¿Imapaqtaq nunakuna mañakuyan?
Keniapita Samuelmi kënö nin: “Pukllallam kawënïchöqa precisarqan. Atska qellëta ganëta munarmi Diosman mañakoq kä y manam ni imë ganarqätsu”.a
Filipïnaspita Terësanam nin: “Colegiuchöqa juk rësullatam yachakuyänä karqan, y tsëllatam imëpis kutin kutin niyaq kayä”.
Y Ghäna nacionpita Magdalënenam kënö nin: “Problëmakunapa pasarnin, jutsäpita perdonëkamänampaq y alli cristiäna kanäpaqmi mañakü”.
Samuel, Terësa y Magdalëne mañakuyanqankunam rikätsikun nunakuna tukïpaq mañakuyanqanta. Wakinkunapa mañakïninkunaqa shonqunkunapita patsëmi, wakimpanam llutalla y mana precisaqllapaq. Awmi, mañakïninkunaqa exäminkunachö alli yarquyänampaq, pukllaq equïpunkuna ganayänampaq, familiankunachö alli kawakuyänampaq y maskunapaqmi. Tsëmi rikätsikun nunakunaqa pimampis mañakïta wanayanqanta. Jina, encuestakunaqa rikätsikun mana religionyoq nunakunapis mañakuyanqantam.
¿Qamqa mañakunkiku? ¿Y imatataq mañakunki? Mañakur o mana mañakurpis itsa kënö tapukushqanki: ¿Imallachöpis yanapamanqatsuraq? ¿Pillapis wiyamantsuraq? Juk estudiösu nunam nirqan, mañakïqa alli sientikunapaq juk tratamientunölla, imëka animalnintsik kaptin parlapaqnölla kanqanta. Wakin doctorkunapis tsënöllam pensayan, mañakïqa juk “jampi cuenta” kanqanta. ¿Ima ninkitaq? ¿Nunakunaqa mañakuyan costumbrita qatirllatsuraq o imatapis munarllatsuraq?
Bibliaqa yachatsikun mañakïqa imëka tratamientupitapis mas alli kanqantam. Jina willakunmi juk wiyamaqnintsik kanqanta, y tsëpaqqa pë munanqannömi mañakunantsik. Tsëtaqa qateqnin yachatsikïchömi rikärishun.
a Wakinkunapa jutinkunaqa jukmi.