KOASOIPEN ARAIL MOUR
Mendahki I Uhdahn Namenek I Wiahla Emen Misineri
NI AHNSOU me I tikitik, I kin namenek oh masak aramas. Ahpw Siohwa ketin sewese ien poakohngala aramas akan oh wiahla emen misineri. Ia duwen? Keieu, ei pahpao me kin kaweidih ie. Mwuri, sang mehn kahlemeng mwahu en sister pwulopwul men. Mwuri mwo, sang ei pwoudo me kin lokaia kadek oh kanengamah. I pahn koasoiahda duwen ei mour.
I ipwidi nan 1951 nan Vienna, Austria, oh ei peneinei kin iang Kadolik. I namenek, ahpw I kin kamehlele duwen Koht oh kalapw kapakap. Ni ahnsou me I sounpar duwau, ei papaho tepida onop rehn Sounkadehdehn Siohwa kan, oh mwuhr, ei nohnou pil iang.
Ngehi oh riei serepeino, Elisabeth (palimeing)
Sohte pwand mwuhr, se iangala mwomwohdiso en Döbling nan Vienna. Nin duwen peneinei ehu, se wiapene soahng tohto. Se kin wadek oh onopki Paipel, iang towehda mihting kan, oh toukihda aht ahnsou en iang sawas nan kapokon kan. Erein sounpar ko, ei pahpao sewese ien uhdahn poakohng Siohwa. E kin ahnsou koaros kapakapki me ngehi oh riei serepeino en wiahla pioneer kei. Ahpw, kaidehn met me I men wia.
TEPIDA DOADOAHNGKI PALI LAUD EN EI AHNSOU ONG PAPAH SIOHWA
I papidaisla nan 1965, ni ei sounpar 14. Ahpw, I uhdahn apwalki kalohk ong aramas akan me I sehse. I kin kalapw medewe me irail me pwulopwul teikan uhdahn mwahusang ie oh I men irail en perenkin ie. Eri sohte pwand mwurin ei papidaisla, I tepida werekiong irail kan me sohte kin papah Siohwa. Mendahki I perenki werekiong irail, kadeikpen loalei kin kedirapwa ie pwehki I kin kalapw patehng irail kan me sohte poakohng Siohwa. Ahpw I sohte kak uhdihsang werekiong irail. Dahme sewese ie?
I sukuhlki soahng tohto sang Dorothée (palimeing)
Ni ahnsou ko, serepein men me sounpar 16 me adaneki Dorothée, iangala aht mwomwohdisou. Eh ngoangki kalohk ihmw lel ihmw uhdahn kangoange ie. I ekis laudsang ih, ahpw I sohte kin lakapw kalohk. I pein medewehla: ‘Ei pahpa nohno wia sounkadehde kei, ahpw Dorothée sohte ah peneinei nan padahk mehlel. E kin mi rehn eh nohnou me soumwahu, ahpw e kin ahnsou koaros iang kalohk! Eh mehn kahlemeng kamwakid ien men kalaudehla ei papah Siohwa. Sohte pwand mwurin mwo, ngehi oh Dorothée tepida pioneer. Keieu, se wia sawasepen pioneer kei, oh mwuhr pioneer kei. Pwehki Dorothée uhdahn perenki kalohk, I pil tepida uhdahn perenki kalohk. E sewese ien tepida onop Paipel rehn emen. Mwurin ahnsou kis, I sohla apwalki koasoiong aramas ni ihmw kan, nanial akan, oh wasa teikan.
Tepin pahr me I wia pioneer, brother en Austria men me adaneki Heinz kohdo nan aht mwomwohdisou. E sukuhlki padahk mehlel nan Canada erein eh mwemweitla rehn rie pwutak me wia emen Sounkadehde. Heinz pekederdo nan aht mwomwohdisou Vienna nin duwen pioneer tohrohr men. I uhdahn mwahuki ih, ahpw e men wiahla emen misineri ah I sohte men. Ihme kahrehda I sohte kasalehiong me I mwahuki. Ahpw mwuhr, ngehi oh Heinz tepida date, pwopwoudla, oh tepida pioneer nan Austria.
MEHN AKADEI EN WIAHLA MISINERI
Heinz kin kalapw koasoiaiong ie eh men wiahla emen misineri. E sohte kin ndaiong ie me I anahne wiahla emen misineri. Ahpw e kin sewese ien medewe duwen met sang ni eh idek rehi peidek me duwehte, “Pwehki sohte neita seri, kitail kak kalaudehla ata papah Siohwa?” Pwehki I kin namenek, I perki wiahla emen misineri. Mehlel, I kin pioneer, ahpw en wiahla emen misineri uhdahn apwal ong ie. Ahpw, ni kanengamah Heinz kin koasoakoasoia duwen met. E pil sewese ien dehr nohn medemedewehte duwen pein ngehi ahpw ia duwen ei kak sewese meteikan. Eh kaweid uhdahn sawas.
Heinz wia onop en Kahn Iroir nan mwomwohdiso ehu Salzburg, Austria, me kin lokaiahki lokaiahn Yugoslavia, 1974
Kedekedeo, I pehm me I men wiahla emen misineri, eri se audehda doaropwehn iang Sukuhl en Kilead. Ahpw brother me kin apwalih branch ni ahnsowo, padahkihong ie me e pahn mwahu ma I kamwahwihala mahs ei lokaiahn wai. Ahpw mwurin sounpar siluh, ngehi oh Heinz mwadang pekederla nan mwomwohdiso en Serbo-Croatian nan Salzburg, Austria. Erein sounpar isuh, se kin kalohk ong aramas akan me kin lokaiahki lokaiahn Serbo-Croatian. Ei pwoudo wiahla emen sounapwalih en circuit oh erein sounpar ehu se kin mwemweitla nan mwomwohdiso kan me kin lokaiahki lokaiao. Lokaiahn Serbo-Croatian apwal, ahpw mie aht onop en Paipel tohto.
Nan 1979, brother kan nan ohpiso padahkihong kiht sen mwemweitla Bulgaria erein ahnsou kis. Pwehki doadoahk en kalohk keinapwidi wasao, re ndaiong kiht sen mwomwehda me se kohlahn mwemweit wasao. Re padahkihong kiht sen dehr kalohk, ahpw sen ekihla neitail sawasepen Paipel kan oh wahla rehn sister limmen me mi nan Sofia, nan pesen kaun en Bulgaria. I uhdahn masepwehk, ahpw Siohwa ketin sewese ie. I kak kilang me sister limmeno uhdahn eimah oh peren mendahki polihs kan kakete salihiraildi ni ahnsou sohte lipilipil. Arail mehn kahlemeng kihong ie eimah en wia soahng sohte lipilipil me sapwellimen Siohwa pwihn men ien wia.
Mwurin ahnsou kis, se pwurehng audehda doaropwehn iang Kilead, oh met se iang. Se medewe me se pahn iang sukuhlo ni lokaiahn wai nan Wehin Amerika. Ahpw nan November 1981, sapwellimen Siohwa pwihn pil tapiada Sukuhl en Kilead nan Sehmen. Oh pwehki sukuhlo wiawi ni lokaiahn Sehmen, e mengei ien wehwehki. Ia wasa me se pahn pekederla?
PAPAH NAN SAHPW EHU ME DIREN MAHWEN
Se pekederla Kenya! Ahpw, ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Kenya peki reht ma se kak papah nan Uganda, wasa kan me karanih Kenya. Daulih sounpar eisek mwoweo, emen kaunen sounpei me adaneki Idi Amin uhd kaunda koperment en Uganda. Erein eh kaunda e kemehla aramas kid kid kei oh mouren aramas tohto apwalla. Eri nan 1979 ekei me kin uhwong Idi Amin kahrehiong en sohla kaunda kopermento. Ele ke kak wehwehki dahme kahrehda I masak keseula nan sahpw ehu me duwehte met. Ahpw Sukuhl en Kilead kaunopkihtda pwe sen likih Siohwa. Eri se nda ei.
Mour nan Uganda uhdahn keper. Pwuhken pahr en 2010 koasoia: Kopermento sohte kak kihda pihl, lioal, oh soahng teikan me anahn. Se sohte kak doadoahngki delepwohn. Aramas akan kin kasikih meteikan oh pirapa irail, ahpw mehlel nipwong. Eri ni ahnsou me kin rotorotala, koaros kin mihte nan imwarail oh koapworopworki, pil kapakapki me sohte me pahn kohla oh pirapa irail de kemeirailla. Mendahki kahpwal pwukat, riatail Kristian kan nan Uganda kin pousehlahte papah Siohwa ni peren.
Kaunopada mwenge nan imwen peneinei en Waiswa
Nan 1982, ngehi oh Heinz lella nan Kampala ni pesen kaun en Uganda. Erein sounpwong limau me se lella mwo, se mi nan imwen Sam oh Christina Waiswa iangahki neira seri limen oh arail peneinei pahmen. Brother oh Sister Waiswa oh ara peneinei kin kalapw mwenge pak ehute nan rahn ehu, ahpw re kin ahnsou koaros men ehukihong kiht dahme re ahneki. Erein aht mi rehrail, ngehi oh Heinz sukuhlki mehn kasukuhl mwahu tohto me sewesei kiht. Karasepe, se esehla doadoahngki pihl tikitik ong duhdu, oh mwuhr doadoahngki pilen duhduo ong imwen kainen. Nan 1983, ngehi oh Heinz keseula nan ihmw ehu nan Kampala wasa me sohte keper.
Se perenki doadoahk en kalohk nan Kampala. Karasepe, nan ehu sounpwong, se kihla makasihn 4,000! Ahpw dahme keieu mwahu iei en kilang duwen aramas ako ar mwekidki padahk mehlel. Irail wauneki Koht oh men koasoia duwen Paipel. Ngehi oh Heinz kalapw ahneki onop en Paipel 10 lella 15. Oh se sukuhlki soahng tohto sang nait tohnsukuhl en Paipel kan. Karasepe, mendahki nan wihk koaros irail kin anahne aluhla ni mihting kan, irail sohte kin kaulim oh kin ahnsou koaros peren.
Nan 1985 oh 1986, pil mie mahwen riau wiawi nan Uganda. Se kin kalapw kilang seri kan ar weuwa kesik oh kin sile wasahn uhdi kan me aramas kin daulih. Erein ahnsou ko, se kalapw peki Siohwa en ketin sewesei kiht sen ahneki erpit oh soikala keper erein aht kalohk oh sen dehr masepwehk. Oh Siohwa kin ketin ahnsou koaros sapengala aht kapakap kan. Se kin kalapw manokehla aht masepwehk mwurinte aht tuhwong emen me men sukuhlki duwen Siohwa.
Ngehi oh Heinz iangahki Tatjana (nanwerenge)
Se pil perenki kalohk ong aramas akan me keseula Uganda. Karasepe, se tuhwong oh onop Paipel rehn Murat oh Dilbar Ibatullin, pwopwoud ehu sang Tatarstan (Central Russia). Murat wia toahkte men. Ira esehla padahk mehlel oh kin papahte Siohwa ni lelepek. Mwuri I tuhwong Tatjana Vileyska me koasoakoasoane en kemehla pein ih. Mwurin Tatjana papidaisla, e pwurala Ukraine oh mwuhr kin sewese kawehwe neitail sawasepen Paipel kan ong ni lokaiahn Ukraine.a
PWUKOA KAPW EHU
Nan 1991, erein ngehi oh Heinz mwemweitla Austria, ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Austria ntingdohng kiht me se pahn alehdi pwukoa kapw ehu nan Bulgaria. Erein sounpar tohto, doadoahk en kalohk keinapwidi nan ekei sahpw nan Iurop. Ahpw met wekila oh mweimweida Sounkadehdehn Siohwa kan en kalohk nan sahpw ko, iangahki Bulgaria. Duwehte me I koasoia mwoweo, ngehi oh Heinz kin ekihla oh wahla ekei sawasepen Paipel kan nan sahpwo erein doadoahko eh keinapwidi. Ahpw met se pekederla mwo pwehn kalohk.
Brother ko ndaiong kiht sen inenla Bulgaria oh sen dehr pwurala Uganda. Eri se sohte pwurala Uganda pwehn kihpene aht kepwe ko de rahnmwahwihala riat kan wasao. Ahpw se kohla nan Pedel en Sehmen, ale sidohsa ehu, oh tangala Bulgaria. Se pekederla pwehn sewese mpen sounkalohk 20 nan Sofia.
Se lelohng kahpwal kei nan Bulgaria. Keieu, se sehse lokaiahn wasao. Keriau, pwuhk riaute me mie ni lokaiahn Bulgaria, me iei, Padahk Mehlel me Kahluwalahng Mour Soutuk oh Nai Pwuhk en Poadoapoad kan en Paipel. Kesiluh, e apwal en tapiada onop en Paipel kan. Mendahki kahpwal pwukat, aht pwihnen kalohk tikitiko kin ngoangki kalohk. Ahpw pelien lamalamo Orthodox Church sohte mwahuki sen kalohk oh tepida kalokei kiht.
Nan 1994 kopermento sohla wiahki Sounkadehdehn Siohwa kan pelien lamalam ehu, oh me tohto nan Bulgaria medewe me se wia pwihn keper ehu. Ekei brother kan selidi. Nan doaropwehn nuhs oh TV, aramas akan kin wiahda likamw tohto duwen kiht. Irail koasoia me Sounkadehdehn Siohwa kan men neirail seri kan en mehla pwehki re sohte men irail en ale doken nta, oh irail kin ndaiong iengarail kan en kemehla pein irail. Eri e uhdahn apwal en kalohk. Se kin kalapw kalohkohng aramas akan me kin wering kiht, call ehng kiht polihs, oh pil katei kiht. Se sohte kak alehdi nait sawasepen Paipel kan nan sahpwo, oh e apwal en rent wasahn kapokon de mihting kan. Polihs kan pil kauhdi ehu aht kapokon kan. Ngehi oh Heinz sohte kin ahn soangen kailoko. Met uhdahn weksang aramas ako nan Uganda me kin men onopki Paipel. Dahme sewesei kiht?
Se diar peren ni aht werekiong riat Kristian kan wasao. Irail poakohng padahk mehlel oh kalahnganki me se mi mwo. Kiht koaros kin apwalih oh sewese emenemen. Ngehi oh Heinz sukuhlki me kitail kak perenki pwukoa sohte lipilipil ma kitail kin medewe duwen meteikan ah kaidehn atail kahpwal kan.
Ni ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Bulgaria, 2007
Mwurin sounpar kei, e mengeila sen kalohk. Nan 1998, kopermento pwurehng wiahki Sounkadehde kan pelien lamalam ehu, oh sawasepen Paipel tohto kawehwehdi ni lokaiahn Bulgaria. Mwuri nan 2004, ohpis en Sounkadehde ehu wiawihda. Rahnwet, mie mwomwohdiso 57 nan Bulgaria oh sounkalohk 2,953. Oh nan pahr 2024, meh 6,475 iang towehda Katamano. Nin tapio, sister limmente nan Sofia, ahpw met mie mwomwohdiso duwau! Se uhdahn kilang mehlelpen “peneinei ehu me keieu tikitik” eh “lapalapala rasehng wehi lapalap ehu.”—Ais. 60:22.
DADAUR PAHN AHT KAHPWAL KAN
Erein ei mour, I ahneki soumwahu tohto. Mie pak me toahkte kan diarada war kei nan paliwereiet. Ehu ahnsowo, irail diarada ehu nan moangeie. I alehdi sawasepen wini kehlail (radiation therapy) pwehn katikala waro oh I kohla India wasa me toahkte men pwalang oh kihsang waro nan moangeie erein awa 12. Mwurin pwalo, I mihmi erein ahnsou kis nan Pedel en India pwe ien kak mwahula. Mwuri, I pwurala nan aht pwukoau nan Bulgaria.
Erein ahnsou ehu, Heinz tepida ahneki soumwahu ehu me adaneki Huntington’s disease. Pwehki soumwahwo, e apwalki alu, koasoi, oh kaunda eh mwekid kan. Eh soumwahwo suwedla oh ei sewese ih pil laudla. Ekei pak I kin uhdahn pwangada oh pwunodki ma I pahn kak apwalih. Ahpw, brother pwulopwul men me adaneki Bobi kin kalapw luke Heinz en iangih kalohk. Bobi sohte kin namenengki me Heinz sohte kak koasoi mwahu oh kaunda eh mwekid kan. I kak ahnsou koaros koapworopworki Bobi ni ahnsou me I sohte kak sewese Heinz. Mendahki ngehi oh Heinz pilada sen dehr naineki seri nan koasoandi wet, se pehm me Siohwa ketikihong kiht Bobi duwehte nait pwutak!—Mark 10:29, 30.
Heinz pil ahneki soumwahu en kanser. E kansensuwed me ei pwoudo mehla nan pahr 2015. I uhdahn loaleidki ei pwoudo. Ih me kin ahnsou koaros sewese ien dehr nohn pwunod. E uhdahn apwal ien ahnla me e sohla mie. Ahpw I kin kalapw medemedewe ih, oh e mwomwen me e momourte! (Luk 20:38) I kin kalapw tamanda eh lokaia oh kaweid mwahu ni ei kin wia dahme I anahne rahn ehu. I uhdahn kalahnganki me se kak papah Siohwa erein sounpar tohto.
KALAHNGANKI SAPWELLIMEN SIOHWA SAWAS
Siohwa ketin sewese ien dadaur pahn soangen kahpwal koaros. E pil ketin sewese ien wiahla emen misineri me kin poakohng aramas akan mendahki I kin namenek. (2 Tim. 1:7) I kalahngankihong Siohwa me met ngehi oh riei serepein me tikitik sang ieo kin doadoahngki pali laud en aht ahnsou ong papah Siohwa. Ih oh eh pwoudo kin seiloakla nan wasa kan nan Iurop pwehn mwemweitla nan mwomwohdiso kan me kin doadoahngki lokaiahn Serbia. Siohwa ketin sapengala kapakap kan me ei pahpao wia ni ahnsou me se tikitik!
Ehuehu ahnsou me I kin onopki Paipel, met sewese ien ahneki meleilei oh popohl me Siohwa ketikihong ie. Ni ahnsou apwal kan, I esehla en kapakap “ni ngidingid,” duwehte Sises. (Luk 22:44) Ehu ahl me ei kapakap kan kin pasapengla iei sang ni limpoak oh kadek me kompoakepahi kan nan mwomwohdisohn Nadezhda, Sofia, kin kasalehiong ie. Re kalapw luke ien iang irail oh kalapw ndahng ie me re poakohng ie. Soahng pwukat koaros kin kahrehiong ien uhdahn peren.
I kin kalapw doudouloale duwen kaiasada. I kin medewehla ei pahpa nohno kesihnen mwohn imwato, mas pwulopwul duwehte ahnsowo me ira kapwopwoudla. I medewehla riei serepeino kungkuk. I pil medewehla Heinz kesihnen limwahn nah oahso. Ni ei medewehla soahng pwukat, e kin kahrehiong ien peren oh sewese ien dadaur oh uhdahn kalahngan ong Siohwa.
Ni ei medewehla soahng mwahu koaros me Siohwa ketikihong ie nan ei mour, oh soahng kan me e pil pahn ketikihong ie, ei pepehmo duwehte ahn Depit koasoio nan Melkahka 27:13, 14, NW: “I pahn mi ia ma I sohte pwoson me I pahn udiahl kupwuramwahu en Siohwa nan sapwen me momour kan? Koapworopworki Siohwa, ken eimah oh kehlail. Ei, koapworopworki Siohwa.”
a Menlau kilang koasoiepen Tatjana Vileyska nan Awake! en December 22, 2000 pali 20-24.