Génesis
Wawqin kashqanta José wilashqan
45 Judá tsayno wilaptinmi Joséqa mana awantakurqannatsu wawqin kashqanta wilayta. Tsaymi ashmaynin runakunata kayno nirqan: “Lapayki kaypita yarqukäriy”.
Ashmayninkuna yarquriptinnami wawqinkunalawanna José quëdarqan.* 2 José qaparayparaq waqashqantami Egipto runakunapis mayapäkurqan. Tsaynölami Faraónpa palaciunchöpis musyapäkurqan.
3 Tsaypitanami wawqinkunata José kayno nirqan: “Josémi kaykä. ¿Rasunpaku papänï kawaykanraq?”
Josépa nawpancho kaykashqanta musyaykurmi wawqinkunaqa pasaypa ukakashqa rikakärishpan ima niytapis mana kamäpakurqantsu. 4 Nirkurnami José kayno nirqan: “Mana mantsakamaypa nawpäman witipäkamuy”.
Nawpanman witiykuptinnami kayno nirqan: “Noqaqa Egiptuman rantikamashqayki wawqiki Josémi kaykä. 5 Rantikamashqaykipita amana lakikäriytsu. Tsaynöpis jitapänakur nanaq nawikipa ama rikapänakuytsu. Tayta Diosmi puntaykita kayman kachamashqa runakuna muchuywan mana wanupäkunanpaq. 6 Ishkay watanami maytsaychöpis fiyupa muchuy kaykan. Tsaynöpis pitsqa wata masraqmi muchuy kanqa. Runakuna muruptinpis manami mikuy wayunqatsu. 7 Tsayno kananpaq kaptinmi Tayta Dios qamkunapa puntaykita kachamashqa muchuywan mana ushakänaykipaq. Tsaynöpami qamkunapita miraqkunapis ushakanqatsu. ¿Piraq ichiklatapis yarpanman karqan Tayta Dios tsayno kamakaykätsishqanta? 8 Tayta Dios munaptinmi qamkunaqa mana tantiyarpis rantikäramarqayki. Tsaymi kay nacioncho noqata churamashqa Faraónta mandäshinäpaq, wayinta rikanäpaq y lapan Egipto runakunapa gobernadornin kanäpaq.
9 “Kananqa papänintsi kaqman jukla kutiykur kayno wilanki: ‘Tsuriki Josétami Tayta Dios churashqa Egipto runakunapa taytanno kananpaq. Juklashi aywashun tinkunaykipaq. 10 Wanunaykiyaqpis José yanapashunaykipaqshi imaykantsitapis apakurkur lapan wilkaykikunawan y uywaykikunawan Gosén partiman aywakärishun. 11 Tsay nacionchöshi imapis mana pishïmänantsipaq mikuyta kamaripämäshun. Pitsqa wataraqshi muchuy tsaynöla kanqapaq’.
12 “Tsayno niykashqätaqa wawqï Benjamínwan lapaykimi mayarkaykämanki. 13 Egiptucho lapanpis respitamashqanta papänintsita wilapäkunki. Tsaynöpis wilapäkunki kaycho lapan rikashqaykikunata. Kananqa jukla aywapäkuy papänintsita pushamunaykipaq”.
14 Nirkurmi Joséwan Benjamín makalanakurkur waqapänakurqan. 15 Tsaynölami wakin wawqinkunatapis mutsashpan makalakurkur José waqarqan. Tsaypitaqa mana mantsakuypanami wawqinkuna Joséta parlaparqan.
Egiptucho tänanpaq Jacobta Faraón qayatsishqan
16 Josépa wawqinkuna chayamushqanta musyarmi Faraónqa lapan mandäshiqninkunawan kushikurqan. 17 Tsaymi Joséta Faraón kayno nirqan: “Wawqikikunata niy bürrunkunaman cargakurkur *Canaánman kutinanpaq. 18 Nirkur papänikita y lapan aylunkunata kayman pushamutsun. Chayamuptinnami alinnin partita rikatsishaq tsaycho tänanpaq. Tsaynöpis kay nacioncho alinnin mikuytami mikupäkunqapaq. 19 Tsaynöpis niy kaypita carrëtakunata aparkur warmikunata, wamrakunata y papänikitapis apamunanpaq. 20 Imaykantapis apamuyta mana kamäpakushqanpitaqa ama lakikäritsuntsu. Egiptucho mas ali kaqkunatami chaskipäkunqa”.
21 Israelpa* tsurinkunaqa José nishqannölami lapantapis rurapäkurqan. Josépis Faraón nishqannölami carrëtakunata apatsirqan. Nänicho mikupäkunanpaqpis mirkapatami ruratsirqan. 22 Tsaynöpis trukakunanpaq mushuq röpakunatami jukninta juknintapis aypurqan. Benjamíntami itsanqa kimsa pachak (300) siclo qellayta y pitsqa trukaq mushuq röpakunata qorqan. 23 Papäninpaqnami apatsirqan chunka bürrukunawan Egiptucho imaykapis mas alinnin kaqkunata. Tsaynöpis apatsirqan chunka china bürrukunawan trïguta, tantata y wakin mikuykunatapis Egiptuman aywashpan mikupäkunanpaq. 24 Wawqinkunata despacharmi José kayno nirqan: “Nänicho paqta rimanakurkaykankiman”.
Tsayno yätsirkuptinmi aywakärirqan.
25 Egiptupita kutirnami papänin Jacob tashqan Canaánman chayarqan. 26 José kawaykashqanta y Egiptucho mandaq kaykashqanta wilaptinmi Jacob ima niytapis mana kamäpakurqantsu ni criyirqantsu. 27 José nishqankunata wilaptinmi y payta apananpaq carrëtakunata apatsishqanta rikaykurmi itsanqa pasaypa kushikurqan. 28 Tsaymi kayno nirqan: “¡Kananmi itsanqa tsurï José kawaykashqanta musyaykulä! ¡Manaraq wanur jukla aywashaq tsurïwan tinkunäpaq!”