Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w17 January pp. 22-26
  • Ke Kak Kolokol Omw Mpahi Pahn Kasongosong kan

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Ke Kak Kolokol Omw Mpahi Pahn Kasongosong kan
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2017
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • NI AHNSOU ME ATAIL IRAIR KAN WEKILA
  • NI METEIKAN AR KAUWE DE KAPINGA KITAIL
  • NI ATAIL WIAHDA PILIPIL KAN
  • KALAUDEHLA ATAIL MPAHI
  • Dahme Kahrehda Mpahi Kin Kesempwalte
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2017
  • “Aramas Mpahi Kan—Ihr Me Loalokong”
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2001
  • Iang Omw Koht Kekeid ni Aktikitik
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2020
  • Parsilai​—Mehn Kahlemeng en Mpahi
    Atail Mour en Kristian oh Kalohk—Doaropwehn Kasukuhl ong Mihting—2022
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2017
w17 January pp. 22-26
Ohl mah men pitihedi soukohpo sang Suda

Ke Kak Kolokol Omw Mpahi Pahn Kasongosong kan

“Iang omw Koht kekeid ni mpahi.”​—MAIKA 6:8, NW.

KOUL KAN: 48, 1

IA DUWEN MPAHI EH KAK SEWESE KITAIL EN . . .

  • apwalihala mwahu atail pwukoa kan?

  • dadaur ni meteikan ar kauwe de kapinga kitail?

  • wiahda pilipil mwahu kan?

1-3. Dahme soukohpo sang Suda sohte wia, oh ia imwilahn met? (Menlau kilang tepin kilel.)

NANMWARKI SEROPOHAM en Israel kauwada pei sarawi ehu en kaudok likamw nan kahnimw en Pedel. Siohwa ketin poaronehla soukohp men sang Suda pwehn padahkihong Seropoham duwen rohng ehu me pid kadeik. Soukohp aktikitik menet peikiong Siohwa oh wia dahme e ketin mahsanihong ih. Nanmwarkio uhdahn lingeringerda pahn soukohpo, ahpw Siohwa ketin doarehla ih.​—1 Nan. 13:1-10.

2 Siohwa ketin kehkehlikihong soukohpo en dehr mwenge de nim mehkot nan Israel oh en pwurala imweo keid ni ehu ahl tohrohr. Ni soukohpo eh pwurupwurala, e tuhwong ohl mah men me pitihedi ih. Ohlo ndaiong me Siohwa ketin mahseniong ih. Ohl maho luhkehla soukohpo imweo pwehn iang ih mwenge. Soukohpo sapeikiong Siohwa oh iangala ohl maho. Siohwa sohte ketin kupwurperenki met. Ni soukohpo kohkohla nanialo, e tuhwong laion men oh laiono kemehla ih.​—1 Nan. 13:11-24.

3 Kitail sehse ia kahrepen soukohpo pilada en rongala ohl maho a kaidehn Siohwa. Ahpw kitail ese me e sohte iang Siohwa “kekeid ni mpahi.” (Wadek Maika 6:8, NW.)a Nan Paipel, en iang Siohwa kekeid kin pidada atail kin likih ih oh sapwellime kaweid kan, oh pil peikiong ih. Aramas mpahi men ese me e kin anahne kapakap ahnsou koaros. Ma soukohpo kasalehda mpahi, e pahn patohwan idek rehn Siohwa ma sapwellime kaweid ko wekila. Ekei pak kitail pil anahne wiahda pilipil apwal kan, oh ele e sohte pahn sansal dahme Siohwa ketin kupwurki kitail en wia. Ahpw ma kitail mpahi, kitail pahn peki Siohwa en ketin kaweid kitail pwe kitail en kak soikala wiahda sapwung laud.

4. Dahme kitail pahn sukuhlki nan iren onop wet?

4 Nan iren onop en mwoweo, kitail sukuhlki ia wehwehn en kasalehda mpahi oh dahme kahrehda met kesempwal ong kitail rahnwet. Ahpw ia duwen atail kak kalaudehla atail irair en mpahi? Oh irair dah kan me kak kasonge atail en kasalehda ma kitail kin uhdahn mpahi de sohte kin mpahi? Kitail pahn koasoiapene irair siluh pwukat.​—Lep. Pad. 11:2.

NI AHNSOU ME ATAIL IRAIR KAN WEKILA

5, 6. Ia duwen Parsilai eh kasalehda me e mpahi?

5 Mwomwen atail mwekid ni ahnsou me atail irair de pwukoa kan wekila kak kasalehda ma kitail uhdahn mpahi de soh. Kitail kak sukuhlki duwen mehn kahlemeng en Parsilai me wia kompoakepah loalopwoat men en Nanmwarki Depit. Ni ahnsou me Parsilai sounpar 80, Depit luke ih en kousoan reh nan tehnpas en nanmwarkio. Mendahki met wia pwais kaselel ehu, Parsilai nda me e pahn mwahu ma e kihong pwukoa wet rehn ohl emen me adaneki Simam, me ele wia nah pwutak.​—2 Sam. 19:31-37.

6 Dahme kahrehda Parsilai sohte ale luhk wet? Ia duwe, e wia met pwehn soikala pwukoa ehu de pwehn nsenamwahuki mour ehu me e sohte anahne doadoahk laud? Soh. Pwehki e mpahi, Parsilai sohte ale luhk wet. E pohnese me eh irair ko wekila oh e wehwehki soahng kan me e sohte kak wia. (Wadek Kalesia 6:4, 5.) Duwehte Parsilai, kitail anahne mpahi. Kitail en dehr medemedewehte dahme kitail men ale de pil kapahrekihong kitail meteikan, ahpw kitail en patohwanohng Siohwa uwen me kitail kak. Met uhdahn kesempwalsang atail en ahneki pwukoa tohrohr ehu de en wia emen me me tohto kin ese. (Kal. 5:26) Ma kitail mpahi, kitail pahn iang riatail Kristian kan doadoahkpene pwehn kawauwihala Siohwa oh sewese meteikan.​—1 Kor. 10:31.

7, 8. Ia duwen mpahi eh kak sewese kitail en dehr likih pein kitail?

7 E kak apwal en kolokol atail mpahi ma kitail alehdi pwukoa tohto de manaman laud. Kitail kak sukuhlki duwen mehn kahlemeng en Nehmaia. Ni ahnsou me Nehmaia rongada me aramas ako nan Serusalem ahneki kahpwal tohto, e patohwan peki rehn Siohwa en ketin sewese irail. (Neh. 1:4, 11) Siohwa ketin sapengala ahn Nehmaia kapakapo. Nanmwarki Ardaserksihs kesepwilda Nehmaia en wiahla kepina en wasao. Mendahki Nehmaia ahneki manaman laud oh pil kepwehpwe, e sohte kin likih pein ih. E kin rapahki sapwellimen Siohwa kaweid oh kaukaule wadek sapwellime Kosonned. (Neh. 8:1, 8, 9) Nehmaia ahneki manaman pohn aramas tohto, ahpw e sohte doadoahngki met pwehn wia kamwahupe de lemeiong meteikan.​—Neh. 5:14-19.

8 Duwehte Nehmaia, ma kitail alehdi pwukoa tohto de atail pwukoa wekila, kitail men tehk mwahu me kitail kin kolokolte atail mpahi. Kitail sohte men koapworopworkihte pein atail koahiek kan. Ia duwen emen eh kin tepida likih pein ih? Karasepe, elder men ele kin apwalihala anahn kan nan mwomwohdiso ahpw sohte kin kapakap mahs. De brother de sister men ele pahn wiahda pilipil ehu mahs oh mwuhr kapakapkihong Siohwa en ketin kapaiada pilipilo. Ahpw, aramas mpahi men sohte kin likih pein ih, mehnda ma e kin wiewia mehkot me e wiahier pak tohto mwoweo. E kin ahnsou koaros tamataman me e sohte kak kapahrekihong eh koahiek kan sapwellimen Siohwa koahiek kan. (Wadek Lepin Padahk 3:5, 6.) Nan sampah rahnwet, aramas tohto kin roporop oh song en tiengla mwohn meteikan. Ahpw sapwellimen Siohwa ladu kan sohte duwehte irail. Kitail sohte kin medewe me atail ahneki pwukoa kan kin kahrehiong kitail en mwahusang meteikan nan atail peneinei de mwomwohdiso. Ahpw, kitail kin iang riatail Kristian kan doadoahkpene.​—1 Timoty 3:15.

NI METEIKAN AR KAUWE DE KAPINGA KITAIL

9, 10. Ia duwen mpahi eh kak sewese kitail ni meteikan ar kauwe kitail ni ahl sapahrek?

9 Kitail kak nsensuwedla ni meteikan ar kauwe kitail ni ahl sapahrek. Ih met me wiawihong Ana. Mendahki eh pwoudo uhdahn poakohng ih, Ana kin nsensuwed. Eh imwintihtio, Penina, kin kauwe ih ahnsou koaros. Ana men naineki seri ahpw sohte kak. Ehu rahno ni ahnsou me Ana inenen nsensuwed, e kohla ni impwal sarawio pwehn kapakap. Samworo Lapalapo Ilai kilangada eh wie sengiseng oh nda me e sakau! Ana kakete uhdahn lingeringerda, ahpw e sapeng Ilai ni wahu. Mwuhr, Ana wia kapakap ehu me kasalehda eh pwoson Siohwa oh eh poakohng ih.​—1 Sam. 1:5-7, 12-16; 2:1-10.

10 Mpahi kak sewese atail “mwahu en powehdi me suwed.” (Rom 12:21) Ahn Sehdan sampah kin diren me suwed. Eri kitail en dehr pwuriamweiki ahn meteikan wiewia sapahrek ong kitail. Mehnda ma met kak kahrehiong kitail en lingeringerda, kitail anahne pelianda pepehm wet. (Mel. 37:1) E kak pil ehute kamedek ni atail ahneki kahpwal rehn riatail Kristian kan nan mwomwohdiso. Ma met wiawi, kitail en men kahlemengih Sises. Paipel mahsanih: “Ni aramas akan ar lahlahwe, e soh mwahn dupukohng irail.” Ahpw, “e ketin mweidalahte sapwellime koapworopwor koaros rehn Koht, Sounkadeik Pwung.” (1 Pit. 2:23) Sises kin aktikitik oh ese me Siohwa pahn ketin kapwungala soangen wiewia sapahrek koaros. (Rom 12:19) Kitail pil men aktikitik oh “dehr dupungki me suwed ong me suwed.”​—1 Pit. 3:8, 9.

11, 12. (a) Ia duwen atail kak kolokolete atail mpahi ni meteikan ar kapinga kitail? (b) Ia duwen atail kak kasalehda atail mpahi sang mwomwen atail likou, kapwat oh wiewia?

11 Atail mpahi pil kak lelohng songosong ni meteikan ar kin kapinga kitail. Ester kin ale kaping laud. E wia emen nanpwungen lih akan nan Persia me keieu kaselel. Erein sounpar ehu, ih oh peinakapw tohto me kin siaiki ihs nanpwungarail me nanmwarkio pahn pilada, kin ale soangen wiepe tohrohr kei pwehn kalinganahla paliwararail. Mwuhr nanmwarkio pilada Ester en wia eh likend. Ahpw mepwukat koaros sohte kahrehiong Ester en wekila. Ester sohte wiahla emen me kin medemedewehte pein ih. E kin kolokolete eh mpahi, kadek, oh wauneki meteikan.​—Est. 2:9, 12, 15, 17.

Karasaras en likou oh kapwat me konehng oh sohte konehng ni Wasahn Kaudok

Mwomwen atail likou kin kasalehda me kitail wauneki Siohwa oh meteikan, de kin kasalehda me kitail sohte mpahi? (Menlau kilang parakrap 12)

12 Ma kitail mpahi, atail likou oh wiewia pahn kasalehda me kitail kin wauneki meteikan oh pil pein kitail. Kitail kin song en “kadek oh meleilei,” ahpw kaidehn suwei de men meteikan en tehk kitail. (Wadek 1 Piter 3:3, 4; Ser. 9:23, 24) Mwomwen atail kin kilangwohng pein kitail pahn sansalda sang atail lokaia oh wiewia. Karasepe, ele kitail kin song en kahrehiong meteikan en medewe me kitail kesempwalsang meteikan pwehki dahme kitail kin wia, dahme kitail ese, de ihs me kitail ese. De ele kitail kin mwomwehda me pein kitail me wiahda mehkot kesempwal, mendahki meteikan me uhdahn sewese kitail. Ahpw medewehla Sises. E kakete ketin suweiki uwen eh loalokong. Ahpw, e kin kalapw ketin doadoahngki ire kan sang Mahsen en Koht. E sohte kupwurki aramas akan en kapinga ih. E kin ahnsou koaros men kaping en kohwong Siohwa.—Sohn 8:28.

NI ATAIL WIAHDA PILIPIL KAN

13, 14. Ia duwen mpahi eh kak sewese kitail en wiahda pilipil mwahu kan?

13 Kitail anahne mpahi ni atail kin wiahda pilipil kan, de ni meteikan ar wiahda pilipil kan me kamwakid kitail. Ni wahnpoaron Pohl eh mihmi Sisera, e men kohla Serusalem pwehn kanekehla doadoahk me Siohwa ketikihong ih en wia. Ahpw soukohp Akapwus ndaiong Pohl me ma e kohla, e pahn selidi. E pil kakete kamakamla. Rien Pohl Kristian ko peki en dehr kohla. Ahpw Pohl pilada en kohla Serusalem. Ia duwe, met pwehki e likih pein ih? Soh, Pohl kin mpahi oh likih Siohwa ni unsek. Rie ko pil kin mpahi. Eri re utungada ahn Pohl pilipilo oh mweidohng en kohkohla.​—Wiewia 21:10-14.

14 Atail kin mpahi pahn sewese kitail en wiahda pilipil mwahu kan pil ni ahnsou kan me kitail sohte kak ese de kaunda dahme pahn wiawi. Karasepe, ele kitail medemedewe en tepida doadoahngki pali laud en atail ahnsou nan sapwellimen Koht doadoahk. Ahpw dahme pahn wiawi ma kitail soumwahuda? Ia duwen ma atail pahpa de nohno soumwahuda oh anahne sawas? Dahme kitail pahn wia ni atail mahla? Kitail sohte kak sapengala peidek pwukat koaros, mehnda ma kitail kin kapakapki oh medemedewe. (Ekl. 8:16, 17) Ahpw ma kitail likih Siohwa, kitail pahn pohnese oh wehwehki soahng kan me kitail sohte kak wia. Kitail pahn tehk dahme mehlel, peki sawas, oh kesempwalsang met, kapakapki kaweid. Eri kitail anahne idawehn kaweid me kohsang sapwellimen Siohwa manaman. (Wadek Eklesiasdes 11:4-6.) Siohwa kak ketin kapaiada atail pilipil kan, de e kak ketin sewese kitail wekidala atail pilahn kan.​—Lep. Pad. 16:3, 9.

KALAUDEHLA ATAIL MPAHI

15. Ia duwen atail doudouloale duwen Siohwa eh sewese kitail en aktikitik?

15 Ia duwen atail kak kalaudehla atail mpahi? Kitail pahn koasoiapene ahl pahieu. Keieu, kitail anahne doudouloale duwen Siohwa, medemedewe laud duwen soangen Koht dah ih. Ni atail kin kapahrekihpene kitail oh Siohwa, kitail kin esehda ia uwen atail tikitik oh ia uwen tikitik me kitail ese. (Ais. 8:13) Tamataman me kitail kin iang Koht Wasa Lapalahpie “kekeid,” a kaidehn aramas de tohnleng. Atail doudouloale met pahn sewese kitail en aktikitikla “pahn nin limen Koht manaman.”​—1 Pit. 5:6.

16. Ia duwen atail medemedewe sapwellimen Koht limpoak eh kin sewese kitail en mpahi?

16 Keriaun ahl me kitail kak kalaudehla atail mpahi iei en medemedewe ia uwen Siohwa eh ketin poakohng kitail. Pohl kapahrekihong mwomwohdiso paliwar en aramas. Siohwa ketin wiahda kakon koaros nan paliwar en kesempwal. (1 Kor. 12:23, 24) Emenemen kitail pil kesempwal ong Siohwa. E sohte kin ketin kapahrekiong kitail meteikan, oh e sohte kin ketin uhdihsang eh poakohng kitail ni atail kin wiahda sapwung kan. Kitail kak nsenamwahu ni atail ese me Siohwa kin ketin poakohng kitail.

17. Ia duwen atail pahn paiekihda ma kitail kin rapahki soahng mwahu kan rehn meteikan?

17 Kesiluh, kitail pahn kalaudehla atail mpahi ni atail kin rapahki soahng mwahu kan rehn meteikan. Kitail en dehr kin ahnsou koaros men meteikan en tehk kitail de ndaiong irail dahme ren wia, ahpw kitail pahn peki kaweid sang irail oh men pwungki dahme re kin medemedewe. (Lep. Pad. 13:10) Kitail kin peren ni riatail Kristian kan ar kin alehdi pwukoa tohrohr kan. Oh kitail kalahnganki me Siohwa kin ketin mweidohng kitail koaros en papah ih.​—1 Pit. 5:9.

18. Ia duwen atail kaiahne kadeikpen loalatail eh kin sewese kitail en kalaudehla atail mpahi?

18 Kapahieu, kitail pahn kalaudehla atail mpahi ni atail doadoahngki kaweid kan oh ire mehlel kan sang Paipel pwehn kaiahnehda kadeikpen loalatail. Ire pwukat kin padahkihong kitail sapwellimen Siohwa pepehm oh madamadau. Ni atail esehla ia sapwellimen Siohwa madamadau ong soahng kan, kitail kak wiahda pilipil kan me kin kaperenda ih. Ni atail kin onop, kapakap, oh doadoahngki dahme kitail sukuhlki, met pahn kakehlakahda kadeikpen loalatail. (1 Tim. 1:5) Kitail kin sukuhlki en nsenohki mahs meteikan. Ma kitail wia mepwukat, Siohwa ketin inoukihda me e pahn ketin ‘kaunsengkitailla,’ oh pil sewese kitail en kalaudehla atail mpahi.​—1 Pit. 5:10.

19. Dahme pahn sewese kitail en kolokolete atail mpahi kohkohlahte?

19 Ke tamataman soukohpo sang Suda me kitail koasoiapene ni tepin iren onop wet? E mehla oh sohla ahneki nanpwungmwahu rehn Siohwa pwehki e sohte kolokol eh mpahi. Ahpw kitail kak kolokolete atail mpahi pil ni ahnsou kan me apwal kitail en wia met. Mehn kahlemeng en sapwellimen Siohwa ladu lelepek tohto kadehdehda me met kak wiawi. Uwen werei en atail kin papah Siohwa, atail koapworopworki ih pil laudla. (Lep. Pad. 8:13) Sohte lipilipil irair dah me kitail mi loale, kitail kak ieiangete Siohwa kekeidwei. Met wia pwais me keieu laud me kitail kak ahneki. Eri kitail wia uwen me kitail kak pwehn kolokolete atail mpahi oh iang Siohwa kekeid kohkohlahte.

a Maika 6:8 (NW): “E ketin padahkihonguhkehr, kowe aramas, dahme mwahu. Oh dahme Siohwa ketin kupwurki sang uhk? Ken wiahte dahme pwung oh pahrek, ken kesempwalki loalopwoat, oh iang omw Koht kekeid ni mpahi!”

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share