Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w25 March pp. 20-25
  • Pousehlahte Weweidki Pwoson

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Pousehlahte Weweidki Pwoson
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2025
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • NI ATAIL PILADA DOADOAHK EHU
  • NI ATAIL PILADA IHS ME KITAIL PAHN PWOUDIKI
  • NI ATAIL ALEHDI KAWEID SANG SAPWELLIMEN SIOHWA PWIHN
  • Pilipil kan me Kin Kasalehda Atail Likih Siohwa
    Atail Mour en Kristian oh Kalohk—Doaropwehn Kasukuhl ong Mihting—2023
  • Aktikitik oh Pohnese Dahme Ke Sohte Ese
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2025
  • Ia Duwen Atail Kak Powehdi Peikasal
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2024
  • Wiahda Pilipil me Pahn Kaperenda Siohwa
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2025
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2025
w25 March pp. 20-25

IREN ONOP 12

KOUL 119 Sen Ahneki Pwoson Mehlel

Pousehlahte Weweidki Pwoson

“Kitail kin weweidki pwoson, kaidehn dahme kitail kilang.”—2 KOR. 5:7.

DAHME KITAIL PAHN SUKUHLKI

Ia duwen atail en pousehlahte weweidki pwoson ni atail wiahda pilipil kesempwal kan.

1. Dahme kahrehda Pohl perenki dahme e wiadahr nan eh mour?

WAHNPOARON Pohl ese me e pahn kereniong kamakamala, ahpw ni eh kin medewehla dahme e wiadahr nan eh mour, e kin uhdahn peren. E koasoia: “I kanekehla weirentango, I kin kolokolete pwoson.” (2 Tim. 4:​6-8) Pohl wiahda pilipil mwahu en doadoahngki eh mour pwehn papah Siohwa, oh e kamehlele me Siohwa pil ketin kupwurperenki met. Kitail pil men wiahda pilipil mwahu kan oh alehdi sapwellimen Koht kupwuramwahu. Ia duwen atail kak wia met?

2. Ia wehwehn en weweidki pwoson?

2 Pohl ndahki pein ih oh Kristian lelepek teikan: “Kitail kin weweidki pwoson, kaidehn dahme kitail kilang.” (2 Kor. 5:7) Ia wehwehn ahn Pohl koasoio? Nan Paipel, “weweidki” kin ekei pak dokedoke mwomwen emen eh pilada mwomwen eh mour. Aramas akan me sohte pwoson Siohwa kin wiahda pilipil kan me poahsoankihdahte dahme re kilang, rong, oh pehm. Ahpw emen me kin pwoson Siohwa kin medewe dahme E ketin kupwurki ni eh wiahda pilipil kan. Eh wiewia kan kasalehda me e kamehlele me Koht pahn ketin katingih, oh me e pahn paiekihda ni eh idawehn sapwellimen Siohwa kaweid me dierek nan sapwellime Mahsen.—Mel. 119:66; Ipru 11:6.

3. Ia kamwahupen weweidki pwoson? (2 Korint 4:18)

3 Ekei pak, kitail koaros anahne likih dahme kitail kilang, rong, oh pehm ni atail wiahda pilipil kan. Ahpw, kitail pahn kakete ahneki kahpwal kan ma kitail kin medemedewehte dahme kitail kilang de rong ni atail wiahda pilipil kesempwal kan. Dahme kahrehda? Pwehki dahme kitail kilang oh rong sohte kin pwung ahnsou koaros. Pil ni ar sohte sapwung, ma kitail weweidkihte dahme kitail kilang, kitail kakete pohnsehsehla kupwuren Koht de sapwellime kaweid. (Ekl. 11:9; Mad. 24:​37-39) Ahpw ni atail weweidki pwoson, kitail pahn kak wiahda pilipil kan me “Kauno kin ketin kupwurperenki.” (Ep. 5:10) En idawehn sapwellimen Koht kaweid pahn kihong kitail popohl oh kahrehiong kitail en uhdahn peren. (Mel. 16:​8, 9; Ais. 48:​17, 18) Oh ma kitail pousehlahte weweidki pwoson, kitail pahn ahneki mour soutuk ni ahnsou kohkohdo.—Wadek 2 Korint 4:18.

4. Ia duwen emen eh kak ese dahme kin kaweid eh pilipil kan?

4 Kitail koaros anahne pein idek rehtail: “Dahme I kin likih ni ei wiahda pilipil kan? I kin likihte soahng kan me I kak kilang, de I kin idawehn sapwellimen Siohwa kaweid?” Kitail pahn tehkpene ia duwen atail pahn kak pousehlahte weweidki pwoson nan irair kesempwal siluh pwukat: ni atail pilada doadoahk ehu, ni atail pilada ihs me kitail pahn pwoudiki, oh ni atail alehdi kaweid sang sapwellimen Siohwa pwihn. Ong ehuehu irair pwukat, kitail pahn koasoiapene soahng dah kan me kitail anahne medewe duwe pwe kitail en kak wiahda pilipil mwahu kan.

NI ATAIL PILADA DOADOAHK EHU

5. Dahme kitail anahne medewe ni atail pilada soangen doadoahk dah me kitail en wia?

5 Kitail koaros kin men apwalihala atail anahn kan oh en atail peneinei kan. (Ekl. 7:12; 1 Tim. 5:8) Ekei doadoahk kin pweilaud sang ekei. Re kakete mweidohng tohndoadoahk men en apwalihala eh pweipwand en ehuehu rahn kan oh nekidala ekis ong ahnsou kohkohdo. Ahpw, ekei wasahn doadoahk kin pwainkihte tohndoadoahko mwohni me itar en apwalihala en eh peneineio anahn kesempwal kan, me duwehte mwenge, wasahn kousoan, oh likou. Ni atail medewe soangen doadoahk dah me kitail pahn wia, kitail anahne medewe ia uwen mwohni me kitail pahn koadoahkihada. Ahpw ma kitail kin medemedewehte met, eri kitail kin weweidki dahme kitail kilang.

6. Ia duwen atail kak weweidki pwoson ni atail pilada doadoahk ehu? (Ipru 13:5)

6 Ma kitail kin weweidki pwoson, kitail pil pahn tehk dahme doadoahko kak wiahiong atail nanpwungmwahu rehn Siohwa. Kitail kak pein idek rehtail: ‘Doadoahk wet pahn kahrehiong ien wia soahng kan me Siohwa kin ketin kalahdeki?’ (Lep. Pad. 6:​16-19) ‘E pahn kahrehiong ien sohla iang mihting oh ei ahnsoun kalohk de onop Paipel pahn tikitikla, oh e pahn kihsang ei ahnsou en kin iang ei peneinei kan?’ (Pil. 1:10) Ma pasapeng ong peidek pwukat ei, e pahn wia elen loalokong en dehr alehda doadoahko mehnda ma e apwal en diar doadoahk. Pwehki kitail kin weweidki pwoson, kitail kin wiahda pilipil kan me kasalehda me kitail uhdahn kamehlele me Siohwa pahn ketin apwalih atail anahn kan.—Mad. 6:33; wadek Ipru 13:5.

7-8. Ia duwen brother men nan South Amerika eh weweidki pwoson? (Pil kilang kilel.)

7 Tehk ia duwen Javier,a brother men nan South Amerika, eh esehda ia uwen eh kesempwal en weweidki pwoson. E koasoia: “I audehda doaropwehn doadoahk ehu me pahn pwain ie pak riau laudsang ei doadoahk en mahso oh me I uhdahn pahn perenki.” Ahpw, Javier uhdahn men wia doadoahk en pioneer. E pil koasoia: “I wiahda koasoandi en interview ong doadoahko. Mwohn interviewo, I kapakapohng Siohwa peki sawas pwehki I kamehlele me E ketin mwahngih dahme keieu mwahuong ie. I men ahneki pwukoa tohto nan ei doadoahko oh wiahda mwohni laud, ahpw I sohte men ale doadoahko ma e sohte pahn sewese ien kalaudehla ei doadoahk ong Siohwa.”

8 Javier koasoia: “Erein interviewo, kaunen doadoahko ndaiong ie me I pahn kin kaukaule doadoahk daulih awahn doadoahko. Ni kadek, I ndaiong me I sohte pahn kak wia met pwehki ei doadoahk en kalohk.” Eri Javier pilada en dehr ale doadoahko. Wihk riau mwurin mwo, e tepida pioneer. Oh nan pahrohte, e diarada wasa ehu me e pahn kak doadoahk lepin ahnsou. E pil koasoia: “Siohwa ketin karonge ei kapakap kan oh sewese ien diarada doadoahk ehu me pahn mweidohng ien kak iang pioneer. I uhdahn perenki en ahneki doadoahk ehu me kak mweidohng ien kalaudehla ei ahnsou pwehn papah Siohwa oh riei Kristian kan.”

Brother men me likawih likoun doadoahk, kol eh lisoarop oh eh kaunen doadoahko kasalehiong ih pere ehu me sohte me kin mi loale. Eh kaunen doadoahko men kasauda ih.

Ma pwukoa tohrohr ehu kohieng uhk, omw pilipilo pahn kasalehda me ke kin kamehlele me Siohwa ketin mwahngih dahme keieu mwahuong uhk? (Menlau kilang parakrap 7-8)


9. Dahme ke sukuhlkihsang dahme wiawihong Trésor?

9 Dahme kitail anahne wia ma kitail esehda me doadoahk me kitail ahneki met sohte mweidohng kitail en weweidki pwoson? Tehk dahme wiawihong Trésor, sang Congo. E koasoia: “Doadoahk me I alehdio uhdahn mwahu. Re kin pwain ie pak siluh laudsang ei doadoahk en mahso, oh aramas kin waunekin ie.” Ahpw, Trésor kalapw sohte iang towehda mihting pwehki e kin doadoahk daulih awahn doadoahko. Pil ekei pak, tohndoadoahk ko kin men en pitih aramas ako pwe ren dehr esehda sapwung me pesineso wiahda. Trésor men uhdihsang eh doadoahko ahpw e pil pwunodki eh solahr pahn doadoahk. Dahme sewese ih? E koasoia: “Apakuk 3:​17-19 sewese ien wehwehki me mehnda ma I sohla doadoahk, Siohwa pahn ketin apwalih ie. Eri I uhdihsang ei doadoahko.” E pil koasoia: “Tohndoadoahk tohto medewe me ong doadoahk pweimwahu ehu, aramas emen pahn tounmeteikihla soahng koaros, me iangahki eh ahnsou ong eh peneinei oh kaudok. I perenki me I kak pere ei nanpwungmwahu rehn Siohwa oh ei peneinei. Sounpar ehu mwuhr, Siohwa ketin sewese ien diarada doadoahk ehu me kak pwainki ie mwohni me itar pwehn apwalihala ei anahn kan oh kalaudehla ei ahnsou en papah Siohwa. Ni atail kin mwohneki mahs Siohwa, ele ekei pak neitail mwohni pahn uhdahn tikitik, ahpw Siohwa pahn ketin apwalih kitail.” Ei, ma kitail kin likih sapwellimen Siohwa kaweid oh inou kan, kitail pahn pousehlahte weweidki pwoson oh e pahn ketin kapaia kitail.

NI ATAIL PILADA IHS ME KITAIL PAHN PWOUDIKI

10. Dahme kakete kahrehiong kitail en weweidki dahme kitail kin kilang ni atail pilada ihs me kitail pahn pwoudiki?

10 Pwopwoud wia kisakis ehu sang rehn Siohwa, oh e sohte sapwung en men pwopwoudida. Ni emen sister eh medewe en pwoudiki brother men, ele e pahn medewe duwen mwomwe, eh wiewia, ia duwen meteikan ar kin kilengwohng, ia duwen eh kin apwalih mwohni, ma e anahne apwalih eh peneinei, oh ma e kin kahrehiong en peren.b Soahng pwukat koaros kesempwal. Ahpw, ma e kin tetehkte soahng pwukat, e pahn kakete weweidki dahme e kin kilang.

11. Ia duwen atail kak weweidki pwoson ni atail pilada ihs me kitail pahn pwoudiki? (1 Korint 7:39)

11 Siohwa kin uhdahn kupwurperenkihda riatail Kristian kan me kin idawehn sapwellime kaweid ni ar kin pilada ihs me irail pahn pwoudiki! Karasepe, re kin doadoahngki kaweid en Paipel kan oh awih lao re daulih “ahnsoun pwulopwul” mwohn re medewe en pwopwoudida. (1 Kor. 7:36) Re uhdahn pahn anahne tehk mwahu me me re pilada en pwoudikio pahn ahneki irair kan me Siohwa ketin mahsanih me ohl pwopwoud mwahu de lih pwopwoud mwahu men anahne ahneki. (Lep. Pad. 31:​10-13, 26-28; Ep. 5:33; 1 Tim. 5:8) Ma emen me kaidehn Sounkadehde mwahukin irailda, ren likih kaweido en pwoudiki “ihte ma e kin idawehn Kauno,” me dierek nan 1 Korint 7:39. (Wadek.) Ren pousehlahte weweidki pwoson, oh kamehlele me Siohwa me keieu kak ketin apwalihala arail anahn akan me pid arail pepehm.—Mel. 55:22.

12. Dahme ke sukuhlkihsang ahn Rosa mehn kahlemeng?

12 Tehk dahme wiawihong Rosa, pioneer men nan Colombia. Ohl emen nan wasahn eh doadoahko me kaidehn Sounkadehde men tepida mwahuki. Rosa pil mwahukihda. E koasoia: “E mwomwen ohl mwahu men. E kin sewese aramas akan nan eh wasahn kousoan oh mwomwen eh mouro mwahu. E kin kadekohng ie. E ahneki irair mwahu koaros me I kasik sang rehn emen me I pahn pwoudiki, ahpw kaidehn ih Sounkadehde men.” E pil koasoia: “E apwal en ndaiong me I sohte men date ih. Ni ahnsowo, I kin kelehpw oh I men pwopwoud, ahpw I saikinte diar brother men me I men date ih.” Ahpw, Rosa sohte medemedewehte dahme e kak kilang. E kin medemedewe dahme pilipilo pahn wiahiong eh nanpwungmwahu rehn Siohwa. Eri e sohla koasoiong de iang ih wia mehkot oh pousehlahte soupisengki eh papah Siohwa. Sohte pwand mwurin mwo, e alehdi luhk en iang Sukuhl ong Sounkalohki Wehio kan, oh met e kin papah nin duwen pioneer tohrohr men. Rosa koasoia: “Siohwa ketikihong ie kapai tohto me kin kahrehda ien uhdahn peren.” E sohte kin ahnsou koaros mengei en weweidki pwoson, ahpw keieu ni atail ahneki ineng kehlail en wia mehkot tohrohr. Ahpw ahnsou koaros, e kin wia kamwahupatail.

NI ATAIL ALEHDI KAWEID SANG SAPWELLIMEN SIOHWA PWIHN

13. Ia duwen atail pahn mwekidki kaweid me kitail alehdihsang sapwellimen Siohwa pwihn?

13 Kitail kin kalapw alehdi kaweid sang sapwellimen Siohwa pwihn, sohte lipilipil—ma e kohsang elder kan nan atail mwomwohdiso, sounapwalih me kin seiloako, ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan, de Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon—me kin kaweid kitail nan atail kaudok. Ahpw ele ekei pak, kitail sohte kin wehwehki dahme kahrehda brother kan kin kihong kitail kaweid. Ele kitail kin peikasalki ma kaweido mwahu. Kitail pil kakete tepida tehk soh unsek en brother ko me kihda kaweido.

14. Dahme pahn sewese kitail en peikiong kaweid me kitail alehdihsang sapwellimen Siohwa pwihn? (Ipru 13:17)

14 Kitail pwoson me Siohwa kin ketin kaukaweid sapwellime pwihn oh me e ketin mwahngih atail irair kan. Imwilahn met, kitail kin mwadang en peik, oh ahneki madamadau pwung ni atail wia met. (Wadek Ipru 13:17.) Kitail ese me ni atail kin idawehn kaweid, kitail kin sewese atail mwomwohdisou en ehupene. (Ep. 4:​2, 3) Kitail pil likih me mendahki brother kan me kin tiengla mwowe soh unsek, Siohwa pahn ketin kapaia kitail ni atail kin peik. (1 Sam. 15:22) Kitail pil pwoson me mehnda ma kaweido anahne wekila, Siohwa pahn ketin kapwungala soahng koaros me anahne kapwungpwungla.—Maika 7:7.

15-16. Dahme sewese brother men en weweidki pwoson mendahki eh kin peikasalki kaweid me e alehdi? (Pil kilang kilel.)

15 Tehk mehn kahlemeng ehu me kasalehda kamwahupen ahneki pwoson oh idawehn kaweid me kohsang sapwellimen Siohwa pwihn. Nan Peru, mendahki pali laud kin lokaiahki lokaiahn Spein, me tohto kin doadoahngki uhdahn lokaiahn wasao. Ehu lokaia ko iei lokaiahn Quechua. Erein sounpar tohto, riatail Kristian kan me kin lokaiahki lokaiahn Quechua kin rapahki irail kan me doadoahngki lokaiao nan arail wasahn kalohko. Ahpw, pwehn peikiong kosonned en koperment kan, wekidekla kan wiawihda ong wiepen kalohk ong aramas akan. (Rom 13:1) Imwilahn met, ekei medewe ma e pahn kahpwalihala doadoahko. Pwehki riatail ko ar peikiong kaweido, Siohwa ketin kapaiahda arail nannanti en diar me tohto me kin lokaiahki lokaiahn Quechua.

16 Kevin, elder men nan mwomwohdiso ehu me kin lokaiahki lokaiahn Quechua, pil wia emen me kin pwunodki met. E koasoia: “I medewehla, ‘Ia duwen at pahn kak diar irail kan me kin doadoahngki lokaiahn Quechua?’” Dahme Kevin wia? E pil koasoia: “I kin tamanda Lepin Padahk 3:5. Oh I kin medewehla duwen Moses. Siohwa ketikihong ih kaweid me e ele sohte nohn wehwehki. E ketin mahsanihong Moses en kahluwa mehn Israel ko sang Isip kohla ni Sehd Weitahtao, wasa me e mwomwen me re sohte kak pitsang mehn Isip ko me pwakipwakih irail. Ahpw, e peikiong kaweido, oh Siohwa ketin kapaiahda sang ni eh ketin wiahda manaman kapwuriamwei ehu pwehn doareirailla.” (Eks. 14:​1, 2, 9-11, 21, 22) Kevin men wekidala mwomwen eh kin kalohk. Ia imwilahn met? E koasoia: “I pwuriamweikihla ia uwen Siohwa eh ketin kapaikihtda. Mwoweo nan at kalohk, se kin alu werei oh ekei pak diar aramas emen de riemente me kin lokaiahki lokaiahn Quechua. Met se kin kohla wasa me diren aramas kin doadoahngki lokaiahn Quechua. Imwilahn met, se kin koasoiong aramas tohto, pwurehng pwurala, oh onop Paipel rehrail. Oh aramas tohto kin iang towehda at mihting kan.” Ei, ni atail kin weweidki pwoson, kitail pahn ahnsou koaros ale keting sang Siohwa.

Ohl emen me kin lokaiahki lokaiahn Quechua koasoakoasoiong pwopwoud Sounkadehde ehu me kalokalohk. E kasalehiong ira wasa ehu me emen kin mi ie.

Aramas tohto padahkihong riatail kan wasa re kak diar aramas tohto me kin lokaiahki lokaiahn Quechua (Menlau kilang parakrap 15-16)


17. Dahme ke sukuhlkihsang iren onop wet?

17 Kitail sukuhlkier irair kesempwal siluh ong ia duwen atail en pousehlahte weweidki pwoson. Ahpw kitail anahne pousehlahte weweidki pwoson ni soahng koaros nan atail mour, me duwehte ni atail pilada soangen kasdo dah kitail pahn kilang, dahme kitail kin wia ni ahnsou me kitail pisek, ma kitail pahn iang sukuhl laud de soh, oh ia duwen atail kin apwalihada neitail seri kan. Sohte lipilipil dahme kitail pilada, kitail en dehr weweidkihte dahme kitail kak kilang ahpw pil atail nanpwungmwahu rehn Siohwa, sapwellime kaweid, oh sapwellime inou me e pahn ketin apwalih kitail. Ma kitail wia met, kitail pahn kak “peikiong KAUN-O, at Koht, kohkohlahte.”—Maika 4:5.

IA DUWEN ATAIL KAK WEWEIDKI PWOSON . . .

  • ni atail pilada doadoahk ehu?

  • ni atail pilada ihs me kitail pahn pwoudiki?

  • ni atail alehdi kaweid sang sapwellimen Siohwa pwihn?

KOUL 156 Sang Ei Pwoson

a Ekei ahd kan me pwarada wasaht kaidehn uhdahn adarail.

b Parakrap wet kin dokedoke sister men me raparapahki eh pwoud. Ahpw kaweido pil dokedoke brother men me raparapahki eh pwoud.

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share