IBULUNGELO-THUNGELELWANO LesiThala
LesiThala
IBULUNGELO-THUNGELELWANO
IsiNdebele
  • IBHAYIBHELI
  • IINCWADI
  • IMIHLANGANO
  • lff isif. 39
  • Indlela UZimu Aqala Ngayo Iingazi

Ncancabe asinayo ividiyo

Ncancabe, kube nomtjhapho nakufakwa ividiyo

  • Indlela UZimu Aqala Ngayo Iingazi
  • Thabela Ukuphila Ngokungapheliko!—Funda IBhayibheli
  • Iinhlokwana
  • Incwadi Efanako
  • FUNDA NGOKUNGENELELEKO
  • ISIRHUNYEZO
  • HLOLA OKUNGENZASI
  • Iingcenyana Zeengazi Neendlela Zokuhlinza
    ‘Hlalani Ethandweni LakaZimu’
  • Uqala Ukuphila Ngendlela UZimu Akuqala Ngayo?
    ‘Hlalani Ethandweni LakaZimu’
  • Unombono KaZimu Ngokuphila?
    Kutjho Ukuthini Ukuhlala Ethandweni LakaZimu?
  • Isiphetho
    Kutjho Ukuthini Ukuhlala Ethandweni LakaZimu?
Thabela Ukuphila Ngokungapheliko!—Funda IBhayibheli
lff isif. 39
Isifundo 39. Indlela iingcenye zeengazi ezibonakala ngayo ku-microscope.

ISIFUNDO 39

Indlela UZimu Aqala Ngayo Iingazi

Egadangisiweko
Egadangisiweko
Egadangisiweko

Iingazi ziqakatheke khulu. Ngaphandle kwazo akekho kithapha ongaphila. Njengombana aMdali, uZimu unelungelo lokutjho ukuthi iingazi singazisebenzisa njani. Utheni ngeengazi? Kghani umuntu angazidla namkha afakelwe zona? Ungazithatha njani iinqunto ezihle ngendaba le?

1. UJehova uziqala njani iingazi?

UJehova watjela abantu ebebamlotjha ekadeni, wathi: “Umphefumulo wananyana yini ephilako ziingazi zayo.” (Levitikusi 17:14) KuJehova, iingazi zijamele ukuphila. Ukuphila kusisipho esivela kuZimu, nje-ke neengazi zicwengile.

2. Ngikuphi ukusetjenziswa kweengazi uZimu angakufuniko?

UJehova wayala abantu ebebamlotjha ekadeni bona bangadli iingazi. (Funda uGenesisi 9:4 noLevitikusi 17:10.) Wabuye waveza ukuqakatheka komyalo lokha isihlopha esibusako nasizakutjela amaKrestu bona ‘atjhide . . . eengazini.’—Funda izEnzo 15:28, 29.

Kutjho ukuthini ukutjhida eengazini? Nange udorhodere akutjela bona ulise utjwala, bengeze wabusela. Inga-kghani bewungadla ukudla okunotjwala namkha bakufake bona emthanjeni? Ngeze. Ngendlela efanako, umyalo kaZimu othi sitjhide eengazini utjho ukuthi singaziseli namkha sidle inyama engakophiswa. Akukafuzi sidle ukudla okufakwe iingazi.

Kuthiwani ngokulatjhwa kusetjenziswa iingazi? Ezinye iindlela zokulatjhwa azikhambisani nomthetho kaZimu. Lokhu kuhlanganisa ukufakelwa iingazi namkha iingcenye zazo ezipheleleko, okuma-red cells, ama-white cells, ama-platelets ne-plasma. Ezinye iindlela zokulapha kungenzeka zingakhanyi kuhle bona ziphikisana nomthetho kaZimu. Ngokwesibonelo, ezinye iindlela zokulatjhwa zihlanganisa ukusetjenziswa kweengcenyana zeengazi. Ezinye iindlela zihlanganisa ukusetjenziswa kweengazi zomuntu olatjhwako. Nasicabangisisa ngendlelezi, omunye nomunye kufuze azithathele isiqunto sakhe.a—Galatiya 6:5.

FUNDA NGOKUNGENELELEKO

Hlolisisa bona ungazenza njani iinqunto zokulatjhwa nakusetjenziswa iingazi.

3. Khetha iindlela zokulatjhwa ezithabisa uJehova

Singazithatha njani iinqunto ngezokwelatjhwa ezikhambisana nendlela uZimu aqala ngayo iingazi? Dlala IVIDIYO, ngemva kwalokho nicoce ngokuqakatheka kokuthatha amagadango alandelako.

IVIDIYO: Singazithatha Njani Iinqunto Ngezokwelatjhwa Ezihlanganisa Iingazi? (5:47)

  • Thandaza ubawe ukuhlakanipha.—Jakopo 1:5.

  • Rhubhulula iinkambisolawulo zeBhayibheli, ubone ukuthi ungazisebenzisa njani.—IzAga 13:16.

  • Funisisa bona ngiziphi iindlela zokwelatjhwa ezifumaneka endaweni yangekhenu.

  • Khetha bona ngiziphi iindlela ezingamukeleki kuwe.

  • Qiniseka bona isiqunto osithathako sizokutjhiya unonembeza onganamlandu.—IzEnzo 24:16.b

  • Tjheja bona akunamuntu okufuze akutjele bona uthathe siphi isiqunto malungana nendaba ethinta unembeza, lokhu kuhlanganisa umuntu otjhade naye, umdala nofana umuntu okufundela iBhayibheli.—Roma 14:12.

  • Tlola phasi isiqunto sakho.

Isithombe: Indoda ithatha isiqunto ngezokwelatjhwa. 1. Iyathandaza. 2. Yenza irhubhululo ekhomphyutheni, isebenzisa iBhayibheli neencwadi ezisekelwe eBhayibhelini. 3. Ikhuluma nodorhodere.

4. AboFakazi bakaJehova bafuna ukulatjhwa ngendlela engcono

Kuyakghonakala ukunamathela emthethweni kaZimu malungana neengazi begodu ufumane ukulatjhwa okungcono ngaphandle kokusetjenziswa kweengazi. Dlala IVIDIYO.

IVIDIYO: Ikulumiswano noPhrofesa Massimo P. Franchi, M.D. (1:36)

Funda uTitosi 3:2, bese nicoca ngombuzo lo:

  • Kubayini kufuze sikhulume ngehlonipho nangommoya ophasi nasikhuluma nabodorhodere?

Irhalasi elineengazi lihlukaniswe ngokweengcenye zalo ezine ezitlolwe ngamaledere u-A, B, C no-D.

Okungakavumeleki

Lokho umKrestu angakhetha kikho

A. I-plasma yeengazi

Iingcenyana ze-plasma

B. Ama-White cells

Iingcenyana zama-White cells

C. Ama-Platelets

Iingcenyana zama-Platelets

D. Ama-Red cells

Iingcenyana zama-Red cells

5. Nange iindlela zokulatjhwa zihlanganisa iingcenyana zeengazi

Iingazi zakhiwa ziingcenye ezine, ezima-Red cells, ama-White cells, ama-Platelets ne-plasma. Iingcenyezi ziineengcenyana zeengazi ezinengi.c Ezinye iingcenyanezi ziyasetjenziswa lokha nakulatjhwa umuntu namkha ukumsiza bona angasaphumi iingazi.

Naziza eengcenyaneni zeengazi umKrestu omunye nomunye kufuze athathe isiqunto esisekelwe kunembezakhe obandulwe liBhayibheli. Abanye bangaqunta ukungavumi ukulatjhwa ngeengcenyana zeengazi. Abanye bangathi unembezabo uyabavumela bona bamukele iingcenyana zeengazi.

Nawuthatha isiqunto cabanga ngombuzo lo:

  • Ngingamhlathululela njani udorhodere bona kubayini ngingavumeli namkha ngivumela iingcenyana ezithileko?

OMUNYE ANGABUZA: “Yini engakalungi ngokwamukela ukufakelwa iingazi?”

  • Ucabangani?

ISIRHUNYEZO

UJehova akafuni sizisebenzise kumbi iingazi.

Buyekeza

  • Kubayini uJehova aqala iingazi njengezicwengileko?

  • Sazi njani bona umyalo kaZimu othi sitjhide eengazini uhlanganisa nokufakelwa iingazi?

  • Ungasithatha njani isiqunto esihle malungana nokulatjhwa kusetjenziswa iingazi?

Uzimisele ukwenzani?

HLOLA OKUNGENZASI

Khuyini okufuze ucabange ngayo ngaphambi kokuqunta ukulatjhwa kusetjenziswa iingazi zakho?

“Imibuzo Evela Ebafundini” (IsiThala, Oktoba 15, 2000)

Khuyini ongayicabanga nawuqunta bona uzokwamukela iingcenyana zeengazi?

“Imibuzo Evela Ebafundini” (IsiThala, Juni 15, 2004)

Funda bona abadala abasemakomidini wezeembhedlela babasekela njani abafowabo nabodadwabo.

UJehova Uyabasekela Abagulako (10:23)

a Funda isiFundo 35 isihloko esithi, “Singazithatha Njani Iinqunto ezivuthiweko?”

b Funda isihlokwana esithi, “Nange iindlela zokulatjhwa zihlanganisa iingcenyana zeengazi” nesiThasiselo 3, esinesihloko esithi, “Iindlela Zokulatjhwa Ezihlanganisa Iingazi” kunye ne-Nkonzo YoMbuso yangoNovemba 2006, amakhasi 3-6.

c Abanye abodorhodere abawuboni umehluko hlangana neengcenye zeengazi neengcenyana zakhona. Ngalokho kungatlhogeka bona uhlathululele udorhodere ibanga lokungamukeli ukufakelwa iingazi namkha ama-Red cells, ama-White cells, ama-Platelets namkha i-plasma.

    Iincwadi ZesiNdebele (2008-2025)
    Phuma
    Ngena
    • IsiNdebele
    • Yabelana
    • Okunyulako
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Imibandela
    • Iinkambiso Zokubulunga Ifihlo
    • Ukuhlelwa Kwemininigwanakho Eyifihlo
    • JW.ORG
    • Ngena
    Yabelana