Rumipi chʼeqosqa palabras nin: “Yahweh Sabaot maldecichun Hagavpa wawan Hagafta”.
¿Yacharqankichu?
Unay tiempomanta rumipi qhelqasqa, Bibliaj nisqan cheqa kasqanta rikuchin
JERUSALÉN llajtapi Bibliapi parlaj lugaresmanta uj museo tiyan. Chay museopeqa chʼeqosqa letrasniyoj rumi tiyan. Chaytataj 700 a 600 watas chaynejpi chʼeqosqanku, niraj Jesús jamushajtin. Chay rumitaqa wañusqasta pʼampaj kanku chay cuevapi tarisqanku, Hebrón qayllapi. Chay rumipi chʼeqosqa palabrasqa nin: “Yahweh Sabaot maldecichun Hagavpa wawan Hagafta”, nispa. ¿Imaynatataj chay qhelqasqa Bibliaj nisqan cheqa kasqanta rikuchin? Chay qhelqasqaqa rikuchiwanchej, unay tiempomanta runas Jehová sutita sumajta rejsisqankuta, oqharisqankutataj. Diospa sutenqa, ñaupa tiempomanta hebreo parlaypi YHWH letraswan qhelqakoj. Chantapis pʼampanapaj waj cuevaspi, waj qhelqasqasta tarillasqankutaj. Chay cuevaspeqa runas tantakoj kanku, chayri pakakoj kanku. Paykunataj Diospa sutinta, runaspa sutisninkutawan khuska perqaspi qhelqasqanku. Chay runaspa sutisninkupitaj, Diospa sutin waj jinamanta qhelqasqa rikhurillasqataj.
Georgia universidadmanta Rachel Nabulsi, chay cuevaspi qhelqasqasmanta parlaspa nin: ‘YHWH suteqa, chay qhelqasqaspi ashkha kutita rikhurin. Chaytaj rikuchiwanchej, Judamanta, Israelmanta runas, Diospa sutinta jatunpaj qhawasqankuta’, nispa. Chaytaj Bibliaj nisqanman jinapuni kashan. Imajtinchus chay tawa letrasqa, Bibliapi may chhika kutista rikhurin. Diospa sutenqa, israelitaspa sutisninkupipis rikhurillajtaj.
Chʼeqosqa rumipi “Yahweh Sabaot” palabrasqa, “cielopi angelesta kamachej Jehová” niyta munan. Chaytaj rikuchiwanchej, ñaupa tiempomanta israelitasqa mana Diospa sutillantachu ashkhata oqharisqankuta. Paykunaqa “cielopi angelesta kamachej Jehová” palabrastapis, ashkhallatataj oqharej kanku. Chaytaj rikuchiwanchej, Bibliaj nisqan cheqapuni kasqanta. Imajtinchus Hebreo Qhelqasqaspeqa, “cielopi angelesta kamachej Jehová” 283 kutista rikhurin. Chaytaj astawan rikhurin Isaiaspa, Jeremiaspa, Zacariaspa qhelqasqasninkupi.