Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w16 December pp. 29-31
  • Kasalehda Aktikitik—Iei Elen Erpit

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Kasalehda Aktikitik—Iei Elen Erpit
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2016
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • ERPIT ME KOHSANG ATAIL KASALEHDA AKTIKITIK
  • Mpahi​—Ia Duwen Eh Wia Kamwahupatail?
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2020
  • “Mie Aramas Erpit Men Rehmwail me Kak Wehwehki Soahng Koaros?”
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2008
  • Kasalehda me Ke Kehlail Sang ni Omw Kin Mpahi
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2023
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2016
w16 December pp. 29-31
Sounapwalih me mah kan koasoiong lih emen me lingeringer

Kasalehda Aktikitik Iei Elen Erpit

Toñi, me eh doadoahk iei en sewese me mah kan, padik pehl en wenihmwo oh lih emen ritingada. Liho lipwoare oh lingeringerki en Toñi eh pwand en kohla rehn eh nohno me mahlahr. Toñi sohte pwand, ahpw ni kadek, e pekmahk ong liho pwehki ara sawehwepene.

NI AHNSOU me Toñi pwurehng pwurala, liho pil pwurehng lipwoare. Dahme Toñi wia? E nda: “Met uhdahn wia irair apwal ehu. Sohte kahrepen eh wia soangen lokaia kamedek pwukat.” Ahpw, Toñi pwurehng pekmahk oh ndaiong liho me e wehwehki apwal me e ahneki.

Ma kowe Toñi, dahme ke pahn wia? Ke pahn song en kasalehda aktikitik? E pahn apwal ong uhk en kaunda omw lingeringer? Ni mehlel, ele e sohte pahn mengei en kanengamah nan soangen irairo. Ma kitail kin pwunod de lingeringer, e uhdahn kin apwal en kolokol atail aktikitik.

Ahpw Paipel kangoange Kristian kan en kin aktikitik. Mahsen en Koht kin kapahrekihong met erpit. Seims nda: “Mie aramas erpit men rehmwail me kak wehwehki soahng koaros? Eri, en kasalehda sang ni eh mour mwahu oh sang ni eh wiewia mwahu kan me e kin wia ni mpahi oh erpit.” (Seims 3:13) Ni ahl dah me aktikitik kin kasalehda erpit sang powe? Oh dahme kitail kak wia pwehn kakairada soangen irair wet?

ERPIT ME KOHSANG ATAIL KASALEHDA AKTIKITIK

Aktikitik kak kameleileidi emen. “Sapengki ngihl tikitik kin kameleilei lingeringer, ahpw ngihl kehlail kin kamwakidada.”​—Lep. Pad. 15:1.

Kasalehda lingeringer kin kahrehiong irairo en suwedla pwehki e kin kalaudehla, duwehte tuwi eh kahrehiong kisiniei en kin wie lullul. (Lep. Pad. 26:21) Weksang met, en sapeng ni aktikitik kin kalapw kahrehda meleilei. E pil kak kameleileidi emen me kin lemei.

Toñi pein kilang met eh wiawi. Ni liho eh kilang ahn Toñi sapeng ni aktikitik, e tepida sengiseng. E kawehwehda me pein ih oh eh peneineio ahneki kahpwal tohto. Toñi wia mehn kadehde mwahu, oh tepida onop Paipel rehn liho, met pwehki eh kasalehda meleilei oh popohl.

Aktikitik kak kahrehiong kitail en peren. “Meid pai me nan kapehd opampap akan; pwe re pahn ale dahme Koht ketin inoukihong irail!”​—Mad. 5:5.

Dahme kahrehda me aktikitik kan kin peren? Me tohto me kin lemei mahso kin peren ahnsou wet pwehki arail kin kasalehda aktikitik. Arail mour mwahula, oh re ese me mie ahnsou kaselel ehu me kohkohdo. (Kol. 3:12) Adolfo, me wia sounapwalih me kin seiloak nan Spain, tamanda mwomwen eh mour mwohn eh iangala padahk mehlel.

Adolfo nda: “Ei mour ahnsowo sohte katepe. I kin kalapw lingeringer, kahrehda ekei kompoakepahi ko kin masak mwomwen ei kin aklapalap oh tiahk lemei. Mehkot wiawi me kahrehiong ei mouro en wekila. I iang pei oh mie me doakoahki ie naip pak weneu oh I kereniong mehla pwehki nta laud kohsang paliwereiet.”

Ahpw met Adolfo kin padahkihong meteikan en kasalehda aktikitik sang ni mwomwen arail lokaia oh kahlemeng mwahu. Me tohto kin perenki ih pwehki e kin kasalehda kadek. Adolfo nda me e perenki wekidekla kan me e kak wiahda. Oh e kin kalahngankihong Siohwa eh ketin sewese ih kakairada irair en aktikitik.

Atail aktikitik kin kaperenda Siohwa. “Samwa, ke en loalokongla, I ahpw pahn kin pereperen; e pahn mie ei pasapeng ong mehmen me pahn kauwei ie.”​—Lep. Pad. 27:11.

Sapwellimen Siohwa imwintihti me keieu laud, Tepilo, kin kauwe ih. Mie kahrepen Koht en ketin engiengda pahn soangen uhwong wet, ahpw Paipel kawehwehda me Siohwa “sohte kin mwadang lingeringerda.” (Eks. 34:6) Ni atail kin nantihong kahlemengih Koht eh sohte kin ketin mwadang lingeringerda oh eh ketin aktikitik, kitail kin idawehn erpit me kin inenen kaperenda Siohwa.​—Ep. 5:1.

Sampah ahnsou wet kin diren lemei. Ele kitail kak tuhwong aramas akan me kin “aksuwei oh pohnmwahso; re pahn kamwakara, . . . karaun likamw oh pehmara, lemei.” (2 Tim. 3:2, 3) Ahpw, met sohte pahn kauhdi ahn Kristian men eh pahn kakairada irair en aktikitik. Mahsen en Koht katamankihong kitail me “erpit me kin sang powe, . . . pil kansenamwahu, kapohl.” (Seims 3:17) Ni atail kin kasalehda meleilei oh toupahrek, kitail kin kadehdehda me kitail ahnekiher erpit sang powe. Soangen erpit wet pahn kamwakid kitail en sapeng ni aktikitik ni ahnsou me emen lemei ong kitail oh kitail pahn uhdahn karanihala Siohwa me ketin wia Utupen erpit me sohte irepe.

Ia Duwen Atail en Kakairada Irair en Aktikitik

Ma ahn emen wiewia ong uhk lemei oh sohte pahrek, dahme kak seweseiuk en meleilei oh mwekid ni ahl ehu me kin kaperenda Siohwa? Ke sou doudouloale ire kesempwal pwukat pah?

  1. 1 LIKSANG ELEN MADAMADAU EN SAMPAH.​—1 Kor. 2:12. Aramas tohto kin kapahrekiong aktikitik duwehte luwet. Irail nda me pwe aramas emen en kehlail oh kommwad, e anahne kasalehda eh pepehm oh mwomw lemei. Soangen madamadau wet kin kasalehda madamadau en sampah ahpw kaidehn erpit sang powe. Ni mehlel, Paipel kin kasalehda ni sansal me aktikitik wia irair kehlail ehu. E mahsanih: “Kaweid ni kanengamah oh aktikitik kak kalowehdi me kahngohdi oh me lapalap akan.”​—Lep. Pad. 25:15.

    Medemedewe peidek pwukat:

    Ia duwe, I kin kilangwohng irair en aktikitik nin duwen kilelepen kehlail de luwet?

    I kin nantihong soikala “wiewia kan nin duwen ahnepen aramas,” duwehte lingeringer de akamai?​—Kal. 5:19, 20.

  2. 2 KIHONG AHNSOU EN DOUDOULOALE SOAHNG KAN. “Aramas mwahu kin medemedewe mwohn ar pahn kin wia ar pasapeng. Aramas suwed kin mwadangete sapeng, ahpw ar pasapeng kin kahrehda kahpwal.” (Lep. Pad. 15:28) Ma kitail kin koasoi ni ahnsou me kitail lingeringer, kitail kakete nda mehkot me kitail pahn koluhkihla. Ahpw ni atail kin doudouloale de medemedewe mwohn atail pahn koasoi, kitail pahn kak kameleileikitaildi, sapeng ni aktikitik, oh met pahn kahrehda meleilei.

    Medemedewe peidek pwukat:

    Dahme I pahn wia ma I tuhwong emen me kin mwadang lingeringer?

    Pwehn ahneki popohl, I kak pohnsehsehla wiewia sapahrek wet?​—Lep. Pad. 19:11.

  3. 3 KALAPW KAPAKAP. Kapakapki sapwellimen Koht manaman, me iei manaman me keieu laud nanleng oh nin sampah. (Luk 11:13) Tamataman me wahn sapwellimen Koht manaman kin pidada aktikitik oh kaunda pein kitail. Adolfo nda: “Kapakap ni ngidingid ong Siohwa kin uhdahn kesempwal ong ie, ahpw mehlel ni ahnsou me I mi nan irair apwal akan.” Siohwa pil pahn ketin sapengala atail peki sapwellime manaman ma kitail kin “poadidiong kapakap ahnsou koaros.”​—Rom 12:12.

    Medemedewe peidek pwukat:

    I kin kalapw kapakapki me Siohwa en ketin kasawih ei mohngiong oh dahme kin kamwakid ie?

    I kin peki sapwellime manaman oh erpit pwehn mwekid ni ahl ehu me kin kaperenda ih?​—Mel. 139:23, 24; Seims 1:5.

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share