Shiimu agani gedensaanni, Hitooshi looso hoogino daafira lowo geeshsha dadilli. Mitte hige loosoho eessinasira qaalu xaꞌmo xaꞌminanni heeꞌneennasi, hanaaqu loosira anga wodhannokkita kulino. Hakkiinni xaꞌmo xaꞌmanni noosi manchi, “Heddanni noottohu rosaminokki coyeeti!” yiisi. Hitooshi minisi manninna jaallasi ammanamasi agurannokki gede jawaachishshinosi; ikkirono, isi huluullama hanafi. Isi togo yiino: “Ammanaꞌyara yee kapha giwaꞌya gara ikkase huluullama hanafummo.”

Hitooshira tuncu yiinosihu dadillisanno coyi, ammanama danchate yee hedannohu baalanka manna ikkinokkita leellishanno. Mitu manni isinni, hakko iso daddalaano ammanama lophote guficho ikkitanno yite heddanno. Wodiidi Afirikira qaxarante loossannoti mitte mancho togo yitino: “Looseemma basera noohu batinyu manni ammanaminoha diꞌꞌikkino; qoleno mito wote insa assannore asseemma gede uurra ofolla hoꞌlannoe.”

Xaa yannara, mittu ammanama hunanno coyi kaphoho; kaphu yannankera baasa halaꞌlino. Shiimu diri albaanni, Masaachustiisi Emiheristi Yuniversitera mannu surre daafira xiinxallannohu Rooberti Feldimani xibbunni 60 anga ikkannohu jajjabbu manni, hasaawanno wote tonnu daqiiqi giddo ajayi ajeenna mitte hige kaphannota coyiꞌrino. Isi togo yiino: “Kuni lowo geeshsha dhagge ikkannoreeti. Kaphu heeshshonke giddo togo rosamino coye ikkinota dihendoommo.” Rooru manni wolu manni dogansara hasiꞌrannokkiha ikke heeꞌreenna kaphu togo rosamino coye ikkasi dhaggete!

Ikkina xaa yannara ammanama hooga lawishshaho kaphunna mooru togo batiꞌrinohu mayiraati? Ammanama hooga dagooma baala gawajjitannohu ma garinniiti? Roorenkanni kayinni, hanaaqu giddora eessannonke coye qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti?

Tini hedo gara labbannohe? Samanta gede, ninke baalunkura mitiinsanno coyi tuncu yiinonke woti heeꞌranno. Ammanama hunannore assineemmo gede xixxiiwanno coyi tuncu yaannonke wote assineemmori, heeshshonke giddo kaffi assine laꞌneemmori maatiro leellishanno. Lawishshaho, mannuwiinni afiꞌnanni ayirrinye lowo geeshsha hasiꞌneemmoha ikkiro, kapho uyinoonninke looso loosate hasiisannori gede assine laꞌnammora dandiineemmo. Ikkollana halaalu fulanno wote, ammanama hooga roore wote lowo coye daaffanno. Hanni tini abbitannoha mito qarra laꞌno.

KAPHU MANNU AMMANANNONKEKKI GEDE ASSANNO

Jaalooma kalaqiꞌnannihu ammannanni manni ledooti. Lamu manni mimmito ammanannoha ikkiro, yaadikkinna huluullamikki heeꞌra dandaanno. Ikkollana togoo ammanama harancho yanna giddo kalaqantannota diꞌꞌikkitino. Mimmito ammanate mitteenni yanna jeejishiꞌra, halaale ikkinore hasaawanna meessi horo agura hasiissanno. Ikkollana, shiimu kaphi nafa ammanama hunara dandaanno. Qoleno ammanama baꞌuro hattenne galagalle qoꞌla qarra ikkitanno.

Dancha jaalaati yootto manchi doge egenninohe? Hakkawote mayi macciishshamihe? Lowo geeshsha dadilloottoha woy xagarinohehu gede assite hedoottoha ikkara dandaanno. Hatto yite hedakki nooreentilla. Ee, ammanama hooga muxxe jaalooma huntara dandiitanno.

AMMANAMA HOOGA TARAAWANNO COYEETI

Kaalfoorniyu Yuniversitera miinju xiinxallo fullahaancho ikkinohu Rooberti Inesi assino xiinxallo, “ammanama hooga taraawanno coye” ikkinota huwachishshino. Konni daafira, ammanama hooga vayiresete gedeeti yaa dandiinanni; hanaaqanno manchi ledo hositto kiiro, atino hakko manchi hanaaqinni “daafante” ammanamattokkiha ikkattora dandaatto.

Ikkina, hanaaqu woshshaado giddora eattokki gede qoropha dandaattohu hiittoonniiti? Tennera Qullaawu Maxaafi kaaꞌlahera dandaanno. Hanni mito Qullaawu Maxaafiha xintu seera laꞌno.

Qullaawu Maxaafi giddo mito wote “ammanama” yine tirrannihu Girikete qaali noo gedeenni tirriro “kalaqamunni dancha ikkino coye” xawisanno. Qoleno, konne qaale dancha amanyoote xawisateno horoonsiꞌra dandiinanni.

Kiristaanu hawaariya Phaawuloosi ayyaanunni borreessinoha aane noo qaale seekke harunsanno: “Baalunku coyira ammanammoommore ikkine heeꞌra hasiꞌneemmo.” Togoore ikkate maa assa dandiineemmo?

GIDDIIDI SHARRO

Rooru manni soodote kiiro mannu noowa fulara albaanni insaneeto hincilaallotenni layiꞌranno. Mayira? Biife leella hasiꞌranno daafiraati. Ikkollana umo biifise haxiꞌratenni woy seesu uddano uddiꞌratenni roore hasiisanno coyi no. Giddiidi ayimmanke aaniidi biinfillinke lexxanno gede woy mannu hakkonne laꞌꞌannokki gede assitara dandiitanno.

Maganu Qaali mannu ooso bushare assate widira higge dooꞌannota xawise kulanno. Kalaqo 8:21, “Manchu wodani anjesinni hanafe bunshete widira hige dooinoho” yitanno. Konni daafira, ammanammoommore ikkate, adhine ilammoommote cubbu dooꞌꞌo ledo sharrama hasiissannonke. Hawaariya Phaawuloosi cubbu dooꞌꞌo ledo sharramanno sharro daafira coyiꞌranni togo yiino: “Giddoꞌya Maganu higgenni lowo geeshsha hagiidhitanno; ikkirono, surreꞌya higge ledo olantannotinna mannimmaꞌya giddo nootera cubbu higgera sayisse uyitannoeti wole higge mannimmaꞌya giddo noota laoommo.”—Roomu Sokka 7:22, 23.

Lawishshaho, wodaninke bushare assineemmo gedenna loonxeemmo gede xixxiiwannonke wote, sammi yine wodaninke yaannonkere assa dihasiissannonke. Wodaninke yaannonkere assa giwa dandiineemmo. Heeꞌneemmohu ammanaminokki manni woꞌminowa ikkirono, busha hedo giwa doodhineemmoha ikkiro, ammanamme heeꞌra dandiineemmo.

SHARRO QEELA

Ammanammoommore ikkate, harunsineemmohu amanyootu seeri hasiisannonke. Ikkollana batinyu manni amanyootu seeri daafira hedanno yannanni aanu xummenna uddiꞌrannori daafira hedanni hunanno yanna roortanno. Hakko daafira, ammanama hasiissannonsahu insara injaannonsa wote ikkinohu gede asse hedanno. Ze (Onesti) Tiruuzi Abawuti Disionestii yinanni maxaafi tenne haja daafira togo yiino: “Uminke wodho garinni ninkeneeto ammanammoommoreeti yine hendummo geeshsha, ammanama xeꞌinore assinummoro mittoreno dilawannonke.” Ikkina, mageeshshi geeshsha ammanama hasiissannonkero afate kaaꞌlanno biddishshi nooyya? Ee no; heeꞌrasi qolte hagiirsiissannote.

Alamete aana lowo miliyoone ikkanno manni Qullaawu Maxaafi tennera kaaꞌlanno biddishsha amadinota huwatino. Qullaawu Maxaafi giddo taalle nookkihu amanyootu seeri no. (Faarso 19:7) Lawishshaho, maatete daafira, loosu daafira, amanyootunna ayyaanaamittete daafira kaaꞌlanno biddishsha amadino. Kuni biddishshi yanna shaartannokkiho. Qullaawu Maxaafi amadino higguwanna biddishshuwa baalante dagara, sirchira, gosaranna mannira kaaꞌlitannote. Qullaawa Maxaafa seekkine xiinxalline, ronseemmo roso hiincinenna aannonke amaale harunsine wodaninke ammanaminohanna gara ikkinore assannoha ikkanno gede qajeelsiꞌra dandiineemmo.

Ikkollana, ammanammoommore ikkate sharrammeemmo sharrora Qullaawu Maxaafi egenno afiꞌra calla diꞌꞌikkitanno. Tini heeꞌnoommo alame, amanyoote baꞌinotenna ninkeno bushare assineemmo gede xixxiibbannote. Maganu kaaꞌlannonke gedenna irkisannonke gede huucciꞌra hasiissannonkehu iseraati. (Filiphisiyusi 4:6, 7, 13) Hatto assineemmoha ikkiro, gara ikkino coye assatenna duuchunku coyira ammanammoommore ikkate jawaante heedhannonke.

AMMANAMMIRO AFIꞌNANNI HORO

Umi birxichira kullihu Hitooshi ammaname loosannoha ikkasinni afiꞌrino suꞌmi kaaꞌlinosi. Isi xa ammanamme loonsara hasiꞌranno manchiwa qaxarame loosanni no. Hitooshi togo yiino: “Keeraanchu tiiꞌꞌi heeꞌrannoe gede kaaꞌlannoe looso afiꞌroommohura lowo geeshsha hagiidhoommo.”

Ammanama horo uyitannota huwatinohu Hitooshi calla diꞌꞌikkino. Hanni ‘baalunku coyira ammanammoommore ikkineemmo’ gede kulannoha Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunse horo afiꞌrinohu mitu manni lawishsha laꞌno.

• Keeraancho Tiia

  

  “Mooraanote ledo buusamate yee roso rosa aguroommahu 13 diriti heeꞌreeti. Hakko daafira, xibbunni 95 anga ikkanno woxe afiꞌreemmahu hanaaqeeti. Gedensaanni mine assiꞌrumma; hattono aninna minaanniꞌya Yihowa Farciꞌraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hananfummo. Maganu Yihowaa hanaaqo giwannota ronsoommo daafira heeshshonke biddi assiꞌrate murciꞌnummo. Hakkiinni 1990nni ninkeneeto Yihowara sayinse uyine, cuuamme Yihowa Farciꞌraasine ikkinummo.”—Lawishsha 6:16-19.

  “Alba miniꞌya moorre abbinoonni uduunni woꞌminoho; xa kayinni mineꞌya hattoori dino; tini keeraanchu tiiꞌꞌi heeꞌrannoe gede assitinoe. Alba ammanamummakki keeshshoommaha batinye diro hedeemma wote, bayira maarosira Yihowa lowo geeshsha galaxxeemma. Xa Yihowa hagiirsiisanni noommata afoommahura hashsha baala tashshi yaannae goxeemma.”—Sheriili, Ayerilaande.

  

  “Loosiisannoe manchi dambanyanke ikkara dandaanno manchiwiinni gubbo adha giwoommota afiti, ‘Maganikki ammanamoottoha ikkatto gede assinohe! Ati dirijjitenkera lowo jirooti’ yiie. Baalunku coyira ammanamoommoha ikkaꞌya Maganu Yihowa albaanni keeraanchu tiiꞌꞌi heeꞌrannoe gede assitinoe. Qoleno maateꞌyanna wolu mannino konne assara kaaꞌleemmo gede assitinoe.”—Sooni, Hongi Konge.

• Surrete Salaame

  

  “Mitte internaashinaale baanke giddo qaru loosiisaanchira kaaꞌlaancho ikke looseemmo. Roore wote tenne dirijjite giddo loosanno manni jiro afiꞌrate yee ammanama xeꞌinore assanno. Batinyu manni, ‘Duroonsannore ikkiro, shiima geeshsha kapha mayi qarra afidhino?’ yee hedanno. Ikkollana, ammanamoommoha ikkaꞌya surrete salaame afiꞌreemmo gede assitinoe. Ammanamoommoha ikkatenna aye qarri iillierono dandaate murciꞌroommo. Loosiissannoeri dogeemmonsakkita woy insara yee wolu mannira kapho coyiꞌreemmokkita affino.”—Toomi, Ameerika.

• Uminkera Noonke Ayirrinye

  

  “Loosiisannoe manchi loosu basera uduunnu baino daafira kaphammara kulie; ani kayinni kapha giwumma. Yannate gedensaanni, hakko uduunne moortinori xawo fultuta loosiisannoe manchi kapha hoogoommatera galatinoe. Ammanaminokki manni woꞌmino alame aana ammanamate waajja hooga hasiissanno. Gedensaanni kayinni, mannu ammanannonkerenna ayirrisannonkere ikkineemmo.”—Kaaori, Jaappaane.

Keeraancho tiianna surrete salaame afiꞌra, hattono uminkera noonke ayirrinyi lexxa ammanama kiissannota ikkitinota leellishshannote. Tini gara dilabbannohe?