Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • mwbr22 September pp. 1-11
  • Iren Sawas kan ong “Doaropwehn Kasukuhl ong Mihting en Mour oh Kalohk”

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Iren Sawas kan ong “Doaropwehn Kasukuhl ong Mihting en Mour oh Kalohk”
  • Iren Sawas kan ong Doaropwehn Kasukuhl ong Mihting en Mour oh Kalohk—2022
  • Sawaspen Oaralap kan
  • SEPTEMBER 5-11
  • SEPTEMBER 12-18
  • SEPTEMBER 19-25
  • SEPTEMBER 26–OCTOBER 2
  • OCTOBER 3-9
  • OCTOBER 10-16
  • OCTOBER 17-23
  • OCTOBER 24-30
  • OCTOBER 31–NOVEMBER 6
Iren Sawas kan ong Doaropwehn Kasukuhl ong Mihting en Mour oh Kalohk—2022
mwbr22 September pp. 1-11

Iren Sawas kan ong Doaropwehn Kasukuhl ong Mihting en Mour oh Kalohk

SEPTEMBER 5-11

SOAHNG KESEMPWAL KAN SANG MAHSEN EN KOHT | 1 NANMWARKI 9-10

“Kapingahki Siohwa Sapwellime Erpit”

w99 7/1 30 par. 6

Mwemweit Ehu me Alehdi Keting Laud

Ni lih nanmwarkio eh tuhwong Solomon, e ahpw tepida songki Solomon “peidek apwal kei.” (1 Nanmwarki 10:1) Lepin lokaiahn Ipru me kadoadoahk wasaht pil kak kawehwehdi ong kahk kei. Ahpw met sohte wehwehki me lih nanmwarkio wiahiong Solomon ira en siai en peidek oh pasapeng. Lepin lokaiahn Ipruo kadoadoahk nan Melkahka 49:4, oh e kawehwehda peidek kesempwal kan me pid dihp, mehla oh pweinen pweipwei sapahl. Eri, mwein kakete me lih nanmwarki en Sipa koasoakoasoiaiong Solomon ire loal kan me song uwen erpit laud me Solomon ahneki. Paipel mahsanih me “liho ahpw kalelapak rehn Solomon peidek tohtohie, uwen me pein ih medemedewe.” Solomon eri, “sapengala koaros, sohte ire ehu me apwal ong ni eh ketin kawehwehiong liho.”​—1 Nanmwarki 10:2b, 3.

w99 11/1 20 par. 6

Ni Kadek Eh Tohtohla

Lih nanmwarkio pwuriamweikihla dahme e rong oh kilang, ni aktikitik e sapengki: “Ia uwen paien sapwellimomwi ladu kan, me kin patopato pahn kupwuromwi ahnsou koaros oh kin patohwan rongorong sapwellimomwi mahsen erpit kan!” (1 Nanmwarki 10:4-8) E sohte koasoia me nein Solomon ladu ko nsenamwahu pwehki ar mi wasa kepwehpwe. Ahpw, nein Solomon ladu ko pai pwehki ahnsou koaros re kak rongorong en Solomon koasoi erpit kan me pwilsang rehn Siohwa. Ia uwen lih nanmwarki en Sipao eh wia mehn kahlemeng mwahu ong sapwellimen Siohwa aramas akan rahnwet, me kin nsenamwahuki erpit en Sounkapikpiko oh sapwellime Ohlo, Sises Krais!

w99 7/1 30-31

Mwemweit Ehu me Alehdi Keting Laud

Lih nanmwarki en Sipa uhdahn pwuriamweikihla en Solomon erpit oh kepwehpwehn eh wehio me kahrehda e “malamalawangkihla uwen soangen kapwuriamwei.” (1 Nanmwarki 10:4, 5) Ekei koasoia me lepin lokaia pwukat kak wehwehki me lih nanmwarkio uhdahn pwuriamweila. Emen semen pil koasoia me liho lipwongmasala! Sohte lipilipil dahme wiawi, lih nanmwarkio pwuriamweikihla dahme e kilang oh rong. E koasoia me nein Solomon ladu ko pai pwehki ar kak rongorong en nanmwarkio koasoi erpit kan, oh e kapingahki Siohwa eh ketikihdiong Solomon nan mwoahlo. Ih eri kisikisehki nanmwarkio kisakis pweilaud kan, kohl kelehpw patpene wiahda mwohni en rahnwet ni tala $40,000,000 samwa. Solomon pil kihda kisakis kei, e kisikisehki liho “mehkoaros me e patohwan peki.”​—1 Nanmwarki 10:6-13.

Ire Kesempwal kan

w08 11/1 22 par. 4-6

Ke Kin Ese Duwen Met?

Ia uwen toutou en kohl me Nanmwarki Solomon naineki?

Paipel mahsanih me nanmwarki en Dair, Airam kadarala ten 4 en kohl rehn Solomon, lih nanmwarki en Sipa pil kihong ih soangen uwe kohte, oh weren Solomon sohp kan wahdo ten 14 en kohl sang Opir. E mahsanih: “Uwen toutou en kohl me kin kodohng Solomon nan pahr ehu kin pahrekiong dalend 666 en kohl,” de pohnangin ten 22. (1 Nanmwarki 9:14, 28; 10:10, 14, NW) Met mehlel? Ia uwen laud en kohl me nanmwarkien mahs kan kin naineki?

Nting en mahs ehu me semen kan kamehlele me e mehlel, koasoia me Parao Thutmose III en Isip (sounpar riekid Mwohn Krais) meirongkihla ten 12 en kohl ong ni imwen kaudok en Amun-Ra nan Karnak. Erein pahr 700 samwa Mwohn Krais, Nanmwarki Tiklad Pileser III alehdi pohnangin ten 4 en kohl me Dair nohpweikihong, oh Sarkon II pil kisikisehki koht en Papilon kan soangen uwen kohl kohte. Nanmwarki Pilip II en Masedonia (359-336 Mwohn Krais) kin kihsang pohnangin ten 25 en kohl nan ehuehu sounpar sang nan wasahn weir takai kesempwal kan en Pangaeum nan Thrace.

Ni ahnsou me nein Pilip pwutako Aleksander Lapalap (336-323 Mwohn Krais) kalowehdi kahnimw en Susa nan Persia, aramas nda me e wahsang ten 1,070 samwa en kohl sang wasao oh pohnangin ten 6,000 en kohl sang nan Persia pwon. Eri ni atail kapahrekiong ripoht pwukat, koasoipen Paipel me kawehwehda uwen kohl me Nanmwarki Solomon naineki, uhdahn mehlel.

SEPTEMBER 12-18

SOAHNG KESEMPWAL KAN SANG MAHSEN EN KOHT | 1 NANMWARKI 11-12

“Pilada Omw Pwoud ni Loalokong”

w18.07 18 par. 7

“Ihs me Men Iang Siohwa?”

7 Ni ahnsou me Solomon pwulopwul, e ahneki nanpwungmwahu rehn Siohwa. Koht ketikihong Solomon erpit laud oh ketikihong ih doadoahk kesempwal en kauwada tehnpas sarawi kaselel ehu nan Serusalem. Ahpw Solomon sohla ahneki nanpwungmwahu rehn Siohwa. (1 Nan. 3:12; 11:1, 2) Kosonned en Koht mahsanih me nanmwarki men en dehr pwoudiki “likend tohto, pwe met pahn kahrehiong eh pahn sohpeisang KAUN-O.” (Deud. 17:17) Solomon sapeikiong kosonned wet. Kedekedeo, e pwoudikihda serepein 700 oh pekehiki serepein 300! Tohto en lih pwukat wia mehn liki kei me kin kaudokiong koht likamw kan. Eri Solomon pil sapeikiong sapwellimen Koht kosonned en dehr pwoudiki mehn liki kan.​—Deud. 7:3, 4.

w19.01 15 par. 6

Ia Duwen Omw Kak Pere Mohngiongomw?

6 Sehdan men kitail en duwehla ih me kin pelianda sapwellimen Siohwa koasoandi kan oh kin mwekidki roporop. Sehdan sohte kak idingkihong kitail en medewe oh wia dahme e kin wia. Eri e kin song en kapwaiada eh mehn akadei ni ahl teikan. Karasepe, e kin kahrehiong kitail en mi nanpwungen aramas akan me e pitihdier. (1 Sohn 5:19) E koapworopworki me kitail pahn pilada en werekiong aramas pwukat, mendahki kitail ese me werek suwed kin “kauwehla” mwomwen atail madamadau oh wiewia. (1 Kor. 15:33) Nanmwarki Solomon lohdi pahn soangen wiepe wet. E pwoudikihda lih tohto me kin kaudokiong koht likamw kan, oh kedekedeo irail kamwakid ih laud oh “kahrehiong eh sohpeisang” Siohwa.​—1 Nan. 11:3.

w18.07 19 par. 9

“Ihs me Men Iang Siohwa?”

9 Ahpw Siohwa sohte kin ketin pohnsehsehla dihp kan. Paipel mahsanih: “Solomon sohte peikiong KAUN-O ahpw sohpeisang. KAUN-O eri ketin engiengda pahn Solomon.” Koht ketin song en sewese Solomon. Siohwa “ketin pwarohng Solomon pak riapak oh mahsanihong en dehr pwongih koht en liki kan, Solomon sohte peikiong KAUN-O.” Imwilahn met, Koht sohla ketin kupwurki oh sewese ih. Kadaudok en Solomon kan sohte kaunda wehin Israel pwon, oh irail ahneki kahpwal suwed erein sounpar tohto.​—1 Nan. 11:9-13.

Ire Kesempwal kan

w18.06 13-14

E Kakete Kenikenla Rehn Koht

Reopoham eri kihpene nah sounpei ko pwehn mahweniong keinek ko me uhwongada irail. Ahpw, Siohwa ketin poaronehla soukohp Semaia en ndaiong irail: “Kumwail dehr mahweniong riamwail mehn Israel kan. Kumwail koaros pwuralahng nan dewemwail, pwe mepwukat pweidahr pwehki ngehi me wiahda.”​—1 Nan. 12:21-24.

Ia duwe, e mengei ong Reopoham en rong Siohwa? Dahme aramas ako pahn medewehki arail nanmwarki kapwo? E ndaiong irail me e pahn kaloke irail ni eh ‘wokihkin irail kilin kou,’ ahpw met e sohte pahn wia mehkot me pid uhwong wet! (Pil kilang 2 Kronikel 13:7.) Mendahki dahme aramas ko medewehki duwen ih, nanmwarkio oh nah sounpei ko “peikiong mahsen en KAUN-O, re ahpw pwuralahng nan dewerail kan.”

Ia iren mehn kasukuhl ong kitail? E wia elen erpit en ahnsou koaros peikiong Koht mendahki ma aramas akan kauwe kitail pwehki atail wia met. Koht pahn ketin ahnsou koaros kapaiahda kitail ni atail kin peik.​—Deud. 28:2.

Ia duwe, Reopoham ale kapai pwehki eh peik? Reopoham wiahte nanmwarki en Suda oh Pensamin, oh e pilada en kauwada kahnimw kapw kan. E pil uhdahn kakehlailihala ekei kahnimw kan. (2 Kron. 11:5-12) Kesempwal sang met, erein ahnsou ehu e kin peikiong sapwellimen Siohwa kosonned kan. Pwehki keinek eiseko tepida kaudokiong dikedik kan, me tohto sang wasao seiloakla Serusalem pwehn “utung Reopoham” oh kaudok mehlel. (2 Kron. 11:16, 17) Eri pwehki Reopoham peikiong Siohwa, eh wehio kehlailla.

SEPTEMBER 19-25

SOAHNG KESEMPWAL KAN SANG MAHSEN EN KOHT | 1 NANMWARKI 13-14

“Dahme Kahrehda Ken Itarki Dahme Mie oh Mpahi?”

w08 8/1 12 par. 4

Dadaur Ni Loalopwoat Ki Mohngiong Unsek

4 Mwurin mwo, Seropoham ndaiong sapwellimen Koht soukohpo: “Komw iangiehda kolahng ni imweio pwe komwi en tungoal. I pahn katingih ong komwi dahme komwi wiadahr.” (1 Nan. 13:7) Eri dahme soukohpo pahn wia met? Iaduwe, e pahn pwungki en nanmwarkio luhko mwurin eh pakairkihongehr kadeik kehlailo? (Mel. 119:113) De e pahn pwungki en nanmwarkio luhko mendahki nanmwarkio mwomwen koluhla? Seropoham kak kisekisehki kompoakepah kan kisakis pweilaud kan. Ma sapwellimen Koht soukohpo kin ekihla nan loale ineng en ahneki kepwe eri kisakiso pahn wia kasongosong laud ehu ong ih. Ahpw iet me soukohpo koasoia duwen dahme Siohwa mahsanih ong ih: “KAUN-O mahsanihong ie I en dehr tungoale de nim mehkot, oh I en dehr pwurala ni imweio keid ni ahl me I keidido ieo.” Eri soukohpo sapeng nanmwarkio koasoia: “Mehnda ma komw pahn ketikihdo apali en omwi pai, ahpw I sohte pahn iang komwi konot de sakan mehkot.” Soukohpo eri pwurala ni ehu ahl tohrohr. (1 Nan. 13:8-10) Mehn kasukuhl dahieu kitail sukuhlikihsang en soukohpo pilipil me pid lelepek?​—Rom 15:4.

w08 8/1 15 par. 15

Dadaur Ni Loalopwoat Ki Mohngiong Unsek

15 Dahme kitail pil kak sukuhlikihsang sapwung me soukohp en Sudao wiahda? Lepin Padahk mahsanih: “Likih [“Siohwa,” NW] ni mohngiongomw unsek. Dehr koapworopworki mehkan me ke pein lemeleme me ke ese.” Soukohp en Sudao sohte usehlahte likih Siohwa duwehte me e kin wia mahs, ahpw e uhd tepiada koapworopworki pein eh madamadau duwen ireo. Sapwung wet kahrehda e mehla oh sohla adamwahu rehn Koht. Dahme lelohng ih kin kasalehiong kitail kesempwalpen en kin mpahi oh loalopwoat ong atail doadoahk en papah Siohwa.

w08 8/1 13 par. 10

Dadaur Ni Loalopwoat Ki Mohngiong Unsek

10 Soukohp en Sudao kakete esehda en ohl maho pahn widingehdi. E kak pein idek reh, ‘Dahme kahrehda Siohwa kadarala emen tohnleng rehn emen tohrohr pwehn kihong ie kaweid kapw?’ Soukohpo kakete idek rehn Siohwa en kawehwehda kaweido, ahpw Pwuhk Sarawi sohte kasalehda me e wia met. Ahpw e “iangala soukohp maho ni imweo oh iang tungoal.” Siohwa sohte kupwurperenki met. Ni en soukohpo me dukula pahn widingo ahpw mwesel kohkohlahng Suda, e ahpw tuhwong laion emen me kemehla ih. Eh pwukoahn wia soukohp men imwila suwed!​—1 Nan. 13:19-25.

Ire Kesempwal kan

w11 4/1 10 par. 5

E Ketin Raparapahki Dahme Mwahu Rehn Aramas

Me keieu kesempwal, mahsen kan nan 1 Nanmwarki 14:13 (NW) kin padahkihong kitail mehkot kaselel duwen Siohwa oh dahme e kin ketin rapahki rehtail. Tamanda me mehkot mwahu “dierekda” rehn Apaisa. E sansal me Siohwa kin ketin kasakasawih mohngiong en Apaisa lao e diarada kisin mehkot mwahu reh. Me pid Apaisa oh eh peneinei, emen me sukuhl laud koasoia me Apaisa duwehte takai kesempwal ehu “nanpwungen kisin takai tohto.” Siohwa ketin kesempwalki irair mwahu wet oh katingih ni eh ketin kasalehda mahk ong ih mendahki e wia kisehn peneinei suwed ehu.

SEPTEMBER 26–OCTOBER 2

SOAHNG KESEMPWAL KAN SANG MAHSEN EN KOHT | 1 NANMWARKI 15-16

“Asa Mwekid ni Eimah​—Ke Kin?”

w12 8/15 8 par. 4

Mie Keting Ehu ong Omw Wiewia kan

Erein sounpar 20 mwurin wehin Israel eh tohrohrpeseng wiahda wehi riau, Suda uhdahn saminkihla wiewiahn kaudok likamw kan. Ni ahnsou me Asa wiahla nanmwarki nan pahr 977 Mwohn Krais, tehnpas sarawio pil saminkihla kaudok en koht en kaparapar en mehn Kenan kan. Ahpw dahme ntingdi ni kaundahn Asa koasoia me e kin “kaparanda kupwur en KAUN-O, eh Koht, ni eh wiewia dahme pwung oh mwahu.” Asa “ketikihsang pei sarawien mehn liki kan oh wasahn kaudok en me rotorot akan, kauwehla uhr takai sarawi kan, oh pelehdi sansal kan.” (2 Kron. 14:2, 3) Asa pil kasarehsang nan wehin Suda ‘ohl me kin netiki paliwararail nan wasahn kaudok,’ me kin wia dipen sodom sang ni tiahk en ar pelien lamalam. Asa sohte pweiek en kasarehla mepwukat. E pil kangoangehki aramas ako ren kin “kapwaiada kupwur en” Siohwa Koht en ar pahpa kahlap ako oh peikiong sapwellimen Koht “padahk kan oh kosonned akan.”​—1 Nan. 15:12, 13; 2 Kron. 14:4.

w17.03 19 par. 7

Papah Siohwa ni Mohngiong Unsek!

7 Ia duwen atail ese me kitail kin uhdahn poadidiong Siohwa? Kitail kak idek rehtail: ‘I pahn peikiong Siohwa pil ni ahnsou apwal? I uhdahn koasoanehdi teng en dehr kauwehla mwakelekel en sapwellime mwomwohdiso?’ Medewehla uwen eimah me Asa anahne kasalehda pwehn kihsang eh nohno kahlapo nan dewen nohno nanmwarki. Ele mie ahnsou me ke anahne en eimah duwehte Asa. Karasepe, ia duwen ma emen tohn omw peneinei de kompoakepahmw keren men dipada, sohte koluhla, oh anahne piskenla? Ke pahn pilada en uhdi werekiong ih? Dahme omw mohngiong pahn kamwakid uhk en wia?

it-1 184-185

Asa

Mendahki ekei pak Asa sohte kin kasalehda erpit oh dehde mwahu, e sansal me eh irair mwahu kan oh eh liksang kaudok likamw kin laudsang eh sapwung kan, oh Koht ketin wiahki ih emen nanmwarki lelepek en peneinei en Suda. (2Kr 15:17) Erein sounpar 41 me Asa kakaunki e kasaingedi mwehin nanmwarki welimen en Israel kan: Seropoham, Nadap, Paasa, Elah, Simri, Omri, Tipni (me kin kakaun ehu wasa nan Israel ni eh uhwong Omri), oh Eihap. (1Na 15:9, 25, 33; 16:8, 15, 16, 21, 23, 29) Ni Asa eh mehla, nah pwutako Seosopat wiahla nanmwarki.​—1Na 15:24.

Ire Kesempwal kan

w99 4/1 29-30

Koht Kin Kamwekid Omw Mour?

Karasepe ehu, wadek kokohpo me pid duwen kalokepen pwurehng kauwada sapahl Seriko oh eri wadek duwen pweidahn kokohpo. Sosua 6:26 mahsanih: “Ni ahnsowo Sosua ahpw kihda pakair kehlail ehu: ‘Mehmen me pahn song kauwada sapahl kahnimw wet, Seriko, e pahn riahla pahn Siohwa. Mehmen me pahn wiahda poahsoan en kahnimw wet, nah mesenih wol pahn mehla; mehmen me pahn kauwada wenihmwen kehl wet, nah pekindihdi pahn mehla.’” Kokohp wet pweida sounpar 500 mwurin met, pwe kitail wadek nan 1 Nanmwarki 16:34: “Nan eh mwehi Iel mehn Pedel kauwada sapahl Seriko. Nin duwen me Sosua nein Nun, kohpadahr sang rehn Kauno (“Siohwa,” NW). Nein Iel pwutak, Aipram mehla ni ahnsou me e wiahda poahsoan en Seriko, oh nah pwutak tikitiko mehla ni ahnsou me e kauwada kehlo.” Ma sohte Koht, audepen kokohp akan sohte kak pweida.

OCTOBER 3-9

SOAHNG KESEMPWAL KAN SANG MAHSEN EN KOHT | 1 NANMWARKI 17-18

“Iahd me Kumwail Pahn Kainenehla Amwail Lamalam?”

w17.03 14 par. 6

Kasalehda Pwoson​—Wiahda Pilipil me Loalokong!

6 Ni ahnsou me mehn Israel ko kousoan nan Sapwen Inowo, re anahne pilada ma re pahn kaudokiong Siohwa de koht teikan. (Wadek Sosua 24:15.) Ele met mwomwen pilipil mengei ehu. Ahpw arail pilipilo kakete imwikihla arail pahn mour de mehla. Ni mwehin Sounkopwung kan, mehn Israel kan pwurepwurehng wiahda pilipil suwed kan. Re uhdihsang kaudokiong Siohwa oh tepida kaudokiong koht likamw akan. (Sounkopwung 2:3, 11-23) Mwuhr, ni mwehin soukohp Elaisa, sapwellimen Koht aramas akan anahne pilada ma re pahn kaudokiong Siohwa de kaudokiong koht likamw Paal. (1 Nan. 18:21) Ele e mwomwen me met pahn wia pilipil mengei ehu pwehki en papah Siohwa kin ahnsou koaros keieu mwahu. Aramas loalokong men sohte pahn men kaudokiong koht emen me sohte kin momour. Ahpw aramas ako sohte kak pil wiahda arail pilipil. Paipel mahsanih me mehn Israel ko sohte ‘kainenehla arail lamalam.’ Ni loalokong, Elaisa kangoange aramas ako ren pilada en kaudokiong Koht mehlelo, Siohwa.

ia 88 par. 15

E Uhki Kaudok Min

15 Pwehn sapeng, samworo en Paal ko ahpw mwomwen sahliella, re “kapakap laud, oh lekehkiseli kilirail kan naip oh kisin kedlahs kan, lao nta keredihsang ni paliwararail kan, nin duwen arail tiahk en kaudok.” Ahpw sohte katepen dahme irail wia kan koaros! “Sohte pasapeng kohdo, oh sohte ngihl ehu pil peido.” (1 Nan. 18:28, 29) Ni mehlel, sohte Paal. Sehdan me wiahda pwehn kahluwahsang aramas akan rehn Siohwa. Me mehlelo iei en pilada emen kaun likin Siohwa kin kahrehda mworusala oh pil namenek.​—Wadek Melkahka 25:3; 115:4-8.

ia 90 par. 18

E Uhki Kaudok Min

18 Mwohn Elaisa eh kapakap, pokono me mihmi wasao ele medewe ma Siohwa pahn duwehte Paal me likamw oh sohte wia mehkot. Ahpw mwurin kapakapo, sohte pil ahnsou en medemedewe duwen met. Ireo mahsanih: “KAUN-O ahpw ketin kamwerehdi kisiniei, oh isikada meirongo, tuwi ko, oh pil takai ko, oh karoangehla pwehlo; oh pilen nan warawaro ahpw madada.” (1 Nan. 18:38) Ia uwen kapwuriamwei en pasapeng wet! Oh ia duwen aramas ako ar mwekidki met?

Ire Kesempwal kan

w08 4/1 19, koakon

E Mwasamwasahn, oh E Awiawih

Ia Uwen Werei Sohte Keteu Mweredi ni Mwehin Elaisao?

Sapwellimen Siohwa soukohp Elaisa pakairkihong Nanmwarki Eihap me kereniongehr keteu pahn pwurehng mweredi. Met wiawi “ni kesiluhwen pahr,” ele sangete ni ahnsou me Elaisa tepin pakairki me keteu sohla pahn mweredi. (1 Nan. 18:1) Siohwa ketin kamwerehdi keteu mwurinte Elaisa eh koasoia me Siohwa pahn ketin wia met. Ele ekei kin medewe me keteuo tepida mweredi erein kesiluhn sounpar oh ihme re ndahki me e mwotomwotsang sounpar siluh. Ahpw, Sises oh Seims padahkihong kitail me uwen reirei en eh sohte keteu mweredi reireiki “sounpar siluh oh sounpwong weneu.” (Luk 4:25; Seims 5:17) Ia duwe, ire pwukat sohte pwungpene?

Soh douluhl. Ahnsoun madekeng nan Israel mahso uhdahn reirei, e kak reireiki sounpwong weneu. Ahpw ni ahnsou me Elaisa kohdo rehn Eihap pwehn pakairki sohla keteu, ahnsoun madekengo mihmihte wereisang dahme kin kalapw wiawi. Mwein ahnsou me sohla keteu mweredi tepidahier wiawi, kereniong elep en sounpar mwowe. Kahrehda, ni ahnsou me Elaisa pakairki imwiseklahn madekeng en sahpwo “ni kesiluhwen pahr,” sang ahnsou me e pakairki sohla keteu, madekengo tepidahier wiawi kereniong sounpar siluh elep. E dauliher “sounpar siluh elep” ni ahnsou me aramas ako pokonpene pwehn kilang mehn kadehde ihs me Koht mehlelo pohn Nahna Karmel.

Medewehla dahme kahrehda e wia ahnsou mwahu ni Elaisa eh tepin kohla tuhwong Eihap. Aramas ako kamehlele me Paal “soundake depwek kan” iei koht me pahn kin kamwerehdi keteu pwehn kaimwisekala ahnsoun madekeng. Ma ahnsoun madekengo reireisang dahme uhdahn kin wiawi, aramas akan ele pahn medewe: ‘Ia ih Paal? Iahd me e pahn kamwerehdi keteu?’ En Elaisa pakairo koasoia me sohte keteu pahn mweredi de pwoaik ehu pahn pwarada lao e pahn nda me met pahn wiawi, met uhdahn kamedekihala tohnkaudok en Paal ko.​—1 Nan. 17:1.

OCTOBER 10-16

SOAHNG KESEMPWAL KAN SANG MAHSEN EN KOHT | 1 NANMWARKI 19-20

“Sohpeiong Siohwa ong Kamweit”

w19.06 15 par. 5

Koapworopworki Siohwa ni Omw Mi nan Pwunod Laud

5 Wadek 1 Nanmwarki 19:1-4. Ahpw Elaisa masepwehkada ni ahnsou me Lih Nanmwarki Sesepel men kemehla ih. Eri e tangala wasakis nan Peersepa. E inenen nsensuwedla me kahrehda e “lemehda en mehla.” Dahme kahrehiong ih en ahneki soangen pepehmo? Elaisa aramas soh unsek men, “aramas emen me ahneki pepehm me duwehte kitail.” (Seims 5:17) Ele e uhdahn pwunodada oh pil pwangada. E mwomwen me Elaisa medewe me sohte katepen eh nannanti en kehlailki kaudok min, oh sohte mehkot nan Israel mwahula, oh ih kelehpw me kin papahte Siohwa. (1 Nan. 18:3, 4, 13; 19:10, 14) Ele kitail pwuriamweikihla me soukohp lelepek menet ahneki soangen pepehm pwukat. Ahpw Siohwa ketin mwahngih ahn Elaisa pepehm kan.

ia 103 par. 13

E Alehdi Kamweit Sang Rehn Eh Koht

13 Ia omw madamadau, ia sapwellimen Siohwa pepehm ni eh mahsendihdo sang nanleng oh mahsanih sapwellime soukohp kompoakeo eh wonohn pahn tuhkeo nan sapwtehno oh pekipeki en mehla? Kitail sohte anahne kasarki met. Mwurin Elaisa eh meirkelikla, Siohwa ketin kadarodo tohnleng men reh. Ni kadek tohnlengo pangenda Elaisa ni eh doahke oh ndaiong: “pwourda oh mwenge.” Elaisa eri pwourda oh mwenge, pwe tohnlengo kaunopadahr kisin mwenge ong ih, me iei pilawa me ahpwtehn kukda oh karakar iangahki pihl. Ia duwe, Elaisa kalahnganohng tohnlengo? Ihte me ireo koasoia iei me soukohpo mwenge, nimpil oh pwurehng pwurala meir. E nohn mworusala me kahrehda e sohte lokaia? Ma e mehlel de soh, tohnlengo pangenda ih keriapak, ele nin sohrahn. E pil pwurehng kangoangehki Elaisa, “pwourda oh mwenge,” oh e pil kapatahiong koasoi kaselel pwukat, “pwe ke de pwangada nan omw seiloak.”​—1 Nan. 19:5-7.

ia 106 par. 21

E Alehdi Kamweit Sang Rehn Eh Koht

21 Nan ehuehu dahme wiawi ko, ireo katamankihong kitail me Siohwa sohte ketiket nan manaman kapwuriamwei ko. Elaisa ese me Siohwa kaidehn koht emen me kisehn kepikipik kan, duwehte me me tohto kin kamehlelehki duwen Paal. Tohnkaudok en Paal kan kin kamehlele me Paal me wia “soundake depwek kan,” me iei, koht me wiahda keteu. Siohwa iei poahsoan mehlel en soangen manaman kaselel koaros me sansalda ni kepikipik kan, ahpw e pil uhdahn ketin lapalapasang soahng koaros me e ketin wiahda. Pil nanleng sohte kak itarohng ih! (1 Nan. 8:27) Ia duwen soahng pwukat koaros ar sewese Elaisa? Taman dahme e masakadao. Pwehki Koht emen duwehte Siohwa eh ketin ieiang ih, Koht emen me sapwellimanki manaman kehlail koaros, sohte mehkot Elaisa anahne masak sang Eihap oh Sesepel!​—Wadek Melkahka 118:6.

ia 106 par. 22

E Alehdi Kamweit Sang Rehn Eh Koht

22 Mwurin kisinieio eh sohla, e uhdahn meleileidi oh Elaisa rongada “ngilen mwenginingin kis.” Ngihlo luke Elaisa en pwurehng kasalehda eh pepehm kan. Ih eri wia met ni eh pwurehng kasalehda eh pepehm kan. Ele met pil kalaudehla eh nsenamwahu. Ahpw, e sansal me, Elaisa pil diarada nsenamwahu laud sang dahme ‘ngilen mwenginingino’ ndaiong ih mwuhro. Siohwa ketin kamehlelehiong Elaisa me e uhdahn kesempwal duwehte emen sapwellime ladu. Ia duwen? Koht ketin kasalehda kupwure ong ni ahnsou kohkohdo me pid duwen mahweniong kaudok en Paal nan Israel. E sansal me mie katepen en Elaisa eh doadoahko, pwe Koht kupwukupwurehte en uhwongada kaudok en Paal. Patehng met, Elaisa wiewiahte kisehn koasoandio, pwe Siohwa ketin pwurehng poaronehla ih en doadoahk oh doadoahngki kaweid oaritik kan.​—1 Nan. 19:12-17.

Ire Kesempwal kan

w97 11/1 31 par. 2

Mehn Kahlemeng en Tounmetei oh Loalopwoat

Sapwellimen Koht ladu kan rahnwet kin perenki kasalehda soangen tounmeteio. Me tohto rahnwet kin pwilikihdi arail ‘mwetuwel’ kan de dahme kin kamkamourih irail pwe ren kalohki rongamwahwo nan sahpw doh kan de papah nin duwen emen tohnpeneinei en Pedel kan. Meteikan kin seiloakla nan sahpw teikan pwe ren sewese kauwada ihmw kan ong doadoahk en Siohwa. Me tohto kin perenki wia doadoahk me aramas kin wiahki doadoahk tikitik. Ahpw koaros me kin papah Siohwa kin wia doadoahk kesempwal kan. Siohwa kin ketin kalahnganki koaros me kin perenki papah ih oh e pahn ketin kapaia arail kin tounmetei.​—Mark 10:29, 30.

OCTOBER 17-23

SOAHNG KESEMPWAL KAN SANG MAHSEN EN KOHT | 1 NANMWARKI 21-22

“Alasang Duwen Siohwa Eh Ketin Doadoahngki Manaman”

it-2 21

Siohwa Kaunen Karis en Sounpei

Ni Sosua eh kilangada tohnlengo me kohdo limwahn Seriko, e idek reh ma e iang Israel de imwintihti ko, e ahpw sapengki, “Soh! I kodohng met pwe I en kaunda sounpeien KAUN-O.” (Sos 5:13-15) Soukohp Maikaia ndaiong Nanmwarki Eihap oh Seosopat, “I kilangehr Siohwa eh ketiket pohn mwoale oh karis en nanleng koaros kesikesihnen limwah, ni palimauni oh palimeingi,” e sansal me met dokedoke sapwellimen Siohwa tohnleng kan. (1Na 22:19-21, NW) Lepin lokaia pwukat “Siohwa kaunen karis en sounpei” konehng, pwehki karis en tohnleng kan sohte kin wehwehkihte pwihnen kerup kan, serap kan oh tohnleng kan (Ais 6:2, 3, NW; Sen 3:24; Kau 5:11) ahpw re pil wiahda pwihn kan, kahrehda Sises Krais kak mahsanih me mie “karis en tohnleng kan me tohtohsang karis 12” me e kak ruwese. (Md 26:53) Nan en Esekaia pekipek ong Siohwa, e patohwanohng “Siohwa kaunen karis en sounpei, Koht en Israel, me ketiket nan mwoale pohnangin kerup kan,” e sansal me met kin dokedoke kohpwahn inowo oh sansal en kerup ko me mi pohn pweineo me kin wia kilelepen mwoalen Siohwa nanleng. (Ais 37:16, NW; pil kilang 1Sa 4:4; 2Sa 6:2.) Nein Elisa ladu me masepwehkadao kehlailda ni eh kilangada kilel kapwuriamwei kan ni nahna kan me kapilpene imwen Elaisa eh “direkihla oahs oh werennansapw kisiniei,” mepwukat wiahte kisehn sapwellimen Siohwa tohnleng ngeder kan.​—2Na 6:15-17.

w21.02 4 par. 9

“Krais Iei Tapwin Ohl Koaros”

9 Aktikitik. Siohwa me keieu erpit sang koaros; ahpw, e kin ketin karonge madamadau en sapwellime ladu kan. (Sen. 18:23, 24, 32) E ketin mweidohng irail kan me e kin ketin kaunda ren kasalehda arail madamadau. (1 Nan. 22:19-22) Siohwa ketin unsek, ahpw ahnsou wet, e sohte ketin kasik me kitail en unsek. E kin ketin sewese aramas soh unsek kan me kin papah ih pwe ren pweida. (Mel. 113:6, 7) Ni mehlel, Paipel pil mahsanih me Siohwa iei ‘sounsawas’ men. (Mel. 27:9; Ipru 13:6) Nanmwarki Depit nda me e kak kapwaiada doadoahk laud kan ihte pwehki Siohwa ketin aktikitik oh sewese ih.​—2 Sam. 22:36.

it-2 245

Likamw

Siohwa Koht ketin mweidohng “manaman widing” en lelohng aramas akan me perenki likamw “pwe irail en kamehlele likamw” a kaidehn rongamwahu duwen Sises Krais. (2De 2:9-12) Ire mehlel wet sansalda sang dahme wiahiong Nanmwarkien Israel Eihap, sounpar epwiki kei samwalahro. Soukohp likamw kan kamehlelehiong Eihap me e pahn pweida ni eh mahweniong Ramod-kilead, a sapwellimen Siohwa soukohp Maikaia kohpadahr kahpwal kan. Nin duwen me sansalda nan en Maikaia kaudiahlo, Siohwa ketin mweidohng tohnleng men en kihong “kokohp likamw” nan ewen nein Eihap soukohp ko. Met wehwehki me tohnleng menet doadoahngki eh manaman pohrail pwe ren koasoia dahme re men nda oh dahme Eihap men rong sang irail ahpw kaidehn dahme mehlel. Mendahki kehkehlik kowohng Eihap, e pilada en rong arail likamw kan oh met kahrehda e mehla.​—1Na 22:1-38; 2Kr 18.

Ire Kesempwal kan

w21.10 3 par. 4-6

Ia Wehwehn Koluhla Mehlel?

4 Kedekedeo, Siohwa sohla ketin kanengamah. E ketin poaronehla Elaisa en padahkihong Eihap oh Sesepel ia duwen eh pahn ketin kaloke ira. Ara peneinei pwon pahn kamakamala. En Elaisa koasoio uhdahn kansensuwedihada Eihap! Eri, ohl aklapalapo aktikitikla.​—1 Nan. 21:19-29.

5 Mendahki Eihap aktikitikla ahnsowo, eh wiewia kan mwuhr kasalehda me e sohte koluhla mehlel. E sohte song en kihsang kaudok en Paal nan eh wehio. E pil sohte kangoange aramas akan en kaudokiong Siohwa. Eihap pil wiahda soahng teikan me kadehdehda me e sohte uhdahn koluhla.

6 Mwuhr, Eihap peki Nanmwarki Seosopat en Suda en iangih mahweniong mehn Siria kan. Seosapat wia Nanmwarki mwahu men me kin likih Siohwa, oh e nda me ira en peki emen sapwellimen Siohwa soukohp ko en padahkihong ira dahme ira anahne wia mwohn ara kohla mahwen. Eihap sohte pwungki met, oh e nda: “Ei, pil mie emen, Maikaia, nein Imla. Ahpw I suwedki, pwehki eh sohte kin kohpada mehkot me mwahuwong ie, ahpw ahnsou koaros mehkot me kin suwediong ie.” Mendahki met, ira kohla rehn soukohp Maikaia. Dahme Eihap ndao pwung. Soukohpo kohpada mehkot suwed ong Eihap! Eihap sohte koluhla oh peki Siohwa en ketin mahkohng ih, ahpw e kesehlong soukohpo nan imweteng. (1 Nan. 22:7-9, 23, 27) Eihap kak salihedi Maikaia, ahpw e sohte kak kauhdi kokohpo sang eh pahn pweida. Nan mahweno, Eihap kamakamala.​—1 Nan. 22:34-38.

OCTOBER 24-30

SOAHNG KESEMPWAL KAN SANG MAHSEN EN KOHT | 2 NANMWARKI 1-2

“Mehn Kahlemeng Mwahu en Kaiahn”

w15 4/1 18 par. 15

Ia Duwen Elder kan Ar Pahn Kaiahne Meteikan Ren Koahiekla

15 Koasoipen Elisa pil kasalehda me e kesempwal ong brother kan rahnpwukat ren wauneki elder koahiek kan. Mwurin Elaisa oh Elisa mwemweit rehn pwihn en soukohp ehu nan Seriko, ira kohla ni Pillap en Sordan. “Elaisa eri kihsang eh likou puhpo, limpene, oh poakihki pihlo. Pihlo ahpw pwalpeseng.” Ira eri keid pohn ngalangalo kotehla Sordan, oh “usehla ara koasoi ni ara kohkohla.” Elisa uhdahn rong kanahieng soahng koaros me eh sounpadahko nda oh doulahte ale kasukuhl sang reh. Elisa sohte medewe me e ese soahng koaros. Elipipo eri wahsang Elaisa oh Elisa pwurala ni Pillap en Sordano. Ih eri poakihki pihlo ahn Elaisa likou puhpo oh nda: “Ia KAUN-O, Koht en Elaisa?” Pihlo pil pwurehng pwalpeseng.​—2 Nan. 2:8-14.

w15 4/1 18 par. 16

Ia Duwen Elder kan Ar Pahn Kaiahne Meteikan Ren Koahiekla

16 Ke tehk me keieu en manaman me Elisa wiahda uhdahn duwehte kaimwiseklahn manaman me Elaisa wiahda? Dahme met padahkihong kitail? Elisa sohte medewe me pwehki met e ahneki manaman, e anahne wia soahng kan me weksang dahme Elaisa kin wia. Ahpw, sang ni eh doadoahngki soangen wiepe kohte me Elaisa kin doadoahngki, Elisa kasalehda me e wauneki eh sounpadahko. Met sewese soukohp teikan en likih Elisa. (2 Nan. 2:15) Elisa papah nin duwen soukohp men erein sounpar 60 oh Siohwa ketikihong ih manaman en wiahda manaman tohtohsang me Elaisa wiahda. Ia mehn kasukuhlo ong tohnsukuhl kan rahnpwukat?

Ire Kesempwal kan

w05 9/1 29 par. 1

Ire Kesempwal akan Sang Nan Pwuhken Nanmwarki Keriau

2:11​—Dahkot “lahng kan” me “elipip ehu ahpw wahdahla Elaisa”? Met kaidehn wasa doh me kitail kin kilangdalahng powe oh pil kaidehn wasahn ngehn akan me Koht oh sapwellime tohnleng kan wie kekiket ie. (Deuderonomi 4:19; Melkahka 11:4; Madiu 6:9; 18:10) “Lahng kan” me Elaisa kohdahla ie iei nan irepen wasa me mih ekiste ilehdahweisang pwelen sampah. (Melkahka 78:26; Madiu 6:26) Ni marahra, kuruma lullulo salongadahwei nan wehwe oh wahlahng Elaisa ekis wasa tohrohr nan sampah, wasao me e pil doulahte oh wie momour erein ahnsou ieu. Sounpar tohto mwurin met, Elaisa ntingihada kisinlikou kis ong Seoram, nanmwarki en Suda.​—2 Kronikel 21:1, 12-15.

OCTOBER 31–NOVEMBER 6

SOAHNG KESEMPWAL KAN SANG MAHSEN EN KOHT | 2 NANMWARKI 3-4

“Ale Noumw Serien”

w17.12 4 par. 7

“I Patohwan Ese me E Pahn Pwurehng Mourda”

7 Keriaun kaiasada me kileldi nan Paipel iei me soukohp Elisa wiahda. Nan kahnimw ehu me adaneki Sunem, mie lihen Israel men me sohte nah seri. Pwehki e kasalehda kadek ong Elisa, Siohwa ketikihong lih menet oh eh pwoud mahlahro pwutak men. Sounpar kei mwuhr, neira pwutako mehla. Nna medewehla ia uwen lih menet eh pahtoula. E uhdahn pahtoula me kahrehiong en seiloangki mwail 19 kohla rehn Elisa ni nahna Karmel. Elisa kadarala nah liduwo Keasi Sunem pwehn kaiasada pwutako. Ahpw Keasi sohte kak kamourada pwutako. Eri Elisa iangala liho ni imweo.​—2 Nan. 4:8-31.

w17.12 5 par. 8

“I Patohwan Ese me E Pahn Pwurehng Mourda”

8 Elisa pedolong nan ihmwo wasa me pwutak mehlao mi ie, oh e kapakap. Siohwa ketin sapengala ahn Elisa kapakapo oh ketin kamourada pwutako. Ni liho eh kilang nah pwutako mourda, e uhdahn perenda! (Wadek 2 Nanmwarki 4:32-37.) Ele liho kin tamataman dahme Ana koasoia nan eh kapakapo. Ana sohte kak naineki seri lao Siohwa ketin kapaiahkihda ih pwutak men me ede Samuel. Ana eri kapinga Siohwa pwehki ih “me kin ketin kadaralahng aramas akan nan wasahn me melahr akan, oh ih me kin ketin kapwureiraildo.” (1 Sam. 2:6) Ni eh ketin kaiasada pwutako nan Sunem, Koht ketin kadehdehda me E sapwellimanki manaman en kaiasada me melahr kan.

Ire Kesempwal kan

it-2 697 par. 2

Soukohp

“Pwihnen Soukohp.” Nin duwen me pwuhk ehu (Gesenius’ Hebrew Grammar) kawehwehda (Oxford, 1952, p. 418), lepin lokaiahn Ipru ben (nein) de benehʹ (nein) kak wehwehki “tohn pwihn ehu (de tohn keinek ehu).” (Pil kilang Ne 3:8, wasa me nda “sounwia lehn wai men” kin wehwehki ni lokaiahn Ipru “nein me kin wiahda leh pwohmwahu kan pwutak.”) Kahrehda “pwihnen soukohp” ele kin kasalehda me mie kasukuhl en kaweid ong irail akan me ale doadoahk wet de pwihn en soukohp kei me kin sawaspene. Mie soangen pwihn en soukohp kei me kin mi nan Pedel, Seriko oh Kilkal. (2Na 2:3, 5; 4:38; pil kilang 1Sa 10:5, 10.) Samuel kin apwalih ehu pwihno nan Rama (1Sa 19:19, 20), a e mwomwen me Elisa kin ahneki soangen pwukoahute nan eh mwehio. (2Na 4:38; 6:1-3; pil kilang 1Na 18:13.) Ireo mahsanih me irail kin pein kauwada arail wasahn kousoan oh re kin doadoahngki nein meteikan dipwisoun doadoahk kan, met ele kasalehda me re sohte kin kedirepwki en ahneki kepwe tohto. Mendahki re kin kalapw ehukihpene wasahn kousoan oh kanarail mwenge kan, ahpw emenemen irail kin ale doadoahk en soukohp oh kohieila.​—1Na 20:35-42; 2Na 4:1, 2, 39; 6:1-7; 9:1, 2.

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share