Deuteronomio
Ebal jirkacho wankakunata ichirkatsir altarta perqananpaq nishqan
27 Tsaymi lapan runakunata Moisés y Israel mayor runakuna kayno nipäkurqan: “Kanan tantiyatsishqä mandamientukunata lapanta cumplipäkuy. 2 Jordán mayuta tsimparir TAYTA DIOS qoykushunaykipaq kaykaq nacionman chayashpayki jatusaq wanka rumikunata jawiykur iskuwan pintapäkunki. 3 Tsay wankakunaman qelqapäkunki tantiyatsishqä lapan leykunata. Tsayno qelqapäkunki unay ayluntsikunata TAYTA DIOS promitishqan nacionman yaykushpayki. Tsaychöqa lëchipis abëjapa mishkinpis yakunöraqmi atska kaykan. 4 Tsay wankakunataqa Jordán mayuta tsimparkur Ebal jirka puntaman jawipäkunki. Kanan junaq nishqänöla tsay wankakunata iskuwan pintapäkunki.
5 “Nirkurmi TAYTA DIOSPAQ *altarta tsaycho perqapäkunki. Tsay altartaqa manami laqlashqa rumikunawantsu perqanki, sinöqa laqläni rumikunalawanmi.* 6 Laqläni rumikunawan altarta perqarkurmi rupatsina sacrificiuta TAYTA DIOSPAQ tsaycho rupatsipäkunki. 7 Tsaynöpis tsay altarcho jawka kawakuy sacrificiuta rupatsir lapayki TAYTA DIOSPA nawpancho kushishqa mikupäkunki. 8 Tsay wankakunaman lapan nishqä leykunata shumaq qelqapäkunki”.*
9 Tsaypitana Moisés y *levita cürakuna Israel mayinkunata kayno nirqan: “Israel runakuna, shumaq mayapäkamay. Kanan junaqpitaqa TAYTA DIOS akrashqan runakunami karkaykanki. 10 Tsayno kaykarqa TAYTA DIOSTA cäsukur lapan mandamientunkunata y estatütunkunata kanan tantiyatsishqäta cumplipäkuy”.
Mana cäsukuq runakunapaq maldición imano kananpaq nishqan
11 Tsay junaq Israel runakunata Moisés kayno nirqan: 12 “Jordán mayuta tsimparkur Simeón trïbu runakuna, Leví trïbu runakuna, Judá trïbu runakuna, Isacar trïbu runakuna, José trïbu runakuna y Benjamín trïbu runakuna Gerizim jirkaman witsanqa. Tsaypitami nimunqa Israel runakuna Tayta Diosta cäsukur bendicionta chaskinanpaq kashqanta.*
13 “Ebal jirkamannami witsanqa Rubén trïbu runakuna, Gad trïbu runakuna, Aser trïbu runakuna, Zabulón trïbu runakuna, Dan trïbu runakuna y Neftalí trïbu runakuna. Paykunami tsaypita nimunqa Israel runakuna Tayta Diosta mana cäsukur maldicionta chaskinanpaq kashqanta.
14 “Levitakunanami lapan Israel runakuna mayananpaq fuertipa kayno nimunqa: 15 ‘Pipis fiërruta tsulurkatsir o qeruta laqlaypa ïduluta rurashpan pakaylapapis adoraq kaqqa maldicionashqami kanqa.* Tsayno ruraqkunaqa TAYTA DIOSTA rabyanätsinmi’. Tsayno niptin lapan runakuna nipäkunqa: ‘¡Nipäkushqaykino katsun!’
16 “ ‘Pipis mamanta o taytanta mana respitaq kaqqa maldicionashqami kanqa’.* Tsayno niptin lapan runakuna nipäkunqa: ‘¡Nipäkushqaykino katsun!’
17 “ ‘Runa mayinpa chakranta qechuyta munar mujunninpaq jawishqan wankata wititsiq kaqqa maldicionashqami kanqa’.* Tsayno niptin lapan runakuna nipäkunqa: ‘¡Nipäkushqaykino katsun!’
18 “ ‘Nänipa qapra ali aywakuykaqta lutanpa pushaq kaqqa maldicionashqami kanqa’.* Tsayno niptin lapan runakuna nipäkunqa: ‘¡Nipäkushqaykino katsun!’
19 “ ‘Jäpa runakunata, waktsakunata y viüdakunata chikiq kaqqa maldicionashqami kanqa’.* Tsayno niptin lapan runakuna nipäkunqa: ‘¡Nipäkushqaykino katsun!’
20 “ ‘Pipis papäninta penqayman churar mädistanwan kakuq kaqqa maldicionashqami kanqa’.* Tsayno niptin lapan runakuna nipäkunqa: ‘¡Nipäkushqaykino katsun!’
21 “ ‘Ima uywawanpis kakuq kaqqa maldicionashqami kanqa’.* Tsayno niptin lapan runakuna nipäkunqa: ‘¡Nipäkushqaykino katsun!’
22 “ ‘Mamalanpita o taytalanpita paninwan kakuq kaqqa maldicionashqami kanqa’.* Tsayno niptin lapan runakuna nipäkunqa: ‘¡Nipäkushqaykino katsun!’
23 “ ‘Pipis suedranwan kakuq kaqqa maldicionashqami kanqa’.* Tsayno niptin lapan runakuna nipäkunqa: ‘¡Nipäkushqaykino katsun!’
24 “ ‘Traicionpita runa mayinta wanutsiq kaqqa maldicionashqami kanqa’.* Tsayno niptin lapan runakuna nipäkunqa: ‘¡Nipäkushqaykino katsun!’
25 “ ‘Wanutsinanpaq päguta chaskipakur jutsaynaq runata wanutsiq kaqqa maldicionashqami kanqa’. Tsayno niptin lapan runakuna nipäkunqa: ‘¡Nipäkushqaykino katsun!’
26 “ ‘Kay tantiyatsishqä leykunata mana cumpliq kaqqa maldicionashqami kanqa’.* Tsayno niptin lapan runakuna nipäkunqa: ‘¡Nipäkushqaykino katsun!’