Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w25 March pp. 8-13
  • Kahlemengih Sapwellimen Siohwa oh Sises Elen Madamadau

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Kahlemengih Sapwellimen Siohwa oh Sises Elen Madamadau
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2025
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • KAHLEMENGIH SAPWELLIMEN SIOHWA ELEN MADAMADAU
  • KASALEHDA AKTIKITIK
  • AHNEKI “MADAMADAU PWUNG”
  • Pilipil kan me Kin Kasalehda Atail Likih Siohwa
    Atail Mour en Kristian oh Kalohk—Doaropwehn Kasukuhl ong Mihting—2023
  • Duwehte Piter, Kitail Kak Pousehlahte Papah Siohwa
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2023
  • Aktikitik oh Pohnese Dahme Ke Sohte Ese
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2025
  • Kitail En Koledi Teng Atail Pwoson Kesempwal!
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—1998
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2025
w25 March pp. 8-13

IREN ONOP 10

KOUL 31 Iang Koht Kekeid!

Kahlemengih Sapwellimen Siohwa oh Sises Elen Madamadau

“Pwehki Krais eh ketin lokolok ni paliwar, kumwail pil kakehlailihkumwailda ni elen madamadauohte.”—1 PIT. 4:1.

DAHME KITAIL PAHN SUKUHLKI

Ia duwen wahnpoaron Piter eh sukuhlsang sapwellimen Sises elen madamadau oh ia duwen atail kak wia duwehte.

1-2. Dahme kin pidada atail poakohng Siohwa, oh ia duwen Sises eh ketin kasalehda me e poakohng Semeo ni eh lamalam unsek?

SISES ketin kawehwehda dahme keieu kesempwal nan sapwellimen Koht kehkehlik kan ni eh mahsanih: “Ke anahne poakohng Siohwa omw Koht ni omw mohngiong unsek oh omw mour unsek oh omw kehl unsek oh omw lamalam unsek.” (Luk 10:27) Eri kitail kin poakohng Siohwa ni soahng koaros me kitail ahneki oh wia. Met pidada atail ineng kan, pepehm kan, oh atail kehl. E pil pidada mwomwen atail kin doadoahngki atail madamadau. Ei mehlel, kitail sohte kak uhdahn wehwehki sapwellimen Siohwa elen madamadau koaros. Ahpw kitail kak wehwehkihla mwahu sapwellime madamadau sang atail sukuhlki “sapwellimen Krais madamadau” pwehki Sises kin ketin kasalehda ni unsek elen madamadau en Semeo.—1 Kor. 2:16 oh mehn onop (study note) “we do have the mind of Christ.”

2 Sises ketin poakohng Siohwa sang eh lamalam unsek. Sises mwahngih dahme Koht ketin kupwurki en wia oh e koasoanehdi teng en wia met mendahki eh pahn imwikihla lokolok. Pwehki Sises kin medemedewehte en kaperenda Semeo, e sohte mweidohng mehkot en kesempwalsang met.

3. Dahme wahnpoaron Piter sukuhlkihsang Sises, oh dahme e kangoangehki ienge Kristian kan ren wia? (1 Piter 4:1)

3 Piter oh wahnpoaron teiko ahneki ahnsou mwahu en iang Sises oh skuhlki duwen sapwellime elen madamadau. Ni Piter eh ntingihdi nah tepin kisinlikowo, e kangoange Kristian kan en kakehlailihrailkihda elen madamadauohte me Krais sapwellimanki. (Wadek 1 Piter 4:1.) Ni Piter eh ntingihdi “kakehlailihkumwailda,” e doadoahngki lepin lokaiahn Krihs ehu me kawehwehda duwen sounpei kan ar kin kaunopada kepwehn mahwen kan ong mahwen. Eri ma Kristian kan sukuhlki en ahneki sapwellimen Sises elen madamadau, re pahn ahneki dahme re anahne pwehn pelianda ineng sapwung koaros oh pil sampah me mi pahn manaman en Sehdan.—2 Kor. 10:​3-5; Ep. 6:12.

4. Ia duwen iren onop wet eh kak sewese kitail en idawehn ahn Piter kaweido?

4 Kitail pahn tehkpene sapwellimen Sises elen madamadau oh kilang ia duwen atail kak kahlemengih. Kitail pahn sukuhlki ia duwen atail kak (1) kahlemengih sapwellimen Siohwa elen madamadau, me pahn sewese kitail en ahneki madamadau tehieu, (2) kasalehda aktikitik, oh (3) ahneki madamadau pwung sang ni atail likih Siohwa ni kapakap.

KAHLEMENGIH SAPWELLIMEN SIOHWA ELEN MADAMADAU

5. Ia duwen Piter eh sohte kasalehda sapwellimen Siohwa elen madamadau ehu ahnsowo?

5 Tehk ehu ahnsowo ni Piter eh sohte kasalehda sapwellimen Siohwa elen madamadau ong irair kan. Sises mahsanihong sapwellime wahnpoaron ko me e pahn ketila Serusalem, wasa me kaunen pelien lamalam kan pahn salihedi, kaloke, oh kemehla. (Mad. 16:21) Piter ese me Sises iei Mesaiao me inoudahr me pahn komourala sapwellimen Koht aramas kan. Eri ele e apwal ong Piter en kamehlele me Siohwa pahn ketin mweidala Sises en kamakamala. (Mad. 16:16) Piter eri kelehpwkihla Sises oh patohwanohng: “Maing Kaun, komw ketin kadek ong pein komwi, mepwukat sohte mwahn pahn lelohng komwi.” (Mad. 16:22) Pwehki Piter sohte kasalehda sapwellimen Siohwa elen madamadau nan irairo, e sohte ahneki madamadau me Sises sapwellimanki.

6. Soangen ahl dah me Sises kasalehda me eh madamadau pahrekiong sapwellimen Siohwa?

6 Sapwellimen Sises elen madamadau kin uhdahn pahrekiong elen madamadau en Semeo. Sises mahsanihong Piter: “Kohla mwuri, Sehdan! Kowe mehn kadipekelekel ehu ong ie, pwehki dahme ke medemedewe, kaidehn sapwellimen Koht madamadau, ahpw ahn aramas.” (Mad. 16:23) Sises mwahngih me en wia kupwuren Siohwa, e anahne lokolok oh mehla. Eri Sises ketin soikala ahn Piter kaweido mendahki Piter songosong en sewese ih. Sang met, Piter esehda me e anahne ahneki madamadau me duwehte sapwellimen Koht elen madamadau. Met wia mehn kasukuhl kesempwal ehu me kitail pil anahne sukuhlki.

7. Mwuhr, ia duwen Piter eh kasalehda me e men wekidala eh madamadau pwehn duwehte sapwellimen Siohwa elen madamadau? (Menlau kilang kilel ni Kahn Iroir wet)

7 Mwuhr, Piter kasalehda me e men sukuhlki en ahneki sapwellimen Siohwa elen madamadau. E lelehr ahnsowo ong mehn liki kan ren wiahla kisehn sapwellimen Koht aramas. Koht ketin mahsanihong Piter en kohla kalohk ong Kornilius, tepin mehn liki me pahn wiahla emen Kristian. Mehn Suhs kan sohte kin men ehuiong mehn liki, eri Piter anahne wekidala eh madamadau pwehn kak kalohk ong mehn liki kan. Ni Piter eh esehda sapwellimen Koht madamadau ong mehn liki kan, e wekidala eh madamadau. Eri ni Kornilius eh peki Piter en mwemweitla reh, Piter kohla ni “soh peikasal.” (Wiewia 10:​28, 29) E kohla kalohk ong Kornilius oh tohn imweo, oh irail papidaisla.—Wiewia 10:​21-23, 34, 35, 44-48.

Piter oh kompoakepah ko iang Kornilius doudahla nan ehu perehn imweo.

Piter pedolong nan imwen Kornilius (Menlau kilang parakrap 7)


8. Ia duwen atail kak kasalehda me atail madamadau pahrekiong sapwellimen Siohwa elen madamadau? (1 Piter 3:8)

8 Sounpar kei mwuhr, Piter kangoangehki ienge Kristian kan ren “ahneki madamadau teieu.” (Wadek 1 Piter 3:8.) Kitail kak ahneki madamadau teieu rehn riatail Kristian kan ma kitail kahlemengih sapwellimen Siohwa elen madamadau me kitail sukuhlki nan Paipel. Karasepe, Sises ketin kangoange sapwellime tohnpadahk kan ren mwohneki mahs Wehio nan arail mour. (Mad. 6:33) Eri emen nan omw mwomwohdiso kakete pilada en tepida pioneer de doadoahngki pali laud en eh ahnsou ong papah Siohwa ni soangen ahl kei. Kitail kak nda soahng mwahu kan duwen eh mehn akadeio oh kihda sawas pwehn sewese, ah kaidehn en ndaiong me e anahne pilada mour me mengei.

KASALEHDA AKTIKITIK

9-10. Ia duwen Sises eh ketin kasalehda me e uhdahn aktikitik?

9 Ni pwohngo mwohn eh pwoula, Sises ketin padahkihong Piter oh wahnpoaron teiko mehn kasukuhl kesempwal ehu duwen aktikitik. Mwohn mwo, Sises ketin kadarala Piter oh Sohn en kaunopada soahng kan ong kaimwiseklahn sak me Sises pahn iang irail tungoale mwohn eh pwoula. Ehu me re anahne kaunopada iei peisin ehu oh daul pwe me iang ko en kak widen patehn nehrail mwohn arail sak. Ahpw ihs me pahn aktikitik oh widen patehn nehn meteikan?

10 Sises sohte ketin pweiek en wia doadoahk wet. E kasalehda me e uhdahn aktikitik. Wahnpoaron ko ele pwuriamweikihla ni ar kilang Sises eh wia dahme lidu kan kin wia. Sises ketikihsang sapwellime likou puhp, pirehkihdi daul ehu lukopeo, wudekihdiong pihl nan peisino, oh tepida widen patehn nehrail ko. (Sohn 13:​4, 5) Ele met pahn anahne ahnsou laud pwehn widenda patehn nehn wahnpoaron 12 ko koaros iangahki Sudas, me pahn pangala ih. Ahpw, Sises ketin ni aktikitik kanekehla doadoahko. Eri ni kanengamah Sises mahsanihong irail: “Kumwail wehwehki dahme I wiahiongkumwailehr? Kumwail kin ekerkin ie ‘Sounpadahk’ oh ‘Kaun,’ oh me pwung amwail kin nda met. Eri, ma ngehi me Kaun oh Sounpadahk, ahpw widen patehn nehmwail kan, kumwail pil anahne widen patehn nehn emenemen.”—Sohn 13:​12-14.

Aktikitik kin pidada mwomwen atail medewe duwen pein kitail oh meteikan

11. Ia duwen Piter eh kasalehda me e sukuhlkier en kin aktikitik? (1 Piter 5:5) (Pil kilang kilel.)

11 Piter sukuhlsang sapwellimen Sises aktikitik. Mwurin Sises eh ketidahla nanleng, Piter wiahda manaman ehu sang ni eh kamwahwihala ohl emen me neh mwoator sang ni eh ipwidi. (Wiewia 1:​8, 9; 3:​2, 6-8) Mwekid kapwuriamwei wet kahrehda aramas en pokonpene wasao. (Wiewia 3:11) Ahpw Piter sohte men ale kaping sang aramas ako, mendahki eh tikida nan tiahk ehu me aramas akan kin uhdahn kesempwalki en ndandla. Ahpw, e aktikitik oh padahkihong irail en kapinga Siohwa oh Sises. E koasoia: “Pwehki mware [Sises] oh pwehki at pwoson mware, ohl menet me kumwail kilang oh ese kehlaildahr.” (Wiewia 3:​12-16) Mwuhr, Piter ntingkihlahng Kristian kan duwen anahnepen aktikitik. E doadoahngki lepin lokaiahn Krihs me kak wehwehki en pwuhriong aktikitik likamwete e wia likou ehu. Met katamankihong kitail duwen Sises eh ketin pirehkihdi daul ehu lukopeo oh widenda patehn nehn sapwellime wahnpoaron ko.—Wadek 1 Piter 5:5 oh nting tikitik me mi pah.

Piter oh Sohn kesikesihnen nan tehnpas sarawio. Piter idih nanleng ni ohl me ipwidihte mwoatoro eh mwahula oh kesihnen limwahra.

Mwurin Piter eh wiahda manaman ehu, e koasoia me Siohwa oh Sises me warohng ale kaping, kaidehn ih. Kitail pil kak kasalehda aktikitik sang ni atail wia soahng mwahu oh dehr kasik aramas en tehk de kihong kitail mehkot (Menlau kilang parakrap 11-12)


12. Duwehte Piter, ia duwen atail kak pousehlahte kakairada aktikitik?

12 Kitail kak alasang ahn Piter mehn kahlemeng en kakairada aktikitik. En kin aktikitik sohte kin pidadahte dahme kitail kin nda. Lepin lokaiao “aktikitik” me Piter doadoahngki kin pidada mwomwen atail madamadau duwen pein kitail oh meteikan. Kitail kin wiahiong meteikan soahng mwahu kan pwehki kitail poakohng Siohwa oh aramas, a kaidehn pwehki kitail men meteikan en kapinga kitail. Ma kitail kin perenki papah Siohwa oh riatail kan ni uwen me kitail kak, mendahki ma meteikan sohte kilang dahme kitail wia, kitail kin kihda kadehdepen aktikitik.—Mad. 6:​1-4.

AHNEKI “MADAMADAU PWUNG”

13. Ia wehwehn en ahneki “madamadau pwung”?

13 Dahme “madamadau pwung” kin pidada? (1 Pit. 4:7) Kristian men me ahneki madamadau pwung kin wia uwen eh kak pwehn wiahda pilipil mwahu kan me pahrekiong sapwellimen Siohwa elen madamadau. Kitail pahn tamataman me atail nanpwungmwahu rehn Siohwa iei me keieu kesempwal nan atail mour. E kin ahneki madamadau toupahrek ong pein ih, oh wehwehki me e sohte ese soahng koaros. Oh e kin kasalehda eh likih Koht sang ni eh kin kalapw kapakapohng Siohwa ni aktikitik.a

14. Ia duwen Piter eh sohte likih Siohwa ehu ahnsowo?

14 Ni kaimwiseklahn pwohngo mwohn eh pwoula, Sises ketin kehkehlingkihong sapwellime tohnpadahk ko: “Kumwail koaros pahn dipekelekel pwehki dahme pahn wiawihong ie pwongpwong wet.” Piter medewe me e kehlail oh sapengki: “Mehnda ma meteikan koaros dipekelekel pwehki dahme wiawihong komwi, a I sohte mwahn pahn dipekelekel!” Pwohngo Sises ketin kaweidki ekei sapwellime tohnpadahk ko: “Kumwail pousehlahte mwasamwasahn oh poadidiong kapakap.” (Mad. 26:​31, 33, 41) Piter sohte idawehn kaweido. Ma e wia met, ele e pahn ahneki eimah laud en nda me ih emen sapwellimen Sises tohnpadahk. Ahpw, Piter kahmahmkihla eh Soumaso, oh uhdahn koluhkihla met.—Mad. 26:​69-75.

15. Ia duwen Sises eh ahnekihte madamadau pwung ni kaimwiseklahn pwohngo nin duwen eh wia aramas emen?

15 Sises ketin ni unsek likih Siohwa. Mendahki Sises unsek, e kin ketin pwurupwurehng loulou pwohngo mwohn eh pwoula. Met kihong ih eimah en wia dahme Siohwa ketin kupwurki en wia. (Mad. 26:​39, 42, 44; Sohn 18:​4, 5) Ei, Piter sohte manokehla me Sises ketin loulou pak tohto nipwongo.

16. Ia duwen Piter eh kasalehda me e kakairada madamadau pwung? (1 Piter 4:7)

16 Mwuhr, Piter esehla en kin uhdahn likih Siohwa ni kapakap. Mwurin Sises eh ketin iasada, e kamehlelehiong Piter oh wahnpoaron teiko me re pahn alehdi sapwellimen Koht manaman pwe ren kak kalohki rongamwahwo. Ahpw, Sises mahsanihong irail en awih nan Serusalem lao met wiawi. (Luk 24:49; Wiewia 1:​4, 5) Dahme Piter wia erein eh awiawih? Piter oh rie Kristian ko “wiahki ehu ni poaden kapakap.” (Wiewia 1:​13, 14) Mwuhr, nan nein Piter tepin kisinlikowo, e kangoangehki rie Kristian kan en ahneki madamadau pwung oh likih Siohwa ni kapakap. (Wadek 1 Piter 4:7.) Piter sukuhlki en kin likih Siohwa oh en kak sewese oh kakehlaka rie Kristian kan.—Kal. 2:9.

17. Mendahki soangen koahiek kan me kitail ele ahneki, dahme kitail anahne pousehlahte wia? (Pil kilang kilel.)

17 Pwehn ahneki madamadau pwung, kitail anahne kalapw kapakapohng Siohwa. Kitail ese me kitail anahne pousehlahte kapakapohng Siohwa mendahki soangen koahiek kan me kitail ele ahneki. Eri kitail kin kapakapki kaweid sang rehn Siohwa, likih me e ketin mwahngih dahme keieu mwahu ong kitail, ahpw mehlel ni atail anahne wiahda pilipil kesempwal kan.

Piter esehla en kin likih Siohwa ni kapakap. Kitail pil kak ahneki madamadau pwung ma kitail kapakapki sapwellimen Siohwa sawas, ahpw mehlel ni atail anahne wiahda pilipil kesempwal kan (Menlau kilang parakrap 17)b


18. Ia duwen atail kak wekidala atail elen madamadau en duwehte sapwellimen Siohwa elen madamadau?

18 Kitail uhdahn kalahnganki me Siohwa ketin kapikkitailda ni ahl ehu me kitail kak kahlemengih sapwellime irair kaselel kan. (Sen. 1:26) Ei mehlel, kitail sohte kak kahlemengih Siohwa ni unsek. (Ais. 55:9) Ahpw duwehte Piter, kitail men pousehlahte sukuhlki en ahneki madamadau me duwehte sapwellimen Siohwa elen madamadau. Kitail kak wia met sang ni atail en pousehlahte kahlemengih sapwellimen Koht elen madamadau, kasalehda aktikitik, oh ahneki madamadau pwung.

IA DUWEN ATAIL KAK . . .

  • kahlemengih sapwellimen Siohwa elen madamadau?

  • kasalehda aktikitik?

  • ahneki “madamadau pwung”?

KOUL 30 Semei, Ei Koht oh Kompoakepahi

a Pwehn kalaudehla omw wehwehki wehwehn en ahneki madamadau pwung, menlau kilang artikelo nan jw.org de JW Library® app “Bible Verses Explained,” “2 Timoty 1:7 Explained—‘God Has Not Given Us a Spirit of Fear,’” pahn “Soundness of mind.”

b WEHWEHN KILEL: Sister men wie kapakap erein eh awiawih en interview ong doadoahk ehu.

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share