Faalensa Haꞌrate Sharramoommo Toomaasi Makileeni Coyiꞌrinore

ILAMOOMMOHU Sadaasa 10, 1936nni, Ameerikaho Kansaasi giddo Wichita yinanniwaati; ani shoole oosonke giddo bayiraho. Anniꞌya Wiliyaaminna amaꞌya Jeeni Yihowara diinaggaawe soqqamannoreeti. Anniꞌya gaamote soqqamaanchooti; kuni suꞌmi hakkawaro songote albisa ikkite soqqantannorira horoonsiꞌnanniho. Amaꞌyara Qullaawu Maxaafi halaale rosiissinoseti amase Ema Wagineriiti. Ema Qullaawu Maxaafi halaale lowo mannira rosiissino; insa giddo mittu lowo diro Puwerto Riko misiyoone ikke soqqaminoho Gertiruudi Istiili yinanniho.a Konnira anera dancha lawishsha ikkinoehu lowo manni no.

DANCHA LAWISHSHA IKKINOE MANNA

Ani ontu dirihu heeꞌreenna Qidaamete soodo anniꞌya ledo Agarooshshu Shaenna Shesho yinanni metseete (Ingilizete Afoo, xa tenne borro, Baqqi Yiiyye! yinanni) doogaanchoho elloommo. Hattee yannara Ameeriku Layinkihu Alamete Olira raaphe eꞌꞌe no. Mittu dimbino dokiterichi Anniꞌyawa daye anniꞌya olaho anga wodha giwinohura waajjaleessa ikkinotanna olama waajje maaxamannota kule xonisi. Dokiterichu Anniꞌya albaanni uurre “Amo ganissie, waajjaleessu kuni!” yiisi. Hatte yannara ani waajjoommoha ikkirono, Annaꞌya naadummo. Isi kayinni hakko gamba yiino mannira borro ela diagurino. Dokiterichu mittu wottaaddarchi hakkaa hige saꞌꞌanna laiti, “Konne waajjaleessa assattore assi!” yii. Wottaaddarchu manchu dimbinota afiti, “Dimbu higahe geeshsha minira haꞌri!” yiisi. Hakkiinni lamunku hadhu. Yihowa anniꞌya waajjannokki gede kaaꞌlinosi gara hedeemmo wote dhagge ikkannoe. Anniꞌya Wichita yinanniwa lame umo hanxanni suuqe faꞌnino; Isiwa umo haxidhannori giddo mittu hakkonne dokiterichaati!

Ani settu dirihu heeꞌreenna anniꞌyanna amaꞌya minensanna suuqqansa hire bayichunni bayicho adhine haꞌra dandiinanniha shiima mine miꞌni; hakkiinni sabbakkannori roore hasiissannowa Koloraado haꞌri. Koloraado, Giraandi Jankishiini yinanniwa heeꞌra hananfummo; anniꞌyanna amaꞌya baatto loosirenna saada ceꞌꞌe heeꞌranni suwisaano ikke soqqama hanafi. Yihowa kaaꞌlonninna insa jaatanaawe soqqaminohura hakkiicho songo xintantu. Ella 20, 1948nni, Anniꞌya ilaalunni burqanno wayi giddo anenna wole halaale macciishshe adhino manna cuuinke; insa giddo mittu Bilee Nikeelsinna minaamasiiti. Yannate gedensaanni insanna beettinsa minaamasi ledo woradu looso loosa hanaffino.

Woꞌma yannansanni Maganu looso loossannori giddo batinyu ledo lubbote jaalla ikkinoommo, hattono jawaachishannoha ayyaanaamittete hasaawa hasaambanni sayinsoommo; roorenkanni Dooninna Erliini, Deevinna Juuliya, hattono Siinna Maarta anera dancha lawishsha ikkinoe. Insa Maganu Mangiste balaxisiisa danchanna hagiirraame heeshsho heeꞌnanni gede assitannota huwateemmo gede kaaꞌlinoe.

WOLEWA HAꞌRUMMO

Ani 19 dirihu heeꞌreenna, maateꞌyara muli jaala ikkinohu Beedi Hesti wodiidi Ameerikira ledosi suwisaancho ikke soqqamammora woshshie. Woradu aliidi laꞌꞌaanchi Liyosiniyaaho Rasteni yinanni katama haꞌneemmo gede kulinke; hakkiicho batinyu ayyaanaamittetenni shoshshoggino roduuwi heeꞌranno. Daanno manni ikki geeshshihano ikkiro, lamalate kiiro gambooshshe assiꞌneemmo gede kullinke. Hakkiicho gamba yineemmoha injiino mine afiꞌne hakkonne mine gatamarrummo. Hakkiicho mitto mittonka gambooshshe assiꞌneemmo; kayinni mite yanna geeshsha gamba yineemmori lamenko callaho. Kifile tara tara shiqinsheemmo; tenne yannara mittu xaꞌmanna kuꞌu baalanta dawaro qolanno. Kifile loonse leellinshanni ikkito afidhinota ikkituro, mittuno macciishshannonkehu nookkiha lamunku madirakete loonse leellinshanni ikkito shiqinsheemmo! Gedensoonni, mitte jawa rodoo gambooshshe daa hanaffu. Yannate gedensaanni, mite Qullaawu Maxaafi rosaanonna ayyaanaamittetenni shoshshoggitinori gambooshshe daa hanaffu; boode yanna gedensaanni kaajja songo xintantu.

Mitto barra Beedinna ani Cherchi Ovi Kirayisti yinanni ammaꞌno qeesichi ledo xaandummo; hakkiinni qeesichu ani afoommokki qummeeshshuwa xaꞌmie. Dawaro qola hoogaꞌya dadillissinoeha ikkirono, ammaneemmori daafira seekke hedeemmo gede assitinoe. Mitte lamala woꞌma isi xaꞌminoe xaꞌmora dawaro qolate xiinxallanni hashshiishiꞌrummo. Tenne assaꞌya halaale seekke cuꞌmiꞌreemmo gede kaaꞌlitinoe; hakkuyi gedensaanni isi gedee manni ledo xaade hasaawate lowo geeshsha hasiꞌrummo.

Shiima yanna gedensaanni, woradu aliidi laꞌꞌaanchi ani Arkansaasira Eli-Doraado yinanni katama haꞌre hakko noo songo kaaꞌleemmo gede kulie. Hakko noommo waro olaho manna doortanno komite albira shiqate Koloraado haammata hige haꞌroommo. Mitte hinge, boode suwisaano ledo kaameeliꞌyanni haꞌnanni heeꞌneenna, Tekisaasi yinanniwa dano iilliteennanke kaameeꞌliya cancaname bai. Hakkiinni mittu rodiira silke bilbilleenna daye minisira haaꞌre haꞌrinke; hattono songote gambooshshe massinke. Ninkera dano iillitinonketa songote egensiinsi; tennera roduuwu anga hiixattunke. Qoleno roduu kaameelaꞌya 25 doolaarera hiri.

Gedensaanni, maatenkera muli jaala ikkinohu Makertini suwisaancho ikke soqqamannowa Wichita kaameelunni massannonkeha afiꞌnummo. Isiri Firaankinna Firaansisi yinanniri lakkuwa oososi jaallaꞌyaati; insa xaa geeshsha anera lubbote jaallaati. Insa mittu akkalu kaameeli noonsaha 25 doolaarera hirtue; dano iilliteenna cancanami kaameelaꞌya hiroommohuno hakko waagiraati. Yihowa Mangistesi balaxisiisanni noommohura hasiisannoere aanni nooeta huwata hanafoommohu tenne yannaraati. Hakko Makertini Beeteli Kireeni yinannita mitte kaajja beettonni egensiisie. Amase Ruuti, Kansaasi giddo Welingiteni yinanniwa diinaggaabbe soqqantanno rodooti; ise 90 diri balla ikkise geeshsha suwisaancho ikkite soqqantino. Gedensaanni Beetelinna ani mitto diro woꞌmitannokki yanna giddo, 1958nni adhammummo; ise ane ledo Eli-Doraado suwisaancho ikkite soqqama hanaffu.

HAGIIRSIISANNO KOYISHSHA

Dancha lawishsha ikkinonke manni faale harunsine, Yihowa dirijjite uyitannonke looso baala loosate murciꞌnummo. Arkansaasi, Walnati Riji yinanniwa baxxitino suwisaano ikkine soqqammammora sonkinke. Hakkiinni, 1962nni Giliyaadi Rosi Mine 37ki kifile eꞌne qajeellammora koyinsinketa lowo geeshsha hagiidhinummo. Dooni Istiilino ninke ledo konni rosi minira koyisaminota anfummoti lowo geeshsha hagiidhinummo. Maassammummohu gedensaanni Anenna Beeteli Keeniyaho Nayiroobi katama sonkinke. Niyu Yoorketenni haꞌnummo yannara lowo geeshsha dadillinoommo; ikkollana Nayiroobi katamira horophillu dirrannowa roduuwunni xaandummota dadillinke hagiirreho soorrami!

Anga iimanni Keeniyu gobbanna hakko soqqammeemmo soqqansho lubbora banxummo. Qullaawa Maxaafa xiinxallinsoommo manni giddo ayyaanaamittetenni rahe lophinori Kirisinna Meeri Kaaniyaati. Insa xaa geeshsha Keeniyaho woꞌma yanna soqqansho eꞌꞌe soqqamanni no. Aane noo diro, Ugaandaho Kampaala yinanni katamira misiyoone ikkine soqqammammora sonkinke; hatte gobbara umi misiyoone ninkeeti. Hakkiicho batinyu manni Qullaawu Maxaafi halaale rosa hasiꞌrannohuranna yannate gedensaanni insa roduuwanke ikkinohura lowo geeshsha hagiidhinoommo. Afirikaho sase dironna lee agana soqqammummo gedensaanni, ooso lossiꞌrate Ameerika hingummo. Afirikunni hingummo barra, Niyu Yoorketenni haꞌnummo yannanni roore dadillinoommo. Afiriku manni lowo geeshsha baxisinonke; qoleno barrunni mitto barra Afirika higanke digattanno yine hendummo.

HAARO LOOSU QEECHA

Hakkiinni anniꞌyanna amaꞌya heeꞌrinowa Koloraadora galchimi ragaanni heeꞌra hananfummo. Shiima yanna gedensaanni umi qaaqqonke Kimberli ilantu; ise ilantuhunni mittu dirinna ontu agani gedensaanni Isteefani ilantu. Haaro loosu qeechanke yaano ooso lossa lowori gede assine laꞌnoommo; qoleno qaaqquullinke wodanira halaalu qaꞌmanno gede assate sharrammoommo. Alba ninkera lawishsha ikkitinonkeri faale harunsate sharrammummo. Qaaqqullu sirnyaataamma ikke lophanno gede dancha lawishsha ikka kaaꞌlitannoha ikkirono, tini calla insa lophanno woteno Yihowara soqqamanno gede assitannokkita anfoommo. Hakkuyira albaanni maaꞌnu rodiiꞌyanna maaꞌne rodooꞌya Yihowa magansiꞌra agurino. Barrunni mitto barra insa dancha lawishsha ikkinonsa manni faale galagale harunsanno yee hexxeemmo.

Qaaqquullenke lossiꞌranna insa ledo mitore assa lowo geeshsha hagiirsiissannonke; qoleno duuchanka wote assineemmore maatenke ledo assate woꞌnaalleemmo. Koloraado, Aspeeni yinanni katami mule heeꞌneemmohura, mito wote maatenke ledo kaadete aana shirrishirro gaꞌnate qajeellummo. Tenne godoꞌle godoꞌlate hakkira maashinetenni gooddiꞌneemmo yannara qaaqqullinke ledo hasaambeemmo yanna afiꞌneemmo. Qoleno, mito wote dunkaana qasiꞌne dunkaanu mule giira giidhine insa ledo hasaambanni hagiirsiissanno yanna sayinseemmo. Insa hatte yannara qaaqquulle ikkirono, “Lophineemmo wote maa assineemmo?”, “Lophinummoro ayera assiꞌneemmo?” yee xaꞌmanno. Qaaqquullinke wodaninna surre giddo ayyaanaamittete coye qaꞌmisate dandiinummore baala assinoommo. Woꞌma yanna soqqansho giddo eꞌe soqqantannonna insate gedee mixo noonsarira calla assidhanno gede amaalloommonsa. Qoleno dirinsa iillikki assiꞌra dancha ikkitinokkita huwattanno gede kaaꞌlinoommonsa. Duucha wote, “Ajayi ajeenna 23 diro ikkaꞌne geeshsha mine assidhinoonte” yineemmonsa.

Anninkenna amanke assannonte gede, ninkeno oosonke ledo ganyine gambooshshe haꞌratenna soqqansho fulate sharrammeemmo. Mito wote woꞌma yanna soqqansho soqqantannore wosinimma adhineemmo. Qoleno, misiyoone ikkine soqqammummo yanna lowo geeshsha hagiirsiissannota ikkitinota kulleemmonsa. Barrunni mitto barra ninke shoolunku mitteenni Afirika haꞌnummokki diganteemmo yine hendoommota kulloommonsa. Oosonke tenne lowo geeshsha baxxino.

Duucha wote maatenke ledo mitteenni xiinxallineemmo; tenne yannara rosaanote rosu mine tuncu yaannonsare loonse leellinshanni ikkito gede assine leellinsheemmo. Seenninke mittu Yihowa Farciꞌraasinchi gede ikke, hakku farciꞌraasinchi xaꞌminoonnisi xaꞌmora dawaro qola dandaanno gara leellishannonke. Insa konni garinni rosa baxanno; qoleno tini waajjannokkire ikkanno gede kaaꞌlitinonsa. Insa lophanni haꞌriti, mito wote maatete xiinxallo xiinxalla ceeꞌma hanafi. Mitto barra ani tennera hanqe, kifilensa haꞌrannonna techo maatete xiinxallo xiinxallineemmokkita kulummonsa. Tennera insa mase wiꞌle, maatete xiinxallo assiꞌnammora hasiꞌrannota kulie. Hakkiinni qaaqquullenke ayyaanaamittete coye naadanno gede assine lossinanni heeꞌnoommota huwantummo. Gale hosanni insa maatete xiinxallo lowonta baxannorenna hedonsa waajjikkinni kulannore ikki. Insa mitu Qullaawu Maxaafi rosi adhamannonsakkita kulannonke woti no; tenne macciishsha qolte shota diꞌꞌikkitino. Ikkollana, giddonsata afa dandiinoommo. Insa kayisino hajo daafira xawinsummonsahu gedensaanni, Yihowa hedo duuchanka wote gara ikkitinota ammananno.

WOLU LOOSU QEECHIRA QIXXAAWA

Oosonke lossiꞌnoommo diri hendoommohunni aleenni rahe saino. Maganu dirijjite uyitannonke kaaꞌlonninna biddishshinni oosonke Yihowa baxxannore ikkite lophitanno gede assate sharrammoommo. Lamenti seenninke roso gudihu gedensaanni suwisaano ikke soqqama hanafinohura lowo geeshsha hagiidhinoommo; qoleno insa heeꞌrate hasiisannonsare afiꞌrate kaaꞌlitannonsa ogimma rosino. Insa wole lame roduuwi ledo sabbakanno manni roore hasiisannowa Tenesi, Kilevilaandi yinanniwa haꞌrino. Tenne yannara ninke dadillinoommoha ikkirono, woꞌma yanna soqqansho soqqamanni noohura lowo geeshsha hagiidhinoommo. Aninna Beeteli galagalle suwisaano ikkine soqqama hananfummo; tini wole hagiirsiissanno qoosso afiꞌneemmo faro fantinonke. Riqiwaano ikkine woradunna qoqqowu looso loonsoommo.

Seenninke Tenesi haꞌrara albaanni Ingilaandete Lendenete katama haꞌre sinu biiro daaꞌꞌatino. Hakkiicho beettonke Isteefani 19 diriti heedhe, Pooli Noorteni yinannihu Beeteelete soqqamanno rodii ledo egennantu. Wole yannara qole, beettonke Kimberli Lendene hadhinowa hakkonni rodii ledo loosannohu Birayeeni Leweli yinanni rodii ledo egennantu. Hakkiinni Poolinna Isteefani adhami; kayinni Pooli mine assidhinohu 23 diro woꞌmisehu gedensaanniiti. Mittu diri gedensaanni Birayeeninna Kimberli adhami; Kimberli assidhinohu 25 diriti heedheeti. Lamenti ajayi ajeenna 23 diro ikkansa geeshsha adhamikkinni keeshshino. Insa dancha minaanna doodhinohura lowo geeshsha hagiidhinoommo.

Seenninke ninkenna akaakkansa lawishshi, woxe hooge mitiiꞌmi yannara nafa Yesuusi ‘balanxe Maganu Gashshoote hasiꞌneemmo’ gede hajajino hajajo agadhanno gede kaaꞌlinonsata kulinonke. (Mat. 6:33) Dotteessa 1998nni Poolinna Isteefani Giliyaadi Rosi Mine 105ki kifile eꞌꞌe qajeelanno gede koyinsinsa; hakkiinni insa Afirikaho Malaawi yinanni gobbara soqqamanno gede sonkinsa. Hatte yannankura Birayeeninna Kimberli Lendenete Beeteelera soqqamanno gede koyinsinsa, yannate gedensaanni insa Malaawi Beeteelera soqqamanno gede sonkoonninsa. Wedellaho tenne saꞌino heeshsho nookkihura, lowo geeshsha hagiidhinoommo.

HAGIIRSIISANNOHA WOLE KOYISHSHA

Arfaasa 2001nni hanafote qummi assummo manchi silke bilbilie. Tirote Loosira aliidi laꞌꞌanchi Roduu Mere, roduuwu alamete qooxeessira noori tiro looso loossannori Ingilizete Afii dandoonsa woyyeessidhanno gede rosiisate qixxaawo assitanni noota kulie; hatte yannara ani 64 diriha ikkummurono konne roso rosiisate qajeeltannori ledo anino qajeelammora hendoonnita kulie. Beetelinna ani tenne hajo daafira huuccatto assiꞌnummo; hattono lamunku ama ledo tenne hajo daafira hasaambummo. Insa geedhinorenna ninke kaaꞌlo hasiissannonsare ikkirono, haꞌnammora hasiꞌrannota kulinke. Silke bilbilie rodiira qole bilbile, tenne kaajja qoosso afiꞌrankenni lowo geeshsha hagiidhinoommota kulummosi.

Yannate gedensaanni amaꞌya kaanserete dhibbi amadi. Hakkiinni amaꞌyara, agurre gante rodooꞌya Linda ledo ise towaateemmoseta kulummose. Amaꞌya, “Ati assite afattori dino. Haꞌra hoogittoro dhibbu roore baasannoe” yitue. Rodooꞌya Lindano haꞌneemmo gede xixxiibbue. Insa ninkera yee uminsa horo agurinohuranna roduuwuno kaaꞌlinonkehura lowo geeshsha galantoommonsa! Paaterseni Nooha Agarooshshu Shaeha Rosu Xaawa haꞌnummo barra Linda silke bilbilte Amaꞌya fooliishshidhinota kultue. Ise lubbote heedhoommero uyinoonninkeha haaro loosu qeecha diinaggaambe loonseemmo gede jawaachishshannonke; ninkeno tenne assinoommo.

Umo Malaawi noote sinu biiro sonkinketa dhagge assiꞌnummo; hatte yannara seenninkenna minaannuwinsa hakko soqqamanni no. Hakkiicho xaande mitteenni soqqamanke tashshi assitinonke! Gedensaanni Zimbaawe, hakkiinni Zaambiya haꞌne rosiinsummo. Tirote looso loossannore sase dironna darate rosiinsummohu gedensaanni Malaawi hinge poletikaho anga wodha giwinohura darte iillinshoonninsa roduuwi woꞌnaalsha borreessineemmo gede kullinke.b

Hakkiinni 2005nni qaenke Koloraado Baazaalti hingummo yannara, lowo geeshsha dadillinoommo; hakkiicho Beetelinna Ani galagalle suwisaano ikkine soqqama hananfummo. Birayeeninna Kimberli 2006nni Maakenzenna Elzaabeeti yinannire lame seenne oosonsa lossiꞌranni qachinkera heeꞌra hanafi. Poolinna Isteefani kayinni xaano Malaawi soqqamanni no; Pooli Sinu Biiro Komite miila ikkino. Xa anera 80 diro meddi yiinoe; lowo diro ledonsa soqqamoommori diro ane ikkitannokki roduuwi alba ani looseemmo looso loossanna laꞌꞌaꞌya lowo geeshsha hagiirsiissannoe. Konne hagiirre afiꞌrate kaaꞌlinonkehu qaru coyi, dancha lawishsha ikkinonke manni faale haꞌrankeetinna ninkeno oosonkeranna oosonke oosora hakko garinni dancha lawishsha ikkate sharramankeeti.