Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w25 March pp. 26-31
  • Sohte Irepen Sapwellimen Koht Manaman

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Sohte Irepen Sapwellimen Koht Manaman
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2025
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • SUKUHLSANG DAHME WIAWIHONG MOSES OH MEHN ISREAL KO
  • NI ATAIL KIN ANAHNE MWOHNI
  • NI OMW PWUNODKI IA DUWEN OMW PAHN ALEHDI DAHME KE ANAHNE NI OMW MAHLA
  • Sukuhlsang Kaimwiseklahn Mahsen en Ohl Lelepek ko
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2024
  • Pilipil kan me Kin Kasalehda Atail Likih Siohwa
    Atail Mour en Kristian oh Kalohk—Doaropwehn Kasukuhl ong Mihting—2023
  • Aktikitik oh Pohnese Dahme Ke Sohte Ese
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2025
  • Tamataman me Siohwa Iei me “Koht Ieias”
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2024
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2025
w25 March pp. 26-31

IREN ONOP 13

KOUL 4 ‘Siohwa Iei Silepei’

Sohte Irepen Sapwellimen Koht Manaman

“Ia duwe, mie irepen ei manaman?”—NEMP. 11:23.

DAHME KITAIL PAHN SUKUHLKI

Iren onop wet pahn sewese kitail en kalaudehla atail likih me Siohwa pahn kin ahnsou koaros ketikihong kitail dahme kitail anahne pwehn wie momour.

1. Ia duwen Moses eh kasalehda eh likih Siohwa ni eh kahluwa mehn Israel ko sang Isip?

PWUHKEN Ipru koasoia duwen aramas tohto me kin pwoson Siohwa. Emen irail iei Moses, me uhdahn ahneki pwoson laud. (Ipru 3:​2-5; 11:​23-25) E kasalehda pwoson ni eh kahluwa mehn Israel ko sang Isip. E sohte masakada Nanmwarki lapalap en Isip oh nah karis en sounpeio. E uhdahn likih Siohwa oh kahluwa aramas ako ren kotehla Sehd Weitahtao oh mwuhr nan sapwtehno. (Ipru 11:​27-29) Pali laud en mehn Israel ko sohla likih me Siohwa pahn ketin apwalih irail, ahpw Moses pousehlahte likih eh Kohto. E konehng Moses en wia met, pwehki Siohwa ketikihong mehn Israel ko kanarail mwenge oh nimarail pihl pwe irail en kak pitsang sapwtehno, wasa me sohte wahnsahpw kak keirda ie.a—Eks. 15:​22-25; Mel. 78:​23-25.

2. Dahme kahrehda Koht ketin keinemwe rehn Moses: “Ia duwe, mie irepen ei manaman”? (Nempe 11:​21-23)

2 Ahpw mendahki Moses ahneki pwoson laud, mpen sounpar ehu mwurin Siohwa ketin kapitala mehn Israel ko sang Isip, e tepida peidengki ma Siohwa pahn ketikihong kenen mehn Israel ko uduk. Mehn Israel rar rar kei me mi nan sapwtehno, wasa me sohte mwenge. Ia duwen Siohwa eh pahn kak ketikihda uduk me itar ong irail koaros? Siohwa eri keinemwe rehn Moses: “Ia duwe, mie irepen ei manaman?” (Wadek Nempe 11:​21-23.) Ni lokaiahn Ipru, wasaht uhdahn mahsanih ‘ni limen Siohwa.’ Met kin dokedoke sapwellimen Koht manaman, de manaman me e kin ketin doadoahngki pwehn wiahda kupwure. Eri e mwomwen me Siohwa ketin keinemwe rehn Moses, ‘Ke uhdahn medewe me I sohte kak wia dahme I nda I pahn wia?’

3. Dahme kahrehda e kesempwal ong kitail en medewe dahme wiawihong Moses oh mehn Israel ko?

3 Mie pak me ke kin pwunodki ma Siohwa pahn ketikihong uhk oh omw peneinei dahme kumwail anahne pwehn wie momour? Mehnda ma ke kin de soh, kitail pahn tehkpene dahme wiawihong Moses oh mehn Israel kan me sohla likih me Koht pahn ketin apwalih irail. Oh kitail pahn tehkpene ekei iren Paipel me pahn kakehlakahla atail likih me Siohwa pahn kin ahnsou koaros sewese kitail.

SUKUHLSANG DAHME WIAWIHONG MOSES OH MEHN ISREAL KO

4. Dahme kahrehda mehn Israel tohto tepida peidengki ma Siohwa kak ketin apwalih irail?

4 Dahme kahrehda mehn Israel tohto tepida peikasalki ma Siohwa kak ketin apwalih irail? Wehin Israel oh “pil pokon en ekei aramas” me kaidehn mehn Israel mihmiseli nan sapwtehno erein ahnsou ehu ni arail seiseiloak sang Isip kolahng Sapwen Inowo. (Eks. 12:38; Deud. 8:15) Irail kan me kaidehn mehn Israel pwangahkihda kangkang manna oh mehn Israel tohto pil iangirailla oh tepida kaulim. (Nemp. 11:​4-6) Aramas ako tepida men kangada mwenge teikan me re kin kang nan Isip. Pwehki aramas ako kaulim ong Moses, e medewe me pein ih anahne rapahkihda kanarail uduk, ahpw e sehse ia duwen.—Nemp. 11:​13, 14.

5-6. Dahme kitail kak sukuhlkihsang mwomwen mehn Israel ko ar mwekidki madamadau en irail kan me kaidehn mehn Israel?

5 Irail ko me kaidehn mehn Israel sohte kin kalahnganki soahng koaros me Siohwa ketikihong irail, oh mehn Israel ko tepida ahneki arail madamadau. Met pil kak wiawihong kitail. Ni meteikan ar sohte kin kasalehda arail kalahngan, kitail pil kakete sohla nohn kalahnganki dahme Siohwa kin ketikihong kitail. Kitail kakete tepida pwurehng men ahneki soahng kan me kitail ahneki mahso de pil peirinki dahme meteikan ahneki. Ahpw kitail pahn nsenamwahu ma kitail esehla en kin itarki sohte lipilipil dahme kitail ahneki.

6 Mehn Israel ko anahne tamataman me Koht ketin kamehlelehiong irail me ni arail lella ni arail wasahn kousoan kapwo, irail pahn ahneki soahng mwahu tohto. Inou wet pahn pweida nan Sapwen Inowo, a kaidehn ni ahnsou me irail wie seiseiloak nan sapwtehno. Duwehte met, kitail en dehr kin medemedewehte dahme kitail ele sohte ahneki nan koasoandi wet, ahpw kitail en kin medemedewe dahme Siohwa ketin inoukihda en ketikihong kitail nan sampah kapwo. Kitail pil kak doudouloale iren Paipel kan me kak sewese kitail en kalaudehla atail likih Siohwa.

7. Dahme kahrehda kitail kak uhdahn kamehlele me Siohwa kak ahnsou koaros ketin sewese kitail?

7 Ahpw mwein ke medewe dahme kahrehda Koht ketin keinemwe rehn Moses: “Ia duwe, mie irepen ei manaman?” Ele Siohwa ketin kupwurki Moses en medemedewe soahng riau: (1) Sohte irepen sapwellime manaman. (2) E kak ketin doadoahngki sapwellime manaman wasa koaros, pil lella wasa doh. Eri mendahki mehn Israel ko mihmi nan sapwtehn, Siohwa kak ketikihong kanarail uduk me uhdahn tohto. Sang “ni roson oh manaman en nin lime,” Siohwa ketin kasalehda me e kak ketin sewese sapwellime aramas akan wasa koaros. (Mel. 136:​11, 12) Eri, ni atail kin mihla nan kahpwal, kitail kak kamehlele me Siohwa kak ketin sewese emenemen kitail, sohte lipilipil ia wasa kitail mi ie.—Mel. 138:​6, 7.

8. Ia duwen atail kak soikala sapwungohte me me tohto nan sapwtehno wiahda? (Pil kilang kilel.)

8 Siohwa ketin kapwaiada sapwellime inowo oh ketin kadarodohng aramas ako lapalahn pelin kulu ieu. Mehn Israel ko sohte kalahngankihong Koht manaman wet. Ahpw re uhdahn mehwo. Ni rahn oh nipwong, irail rikpene kulu tohtohie ni uwen me re kak. Siohwa ketin engiengda pahn irail ko “me mehwohkihda uduk” oh ketin kaloke irail. (Nemp. 11:​31-34) Kitail kak sukuhlsang dahme wiawi. Kitail anahne kanahieng en dehr mehwo. Sohte lipilipil ma kitail kepwehpwe de semwehmwe, kitail en kin mwohneki nekidala “paien nanleng,” sang ni atail en kakairada nanpwungmwahu keren rehn Siohwa oh Sises. (Mad. 6:​19, 20; Luk 16:9) Ni atail wia met, kitail kak kamehlele me Siohwa pahn ketin apwalih kitail.

Mehn Israel kan erein nipwongo, kihkihpene kisin menpihr tohto nan sapwtehno.

Soangen madamadau dah me me tohto kasalehda, oh dahme kitail kak sukuhlkihsang met? (Menlau kilang parakrap 8)


9. Dahme kitail kak uhdahn likih?

9 Siohwa pil ketin kupwurki sewese sapwellime aramas akan rahnwet. Ahpw met sohte wehwehki me kitail pahn sohla douluhl ahneki kahpwal en sohla atail kepwe de sohla kanatail mwenge.b Siohwa sohte pahn ketin likidmelieikitailla. Sohte lipilipil soangen kahpwal dah me kitail ahneki, e pahn ketin sewese kitail. Ia duwen atail kak kasalehda me kitail likih me Siohwa pahn ketin apwalih kitail? Kitail pahn tehkpene irair riau: (1) ni atail kin anahne mwohni pwehn kak apwalih atail peneinei oh (2) ni atail kin pwunodki ia duwen atail pahn alehdi dahme kitail anahne ni ahnsou me kitail mahla.

NI ATAIL KIN ANAHNE MWOHNI

10. Kahpwal en mwohni dah me kitail kakete lelohng?

10 Ni imwin koasoandi wet eh kereniong imwisekla, kitail kak kasik me kahpwal en mwohni pahn laudla. Pingiping en palien politik kan, mahwen, rerrer en sahpw de melimel ape, soumwahu lusulus kapw kan kakete kahrehda kahpwal en mwohni, sohla atail doadoahk, kepwe kan, de pil imwatail. Ele kitail anahne diarada ehu doadoahk nan atail wasao, de medemedewe me kitail oh atail peneinei en keseula ehu wasa tohrohr pwe kitail en kak apwalih irail. Dahme kak sewese kitail en wiahda pilipil kan me kasalehda atail likih Siohwa?

11. Dahme kak seweseiuk en apwalihala omw kahpwal en mwohni? (Luk 12:​29-31)

11 E uhdahn kesempwal en padahkihong Siohwa dahme ke kin pwunodki. Met pahn uhdahn seweseiuk. (Lep. Pad. 16:3) Peki reh en ketikihong uhk erpit me ke anahne pwehn wiahda pilipil mwahu kan oh ken meleilei oh dehr ‘pwunodki laud’ omw irairo. (Wadek Luk 12:​29-31.) Pousehlahte peki en ketin seweseiuk en kin itarki dahme ke uhdahn anahne pwehn momour. (1 Tim. 6:​7, 8) Wia roporop nan neitail sawasepen Paipel kan pwehn ese dahme ke pahn wia ni omw ahneki kahpwal en mwohni. Me tohto koasoia me kisin kasdo oh artikel kan nan jw.org me pid kahpwal en mwohni kin sewese irail.

12. Peidek dah kan me kak sewese Kristian men en wiahda pilipil keieu mwahu ong eh peneineio?

12 Ekei kin alehda doadoahk me kahrehda irail en keseula wasa me dohsang arail peneinei, ahpw mwuhr me tohto esehda me met kaidehn pilipil mwahu ehu. Mwohn omw pahn alehda doadoahk ehu, dehr medemedewehte mwohni me ke pahn koadoahkihadao, ahpw ken keieu medewe ma met pahn sewese kowe oh omw peneineio en karanihete Siohwa. (Luk 14:28) Pein idek rehmw: ‘Dahme kakete wiawihong at mouren pwopwoud ni ei pahn dohsang ei pwoudo? I pahn kak iang towehda mihting kan koaros, iang kalohk, oh werekiong riei Kristian kan?’ Ma mie noumw seri, ke pil anahne pein idek rehmw peidek kesempwal wet: ‘I pahn kak sewese nei seri ko en karanih Siohwa oh peikiong ma I sohte mi rehrail?’ (Ep. 6:4) Ni omw pahn wiahda pilipilo, idawehn sapwellimen Siohwa madamadau ong met, kaidehn madamadau en kisehmw kan de kompoakepahmw kan me sohte kin kapwaiada dahme Paipel mahsanih.c Tony, me kin mihmi palimesehn Eisia, lelohng songosong en alehda doadoahk pweimwahu kei me pahn kahrehiong en keseula wasa doh. Ahpw, mwurin eh kapakapki met oh koasoiaiong eh pwoudo, e pilada en dehr ale doadoahk ko ahpw en medewe ia duwen arail kak wekidala arail mour pwehn katikala arail doadoahngki neirail mwohni. Rahnwet, Tony koasoia: “Pwehki se wiahda pilipil wet, I ahneki pai kaselel en sewese ekei aramas en esehla Siohwa, oh nait seri ko uhdahn perenki arail papah Siohwa. At peneineio sukuhlki me ni at kin likih dahme Sises mahsanih nan Madiu 6:​33, Siohwa pahn ketin apwalih kiht.”

NI OMW PWUNODKI IA DUWEN OMW PAHN ALEHDI DAHME KE ANAHNE NI OMW MAHLA

13. Ia ekei soahng kan me kitail kak wia met pwehn kak ahneki dahme kitail anahne ni atail mahla?

13 Atail likih me Siohwa kak ketin apwalih kitail kak lelohng songosong ni atail kin medewehla mwomwen atail irairo ni ahnsou me kitail mahla. Paipel kangoangehkin kitail en doadoahk laud pwe kitail en kak apwalih atail anahn akan ni ahnsou kohkohdo. (Lep. Pad. 6:​6-11) Ma kak, e mwahu en nekidala ekis mwohni ong ahnsou kohkohdo. Mwohni kak wia mehn perepatail. (Ekl. 7:12) Ahpw, kitail en dehr wiakihla met me keieu kesempwal nan atail mour.

14. Ia duwen Ipru 13:5 eh kak sewese kitail en dehr nohn pwunod?

14 Sises ketin wiahda karasaras ehu me kasalehda me e sohte wia elen loalokong en nekidala mwohni ahpw sohte “kepwehpwe mwohn silangin Koht.” (Luk 12:​16-21) Sohte me ese dahme pahn wiawi lakapw. (Lep. Pad. 23:​4, 5; Seims 4:​13-15) Nin duwen sapwellimen Krais tohnpadahk kei, kitail ahneki ehu soangen kahpwal. Sises mahsanih me kitail anahne onopada en “pwilikihdi” atail dipwisou koaros ma kitail men wiahla sapwellime tohnpadahk. (Luk 14:33) Met wiawihong tepin Kristian ko nan Sudia. Irail pwungki en pwilikihdi soahng koaros me re ahneki ni peren. (Ipru 10:34) Nan atail ahnsou, mie riatail Kristian tohto me sohla arail doadoahk de kepwe kan pwehki re sohte kin utung palien politik kan. (Kaud. 13:​16, 17) Dahme sewese irail? Irail uhdahn likih sapwellimen Siohwa inowo: “I sohte pahn mweisang uhk oh I sohte pahn keseiukala.” (Wadek Ipru 13:5.) Eri, kitail kin wia dahme kitail kak pwehn kaunopada dahme kitail anahne ong ahnsou kohkohdo, oh ma mehkot wiawi ni atail sohte kasik, kitail kin likih sapwellimen Siohwa sawas.

15. Madamadau toupahrek dahieu me pahpa nohno Kristian en ahneki ong neirail seri kan? (Pil kilang kilel.)

15 Nan ekei wasa, aramas akan kin keieu men naineki seri pwe mwuhr seri ko en kak koadoahkihada mwohni pwehn apwaliheki arail pahpa nohno ni ar mahla. Ahpw Paipel mahsanih me pahpa nohno kan anahne apwalih anahn en neirail seri kan. (2 Kor. 12:14) Ei mehlel, ni pahpa nohno kan ar mahla, ele irail anahne neirail seri kan en kihong neirail mwohni de soahng teikan, oh seri tohto kin perenki kihong dahme re anahne. (1 Tim. 5:4) Ahpw pahpa nohno Kristian kan wehwehki me peren me keieu laud kin kohsang arail sewese neirail seri kan en wiahla sapwellimen Siohwa ladu, a kaidehn en apwalihada seri kan pwe seri ko en kak koadoahkihada mwohni me itar en apwalih irail.—3 Sohn 4.

Pwopwoud ehu peren oh koasoakoasoiong neira serepeino oh ah pwoudo nan video call. Neira serepeino oh eh pwoudo likawih likoun kou ihmw.

Pwopwoud kan me kin likih Siohwa kin idawehn kaweid kan en Paipel ni arail wiahda pilipil kan (Menlau kilang parakrap 15)d


16. Ia duwen pahpa nohno kan ar kak kaunopada neirail seri kan pwe mwuhr seri ko en kak koadoahkihada mwohni oh pein apwalih arail anahn kan? (Episos 4:28)

16 Ni omw kin sewese noumw seri kan en sukuhlki en pein apwalih arail anahn akan mwuhr, kasalehda me ke kin likih Siohwa. Sangete arail tikitik, kasalehiong irail kesempwalpen doadoahk laud. (Lep. Pad. 13:4; wadek Episos 4:28.) Ni arail kekeirda, sewese irail en wia uwen arail kak nan sukuhl. Pahpa nohno kan kak wia roporop pwehn diar kaweid kan en Paipel oh sewese neirail seri kan en wiahda pilipil mwahu kan duwen soangen sukuhl dah me re pahn ale. Dahme pahpa nohno kan anahne akadeiong iei en sewese neirail seri kan en koahiekla pwe ren kak pein apwalih arail anahn kan oh pil ahneki ahnsou en kalohk, de pil pioneer.

17. Dahme kitail kak uhdahn kamehlele?

17 Sapwellimen Siohwa ladu loalopwoat kan kak likih me e kak oh pil ketin kupwurki apwalihala arail anahn kan. Ni atail kerenlahng imwin koasoandi wet, kitail kak kasik me atail likih Siohwa kak lelohng songosong. Ahpw sohte lipilipil dahme pahn wiawi, kitail en koasoanehdi teng en likih me Siohwa pahn ketin doadoahngki sapwellime manaman pwehn apwalihala atail anahn kan. Kitail kak uhdahn kamehlele me Siohwa kak ahnsou koaros ketin sewese kitail, sohte lipilipil wasa me kitail mi ie.

IA DUWEN OMW PAHN SAPENG?

  • Dahme kitail kak sukuhlkihsang dahme wiawihong Moses oh mehn Israel ko?

  • Ia duwen atail kak kasalehda atail likih Siohwa ni atail lelohng kahpwal en mwohni?

  • Dahme kak sewese kitail ni atail medemedewe ia duwen atail pahn alehdi dahme kitail anahne ni atail mahla?

KOUL 150 Rapahki Komourpomw Rehn Koht

a Menlau kilang “Peidek kan Sang Sounwadawad kan” nan Kahn Iroir en October 2023.

b Menlau kilang “Peidek kan Sang Sounwadawad kan” nan Kahn Iroir en October 1, 2014.

c Menlau kilang artikelo “Sohte Emen Kak Papah Soumas Riemen” nan Kahn Iroir en April 1, 2014.

d WEHWEHN KILEL: Pwopwoud Kristian ehu koasoakoasoiong neira serepeino me iang eh pwoudo wia doadoahk en kauwada Wasahn Kaudok ehu.

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share