¿Imastataj Dios ruwanqa?
Kʼacha tataqa llakiypi kashajtinchej chay rato yanapawanchej. ¿Ajinachu Diosninchej? Wakin runasqa ninku: “Diosqa noqata ni imapi yanapawanchu, nichá wawanchu kani”, nispa. Chaywanpis Diosninchejqa tukuyninchejta ashkhataña yanapawanchej. Tumpamantawantaj payqa tukuy problemasninchejta, llakiyninchejtawan chinkachenqa. Imatachus ruwananta yachakuna.
TUKUY IMA SAJRA KAJTA CHINKACHENQA
Jehová Diosqa kay llakiy kausayta tukuchinanpaj, pichus chaypaj juchayojta chinkachenqa. Bibliaqa nin mundontin “Diabloj makinpi kasqanta” (1 Juan 5:19). Jesuspis nerqa Satanás Diabloqa ‘kay mundota kamachej’ kasqanta (Juan 12:31). Kay mundopi llakiykuna kananpaj Satanás juchayoj. ¿Imatá Dios ruwanqa?
Tumpamantawan Jesusman atiyta qonqa “chinkachinanpaj Diablota, pichus wañuchinanpaj atiyniyoj chayta” (Hebreos 2:14; 1 Juan 3:8). Biblia nisqanman jina, Diablopis yachan “paypaj pisi tiempollaña kasqanta” (Apocalipsis 12:12). Jehová Diosqa sajra runastapis chinkachillanqataj (Salmo 37:9; Proverbios 2:22).
JALLPʼANCHEJTA PARAISOMAN TUKUCHENQA
Jehová Diosqa tukuy ima sajra kajta chinkachiytawan, imatachus qallariypi runaspaj, jallpʼapajpis munarqa chayta juntʼanqa. Chay juntʼakojtin, ¿imaynataj kausay kanqa?
Ni imamanta manchachikuspa, allinta kausakusunchej. “Llampʼu sonqoyoj runastajrí kay jallpʼata herenciata jina japʼenqanku, ni ima llakiyniyojtaj allin kusisqa kausakonqanku” (Salmo 37:11).
Ashkha mikhunayoj kasunchej. “Jallpʼapeqa ashkha trigo poqonqa. Orqo puntaspi trigoqa mana oqhariy atinata poqonqa” (Salmo 72:16).
Kʼachitu wasiyoj, sumaj trabajoyojtaj kasunchej. “Wasista ruwakonqanku, chaypitaj tiyakonqanku, uva huertasta churanqanku, poqoynintapis mikhonqanku. […] Ajllakusqasniypis imastachus makisninkuwan ruwasqankuwan mayta kusikonqanku” (Isaías 65:21, 22).
¿Chay jinata kausakuyta munawajchu? Tumpamantawan chay sumaj kausay kanqapuni.
ONQOYTA, WAÑUYTAPIS CHINKACHENQA
Kay tiempopeqa, tukuypis onqonchej, wañunchej ima. Jinapis Jehová Diosqa chayta tumpamantawan chinkachenqa. Payqa Wawan Jesusta “qorqa, ajinamanta pillapis paypi creejqa mana wañunanpaj, manachayqa wiñay kausayniyoj kananpaj” (Juan 3:16). Jesús kausayninta qosqanrayku, kay bendiciones kanqa.
Manaña onqoykuna kanqachu. “Ni mayqen runapis nenqachu: ‘Onqosqa kani’, nispaqa. Kay jallpʼapi tiyakojkunaqa juchasninkumanta perdonasqa kanqanku” (Isaías 33:24).
Manaña wañuy kanqachu. “Payqa wañuyta wiñaypaj chinkachenqa, Tukuyta Kamachej Señor Jehová Diosqa tukuypa uyasninkumanta waqayta pichanqa” (Isaías 25:8).
Wiñaypaj kausasun. “Diospa qosqan regalorí wiñay kausay, Señorninchej Cristo Jesusnejta” (Romanos 6:23).
Wañusqas kausarimonqanku. ‘Cheqan runasta, mana cheqan runastapis Dios kausarichimonqa’ (Hechos 24:15). Jesús kausayninta qosqanrayku, wañusqaspis kausarinponqanku.
¿Imaynatá chayta Diosninchej juntʼanqa?
SUMAJ GOBIERNOTA SAYARICHENQA
Jehová Diosqa munayninta juntʼananpaj, uj Gobiernota sayarichin. Chay Gobiernopitaj Jesusta presidenteta jina churan (Salmo 110:1, 2). Jesuspis discipulosninman chay Gobiernomanta yachacherqa. Payqa ajinata mañakunankuta nerqa: “Cielopi kashaj Tatayku”, “Gobiernoyki jamuchun”, nispa (Mateo 6:9, 10).
Diospa Gobiernonqa kay jallpʼata gobernamonqa, chinkachenqataj tukuy llakiyta, ñakʼariytawan. Chay Gobiernoqa mana kay mundomanta gobiernos jinachu kanqa. Jesusqa jallpʼapi kashaspa Diospa Gobiernonmanta “sumaj willaykunata willaspa” purerqa, discipulosninmanpis chayta ruwanankuta nerqa (Mateo 4:23; 24:14).
Jehová Diosqa mayta munakuwasqanchejrayku, chay sumaj imasta qonawanchejta niwanchej. Chayta yachay, ¿manachu paymanta yachakunaykipaj, amigontaj kanaykipaj yanapasunki? Chayta ruwajtiyki, ¿ima bendicionestataj japʼinki? Chayta yachanaykipaj qhepan yachaqanata leeriy.
¿IMASTATAJ DIOS RUWANQA? Jehová Diosqa onqoykunata wañuytawan chinkachenqa. Gobiernonnejta runasta ujchanqa, jallpʼatataj uj kʼachitu paraisoman tukuchenqa.