¿Imatataq nunakuna alläpa mantsayan?
“Kë mundo ushakänampaqna kaqta creinapaqqa, manam religiösoraqtsu kanantsik.” (STEPHEN O’LEARY, CALIFORNIA MARKAPA UNIVERSIDADNINCHÖ PROFESOR)a
¿QAMPIS tsë profesornöllaku pensanki? Tsëqa kë revista yachatsikunqanta lei gustarishunkim. Puntataqa, shamoq tiempochö llapan nunakuna ushakäyänampaq kaqta imanir wakin pensayanqantam rikärishun. Y nïkurnam, shamoq tiempochö alli kawakï kananta imanir shuyaränapaq kaqta y kë Patsachö nunakuna mana ushakänampaq kaqta imanir yärakungantsïta o markäkunqantsikta yachakushun. Pero puntataqa rikärishun imakunata wiyar nunakuna alläpa mantsakashqa kayanqanta.
Imë karpis hinantin Patsachö guerra qallëta puëdeptin. 2007 watachö yarqamoq huk revistam kënö nirqan: “Hiroshima y Nagasäkiman bomba atömicata hitayanqan witsampitaqa manam ni imëpis nunakuna alläpa peligrochö kawayashqatsu” (Bulletin of the Atomic Scientists). ¿Imanir? 2007 watapaqqa 27.000 bombakunaraqshi kanaq, y tsëpita 2.000 kaqshi “huk ishkë minütokunallachö disparariyänampaq listo këkan”. Wakinllata pashtatsiyaptimpis, tsë bombakunaqa paqwëshi imëkatapis ushakäratsinman.
Pero ¿2007 witsampita kananyaqqa tsë peligro wallkärishqatsuraq? 2009 watachömi SIPRIb nishqan willakurqan hinantin Patsata ushakätsita puëdeq armakunayoq China, Estados Unidos, Francia, Reino Unido y Rusia nacionkuna ‘huknöpana arma nuclear nishqanta rurëkäyanqanta o rurayänampaq pensëkäyanqanta musyatsikïkäyanqanta’ (SIPRI Yearbook 2009. Resumen en español).c Hina más nacionkunapis tsënö armakunayoq kayanqantam willakuyan. Më nacionkuna paqwë ushakätsikoq armayoq kayanqanta musyapakoqkunam creiyan Israel, India y Pakistán 60 y 80 bombakunayoq cada uno kayanqanta. Hinamampis, hinantin Patsachöqa 8.392 armakunash listo këkan hinantin Patsata ushakäratsinampaq.
Patsa imëpitapis más achachaptin. Kë yachatsikïpa qallanankunachö qellqarëkaq revistallam willakun, “hinantin Patsata ushakätsita puëdeq armakunanölla alläpa achachëpis imëkata ushakätsita puëdenqanta”. Hina respetashqa cientïficokunapis tsënöllam pensayan. Tsëmi imëka mäquinakunata lluta utilizäyanqan y Patsachö imëka këkaqkunata rakchatäyanqan, llapan kawëkaqta o hasta llapan nunakunatapis ushakätsita puëdenqanta niyan Universidad de Cambridge nishqampita jubilakushqa profesor Stephen Hawking, y tsë universidadchö Trinity College nishqampa directornin sir Martin Rees.
Patsa ushakänampaq kaqta parlayaptin. 2012 watachö kë mundo ushakänampaq kaqta pensarmi tsëpaq wakta këta qellqayashqa. “Fin del mundo” y “2012” nir Internetchöpis qellqariyaptinqa, mëtsikam tsëpaq parlaq yarqurin. ¿Imanirtaq tsëllatana më tsëchö parlayan, leiyan y rikäyan? Unë maya nunakunapa calendarionmi tsë watachö ushan, tsëmi tsë watachö nunakuna ushakäyänampaq kaqta pï më creiyan.
Hinamampis, mëtsikaq religioso nunakunam kë Patsa paqwë ushakänampaq kaqta Biblia willakunqanta creiyan. Atskaq nunakunam creiyan Diosta servishqa kaq nunakunaqa ciëlota ëwakuyänampaq kaqta y wakinkunaqa infiernoman hitashqa kayänampaq kaqta o ushakashqa Patsachö paqwë hipar quedayänampaq kaqta.
Pero ¿tsëtaku Diospa Palabran yachatsikun? Apóstol Juanmi kënö nirqan: “Cuyashqa wauqicuna y panicuna, ama llapan yachatsicoqmanqa creyicuyëtsu. Atscaqmi jinantinpa uli profetacuna puricayan. Tsemi puntata musyariyëraq imano yachatsicuyanqantapis; mä ¿rasonpacush Diospaq yachatsicuyan? ¿o manacush?” (1 Juan 4:1). Tsëmi wakinkuna mana rasun kaqta yachatsikuyanqanta ras creinëkipa rantinqa, kë mundo imanö kanampaqpis Biblia yachatsikunqanta kikiki shumaq rikärinëkipaq niriyaq. Itsa mana musyanqëki kaqkunatapis yachakurinki.
[Päginapa ura kuchunchö willakïkuna]
a “Los desastres naturales desatan las predicciones catastrofistas” neq tïtuloyoq willakïchömi 19 de octubre 2005 wata, MSNBC nishqan Internet päginanchö kë qellqarëkaq yarqamurqan.
b Instituto Internacional de Estocolmo de Investigación para la Paz nishqampa ingleschö qallanan letrankuna.
c Kë willakïchöqa firmayashqa: Armakuna Rurë Ushakänampaq y Mana Miranampaq Programa SIPRI nishqampa proyectonchö directora y estudiokuna rurëchö mandaq Shannon N. Kile, y tsë progrämapaq estudiokunata ruraq Vitaly Fedchenko, hina Federación de Científicos Americanos sobre armamento nuclear nishqampa directornin Hans M. Kristensenmi.
[4 kaq päginachö pikunapa kanqan]
Bombata pashtatsiyanqan pukutë: U.S. National Archives photo; wamayëpaq seqincha: WHO/League of Red Cross and U.S. National Archives photo