9 KAQ
51 KAQ CANCION Jehovä shonqüpita patsëmi sirwishqëki
Ama bautizakuyta mantsëtsu
“¿Imatataq shuyarëkanki? Sharkur bautizakuy” (HËCH. 22:16).
¿IMATATAQ YACHAKUSHUN?
Këchöqa yachakushun Samaria nunakuna, Tarsupita Saulu, Corneliu y Corintu nunakuna bautizakuyanqampitam. Tsëta yachakunqantsikmi yanapashunki bautizakuyta mana mantsanëkipaq.
1. ¿Imanirtan bautizakunkiman?
¿KUSHISHQA kawakunëkipaq imëkata ruramoq y kawatsishoqniki Teyta Jehoväta kuyankiku? Y ¿imatataq rurankiman kuyarqa? Pëllatana sirwinëkipaqmi änikunëki y bautizakunëki. Tsëkunata rurarqa, Jehoväpa familianmi tikranki. Sirweqnin kaptikiqa, Teytëki y amïguyki Jehovämi yanapashunki y cuidashunki (Sal. 73:24; Is. 43:1, 2). Y manam tsëllatsu, pëllatana sirwinëkipaq änikurqa y bautizakurqa, shamoq tiempuchömi mana wanuypa kawakuyta puëdinki (1 Pëd. 3:21).
2. ¿Imatataq këchö yachakushun?
2 Capazchi bautizakunëkita imallapis michëkäshunki. Mëtsikaq nunakunatam tsëqa pasashqa, peru manam yarpachakunëkitsu. Mëtsikaq nunakunam manaraq bautizakurnin mana alli portakuyanqanta cambiayashqa y Dios munanqannö pensayänampaq kallpachakuyashqa y tsëpitaraqmi bautizakuyashqa; kananqa Jehovä Diostam kushishqa sirwikäyan. Këchömi yachakushun punta cristiänukuna kawayanqan tiempuchö wakin nunakuna bautizakuyanqanta. Y yachakushunmi manaraq bautizakurnin imakunapa pasashqa kayanqanta y ima yanapanqanta. Tsëkunata yachakunqantsikmi, mayor kaptiki o jövin kaptikipis yanapashunki pëkunanö bautizakunëkipaq.
SAMARIA NUNAKUNA BAUTIZAKUYAN
3. ¿Imakunatataq Samaria nunakuna rurayänan karqan bautizakuyänampaq?
3 Kë Patsachö Jesus kanqan tiempuqa, Samaria nunakunaqa Judëapa norti kaq lädunchö këkaq Siquem y Samaria markakunapa amänunkunachömi täkuyaq y religiösum kayaq. Pëkunaqa bautizakuyänampaqmi, Diospa Palabranta alliraq entiendiyänan karqan. Pëkunaqa creiyaq Bibliachö pitsqa librukunalla o Genesispita Deuteronomiuyaqlla Diospa Palabran kanqantam, y capazchi Josuë librupaqpis Diospa Palabran kanqanta creiyaq. Tsënö kaptimpis, pëkunaqa Deuteronomiu 18:18 y 19 textuchö ninqantam creiyaq, tsëchöqa nin Diospa Akrashqan shamunampaq kaqtam (Juan 4:25). Peru bautizakuyänampaqqa Samaria nunakunaqa creiyänan karqan Dios akranqan nunaqa, Jesus kanqantam. Y “mëtsikaq” Samaria nunakunam Jesusman creikuyarqan (Juan 4:39). Y capazchi wakinkunapaqqa fäciltsu karqan judïu nunakunata kuyayänan (Lüc. 9:52-54).
4. Hëchus 8:5, 6 y 14 ninqannö, ¿imatataq Samaria nunakuna rurayarqan Felïpi yachatsiptin?
4 ¿Imatan Samaria nunakunata yanaparqan bautizakuyänampaq? “Cristupita” Felïpi yachatsiptinmi wakin samaritänukunaqa ‘Diospa palabranman’ creikuyarqan (leyi Hëchus 8:5, 6, 14). Felïpi judïu kaptimpis, Samaria nunakunaqa yachatsinqanta allim wiyakuyarqan. Capazchi tsënöqa wiyakuyarqan llapan nunatapis igualpa Diosnintsik tratanqanta musyar (Deut. 10:17-19). Imanö kaptimpis, Cristupita Felïpi yachatsiptinmi shumaq wiyakuyarqan y qeshyëkaqkunata y demoniuyoqkunata alliyätseqta rikarmi cuentata qokuyarqan Felïpitaqa Diosnintsik yanapëkanqanta (Hëch. 8:7).
5. ¿Imatataq yachakuntsik Samaria nunakunapita?
5 Samaria nunakunaqa judïukunata mana allipa rikarpis y Cristupita mana wiyashqa karpis, Felïpi yachatsiptinqa allim wiyakuyarqan. Yachëkätsinqan rasumpa kanqanta cuentata qokurirqa, jinan höram bautizakuyarqan. Tsëmi Bibliachöqa kënö nin: “Diospa Gobiernumpita alli noticiakunata y Jesucristupa jutimpita Felïpi yachatsiptinqa, ninqankunata creirmi warmipis ollqupis bautizakuyarqan” (Hëch. 8:12). Y qamqa, ¿següruku këkanki rasumpa kaqta Biblia yachatsikunqanta? ¿Següruku këkanki Jesus mandakunqanta cäsukurnin Testïgukuna rasumpa kuyakoq kayanqanta y pitapis mana chikiyanqanta? (Juan 13:35). Tsëkunata següru karqa, manam bautizakuyta mantsanëkitsu. Y segürum kanëki Jehovä Diosnintsik bendicishunëkipaq kaqta.
6. ¿Imatataq Rubennöpis rurankiman?
6 Alemaniapita Ruben jutiyoq jövinpa papäninkunaqa Testïgum kayarqan, peru Rubenqa imëpis kënömi tapukoq: “¿Diosqa rasumpatsuraq kan o manatsuraq?”. Peru ¿imatan yanaparqan Dios rasumpa kanqanman creinampaq? Cuentatam qokurirqan maslla estudianan pishinqanta, tsëmi maslla estudiar qallëkurqan. Rubenmi kënö nin: “Rasumpa o mana rasumpa kanqanta alli musyanäpaqmi estudiar qallëkurqä, y atska kutim evolucion asuntupaqpis estudiarqä”. Tsëpitanam Rubenqa ¿Existe un Creador que se interese por nosotros? neq librutapis leyirqan. Tsëta leyirmi Dios rasumpa kanqanta mas següru karqan. Rubenmi kënö nin: “Tsë llapanta estudiarqa, Jehovä Diosnintsik rasumpa kanqantam entiendirirqä”. Tsëpitanam Rubenqa Jehoväpa testïgunkunapa principal oficïnankunaman visitakoq ëwarqan, y tsëchömi rikarqan më nacionpita karpis Jehoväpa sirweqninkunaqa unïdu kayanqanta. Tsëmi Alemaniata kutirirqa, 17 watayoq këkar bautizakurqan. Qampis Biblia ninqankunaman mana creir o mana entiendirqa, allim estudianëki. Tsëkunata musyanqëkim yanapashunki imëkapitapis següru kanëkipaq (Efes. 4:13, 14). Y Jehoväpa sirweqninkuna më nacionpita karpis unïdu kayanqanta y kuyanakuyanqanta rikarmi pëkunawan mas juntu këta munanki.
TARSUPITA SAULU BAUTIZAKUN
7. ¿Imanö pensanqantataq Saulu cambianan karqan?
7 Pensarishun Tarsupita Sauluman. Pëqa judïukunapa religionninchömi leyta allipa musyaq y alläpa respetashqam tikrëkarqan (Gäl. 1:13, 14; Filip. 3:5). Tsë witsan judïukunaqa, cristiänu tikraqkunata rikäyaq Diospa contran churakashqatanömi. Tsëmi Sauluqa alläpa chikeq y imëkanöpapis prësutsita munaq. Tsëta rurarmi Diospa voluntäninta rurëkanqanta pensaq (Hëch. 8:3; 9:1, 2; 26:9-11). Tsëmi Pabluqa Jesusman creikur y cristiänu kanampaq bautizakurqa, chikishqa kanampaq kaqta cuentachö katsinan karqan.
8. (1) ¿Imatan Sauluta yanaparqan bautizakunampaq? (2) Hëchus 22:12 a 16 ninqannö, ¿imanötan Sauluta Ananïas yanaparqan? (Dibüjuta rikäri).
8 ¿Imatan Sauluta yanaparqan bautizakunampaq? Ciëlupita Jesus parlapäriptinmi Sauluqa juk aktsita rikëkur wiskuyärirqan (Hëch. 9:3-9). Kima junaqpam wisku karqan. Tsë junaqkunachi Sauluqa alli yarpachakurqan, tsëchi Diospa Akrashqan Jesus kanqanta y cristiänukuna rasumpa religion kayanqanta creirqan. Y Estëbanta wanutsiyaptin yanapakunqampitapis mana allichi sientikurqan (Hëch. 22:20). Wiskuyanqampita kima junaq pasariptinmi, Jesuspa qateqnin Ananïas Sauluta visitarqan. Y shumaq parlaparmi, nawin rikänampaq yanaparqan y bautizakunampaq animarqan (leyi Hëchus 22:12-16). Sauluqa humildim karqan, tsëmi Ananïas yanapanqanta chaskikur bautizakurqan (Hëch. 9:17, 18).
Ananïas yanapaptinmi Sauluqa bautizakurqan. Y qamqa, ¿Saulunö bautizakunkitsuraq? (Leyi 8 kaq pärrafuta).
9. ¿Imakunatataq Saulupita yachakuntsik?
9 Saulupitaqa imëkatam yachakuntsik. Orgullösu kashqa karqa o mantsakurninqa, Sauluqa manam bautizakunmantsu karqan. Peru manam permitirqantsu bautizakunanta imapis michänanta. Cristupita rasumpa kaqta entiendirirqa, humildi karmi vïdanchö cambiukunata rurarqan (Hëch. 26:14, 19). Y tsëpitanam cristiänu kanampaq bautizakurqan (Hëch. 9:15, 16; 20:22, 23). Y bautizakurirqa, imëka pruëbakunapa pasaptimpis Jehovä yanapanampaq kaqmanmi confiakurqan (2 Cor. 4:7-10). Capazchi qampis Jehoväpa testïgun kanëkipaq bautizakurqa, imëka pruëbakunapa pasanki o nunakuna chikiyäshunki. Peru llapan shonquykiwanmi confiakunëki Jehoväwan Jesus yanapayäshunëkipaq kaqman (Filip. 4:13).
10. ¿Imanötan Ännata pasanqan yanapashunki?
10 Europa del Este niyanqanchö täkoq Ännata pasanqanta rikärishun. Ännaqa mamänin bautizakuriptinmi, 9 watayoq këkar papäninta permïsuta mañakurqan Bibliata estudianampaq. Peru wakin familiankunaqa Testïgukunawan Bibliapita yachakuykanqanta musyarirmi chikir qallëkuyarqan. Unë familiankunapa religionninkunata dejarir Bibliata yachakuykanqantaqa mana allipam rikäyarqan. Ännaqa 12 watayoq këkarmi papäninta nirqan bautizakuyta munanqanta. Tsënam papäninqa kënö tapurqan: “¿Kikiki munarku o obligayäshuptikiku bautizakuyta munanki?”. Y Ännanam kënö contestarqan: “Noqaqa Jehovätam alläpa kuyä”. Tsënö niptinmi papäninqa bautizakunampaq dejarirqan. Peru bautizakuriptinmi wakin familiankunaqa Ännapita alläpa burlakuyarqan y mana alli tratayarqan. Juk familiampis kënömi nirqan: “Testïgu kanëkipa rantinqa, jukwan jukwan oqllanakur kakunqëki y cigärruta shoqur kanqëkim mas alliqa kanman”. ¿Imatan Ännata yanaparqan tsënö chikiyaptimpis aguantanampaq? Ännam kënö nin: “Jehovämi kallpayoqta tikratsimarqan y mamänïwan papänïmi yanapayämarqan”. Ännaqa imëkakunapa pasanqan hörakuna Jehovä yanapanqankunatam juk cuadernuman apuntarqan y tsë apuntanqankunatam höra höra leyin. ¿Qampis bautizakuriptiki chikiyäshunëkipaq kaqta o qampita burlakuyänampaq kaqtaku mantsanki? Tsënö mantsapakurqa, Jehovä Diosnintsik yanapashunëkipaq kaqmanmi llapan shonquykiwan confiakunëki (Heb. 13:6).
CORNELIU BAUTIZAKUN
11. ¿Imanirtan Corneliuqa bautizakuyta munanmantsu karqan?
11 Corneliupis manam bautizakuytaqa mantsarqantsu. Corneliuqa romänum karqan y “centurionmi” o 100 soldädukunapa mandaqninmi karqan (Hëch. 10:1, nöta). Corneliutaqa markanchö y ejercituchöpis alläpachi respetayaq. Y Bibliaqa willakun Corneliuqa faltapakoq nunakunata yanapanqantam (Hëch. 10:2). Peru Jehovämi apostol Pëdruta mandarqan alli noticiakunapita Corneliuta yachatsinampaq. ¿Corneliuqa chaskikurqanku? ¿Respetashqa nuna karku bautizakuyta munarqantsu?
12. ¿Imatan Corneliuta yanaparqan bautizakunampaq?
12 ¿Imatan Corneliuta yanaparqan bautizakunampaq? Bibliaqa Corneliupaq willakun ‘wayinchö kaqkunawan juntu’ Diosta adoranqanta y respetanqantam y ‘Teyta Diosman imëpis mañakunqantam’ (Hëch. 10:2). Alli noticiakunapita Pëdru parlapäriptinqa, Corneliuwan familianqa Cristuman creikurmi bautizakuyarqan (Hëch. 10:47, 48). Corneliuwan familianqa Jehoväpa sirweqnin këta munarchi imëka cambiukunata rurayarqan (Jos. 24:15; Hëch. 10:24, 33).
13. ¿Imatataq yachakunki Corneliupita?
13 Saulunöpis Corneliuqa respetashqa nunam karqan. Tsënö karpis manam cristiänu këtaqa mantsapakurqantsu. Y qamqa, ¿ima cambiukunatataq rurankiman bautizakunëkipaq? Tsë cambiukunata ruraptikiqa Jehovämi yanapashunki. Biblia ninqannö kawakunëkipaq kallpachakuptikiqa bendicishunkim.
14. ¿Imatataq yachakunki wawqi Tsuyoshi ruranqampita?
14 Japonpita Tsuyoshi jutiyoq wawqim bautizakuyta munarnin trabäjunchö cambiukunata rurarqan. Pëqa wëtakunata armëta yachatsikuyanqan escuëlachömi trabajaq y profesorpa ayudantinmi karqan. Y tsë profesorqa nunakuna wanuyaptinmi wëtakunata apaq y rezapäyanqankunachö yanapakoq. Peru tsë profesor ëwëta mana puëdiptinqa, Tsuyoshim wëtakunata apaq y rezapäyanqankunachö yanapakoq. Peru Bibliata estudiarmi cuentata qokurqan tsë rurëkunataqa Diosnintsik chikinqanta y tsëta rurarqa bautizakuyta mana puëdinampaq kaqta. Tsëmi tsë rurëkunata dejanampaq decidirqan (2 Cor. 6:15, 16). Tsë asuntupaqmi profesorta parlaparqan y pëqa tsë rurëkunachö mana yanapakurlla trabäjunchö sïguinantam permitirqan. Tsuyoshiqa Bibliata yachakur qallanqampita juk wata pasariptinmi bautizakurqan.a Y qamqa, ¿Diosnintsikman confiakunkiku? Pëman confiakur cambiukunata ruraptikiqa, qamtapis y familiëkitapis Jehovämi yanapayäshunki y manam wanayanqëkikunata faltatsimunqatsu (Sal. 127:2; Mat. 6:33).
CORINTU NUNAKUNA BAUTIZAKUYAN
15. ¿Imakunaraq Corintu nunakunata michanman karqan bautizakuyänanta?
15 Unë Corintu markachö täkoq nunakunaqa imëka mana allikunatam rurayaq, jukwan jukwanmi kakuyaq y kapoqyoq këllapaqmi yarparäkuyaq. Tsënö markachö kawaqkunapaqqa, manachi fäciltsu kanman karqan Jehoväpita yachakuyänan y pë munanqannö kawayänan. Peru apostol Pablu Cristupita yacharatsiptinqa, mëtsikaq Corintu nunakunam creikuyarqan y bautizakuyarqan (Hëch. 18:7-11). Y manam tsëllatsu, Pablutam Jesucristu kënö nirqan: “Kë markachöqa, mëtsikaq nunakunam noqaman creikoq tikrayanqa”. Tsëmi Pabluqa tsë markachö juk wata y joqta killa quedakurqan.
16. ¿Imatan Corintu nunakunata yanaparqan bautizakuyänampaq? (2 Corintius 10:4, 5).
16 ¿Imatan Corintu nunakunata yanaparqan bautizakuyänampaq? (Leyi 2 Corintius 10:4, 5). Diosnintsik Palabranwan y santu espïritunwan yanapaptinmi Corintu nunakunaqa vïdankunachö imëka cambiukunata rurayarqan (Heb. 4:12). Alli noticiakunata chaskikoqkunaqa, ¿imakunatataq dejayarqan? machakoq kayanqanta, suwakoq kayanqanta y ollqu mayinkunawan kakuyanqantam (1 Cor. 6:9-11).b
17. ¿Imatataq yachakunki Corintu nunakunapita?
17 Wakin Corintu nunakunapaqqa manam fäciltsu karqan cambiukunata rurayänampaq, tsënö karpis manam pensayarqantsu rurëta mana puëdiyänampaq kaqtaqa. Pëkunaqa bautizakuyta munarmi y kawëman chätsikoq nänipa purita munarmi imëka cambiukunata rurayänampaq kallpachakuyarqan (Mat. 7:13, 14). Y qamqa, ¿ima viciuta o ima costumbrita dejanëkipaqtan kallpachakuykanki? Tsë viciuta o costumbrita dejanëki mana fäcil kaptimpis, ¡ama qelanäkuritsu! Jehovä Diosnintsikta mañakuy santu espïritunwan yanapashunëkipaq.
18. ¿Imatataq yachakunki Mönikapita?
18 Georgia nacionpita Mönikataqa, shipash kanqan witsanqa mana allikunata wiyë y rikëmi gustaq y mana alli palabrakunatam parlaq. Tsëmi bautizakuyta munar, mana fäcil kaptimpis tsëkunata dejanampaq kallpachakurqan. Peru kënömi nin: “Jehovä Diosman mañakunqämi yanapamarqan tsëkunata dejanäpaq. Jehoväqa musyarqanmi alli kaqta rurëta munanqäta, tsëmi imëpis yanapamaq”. Mönikaqa 16 watayoq këkarmi bautizakurqan. Y qamqa, Jehoväpa sirweqnin këta munarqa o bautizakuyta munarqa, ¿ima cambiukunatataq ruranëki o ima mana alli rurëtataq dejanëki? Yanapashunëkipaq Jehovä Diosnintsikta santu espïritunta seguïdu mañakuy, pëqa yanapashunkim (Juan 3:34).
DIOSMAN MARKÄKURQA PUËDINKIM CAMBIËTA
19. ¿Imaraq yanapashunki cambiukunata ruranëkipaq? (Fötuta rikäri).
19 Cambiukunata ruranëki mana fäcil kaptimpis, yarpänëkim Jehovä kuyashunqëkita y familian kanëkita munanqanta. Jesusmi atskaq qateqninkunata kënö nirqan: “Markäkuyanqëki [o yärakuyanqëki] mostäza murunöllapis kaptinqa, kë jirkata ‘washaman ëwë’ niyaptikipis, tsëmanmi ëwanqa, y imëkatam rurëta puëdiyanki” (Mat. 17:20). Jesuspa discïpulunkunaqa juk ishkë watallapam Jesuswan kayarqan, tsëmi mas markäkuytaraq yachakuyänan karqan. Tsënö kaptimpis, Jesusmi änirqan imëkapa pasayaptimpis o imata rurayänan mana fäcil kaptimpis, Jehovä Diosnintsik yanapanampaq kaqta; peru tsëpaqqa, llapan shonqunkunawanmi markäkuyänan karqan. ¡Y qamtapis pëkunatanömi Teyta Jehovä yanapashunki!
Ama imëpis qonqëtsu Jehovä kuyashunqëkita y familian kanëkita munanqanta. (Leyi 19 kaq pärrafuta).c
20. ¿Imanötan yanapashurqunki këchö yachakunqantsik ejemplukuna?
20 Bautizakunëkipaq ima cambiutapis ruranëki pishiptinqa, ama alläpa tiempu pasananta shuyarëtsu; jinan höra cambiukunata rurëta qallë. Këchö yachakunqantsiknöpis, tsëtam rurayarqan punta cristiänukuna y kanan witsan wakin wawqi panikunapis. Tsëmi pëkunapita yachakunqëki animashunki cambiukunata ruranëkipaq, Jehovällatana sirwinëkipaq änikunëkipaq y bautizakunëkipaq. ¡Tsëta decidinqëkim imata ruranqëkipitapis mas alli kanqa!
38 KAQ CANCION Jehovämi cuidashunki
a Tsuyoshi Fujii wawqipaqqa 2005 wata 8 de agostuchö yarqamoq ¡Despertad! revistam 20 a 23 kaq päginankunachö willakun.
b Rikë jw.org päginachö Bautizakuyänampaq imakunata rurayanqan neq videuta.
c FÖTUTA ENTIENDINAPAQ: Atskaq wawqi panikunam tsëllaraq bautizakushqakunata chaskirnin kushishqa paqchikäyan o taqllëkäyan.