IREN ONOP 31
KOUL 111 Kahrepen At Peren
Ke ‘Eselahr Ire Riro’ Duwen Itarki Dahme Ke Ahneki?
“I eselahr itarki dahme I ahneki sohte lipilipil soangen irair dah me I mi loale.”—PIL. 4:11.
DAHME KITAIL PAHN SUKUHLKI
Esehla en itarki dahme ke ahneki sang ni omw kin kasalehda kalahngan, aktikitik, oh medemedewehte dahme Siohwa ketin inoukihda ong ahnsou kohkohdo.
1. Ia wehwehn en itarki dahme ke ahneki, oh dahme met sohte wehwehki?
KE KIN itarki dahme ke ahneki? Irail kan me kin itarki dahme re ahneki kin nsenamwahu pwehki irail kin kalahnganki soahng mwahu kan me Siohwa ketikihong irail. Irail sohte kin nsensuwedki de lingeringerki soahng kan me re sohte ahneki. Ahpw en itarki de nsenamwahuki dahme kitail ahneki sohte wehwehki me kitail en sohla nsenohki mwomwen atail wiewia kan nan atail mour. Karasepe, e sohte sapwung en men kalaudehla atail doadoahk ong Siohwa. (Rom 12:1; 1 Tim. 3:1) Pil mehnda ma kitail sohte alehdi pwais kaselel ehu me kitail uhdahn men ahneki, kitail kin itarkihte dahme kitail ahneki oh kolokolete atail peren.
2. Soahng suwed dah kan me kakete wiawi ma kitail sohla itarki dahme kitail ahneki?
2 Ma kitail sohte kin itarki dahme kitail ahneki, kitail kakete tepida wiahda pilipil suwed kan. Karasepe, ekei me sohte itarki dahme re ahneki kin nantihong en doadoahk daulih ahnsoun doadoahk pwe ren kak pwainda soahng kan me re sohte uhdahn anahne. Ekei Kristian pil kin pirapahda mwohni de soahng teikan me re inengieng ahneki. Ele irail kin nda, ‘Uhdahn konehng ien ahneki me,’ ‘I men naineki met ahnsouwet,’ de ‘I nek pwain mwuhr.’ Ahpw, pirap sohte kin kaperenda oh kawauwih Siohwa. (Lep. Pad. 30:9) Ekei kin uhdahn nsensuwedkihla arail sohte alehdi pwais kaselel ehu nan sapwellimen Siohwa doadoahk me kahrehda re uhdihsang papah Siohwa douluhl. (Kal. 6:9) Dahme kahrehda sapwellimen Siohwa ladu men kakete medewehda en wia met? Kahpwalo iei irail ele ekisekis sohla itarki dahme irail ahneki.
3. Dahme kitail kak sukuhlkihsang Pilipai 4:11, 12 me kak kangoange kitail?
3 Kitail koaros kak esehla en itarki dahme kitail ahneki. Wahnpoaron Pohl ntingihedi me e “eselahr itarki dahme [e] ahneki sohte lipilipil soangen irair dah me [e] mi loale.” (Wadek Pilipai 4:11, 12.) E ntingihedi mahsen pwukat ahnsou me e wie sensel. Mendahte e wie sensel, e ahnekihte peren. E ‘eselahr ire riro’ ong en itarki dahme mie. Ma kitail kin apwalki wia met, dahme Pohl nda oh dahme e lelohng kak kamehlelehiong kitail me kitail pil kak itarki dahme mie sohte lipilipil soangen irair dah me kitail mi loale. Kitail en dehr kasik me e mengei en nsenamwahuki atail irair en mour. Ahpw kitail anahne esehla en itarki dahme kitail ahneki. Ia duwen? Nan iren onop wet, kitail pahn koasoiapene dahme kak sewese kitail en kin itarki dahme kitail ahneki.
SONG EN KALAHNGANKI DAHME MIE
4. Dahme kahrehda en kasalehda kalahngan kin sewese kitail en itarki dahme mie? (1 Deselonika 5:18)
4 Emen me kin kalahnganki dahme e ahneki kin nsenamwahu. (Wadek 1 Deselonika 5:18.) Ma kitail kin kalahnganki me kitail ahneki dahme kitail anahne, eri kitail sohte pahn kin nohn medewe duwen soahng kan me kitail men ahneki ahpw sohte atail. Ni atail kin kalahnganki pwais kaselel kan me kitail ahneki ahnsou wet nan sapwellimen Koht doadoahk, kitail pahn kin medemedewehte ia duwen atail kak wia uwen atail kak nan pwukoa pwukat, ah kaidehn en medewehte en alehdi ehu pwukoa tohrohr me kitail men ahneki. Ihme kahrehda Paipel kangoange kitail en pil kin kasalehda atail kalahngan nan atail kapakap. Ni atail kin kasalehda kalahngan, kitail pahn kehn “sapwellimen Koht popohl me inenen siksang madamadau en aramas koaros.”—Pil. 4:6, 7.
5. Kahrepe dah kan me mehn Israel ko anahne kasalehda kalahngan? (Pil kilang kilel.)
5 Medewehla dahme wiawihong mehn Israel ko. Pak tohto, irail kin kaulim ong Siohwa pwehki re men kang soangen mwenge me irail kin kang nan Isip. (Nemp. 11:4-6) Ei mehlel, mour nan sapwtehno sohte mengei. Dahme pahn sewese irail en nsenamwahu? Irail anahne medewehla duwen soahng koaros me Siohwa ketin wiadahr ong irail oh kalahnganki. Irail anahne tamanda me ni ahnsou me re wia lidu kei oh wiakaula rehn mehn Isip ko, Siohwa ketin kalokehki mehn Isip ko kalokolok eisek oh kapitirailla. Mwurin arail saledekla, irail “wahsang en mehn Isip ko” silper, kohl, oh likou kan. (Eks. 12:35, 36) Ni ahnsou me nein Parao karis en sounpei ko pwakihirailla ni keilen Sehd Weitahtao, Siohwa ketin pwalangpeseng sehdo pwe ren kak kotehla oh pitila. Oh ni arail wie seiseiloak nan sapwtehno, rahn koaros e kin ketin katungoalehkin irail manna. Eri, dahme re kaulimki? Mehn Israel ko sohte nsenamwahu, kaidehn pwehki sohte kanarail mwenge, ahpw pwehki irail sohla kalahnganki de itarki dahme mie.
Dahme kahrehda mehn Israel ko kin nsensuwed? (Menlau kilang parakrap 5)
6. Dahme kak sewese kitail en kasalehda kalahngan?
6 Dahme kak seweseiuk en kasalehda kalahngan? Keieu, wiahda ahnsou ehuehu rahn pwehn medemedewe soahng mwahu kan me ke ahneki. Ke kak pil ntingihedi soahng riau de siluh me ke kalahnganki. (Koul Ked. 3:22, 23) Keriau, kasalehda omw kalahngan. Tiengla mwowe oh kalahngankihong meteikan dahme re wiahda ong uhk, oh me keieu kesempwal, kalahngan ong Siohwa rahn koaros. (Mel. 75:1) Kesiluh, pilada kompoakepahmw mwahu kan me kin kasalehda kalahngan. Ma kompoakepatail kan sohte kin kasalehda kalahngan de kin kalapw kaulim, kitail kak duwehla irail. Ahpw ma irail kin kasalehda kalahngan, arail wiewia mwahu kak kamwakid kitail en pil wia duwehte. (Deud. 1:26-28; 2 Tim. 3:1, 2, 5) Ni atail kin rapahki ahl akan en kasalehda kalahngan, kitail sohte pahn nohn pwunodki atail kahpwal kan de soahng kan me sohte atail.
7. Dahme sewese Aci en nsenamwahula?
7 Medewehla dahme wiawihong Aci, me kin mi Indonesia. E koasoia: “Erein soumwahu lusuluso COVID-19, I tepida kapahrekiong ei irairo ong irair en iengei Kristian kan. Met kahrehda I sohte kin nsenamwahu.” (Kal. 6:4) Dahme sewese en wekidala eh madamadau? Aci koasoia: “I tepida medewe duwen soahng mwahu kan me Siohwa kin ketikihong ie ehuehu rahn. I pil medewe mwahu duwen soahng mwahu koaros me I ahneki pwehki I iang kisehn sapwellimen Koht pwihn. Ngehi eri kalahngankihong Siohwa soahng pwukat koaros. Met sewese ien uhdahn nsenamwahu.” Ma ke kin nsensuwedki omw irair kan, ke kak wia dahme Aci wia pwehn pwurehng kasalehda kalahngan?
EN AKTIKITIK
8. Dahme wiawihong Paruk?
8 Erein ahnsou ehu, nein Seremaia sekterio Paruk, nsensuwedkihla irair en eh mour. Paruk ahneki pwukoa apwal ehu. E anahne sewese Seremaia en padahkihong mehn Israel ko, me sohte kin kasalehda kalahngan, dahme pahn wiawihong irail pwehki re sohte peikiong Siohwa. Paruk sohte medemedewehte dahme Siohwa ketin kupwurki en wia ahpw e tepida medemedewe duwen pein ih oh dahme e men wia. Siohwa ketin doadoahngki Seremaia en keinemwe rehn Paruk: “Ia duwe, ke raparapahki ehu kamwahu ong pein kowe? Eri, ke dehr wia met.” (Ser. 45:3-5) E mwomwen me Siohwa ketin mahsanihong: “Itarkihte dahme ke ahneki ahnsou wet.” Paruk rong Siohwa oh doulahte wia kompoakepah keren.
9. Ia duwen 1 Korint 4:6, 7 eh sewese kitail en ahneki madamadau pwung duwen pwukoa kan me kitail ahneki? (Pil kilang kilel kan.)
9 Ekei pak, Kristian men pahn ele medewe me e warohng ale soangen pwukoa ehu. Mwein e uhdahn koahiek, pwerisek, de papahkier Siohwa erein sounpar tohto. Ahpw ele meteikan me alehdi pwukoau me e men ahneki. Dahme kak sewese ih en dehr nsensuwedkihla met? E kak medemedewe dahme wahnpoaron Pohl ntingihedi nan 1 Korint 4:6, 7. (Wadek.) Pwais kaselel koaros me kitail alehdi de koahiek koaros me kitail ahneki kin kohsang rehn Siohwa. Siohwa sohte ketikihong kitail soahng pwukat pwehki kitail kesempwalsang meteikan. Ahpw, e ketikihong kitail mepwukat pwehki e ketin poakohng kitail oh kin kadek sapan.—Rom 12:3, 6; Ep. 2:8, 9.
Kisakis koaros me kitail ahneki kin wia kasalepen sapwellimen Siohwa kadek sapan (Menlau kilang parakrap 9)b
10. Ia duwen atail kak kakairada aktikitik?
10 Kitail kak kakairada aktikitik sang ni atail kin medewe mwahu duwen mehn kahlemeng me Sises ketikihda ong kitail. Medewehla dahme wiawi pwohngo me Sises ketin widen patehnehn sapwellime wahnpoaron ko. Wahnpoaron Sohn ntingihedi: “Sises mwahngih [1] me Sahmo ketikihongehr nin lime soahng koaros oh pil mwahngih [2] me e ketidohr sang rehn Koht oh [3] pahn ketila rehn Koht,” ahpw e “tepida widen patehn nehn tohnpadahk ko.” (Sohn 13:3-5) Sises kakete medewe me irail me pahn widen aluweluwe ko. Ahpw erein e ketiket sampah, sohte pak ehu me e ketin medewehda me pwehki ih me sapwellimen Koht Ohl, e anahne imwaneki ihmw kaselel, naineki mwohni tohto, de ahneki mour nsenamwahu. (Luk 9:58) Sises ketin aktikitik, oh ketin itarki dahme mie. E ketikihda mehn kahlemeng mwahu ong kitail.—Sohn 13:15.
11. Ia duwen aktikitik eh sewese Dennis en nsenamwahula?
11 Dennis, me mi Netherlands, kin song en idawehn sapwellimen Sises aktikitik, ahpw e sohte mengei. E koasoia: “Ni emen eh alehdi pwukoa ehu me I men ahneki, ekei pak I kin nsensuwedla pwehki I medewe me ngehi me warohng ale pwukoau. Ni ahnsou me met kin wiawi, I kin onopki duwen aktikitik. Nan JW Library® app, I kin tag iren Paipel kan duwen aktikitik pwe I en kin mwadang diarada oh pwurehng wadek. I pil kin download nan nei sehlpwohno ekei padahk kan me pid aktikitik, oh I kin kalapw rong.a I sukuhlki me doadoahk koaros me kitail kin wia, kitail kin wia pwehn kalinganahla Siohwa, ah kaidehn pein kitail. Ni kadek, Siohwa ketin mweidohng emenemen kitail en wia soangen doadoahk ehu, ahpw Ih me kin ketin kahrehiong doadoahko en pweida.” Ma ke tepida nsensuwedki omw sohte ahneki pwukoa ehu me ke men ahneki, nantihong kalaudehla omw aktikitik. Met pahn kakehlaka omw nanpwungmwahu rehn Siohwa oh seweseiuk en nsenamwahu.—Seims 4:6, 8.
DOUDOULOALE OMW KOAPWOROPWORO
12. Inou dah kan ong ahnsou kohkohdo me kin sewese kitail en nsenamwahu? (Aiseia 65:21-25)
12 Kitail kin nsenamwahu ni atail kin doudouloale duwen koapworopwor kaselelo me mi mwohtail. Nan pwuhken Aiseia, Siohwa ketin mahsanih me e mwahngih me mie atail kahpwal tohto. Ahpw e pil ketin inoukihda me e pahn ketikihsang kahpwal pwukat koaros. (Wadek Aiseia 65:21-25.) Kitail pahn imwaneki ihmw kaselel. Kitail pahn wia doadoahk me kaperen, oh pahn kang soangen mwenge kan me iou oh mwahu ong atail roson. Kitail sohla pahn pwurehng pwunodki me mehkot suwed pahn wiawihong kitail de neitail seri kan. (Ais. 32:17, 18; Esek. 34:25) Kitail kak uhdahn kamehlele me ehuehu inou kaselel pwukat pahn uhdahn pweida ni ahnsou kohkohdo!
13. Nan soangen irair dah kan me kitail en keieu medemedewe atail koapworopwor ong ahnsou kohkohdo?
13 Dahme kahrehda e uhdahn kesempwal en kin kalapw medemedewe duwen atail koapworopwor ong ahnsou kohkohdo? Pwehki kitail miher “ni imwin rahn akan,” oh “pahn mie ahnsou apwal oh keper.” (2 Tim. 3:1) Rahn koaros, Siohwa kin ketin sewese kitail en dadaur sang ni eh ketikihda kaweid, kehl, oh sawas me kitail anahne. (Mel. 145:14) Patehng met, atail koapworopwor kak sewese kitail ni ahnsou apwal kan. Mwein ke kin uhdahn doadoahk laud pwehn kak pwaindahte mwenge, likou, oh pwain wasahn kousoan ong omw peneinei. Ia duwe, met wehwehki me ahnsou koaros ke pahn semwehmwe? Uhdahn soh! Siohwa ketin inoukihda en ketikihong uhk dahme ke anahne—oh pil tohtohsang—nan Paradais. (Mel. 9:18; 72:12-14) Ele ke kohwahki soumwahu ehu me kahrehda ke kin weiweirek rahn koaros, de ke kin nsensuwed laud, de kahpwal teikan pwehki omw mahlahr. Ia duwe, ke pahn doulahte lokolok kohkohlahte oh sohte mwahula? Uhdahn soh. Soumwahu oh mehla pahn sohrala nan sapwellimen Koht sampah kapwo. (Kaud. 21:3, 4) Koapworopwor wet kin sewese kitail en dehr kin nsensuwed de lingeringerki dahme kin wiewiawi ong kitail ahnsou wet. Kitail kak ahnekihte peren oh popohl mehnda ma emen me kitail poakohng mehla, emen wiahiong kitail mwekid sapahrek ehu, de soahng suwed teikan wiawi nan atail mour. Dahme kahrehda? Pwehki sohte lipilipil ia uwen laud en atail kahpwal, kitail ese me “kahpwalo kin ongete ahnsou kis” oh nan sampah kapwo, kitail sohla pahn pwurehng lokolok.—2 Kor. 4:17, 18.
14. Ia duwen atail kak kakehlakahla atail koapworopwor?
14 Pwehki atail koapworopwor kin sewese kitail en nsenamwahu, ia duwen atail kak kakehlakahla koapworopwor wet? Ehu me kak sewese kitail iei en medewehla pein kitail nan paradais. Karasepe, ni atail kin uhdahn pwunodki eh sohte itar mwohni en apwalih kitail, kitail kak medewehla ia pahn mwomwen mour ahnsowo me kitail sohla pahn anahne mwohni oh sohte emen pahn semwehmwe. Ma kitail kin nsensuwedkihla atail sohte alehdi soangen pwais kaselel ehu, kitail kak medewehla uwen soahng pwukat ar sohte kesempwal mwurin atail pahn unsekla oh papahkier Siohwa sounpar kid kei. (1 Tim. 6:19) Kitail kin pwunodki soahng tohto ahnsou wet me kahrehda e kak apwal en medewe duwen inou kan ong ahnsou kohkohdo. Ahpw uwen laud en atail kin medemedewe duwen ahnsou kaselelo, e pahn pil mengeila en medemedewehte duwen met ah kaidehn atail kahpwal kan.
15. Dahme ke sukuhlkihsang en Christa koasoi ko?
15 Kitail kak sukuhlsang dahme wiawihong Christa, me pwoudiki Dennis me kitail koasoiapene mwoweo. E koasoia: “I ahneki soumwahu ehu me kin kaluwetala ei muscle kan. I sohte kak alu oh anahne doadoahngki wheelchair, oh pali laud en ahnsou, I kin wonohnte nan peht. Rahn koaros I kin weirek. Me keren, ei toahkteo ndaiong ie me I sohte pahn mwahula. Ahpw I mwadangete medewe, ‘Eh madamadau ong ahnsou kohkohdo weksang ahi.’ I kin medemedewehte ei koapworopwor, oh met kin kahrehda ien meleilei. Rahnwet, I kin dadaur pahn kahpwal tohto, ahpw ei mour nan sampah kapwo pahn uhdahn kaselel!”
“ME KIN PEIKIONG PAHN AHNEKI SOAHNG KOAROS ME RE ANAHNE”
16. Dahme kahrehda Nanmwarki Depit kak ntingihedi me irail me kin peikiong Siohwa “pahn ahneki soahng koaros me re anahne”?
16 Pil ni ahnsou me kitail kin nsenamwahu, kitail pahn ahnekihte kahpwal kan. Medewehla Nanmwarki Depit. Mwein nah seri silimen mehla. Mie me karaunlikamwih, kompoakepah kan pangala ih, oh erein sounpar tohto, e kin wie rukurukseli pwehki nanmwarki men men kemehla. Ahpw mendahki apwal ko, Depit nsenamwahu. E koasoiahki Siohwa: “Me kin peikiong pahn ahneki soahng koaros me re anahne.” (Mel. 34:9, 10) Dahme kahrehda e kak ndahki met? Pwehki e ese me mendahki kahpwal kan kin wiewiawi nan eh mour, e pahn ahnekihte soahng koaros me e anahne. (Mel. 145:16) Duwehte Depit, kitail kak kamehlele me Siohwa pahn ketin sewese kitail en dadaur pahn atail kahpwal kan koaros. Kitail kak itarkihte dahme mie.
17. Dahme kahrehda ken itarki dahme mie?
17 Siohwa ketin kupwurki kitail en itarki dahme mie. (Mel. 131:1, 2) Eri, wia soahng koaros me ke kak wia pwehn nsenamwahu. Ma ke kin doadoahk laud pwehn kasalehda kalahngan, aktikitik, oh kakehlaka omw koapworopwor, ke pahn pil kak nda: “Ei, I itarkiher.”—Mel. 16:5, 6, NW.
KOUL 118 “Kalaudehla At Pwoson”
a Karasepe, menlau kilang prokram en Morning Worship Jehovah Cares for the Humble oh Pride Is Before a Crash nan jw.org.
b WEHWEHN KILEL: Brother men wiewia doadoahk en maintenance nan Pedel, brother men nan mihting tohrohr ehu interview sister men me esehla lokaiahki peho, oh brother men wia kapahrek ong wehi pokon.