Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w21 June pp. 26-30
  • I Kin Medewe Mahs Siohwa Mwohn Ei Wiahda Pilipil kan

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • I Kin Medewe Mahs Siohwa Mwohn Ei Wiahda Pilipil kan
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2021
  • Sawaspen Oaralap kan
  • KALOHK NAN LEBANON
  • AT PENEINEIO KESEULA EHU SAHPW TOHROHR
  • KAHPWAL EHU WIAWI
  • PILIPIL KESEMPWAL KAN
  • PIL EHU PILIPIL LAUD
  • ROHNG KAPWURIAMWEI EHU!
  • SE PIL ANAHNE PWUREHNG KESEU
  • I PAHN WIAHDA PILIPIL KOHTE
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2021
w21 June pp. 26-30

KOASOIPEN ARAIL MOUR

I Kin Medewe Mahs Siohwa Mwohn Ei Wiahda Pilipil kan

SANG DYAH YAZBEK

Dyah Yazbek ni eh pwulopwulo.

EHU nimensengo nan pahr 1984, I kohkohlahng doadoahk. I kin mi wasa ehu me aramas kepwehpwe kin mi ie, nan Caracas, Venezuela. Ni ei kohkohlahng doadoahk, I medemedewe iren onop ehu nan Kahn Iroir ehu. E kin koasoia dahme mehn mpatail kan kin medewehkin kitail. Ni ei kin kilang ihmw kan I kin medewe: ‘Mehn mpei kan kin wiahkin iehte tohndoadoahk en pangk koahiek men? De irail kin wiahkin ie sounpapah Koht men me kin apwalih ei peneineio ni ei doadoahk pangk?’ I sohte mwahuki dahme re kakete nda, eri I pilada en wekidala met.

I ipwidi nan May 19, 1940, nan kisin kahnimw ehu Amioûn, Lebanon. Sounpar kei mwuhr, at peneineio keseula nan kahnimw ehu Tripoli wasa me I tikida ie, nan peneinei ehu me ese oh poakohng Siohwa Koht. Ngehi me keieu tikitik nanpwungen seri limen, serepein silimen oh pwutak riemen. En wiahda mwohni kaidehn ihme keieu kesempwal ong ei papah nohno. At peneineio kin keieu kesempwalki onop en Paipel, mihting en Kristian kan, oh sewese meteikan ren esehla Koht.

Mie Kristian keidi kei nan at mwomwohdisou. Emen adaneki Michel Aboud, me kin wia at onop en Paipel en mwomwohdiso. E sukuhlki padahk mehlel nan New York oh tepida doadoahk en kalohko nan Lebanon, 1921. I kin keieu taman eh kin wauneki oh sewese sister riemen me kesepwil sang Sukuhl en Kilead​—Anne oh Gwen Beavor. Irail wiahla kompoakepaht mwahu kei. Sounpar kei mwuri, I uhdahn perenkihda ei tuhwong Anne nan Wehin Amerika. Ahnsou kis mwuhr, I pil tuhwong Gwen me pwoudikihda Wilfred Gooch oh kin papah nan Bethel en London England.

KALOHK NAN LEBANON

Sounkadehde kan malaulau nan Lebanon ni ahnsou me I pwulopwul. Ahpw se kin perenki ehukihong meteikan dahme se ese sang nan Paipel. Se kin wia met mendahki uhwong sang kaunen pelien lamalam kan. I uhdahn taman soahng kei me wiawihong kiht.

Ehu rahno, ngehi oh riei serepeino Sana kalokalohk ni apartment ehu me poasoake. Pahdere men kohla ni poasokehu wasa me se koasoakoasoiong tohnihmwo. Mwehin mie me delepwohnih. Pahdereo tepida kasarowe riei serepeino. E uhdahn lemei oh sikendihla Sana pohn kehndakeo oh kauwehla wasa kei reh. Emen tohnihmw ko delepwohnih pwolihs ko, me kohdo oh ni kadek tehk mwahu me Sana ale sawas. Re wahla pahdereo ni pwolihs station oh re diarada me e weuwa kesik ehu. Kaunen pwolihso idek reh: “Ke kin padahkihong aramas duwen Koht? De ke kin padahkihong irail en wia tiahk lemei?”

I pil taman ehu ahnsou me at mwomwohdisou rent ehu pwoas pwehn waikihtla kalohk nan wasa ehu me dohsang at wasao. Soahng koaros mwahu ni at kalokalohk, ahpw pahdere en wasao rongada dahme se wiao oh kihpene aramas kei pwe ren uhwongada kiht. Irail lemei oh katehkin kiht takai, oh e lel pahpa oh kauwehla. I taman meseo eh ntahdi. Ih oh nohno pwurala ni pwoaso oh se pwakih ira. Ahpw, I sohte kak manokehla dahme nohno nda ni eh kamwakelehda mesen pahpao. E nda: “Siohwa, menlau mahkohng irail. Irail sehse dahme re wiewia.”

Pil ehu ahnsowo, se mwemweitla rehn kiseht ko me mihmihte ni at wasao. Mie kaunen pelien lamalam men me kohla mwemweit ni imwen ei pahpa kahlapo. E ese me ei pahpa nohno iei sounkadehdehn Siohwa kei. E pilada en koasoiong ie mendahki I sounparte weneu. E nda: “Dahme kahrehda ke saikinte papidaisla?” I sapengki me I tikitikte oh ma I pahn papidaisla I anahne esehla mwahu Paipel oh ahneki pwoson laud. E sohte mwahuki ei pasapengo, eri e ndaiong ei pahpa kahlapo me I sohte wauneki ih.

Ahpw soahng pwukat me kin wiawihong kiht sohte kin wiawi pak tohto. Mehn Lepanon kan wia aramas kadek kei. Se kin kak koasoiaiong aramas tohto duwen Paipel oh onop rehn me tohto.

AT PENEINEIO KESEULA EHU SAHPW TOHROHR

Ni ahnsou me I iangete sukuhl, emen brother pwulopwul sang Venezuela mwemweitdo Lebanon. E kin iang at mwomwohdisou mihting oh ih oh riei serepeino Wafa tepida date. Kedekedeo ira pwopwoudla oh kohla kousoanla Venezuela. Wafa kin ntingdo rehn papah oh kangoange at peneineio en keseula Venezuela. E wia met pwehki e uhdahn loaleidkin kiht. Mwuhr, se rongala ih oh pilada en keseula.

Se lella Venezuela nan 1953, oh kousoanla Caracas wasa me president en wasao kin mi ie. Pwehki I pwulopwulte, I kin perenki kilang weren presidento sidohsao eh kin daulih imwato. Ahpw e sohte mengei ong pahpa oh nohno en ahnla sahpw kapwo, lokaiao, tiahk, mwenge, oh karakar en wasao. Ni mehlel, ira ahpwtehn pahn ahnla wasao ahpw mehkot suwed wiawi.

Sang pali soakoahiek kohla pali koahiek: Ei pahpao. Ei nohnou. Ngehi oh ei peneinei ni at keseula Venezuela nan 1953

KAHPWAL EHU WIAWI

Pahpa tepida soumwahuda. E uhdahn kapwuriamwei ong kiht pwehki papah ohl kehlail oh roson mwahu men. Sohte pak me se taman me e soumwahuda. Eri toahkte ko diarada me e kanser, oh e ale pwal. E kansensuwed me wihk ehu mwuri e mehla.

E uhdahn apwal en kawehwehda at nsensuwed pwehki at irairo. I sounparte 13 ahnsowo. Se sohte douluhl kasik me pahpa pahn mehla, oh se pehm me se sohte pahn pwurehng ahneki peren. Erein ahnsou werei, nohno apwalki kamehlele eh pwoudo melahr. Ahpw se wehwehkihda me se anahne doulahte, oh pwehki sawas sang Siohwa se kak dadaurete. Ni ei sounpar 16, I kesepwilsang high school nan Caracas, oh I uhdahn men sewese apwalih ei peneineio.

Riei serepeino Sana oh eh pwoudo Rubén, kin uhdahn sewese ie kakehlaka ei nanpwungmwahu rehn Siohwa

Riei serepeino Sana pwoudikihda Rubén Araujo, me kesepwilsang Sukuhl en Kilead oh pwurala Venezuela. Ira pilada en keseula New York. Ei peneineio pilada me I anahne kohla iang sukuhl laud, eri I anahne kohla New York wasa me I kak mi rehn riei serepeino oh eh pwoudo erein ei iang sukuhl. Ira sewese ie en karanihala Siohwa ni ahnsou me I mi rehra. Pil patehng, mie brother koahiek tohto nan at mwomwohdisohn Brooklyn me kin lokaiahki lokaiahn Spain. I perenki ei esehla meh riemen rehrail Milton Henschel oh Frederick Franz; ira koaros kin papah nan Pedel en Brooklyn.

Ei papidaiso nan 1957

Ni keieun pahr en ei sukuhlo eh kereniong nek, I tepida medemedewe dahme I pahn wia nan ei mour. I wadek mwahu oh doudouloale duwen iren onop kan nan Kahn Iroir me koasoia duwen Kristian kan me ahneki mehn akadei kan. I kin kilang pioneer oh tohn Pedel kan nan at mwomwohdisou kin uhdahn peren, oh I men duwehte irail. Ahpw I saikinte papidaisla. I ese kesempwalpen en inoukihong Siohwa ei mour. Eri I wia met ni ei papidaisla nan March 30, 1957.

PILIPIL KESEMPWAL KAN

Mwurin ei papidaisla, I tepida medemedewe en wiahla pioneer men. I uhdahn men wiahla pioneer men, ahpw I kak kilang me met pahn apwal. I sohte kak iang sukuhl oh pioneer ni ahnsoutehkis. Pak tohto I ntinglahng ei peneinei oh kawehwehiong ei nohnou oh riei ko me I piladahr en uhdihsang sukuhl, pwurala Venezuela oh wiahla emen pioneer.

I pwurala Caracas nan June 1957. Ahpw I kak kilang me irair en ei peneineio sohte mwahu. Irail anahne emen nan arail peneineio en iang irail koadoahkihada mwohni. Ia duwen ei kak sawas? Mie pangk ehu me men kihong ie doadoahk. Ahpw, I uhdahn men wia pioneer. Ih kahrepen ei pwurodo at wasao. Eri I koasoanehdi ien doadoahk oh pil pioneer. Erein sounpar kei, I kin doadoahk nan pangko awa 40 nan wihk ehu oh wia emen pioneer. Ehdin ei uhdahn kedirepwla oh peren!

I pil uhdahn peren ni ei tuhwong oh pwoudkihla Sylvia, sister kaselel men sang Sehmen me uhdahn poakohng Siohwa. E iang eh pahpa nohno keseudo Venezuela. Kedekedeo, se nainekihda seri riemen, kisin pwutak kis Michel (Mike), oh serepein men, Samira. I pil kin pwukoahki apwalih at nohnou. E keseudo oh mihla reht. Mendahki I anahne uhdihsang en pioneer oh apwalih at peneineio, I kin ngoangkihte doadoahk en kalohk. Ngehi oh Sylvia wia sawaspen pioneer ni ahnsou me se kak erein at kin kommoal.

PIL EHU PILIPIL LAUD

Nei seri ko sukusukuhlte ni ei lelohng dahme I koasoiahda ni tepin artikel wet. I ese me ei mour uhdahn paiamwahu, oh aramas kan ni pangko kin uhdahn waunekin ie. Ahpw I men aramas en esehkin ie emen ladun Siohwa. I kin medemedewe dahme I kak wia pwe aramas en kilengwohng ie ni ahl wet. Eri ngehi oh ei pwoudo mwohndi oh koasoiapene duwen at pahn doadoahngki nait mwohnio. Ma I pahn uhdihsang doadoahk ni pangko, irail pahn pwainkin ie uwen mwohni laud ehu. Pwehki sohte at pweipwand, ma se kihsang soahng kan me sohte kesempwal nan at mour, e pahn mie nait mwohni me kak apwalih kiht ni ahnsou werei.

E sohte mengei en wia met, ahpw ei pwoudo oh ei nohnou uhdahn utung pilipil wet. Eri, I pil pwurehng wia pioneer men. Ia uwen kaperen! I onopadahr en pioneer, ahpw se alehdi rong ehu me se sohte kasik.

ROHNG KAPWURIAMWEI EHU!

Dyah oh Sylvia iangahki neira seri pwelel Gabriel.

Nait serio Gabriel, me se sohte kasik

Ehu rahno at toahktehu ndaiong kiht me Sylvia liseian. Se uhdahn pwuriamweikihla met! E uhdahn kaperen; ahpw I pil medemedewe ei pilipilo en wiahla pioneer. I pahn kakete pioneer? Se mwadangete wekidala at madamadau oh pepehm oh tepida kasik emen seri nan at peneineio. Ahpw I pil medemedewehte ma I kak pioneer.

Mwurin at koasoiapene at mehn akadei kan, se pilada me I anahnehte wia pioneer. Nait pwutako Gabriel ipwidi nan April 1985. Ahpw I uhdihsang doadoahk nan pangko oh pwurehng tepida pioneer nan June 1985. Mwuhr, I wiahla emen Pwihn me Kin Apwalih Ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan. Ahpw ohpiso sohte mi Caracas, met wehwehki me I anahne seiloangki mpen mwail 50 rahn riau de siluh nan wihk ehu.

SE PIL ANAHNE PWUREHNG KESEU

Ohpiso mi nan kahnimw en La Victoria, eri se pilada en keseula wasao pwehn karanih Pedel. Met wia wekidekla laud ehu ong kiht. I uhdahn kapingahki ei peneineio oh pil kalahnganki irail. Irail uhdahn sawas laud. Riei serepeino Baha men uhd apwalih at nohnou. Mike pwopwoudlahr, ahpw Samira oh Gabriel mihmihte reht. Eri ira anahne kohkohsang kompoakepahra kan nan Caracas ni at keseula La Victoria. Pil ehu, Sylvia anahne ahnla mi nan kisin kahnimw a kaidehn kahnimw laud ehu. Oh kiht koaros pil anahne ahnla mi nan ihmw tikitik. Ei, se anahne wiahda wekidekla laud ni at keseula La Victoria sang Caracas.

Ahpw soahng kan pwurehng wekila. Gabriel pwopwoudla oh Samira keseusang imwato. Eri ngehi oh Sylvia alehdi luhk en iang doadoahk nan Pedel nan 2007, pwais kaselel ehu me se ahneki leledo rahnwet. Nait pwutak laudo Mike, wia elder men oh ih eh pwoudo Monica kin pioneer. Gabriel pil wia elder men, oh ih oh eh pwoudo Ambra kin papah nan Italy. Samira kin pioneer oh pil kin kohla iang sawas nan Pedel.

Sang pali soakoahiek kohla pali koahiek: Ngehi oh Sylvia ni ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Venezuela. Nait pwutak laudo Mike oh eh pwoudo Monica. Nait serepeino Samira. Nait pwutak Gabriel oh eh pwoudo Ambra

I PAHN WIAHDA PILIPIL KOHTE

Ei, I kin anahne wiahda pilipil laud kan nan ei mour. Ahpw I sohte koluhkihla. I pahn wiahda pilipil kohte. I uhdahn kalahnganki soahng koaros me I kak wia ong Siohwa. Nan pahr kan kohdo, I kilang ia uwen kesempwal en kolokolete ei nanpwungmwahu rehn Siohwa. Mehnda ma atail pilipil kan laud de tikitik, Siohwa kak ketikihda popohl me “inenen siksang madamadau en aramas koaros.” (Pil. 4:6, 7) Ngehi oh Sylvia perenki at papah nan Pedel, oh se pehm me Siohwa ketin kapaiahda at pilipil kan pwehki se kin ahnsou koaros mwohneki ih nan at mour.

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share