israyeli adlubulundayo “amzwisa ubuhlungu oNgcwele ka-Israyeli.”—Ivesi 41.
Izinto ZakaZimu Eziligugu
w06-ZU 7/15 11 ¶4
Amaphuzu Avelele ENcwadi Yesithathu NeYesine YamaHubo
78:24, 25—Kungani imana libizwa ngokuthi “okusanhlamvu kwasezulwini” nangokuthi “isinkwa sabanamandla [izingelosi]”? Ayikho kulezi zinkulumo esho ukuthi imana kwakuwukudla kwezingelosi. Libizwa ngokuthi “okusanhlamvu kwasezulwini” ngoba lalivela ezulwini. (IHubo 105:40) Njengoba izingelosi, noma “abanamandla,” zihlala ezulwini, inkulumo ethi “isinkwa sabanamandla” ingase isho nje ukuthi lalilungiselelwe uNkulunkulu, ohlala ezulwini. (IHubo 11:4) Kungenzeka futhi ukuthi uJehova wasebenzisa nezingelosi ekulungiseleleni ama-Israyeli imana.