Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w24 July pp. 8-13
  • Ke Kak Ese Wekpeseng en Dahme Mehlel oh Likamw?

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Ke Kak Ese Wekpeseng en Dahme Mehlel oh Likamw?
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2024
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • IRAIR KAN ME KITAIL ANAHNE PWEHN ESEHDA ME MEHLELO
  • IA DUWEN ATAIL KAK LOALOPWOATOHNGETE ME MEHLELO?
  • Pilipil kan me Kin Kasalehda Atail Likih Siohwa
    Atail Mour en Kristian oh Kalohk—Doaropwehn Kasukuhl ong Mihting—2023
  • Aktikitik oh Pohnese Dahme Ke Sohte Ese
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2025
  • Sukuhlsang Kaimwiseklahn Mahsen en Ohl Lelepek ko
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2024
  • Kakehlaka Omw Likih Sapwellimen Siohwa Pwihn
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2024
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2024
w24 July pp. 8-13

IREN ONOP 28

KOUL 123 Ni Loalopwoat Uhpah Sapwellimen Koht Koasoandi

Ke Kak Ese Wekpeseng en Dahme Mehlel oh Likamw?

“Kesihnenda teng, katengehki lukepamwail kan kateng en me mehlel.”—EP. 6:14.

DAHME KITAIL PAHN SUKUHLKI

Kitail pahn sukuhlki ia duwen atail kak ese wekpeseng en me mehlelo me kitail sukuhlki sang Siohwa oh soahng likamw kan me Sehdan oh irail kan me kin uhwong kitail kin wiahda.

1. Ia omw pepehm ong me mehlelo?

SAPWELLIMEN Siohwa aramas akan kin poakohng me mehlelo me mi nan Mahsen en Koht. Atail pwoson kin poahsoankihda met. (Rom 10:17) Kitail kamehlelehier me Siohwa ketin koasoanehdi mwomwohdiso en Kristian en wia “poahsoanpen me mehlelo.” (1 Tim. 3:15) Oh kitail kin men uhpah “irail kan me kin tiengla” mwohtail ni arail kin kawehwehda me mehlelo sang nan Paipel oh kihda kaweid kan me kin pahrekiong kupwuren Koht.—Ipru 13:17.

2. Nin duwen me Seims 5:19 mahsanih, dahme kakete wiawihong kitail mwurin atail sukuhlki me mehlelo?

2 Ahpw, mwurin atail alehda me mehlelo oh ese me kitail anahne idawehn kaweid kan sang sapwellimen Koht pwihn, kitail kakete salongasang me mehlelo. (Wadek Seims 5:19.) Sehdan pahn uhdahn men kitail en uhdihsang likih Paipel de kaweid kan sang sapwellimen Koht pwihn.—Ep. 4:14.

3. Dahme kahrehda kitail anahne loalopwoatohngete me mehlel? (Episos 6:​13, 14)

3 Wadek Episos 6:​13, 14. Ahnsou keren Tepilo pahn doadoahngki soangen likamw kan me mwomwen mehlel pwehn pitihedi wehi kan koaros en uhwongada Siohwa. (Kaud. 16:​13, 14) Kitail kak pil kasik me Sehdan pahn kalaudehla eh nanti pwehn pitihedi sapwellimen Siohwa aramas akan. (Kaud. 12:9) Ihme kahrehda e kesempwal en kaiahnekitailda pwehn ese wekpeseng en me mehlel oh likamw oh peikiong me mehlelo. (Rom 6:17; 1 Pit. 1:22) Met uhdahn anahn pwe kitail en kak pitsang kahn kamakam kowahlapo!

4. Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet?

4 Nan iren onop wet, kitail pahn sukuhlki irair riau me kitail anahne pwehn kak ese me mehlelo me kohsang nan Paipel oh pwungki kaweid kan sang sapwellimen Koht pwihn. Kitail eri pahn sukuhlki soahng siluh me kitail anahne wia pwehn loalopwoatohngete me mehlelo.

IRAIR KAN ME KITAIL ANAHNE PWEHN ESEHDA ME MEHLELO

5. Ia duwen atail lemmwiki Siohwa eh sewese kitail en ese mehlelo?

5 Lemmwiki Siohwa. Lemmwiki Siohwa kin wehwehki me kitail en uhdahn poakohng ih me kahrehda kitail sohte pahn wia mehkot me pahn kansensuwedihala. Kitail kin ngoangki sukuhlki wekpeseng en dahme pwung oh sapwung, dahme mehlel oh likamw, pwe kitail en kak ale sapwellimen Siohwa kupwuramwahu. (Lep. Pad. 2:​3-6; Ipru 5:14) Kitail en dehr mweidohng atail masak aramas en laudsang atail poakohng Siohwa, pwehki dahme kin kaperenda aramas kin kalapw kansensuwedihala Siohwa.

6. Ia duwen masak aramas eh kahrehiong kaunen mehn Israel ehk ko en wiahda likamw?

6 Ma atail masak aramas kin laudsang atail lemmwiki Koht, kitail kakete salongasang me mehlelo. Medewehla mehn kahlemeng en kaun 12 ko me kohlahng dawih sahpwo me Siohwa ketin inoukihda en ketikihong mehn Israel kan. Lipoahrok ehk sang nanpwungarail uhdahn masak mehn Kenan kan laudsang arail poakohng Siohwa. Re ndaiong iengarail mehn Israel ko: “Kitail sohte kak mahweniong tohnsahpw pwukat, pwe re inenen kehlail sang kitail.” (Nemp. 13:​27-31) Ong aramas, mehn Kenan ko uhdahn kehlail sang mehn Israel ko. Ahpw emen me nda me mehn Israel ko sohte kak powehdi arail imwintihti kan sohte kin medewe duwen Siohwa. Lipoahrok ehk ko anahne medemedewehte dahme Siohwa ketin kupwurki mehn Israel kan en wia. Irail pil anahne doudouloale dahme e ketin wiadahr ong irail ahnsou kei mwoweo. Eri irail pahn ese me kehl me mehn Kenan ko ahneki uhdahn sohte pahrekiong sapwellimen Siohwa manaman lapalap. Weksang lipoahrok seupwoson ko, Sosua oh Kalep men ale sapwellimen Siohwa kupwuramwahu. Ira ndaiong aramas ako: “Ma KAUN-O ketin kupwurei kitail, e pahn ketin kahluweikitaillahng nan sahpw kaselel wet oh ketikihong kitail.”—Nemp. 14:​6-9.

7. Ia duwen atail kak kakehlakahla atail lemmwiki Siohwa? (Pil kilang kilel.)

7 Pwehn kakehlakahla atail lemmwiki Siohwa, kitail anahne medemedewehte dahme pahn kaperenda ih ahnsou koaros ma kitail kin wiahda pilipil ehu. (Mel. 16:8) Ni omw kin wadek koasoipen Paipel kan, pein idek rehmw, ‘Ma I mi nan soangen irairo, pilipil dahieu me I pahn wiahda?’ Karasepe, medewehla me ke wie rongorong ni lipoahrok ehk ko ar nda me mehn Israel ko sohte kak kalowehdi mehn Kenan kan. Ke pahn kamehlele dahme re nda oh dukula pahn masak aramas, de omw poakohng Siohwa oh ineng en kaperenda ih pahn kehlail sang omw masak aramas? Dih en Israel ehu pwon sohte pohnese me dahme Sosua oh Kalep nda mehlel. Pwehki met, irail sohte iang pedolong nan Sapwen Inowo.—Nemp. 14:​10, 22, 23.

Sosua oh Kalep wie pekipek rehn mehn Israel ko me lingeringerdahr oh pahn kostakaihirahdi. Uhr en depweko mi mwurirail.

Ihs me ke pahn kamehlele? (Menlau kilang parakrap 7)


8. Soangen irair dah me kitail anahne nantihong kakairada, oh dahme kahrehda?

8 Aktikitik. Siohwa kin ketin kasalehiong irail me aktikitik kan me mehlelo. (Mad. 11:25) Ni aktikitik kitail kin men ale sawas pwehn sukuhlki me mehlelo. (Wiewia 8:​30, 31) Ahpw kitail anahne kanahieng en dehr aklapalapala. Ma kitail aklapalap, kitail kakete tepida medewe me pein atail madamadau pil pwung duwehte kaweid oh ire mehlel kan en Paipel oh kaweid kan me kohsang sapwellimen Siohwa pwihn.

9. Ia duwen atail kak aktikitikte?

9 Pwe kitail en aktikitikte, kitail anahne tamataman uwen Siohwa eh ketin lapalap sang kitail. (Mel. 8:​3, 4) Kitail pil kak peki rehn Siohwa en ketin sewese kitail en aktikitikla oh men ale kasukuhl sang reh. Siohwa pahn ketin sewese kitail en kesempwalki sapwellime madamadau, me kitail kin sukuhlki sang nan Paipel oh sapwellime pwihn, laudsang pein atail. Nan omw wadawad en Paipel, rapahki mehn kadehde kan duwen Siohwa eh kin ketin poakohng aktikitik oh kalahdeki pohnmwahso, madamadau ile, oh aklapalap. Oh nanti laud pwehn aktikitikte ni omw alehdi pwukoa ehu me kihong uhk ekis manaman de me kahrehda meteikan en kin tehk uhk.

IA DUWEN ATAIL KAK LOALOPWOATOHNGETE ME MEHLELO?

10. Ihs me Siohwa ketin doadoahngki pwehn kihda kasukuhl oh kaweid ong sapwellime aramas akan?

10 Pousehlahte likih kaweid kan sang sapwellimen Siohwa pwihn. Nan Israel mahso, Siohwa ketin doadoahngki Moses oh mwuhr Sosua pwehn kihda kaweid ong sapwellime aramas akan. (Sos. 1:​16, 17) Mehn Israel ko kin paiekihda ni arail kin wiahki ohl pwukat wiliepen Siohwa Koht. Sounpar epwiki kei mwuhr ni mwomwohdisohn Kristian eh tepin wiawihda, wahnpoaron 12 ko kin kihda kaweid. (Wiewia 8:​14, 15) Mwuhr, me mah teikan nan Serusalem pil iangala pwihn wet. Sang ni arail kin idawehn kaweid me kohsang ohl lelepek pwukat, “mwomwohdiso kan eri kin kehlailla nan pwoson oh towe kan wie tohtohla rahn koaros.” (Wiewia 16:​4, 5) Nan atail ahnsou, Siohwa pil ketin kapaikitailda ni atail kin idawehn kaweid kan sang sapwellime pwihn. Ahpw ia pahn sapwellimen Siohwa pepehm ma kitail sohte kin pohnese irail kan me e ketin idihada? Kitail kak sapengala peidek wet sang ni atail pahn koasoiapene dahme wiawi ni mehn Israel ko ar kohkohlahng Sapwen Inowo.

11. Dahme wiawihong irail kan nan Israel mahso me sohte wauneki en Siohwa ketin idihada Moses en tiengla mwohrail? (Pil kilang kilel.)

11 Erein mehn Israel ko ar kohkohlahng Sapwen Inowo, ohl lapalap kei uhwongada Moses oh eh pwukoau me Siohwa ketikihong. Re koasoia: “KAUN-O ketin sapwellimanki mehn Israel koaros [kaidehn Moses kelehpw], oh KAUN-O kin ketiket rehtail koaruhsie.” (Nemp. 16:​1-3) Mendahte e mehlel me mwohn silangin Koht, “mehn Israel koaros” sarawi, Siohwa ketin idihadahr Moses en tiengla mwohn sapwellime aramas akan. (Nemp. 16:28) Ni arail kauwe Moses, sounpelian ko uhdahn kaukauwe Siohwa. Irail sohte medemedewehte dahme Siohwa ketin kupwurki, ahpw re medemedewehte dahme re mwahuki, me iei en kalaudehla arail manaman oh en lapalapala. Koht ketin kemeirailla oh pil meh kid kei me pwungkin irail. (Nemp. 16:​30-35, 41, 49) Rahnwet, kitail kak kamehlele me Siohwa sohte kin ketin kupwurperenki irail kan me sohte kin wauneki kaweid kan sang sapwellime pwihn.

Moses oh Aaron kesihnen pohn paip ehu ni mehn Israel ko ar wer oh lingeringer kauhwong ira kumwut en pehrail ko.

Ihs me ke pahn utung? (Menlau kilang parakrap 11)


12. Dahme kahrehda kitail kak likihte sapwellimen Siohwa pwihn?

12 Kitail kak likihte sapwellimen Siohwa pwihn. Ni ahnsou me e sansal me kitail anahne wekidala atail wehwehki padahk ehu sang nan Paipel de wekidala mwomwen atail kin papah Siohwa, irail kan me kin tiengla mwowe sohte kin pweiek en wiahda wekidekla pwukat. (Lep. Pad. 4:18) Re kin wia met pwehki re men kaperenda Siohwa laudsang mehkoaros. Irail pil kin wia uwen arail kak en wiahda pilipil kan me poahsoanda sang Mahsen en Koht, koasoandio me sapwellimen Siohwa aramas akan koaros anahne kolokolete.

13. Dahkot “koasoandi en padahk mehlel,” oh dahme kitail en wiahiong met?

13 “Kolokolete koasoandi en padahk mehlel.” (2 Tim. 1:13) “Koasoandi en padahk mehlel” kin dokedoke padahk en Kristian kan me kohsang nan Paipel. (Sohn 17:17) Padahk pwukat kin wia poahsoanpen soahng koaros me kitail kin kamehlele. Sapwellimen Siohwa pwihn padahkihongehr kitail en tehk mwahu me dahme kitail kamehlele kin poahsoankihda koasoandi wet. Erein atail pahn kin wia met, kitail pahn paiekihda.

14. Ia duwen ekei Kristian kan ar uhdihsang kolokol “koasoandi en padahk mehlel”?

14 Dahme kakete wiawi ma kitail uhdihsang kolokol “koasoandi en padahk mehlel”? Medewehla karasaras ehu. Ni mwehin wahnpoaron ko, ekei Kristian ko kihpeseng koasoi pwoat me dene rahn en Siohwa leledohr. Ele mie kisinlikou ehu, me aramas ako medewe me wahnpoaron Pohl me ntingihedi, me koasoia duwen met. Ekei Kristian ko nan Deselonika sohte wiahda ahnsou en tehkada ire mehlel kan, ahpw re kamehlele koasoi likamwo oh pil koasoiaseli. Koasoi likamw pwoatet sohte pahn pitihiraildi ma irail tamatamante soahng kan me Pohl padahkihong irail ni ahnsou me e mihmihte rehrail. (2 Des. 2:​1-5) Pohl kaweidki Kristian ko ren dehr kamehlele soahng koaros me re rong. Oh pwehn sewese irail ong ahnsou kohkohdo, Pohl kaimwisengkihla nah kisinlikowo mahsen pwukat: “Ngehi Pohl, ni pein mengin pehiet, I kadarewei ei rahnmwahu. Ih mwomwen ei kin nting nan kisinlikou koaros pwe kumwail en ese me ngehi me ntingihedi.”—2 Des. 3:17.

15. Ia duwen atail kak pere kitail sang soangen likamw kan me mwomwen mehlel? Menlau kihda ehu karasaras. (Pil kilang kilel.)

15 Dahme kitail kak sukuhlkihsang dahme Pohl ntingkilahng mehn Deselonika ko? Ni ahnsou me kitail kin rong soahng ehu me sohte pwungiong dahme kitail sukuhlkier sang nan Paipel de ni atail rong koasoi kapwuriamwei ehu, kitail anahne doadoahngki erpit. Nan Soviet Union mahso, mie pak ehu me atail imwintihti kan kihong riatail Kristian kan kisinlikou ehu me dene e kohsang atail poasen kaun. Kisinlikowo kangoange ekei brother ko en wiahda ehu pwihn tohrohr likin sapwellimen Siohwa pwihn. Kisinlikowo mwomwen uhdahn mehlel. Ahpw e sohte pitihedi brother lelepek ko. Irail ese me audepen kisinlikowo sohte pwungiong dahme re sukuhlkier. Rahnwet, irail kan me kin uhwong padahk mehlel kin ekei pak doadoahngki Internet oh social media pwehn song en kapingada de katohrekitailpeseng. Kitail en dehr “mwadang pingida,” ahpw kitail kak pere pein kitail ni atail kin medewe kanahieng ma dahme kitail rong de wadek kin pwungiong me mehlelo me kitail sukuhlkiher.—2 Des. 2:2; 1 Sohn 4:1.

Kilel kan: 1. Sounpar eisek kei samwalahro, emen brother kasalehiong brother kei me pokonpene kisinlikou ehu me ntingdi “Watch Tower”. 2. Nan atail ahnsou, brother men kasalehiong ienge Kristian kan me pokonpene kisin kasdo ehu online me koasoia duwen Sounkadehdehn Siohwa kan.

Dehr mweidohng soahng likamw kan me mwomwen mehlel en pitihiukedi (Menlau kilang parakrap 15)a


16. Nin duwen me Rom 16:​17, 18 mahsanih, dahme kitail anahne wia ma ekei kihpeseng koasoi kan me sohte pwungiong me mehlelo?

16 Miniminiongete irail kan me kin loalopwoatohng Siohwa. Koht ketin kupwurki kitail en iang riatail Kristian kan miniminpene kaudokiong ih. Kitail pahn miniminpenehte erein atail kin loalopwoatohng me mehlelo. Irail me kin kihpeseng koasoi kan me sohte pwungiong me mehlelo kin kahrehda liaktohrohr nan mwomwohdiso, eri Koht ketin kehkehlingkihong kitail en “dehr iang irail.” Pwe ma soh, pein kitail kakete tepida kamehlele soahng likamw kan oh sohla loalopwoatohng Siohwa.—Wadek Rom 16:​17, 18.

17. Kamwahu dah kan me kitail kin alehdihsang atail kin ese me mehlelo oh loalopwoatohngete?

17 Ni atail kin ese me mehlelo oh loalopwoatohngete, kitail pahn karanihte Siohwa oh atail pwoson pahn kehlailte. (Ep. 4:​15, 16) Padahk oh koasoi likamw kan me Sehdan kin doadoahngki sohte pahn pitihkitaildi, oh Siohwa pahn ketin pere oh apwalih kitail erein kahn kamakam kowahlapo. Eri, loalopwoatohngete me mehlelo, “oh Koht en popohl pahn ketiket rehmwail.”—Pil. 4:​8, 9.

IA DUWEN OMW PAHN SAPENG?

  • Dahme kahrehda e kesempwal en ese me mehlelo?

  • Ia duwen lemmwiki Siohwa oh aktikitik eh sewese kitail en ese oh idawehn me mehlelo?

  • Dahme pahn sewese kitail en loalopwoatohngete me mehlelo?

KOUL 122 Kehlail oh Tengedi!

a WEHWEHN KILEL: Kilel ehu me kamwomwada sounpar kei samwalahr ko ni ahnsou me riatail Kristian kan nan Soviet Union mahso alehdi kisinlikou ehu me mwomwen kohsang ni atail poasen kaun ahpw ni mehlel, e kohsang atail imwintihti kan. Nan atail ahnsou, atail imwintihti kan ele kin doadoahngki Internet pwehn kihpeseng soahng kan me likamw duwen sapwellimen Siohwa pwihn.

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share