SIHLOKO LESIKHULU: KUVUSWA KWAJESU—KUSHO KUTSINI KUWE?
Kuvuswa KwaJesu—Kwenteka Mbamba Yini?
HERODOTUS, losati semlandvo lesingumGriki lesaphila eminyakeni lengu-2 500 leyendlulile washo indzaba letsite lemayelana nebantfu baseGibhithe ngesikhatsi laphila ngaso. Naku lakusho: “Emadzilini emadvodza lanjingile, bekutsi nasekudliwe, indvodza letsite itsatse libhokisi lemngcwabo lokufakwe kulo sigodvo lesisigamu semitha nobe imitha budze, lesibatwe sentiwa umuntfu sase siyapendwa. Beyisikhombisa bantfu lebebalapho, itsi ‘dlanini, nijabule ngobe nase nifile nitawufanana nalesitfombe lesingaphili.’”
Leso simo sengcondvo ngekuphila nekufa besiyintfo leyetayelekile kubantfu baseGibhithe. Lamuhla, inkhulumo letsi “dlanini, ninatse futsi nijabule,” seyinkhulumo lengasho lutfo. Nangabe kuphila kuyaphela nawufa, kuncono utenetise ngekuphila. Kufanele utihlupheleni ngekwenta tintfo letinhle? Nangabe nasewufile kusuke sekuphelile ngawe, kuncono utenetise ngekuphila nawusaphila. Umphostoli Pawula naye waphawula ngalendzaba. Watsi bantfu labangakholelwa ekuvusweni kwalabafile, batsi: “Nangabe labafile abavuswa: ‘Kuncono sidle sinatse, ngobe kusasa sitawufa.’”—1 Khorinte 15:32.
Asingabati kutsi Pawula abengakholelwa kutsi nawufile sekuphelile ngawe. Abeciniseka kutsi labafile batawuphindze baphile, banelitsemba lekungaphindze bafe. Loko bekusekelwe esentakalweni lesikhulu nalesibalulekile sekuvuswaa kwaJesu Khristu. Loko bekuliciniso Pawula labelitsatsa njengalelingeke liphikwe. Ecinisweni, loko kuvuswa bekusentakalo lesikhulu lesacinisa kukholwa kwebafundzi baJesu bekucala.
Kuvuswa kwaJesu kusho kutsini kitsi? Sati ngani kutsi vele wavuswa? Ake sibone kutsi Pawula watsini ngalendzaba ngalesikhatsi abhalela emaKhristu labekahlala eKhorinte.
KUTSIWANI NANGABE KHRISTU AKAVUSWANGA?
Lamanye emaKhristu aseKhorinte yakadzeni abedidekile ngalendzaba, futsi lamanye abengakholelwa nekutsi kungenteka umuntfu avuswe. Encwadzini yekucala layibhalela lamaKhristu, umphostoli Pawula wabala imiphumela lebeyingaba khona kube kuvuswa kwalabafile bekuyintfo lengekho. Wabhala watsi: “Kodvwa-ke nangabe kungekho kuvuka kulabafile, kusho kutsi akavuswanga-ke naye Khristu. Kepha nangabe Khristu akavuswanga-ke kulabafile, kusho kutsi kushumayela kwetfu kulite, nekukholwa kwenu kulite. Yebo-ke sitfolakala sibofakazi bemanga ngaNkulunkulu, . . . kukholwa kwenu akusiti lutfo, nisesetonweni tenu. . . . Nalabo lasebafa bakuKhristu nabo babhubha.”—1 Khorinte 15:13-18.
“Wabonwa, ngasikhatsi sinye, bazalwane labendlula ema-500 . . . Emvakwaloko wabonwa nguJakobe, wase ubonwa baphostoli bonkhe. Ekugcineni kwabo bonkhe wadzimate wabonwa nangimi.”—1 Khorinte 15:6-8
Pawula ucala lendzaba ngenkhulumo lengeke iphikiswe, letsi: Nangabe labafile bangeke bavuswe, naKhristu lowafa, ngabe akavuswanga. Ake sitsi Khristu akavuswanga, bewutawuba yini umphumela? Kushumayela tindzaba letimnandzi bekutawuba lite, emanga laluhlata klaba. Ngetulu kwaloko, BuKhristu busekelwe ekuvusweni kwaKhristu, futsi kuvuswa kwakhe kuhlobene kakhulu naletinye tetimfundziso teliBhayibheli letingumgogodla letimayelana nebukhosi baNkulunkulu, ligama lakhe, uMbuso wakhe kanye nekusindziswa kwetfu. Nangabe Jesu angazange avuswe, umlayeto Pawula nalabanye baphostoli lebebawumemetela, ulite nentfo lengekho.
Lokunye lebekungenteka kutsi nangabe Khristu angavuswanga kulabafile, tinkholelo temaKhristu betitawuba yintfo lengekho futsi lesekelwe emangeni. Lokunye futsi kutsi Pawula nalabanye bebatawube bacamba emanga, hhayi ngekuvuswa kwaJesu kuphela kodvwa nangalowo labatsi nguye lowamvusa lokunguNkulunkulu Jehova. Ngetulu kwaloko, indzaba yekutsi Khristu “wafa ngenca yetono tetfu” nayo beyitawube ayisilo liciniso ngobe nangabe naye uMsindzisi angavuswanga, angeke akhone kusindzisa labanye. (1 Khorinte 15:3) Loko bekungasho kutsi emaKhristu lafa, lamanye awo labulawelwa kukholwa kwawo, lingemanga litsemba lafe analo lekutsi atawuvuswa.
Pawula waphetsa ngekutsi: “Nangabe singulabetsembela kuKhristu kulokuphila kwala kuphela, sibantfu bekulilelwa kunebantfu bonkhe.” (1 Khorinte 15:19) Njengobe kwenteka nakulamanye emaKhristu, Pawula naye walahlekelwa tintfo, wahlushwa, wabeketelela bumatima futsi wafa ngesizatfu sekutsi bekakholelwa ekuvusweni kwalabafile atikholelwa netibusiso letitawutfolakala ngako. Loko bekutawuba lite nangabe kuvuswa kwalabafile kungemanga.
YINI LEBANGELA SIKHOLELWE KUTSI JESU WAVUSWA?
Pawula akazange ngisho nakanye acabange kutsi loko emaKhristu lakukholelwako kungemanga. Abati kutsi Jesu wavuswa kulabafile futsi wafishanisela emaKhristu aseKhorinte lobobufakazi watsi: “Kutsi Khristu wafa ngenca yetono tetfu, njengaloko isho imiBhalo, nekutsi wembelwa, wabuye wavuswa kulabafile ngelilanga lesitsatfu, njengaloku yayivele ishito imiBhalo, nekutsi wabonwa nguKhefase wase ubonwa ngulabali-12.”b Wachubeka watsi: “Emvakwaloko wabonwa, ngasikhatsi sinye, bazalwane labendlula ema-500, liningi labo lisekhona naloku ngikhuluma nje, kodvwa labanye sebafa. Emvakwaloko wabonwa nguJakobe, wase ubonwa baphostoli bonkhe. Ekugcineni kwabo bonkhe wadzimate wabonwa nangimi.”—1 Khorinte 15:3-8.
Pawula wacala ngemavi lakhombisa kutsi uyaciniseka kutsi Khristu wafela tono tetfu, wangcwatjwa futsi wavuswa. Wentiwa yini Pawula kutsi aciniseke kangaka? Wabangelwa bufakazi bebantfu labanyenti labambona Jesu nasavusiwe. Wabonwa bantfu labatsite labehlukehlukene (lokufaka ekhatsi naye Pawula), wabonwa ngemacembu lamancane ebantfu waphindze wabonwa ngisho nasicumbi sebantfu labangu-500. Linyenti lalabo bantfu belingabata naliva tindzaba tekutsi Jesu uvusiwe kulabafile. (Lukha 24:1-11) Bantfu labanyenti labambona Jesu, bebasaphila ngesikhatsi saPawula futsi noma ngubani bekangatiyela kubo ayotivela ngalendzaba. (1 Khorinte 15:6) Bufakazi bemuntfu munye nobe lababili, kungaba melula kubuphikisa kodvwa ngeke ubuphikise bufakazi bebantfu labangu-500 nobe ngetulu.
Naka nekutsi Pawula wakusho kabili kutsi kufa, kungcwatjwa nekuvuswa kwaJesu kwenteka “njengaloko isho imiBhalo.” Letentakalo tacinisekisa kutsi tiphrofetho letisemiBhalweni yesiHebheru letimayelana naMesiya, tagcwaliseka tafakazela kutsi nembala Jesu abenguMesiya lobeketsenjisiwe.
Nanobe bekunebufakazi bebantfu labambona nebemiBhalo, bebasolo bakhona futsi nanyalo solo basekhona bantfu labangabata kutsi Jesu wavuswa kulabafile. Labanye batsi bafundzi baseba sidvumbu sakhe base batsi uvusiwe. Nome kunjalo, bafundzi bebete emandla ekwehlula bogadzi bemaRoma lebebagadze lelithuna. Esikhatsini salamuhla, labanye batsi kubonakala kwaJesu sekavusiwe bekumane kuyinganekwane. Loku akuvumelani neliciniso lekutsi wabonakala kubantfu labanyenti ngetikhatsi letehlukehlukene. Kunengcondvo yini kukholelwa kutsi intfo lokucatjangwa kutsi ikhona kantsi ayikho ingapheka iphindze iphakele bantfu tinhlanti njengobe kwenta Jesu eGalile? (Johane 21:9-14) Intfo lokucatjangwa kutsi ikhona kantsi ayikho, beyingamcela yini umuntfu kutsi ayitsintse?—Lukha 24:36-39.
Labanye bebatsi, indzaba yekutsi Jesu uvusiwe bekuyintfo lebeyicanjwe bafundzi. Nangabe kungibo, bekutabasita ngani kwenta loko? Kufakaza ngekuvuswa kwaJesu, kwenta bafundzi baJesu baba yinhlekisa, bahlupheka futsi bafa. Bebangafa yini bafele intfo lengekho? Ngetulu kwalo, bacala kutjela labanye eJerusalema kutsi Jesu uvusiwe, kukhona nebaphikisi babo lebebakulungele kubamba nome ngabe ngubani lokhuluma ngalendzaba yekuvuswa kwaJesu.
Kuvuswa kwalabafile, ngiyo intfo leyaniketa bafundzi sibindzi sekufakaza ngeNkhosi yabo ngisho nome bebahlukunyetwa. Kutsi Jesu uvusiwe kulabafile, kwaba yimfundziso lebaluleke kakhulu yebuKhristu. EmaKhristu ekucala awazange adzele kuphila kwawo ngekumane nje afakaze ngemfundzisi lohlakaniphile lowabulawa. LamaKhristu adzela kuphila kwawo kuze amemetele kuvuswa kwaJesu ngobe kwafakazela kutsi unguKhristu, iNdvodzana yaNkulunkulu lenemandla nalephilako leyawasekela yaphindze yawacondzisa. Kuvuswa kwakhe bekusho kutsi nawo atawuvuka ekufeni. Kube Jesu akavuswanga, ngabe abukho BuKhristu. Kube Jesu akavuswanga kulabafile, kungenteka kutsi besingeke siphindze sive kukhulunywa ngaye.
Kuvuswa kwaJesu kusho kutsini kitsi lamuhla?
a EBhayibhelini, ligama lesiGriki lelitsi “kuvuswa,” nalihunyushwe njengobe linjalo lisho “kuphindze ume futsi.” Loko kusho kutsi umuntfu utakwentiwa aphindze aphile, abonakale njengobe bekanjalo nakasengakafi, abe nesimilo lebekavele anaso aphindze akhumbule tonkhe tintfo letenteka asengakafi.
b “Labali-12” ngulenye indlela yekutsi “baphostoli” ngisho nobe kwesikhashana ngemuva kwekufa kwaJudasi Skariyothi bebangu-11. Kulelinye lihlandla, Jesu nakabonakala kubo bebangu-10 kuphela labebamelele labangu-12, ngobe Tomase bekangekho.—Johane 20:24.