Oinsá atu halo riset
LIURAI SALOMÃO “hanoin kleʼan no buka didiʼak informasaun atu bele halibur lia-dadolin barak”. Tanbasá mak nia halo ida-neʼe? Tanba nia hakarak tebes atu hakerek “liafuan neʼebé loos kona-ba lia-loos”. (Eclesiastes [Pengkhotbah] 12:9, 10) No dixípulu Lucas “buka didiʼak informasaun hotu” atu bele hakerek “ho loloos” istória kona-ba Jesus nia moris. (Lucas 1:3) Neʼe hatudu katak Maromak nia atan naʼin-rua neʼe halo riset.
Entaun halo riset katak sá? Neʼe katak buka didiʼak informasaun sira kona-ba tópiku ida. Hodi halo nuneʼe, ita presiza lee no estuda didiʼak. No dala ruma, ita mós bele husu pergunta ba ema seluk.
Iha situasaun saida deʼit mak ita presiza halo riset? Hanoin toʼok ezemplu sira tuirmai neʼe. Karik kuandu ita estuda mesak ka lee Bíblia, dala ruma mosu pergunta neʼebé ita sente katak importante ba ita. Ka ema ruma neʼebé ita hasoru kuandu ita haklaken husu pergunta ba ita no karik ita sente katak ita presiza informasaun neʼebé klaru liu hodi bele esplika ba nia. Ka karik ita simu knaar atu hatoʼo diskursu ida.
Hanoin toʼok se ita simu knaar atu hatoʼo diskursu ida. Informasaun neʼebé ita simu karik koʼalia kona-ba buat neʼebé jerál deʼit. Entaun, oinsá mak ita bele hatoʼo informasaun neʼe hodi tuir kongregasaun nia presiza? Ita bele halo ita-nia diskursu sai furak liután hodi halo riset. Se ita bele fó sai mós relatóriu ruma ka ezemplu neʼebé liga ho ita-nia informasaun, no neʼebé kona rona-naʼin sira-nia moris, karik ida-neʼe sei halo pontu neʼebé simples sai diʼak liu no book ema nia laran. Dala ruma, informasaun neʼebé ita simu atu hatoʼo mak hakerek ba ema iha rai oioin, maibé ita presiza esplika didiʼak ida-neʼe, konta ai-knanoik, no hatudu sai oinsá mak kongregasaun ka ema ida-idak bele halo tuir. Entaun, oinsá mak ita bele halo riset?
Antes halo riset ba informasaun ruma, diʼak atu hanoin uluk kona-ba rona-naʼin. Porezemplu, saida mak sira hatene ona? Saida mak sira presiza hatene? Tuirmai hanoin kona-ba ita-nia objetivu. Ita bele husu ba ita-nia an: ‘Haʼu-nia objetivu mak saida? Haʼu atu esplika? Halo sira fiar? Koʼalia kontra lia-bosok ruma? Ka book ema atu halo buat ruma?’ Kuandu ita esplika, neʼe katak ita fó sai informasaun tan atu halo pontu ruma sai klaru liu. Maski karik ema hatene ona informasaun ruma, maibé ita presiza esplika liután kona-ba bainhira no oinsá atu halo tuir buat neʼebé ita fó sai. Atu halo ema fiar, neʼe katak ita presiza fó sai razaun tansá mak buat ida mak loos, neʼe inklui hatudu evidénsia. Atu koʼalia kontra lia-bosok ruma, ulukliu ita presiza hatene didiʼak buat hotu kona-ba situasaun entre parte rua, no mós haree didiʼak evidénsia neʼebé sira uza. Ita-nia hakarak laʼós deʼit atu prova buat ruma, maibé ita mós hakarak hatoʼo informasaun neʼe ho laran-diʼak. Atu book ema halo buat ruma, ida-neʼe envolve sira-nia laran. Neʼe katak ita presiza hatudu ba rona-naʼin tanbasá informasaun neʼe ajuda duni sira no haburas sira-nia hakarak atu halo tuir buat neʼebé ita hatoʼo. Hodi konta istória neʼebé loos kona-ba ema ida neʼebé halo nuneʼe maski hasoru susar, ida-neʼe bele book duni rona-naʼin nia laran.
Ita prontu ona atu hahú halo riset ka lae? Karik ladún. Ita tenke hanoin kona-ba informasaun hira mak ita presiza. Tempu mak buat importante. Se ita atu hatoʼo informasaun ba ema seluk, entaun tempu hira mak ita iha atu hatoʼo ida-neʼe? Minutu lima? Ka minutu tolunulu? Ita presiza tuir tempu hanesan iha reuniaun ka lae? Ka ita livre atu uza tempu, hanesan kuandu ita halaʼo estudu Bíblia ka halaʼo knaar nuʼudar bibi-atan?
Ikusliu, saida deʼit mak ita bele uza hodi halo riset? Maski karik ita iha ona livru ka buat ruma iha uma hodi halo riset, maibé biblioteka iha Reuniaun-Fatin iha tan livru sira seluk ka lae? No iha ka lae, irmaun ida neʼebé serbí Jeová ba tinan barak ona no fó lisensa ba ita hodi uza ninia livru sira atu halo riset? Iha ita-nia área, iha biblioteka neʼebé ita bele bá hodi buka informasaun ka lae?
Uza Bíblia atu halo riset
Se ita presiza halo riset kona-ba arti husi eskritura ida, entaun diʼak atu hahú hodi buka informasaun iha Bíblia rasik.
Haree liafuan sira neʼebé haleʼu eskritura neʼe. Husu ba ita-nia an: ‘Eskritura neʼe hakerek ba sé? Versíkulu sira antes no depois hatudu saida kona-ba situasaun neʼe ka kona-ba ema neʼebé temi iha eskritura neʼe?’ Buat sira-neʼe dala barak ajuda ita atu komprende eskritura ruma, no ida-neʼe mós bele halo ita-nia diskursu sai moris liu.
Porezemplu, dala barak ita temi Ebreu 4:12 hodi hatudu katak Maromak nia Liafuan iha kbiit atu book ita-nia laran no kona ita-nia moris. Maibé, liafuan sira antes no depois eskritura neʼe ajuda ita atu komprende liután kbiit husi Maromak nia Liafuan. Ida-neʼe koʼalia kona-ba buat oioin neʼebé ema Izraél hasoru durante tinan 40 iha rai-fuik antes sira tama ba rai neʼebé Jeová promete ba Abraão. (Ebreu 3:7–4:13) “Maromak nia liafuan” mak ninia promesa atu lori ema Izraél hodi tama ba fatin neʼebé sira bele hela ho hamatek. Ida-neʼe tuir aliansa neʼebé nia halo ona ho Abraão, no ninia promesa neʼe laʼós promesa neʼebé mate, maibé promesa neʼebé moris no book an toʼo sai loos hotu. Ema Izraél iha razaun barak atu tau fiar ba ida-neʼe. Maibé, nuʼudar Jeová lori sira sai husi Ejitu toʼo Foho Sinai no tuirmai toʼo rai neʼebé Maromak promete ona, dala barak sira la hatudu fiar. Entaun, liuhusi sira-nia haree kona-ba dalan neʼebé Maromak kumpre ninia liafuan, ida-neʼe hatudu saida mak iha sira-nia laran. Nuneʼe mós ohin loron, Maromak nia promesa sira bele hatudu sai saida mak iha ema nia laran.
Uza referénsia iha Bíblia nia klaran. Bíblia balu iha referénsia iha klaran no ida-neʼe bele ajuda ita atu halo riset. Entaun, ita-nia Bíblia mós iha referénsia ka lae? Porezemplu, haree toʼok iha Bíblia Sagrada Tradusaun Mundu Foun se ida-neʼe iha ita-nia língua. Iha 1 Pedro 3:6 dehan katak Sara hatudu ezemplu diʼak ba feen kristaun sira atu bele banati-tuir. Referénsia husi eskritura neʼe lori ita ba Gênesis (Kejadian) 18:12 neʼebé hatudu katak Sara bolu Abraão nuʼudar naʼi “iha ninia laran”. Entaun, ida-neʼe hatudu katak nia hakruʼuk an ba nia laʼen husi laran. Liután neʼe, referénsia iha klaran bele mós lori ita ba eskritura neʼebé hatudu oinsá Bíblia nia liafuan ruma sai loos ka Ukun-Fuan ruma kumpre iha Jesus. Maibé, hanoin-hetan mós katak referénsia balu laʼós atu esplika informasaun liután. Karik referénsia sira-neʼe hatudu deʼit kona-ba buat ida neʼebé hanesan ka fatin no rai neʼebé hanesan.
Halo riset hodi uza lista “Liafuan sira iha Bíblia”. Ida-neʼe mak lista ba liafuan barak neʼebé mosu iha Bíblia laran no ajuda ita atu hetan eskritura sira neʼebé kona informasaun neʼebé ita hakarak atu hatene liután. Nuʼudar ita haree eskritura sira-neʼe, ita sei hetan informasaun seluk tan neʼebé ajuda ita. Ita sei haree lia-loos iha Maromak nia Liafuan neʼebé liga malu. (2 Timóteo 1:13) Ita bele hetan lista neʼe iha Bíblia Tradusaun Mundu Foun nia kotuk.
Aprende atu uza buat seluk tan hodi halo riset
Iha kaixa iha pájina 33 fó sai buat oioin neʼebé ita bele uza atu halo riset. “Atan laran-metin no matenek” prepara buat sira-neʼe atu ajuda ita. (Mateus 24:45-47) Buat sira-neʼe dala barak iha lista iha oin kona-ba informasaun sira, no balu mós iha índise iha kotuk hodi ajuda ita hetan informasaun neʼebé ita buka. Kuandu tinan ida-idak ramata, baibain Livru Haklaken no Matan-moris bá! iha índise neʼebé fó sai kona-ba informasaun neʼebé hakerek ona iha tinan neʼe nia laran.
Se ita hatene ona informasaun saida mak iha ita-nia livru sira, ida-neʼe bele ajuda ita atu halo riset lalais. Porezemplu, karik ita hakarak buka-hatene liafuan neʼebé Bíblia fó-hatene nanis ona, doutrina ruma, hahalok kristaun nian, ka oinsá atu halo tuir Bíblia nia matadalan ruma. Se nuneʼe, karik Livru Haklaken iha informasaun neʼebé ita hakarak. Livru Matan-moris bá! fó sai kona-ba buat neʼebé mosu daudaun ohin loron, problema oioin, fó sai mós kona-ba relijiaun, siénsia, no kona-ba ema husi rai oioin. No iha livru Tokoh Terbesar Sepanjang Masa, fó sai informasaun kona-ba istória neʼebé akontese tuituir malu iha Evanjellu sira. Iha mós livru balu neʼebé esplika kona-ba versíkulu ida ba ida husi livru Bíblia nian hanesan livru Wahyu—Klimaksnya yang Menakjubkan Sudah Dekat!, Perhatikanlah Nubuat Daniel!, no Nubuat Yesaya—Terang Bagi Seluruh Umat Manusia, Jilid 1 no 2. Iha livru Bertukar Pikiran mengenai Ayat-Ayat Alkitab, ita bele hetan resposta diʼak ba pergunta neʼebé ema husu iha haklaken-fatin kona-ba Bíblia. Atu komprende liután relijiaun seluk nia hanorin no istória, ita bele haree livru Pencarian Manusia Akan Allah. Livru Saksi-Saksi Yehuwa—Pemberita Kerajaan Allah, fó sai istória kompletu kona-ba Testemuña ba Jeová iha tempu modernu. Atu hetan relatóriu kona-ba serbisu haklaken iha mundu tomak, haree Buku Tahunan Saksi-Saksi Yehuwa neʼebé foun liu. Livru Pemahaman Alkitab mós iha informasaun barak no iha mapa sira. Se ita hakarak atu hatene kona-ba ema, fatin, sasán oioin, língua, ka istória iha Bíblia laran, entaun livru Pemahaman Alkitab mak diʼak tebes atu estuda.
“Indeks Publikasi Menara Pengawal” no “Livru atu ajuda Testemuña ba Jeová buka informasaun”. Livru sira-neʼe ajuda ita atu hetan informasaun iha livru oioin neʼebé Testemuña ba Jeová halo ona. Ita bele buka informasaun iha livru sira-neʼe hodi buka ba liafuan ruma ka eskritura ruma. Uza informasaun iha pájina oin atu hatene naran badak ba livru sira. Porezemplu, kuandu ita prepara diskursu, karik ita bele buka esperiénsia sira kona-ba serbisu haklaken, ka istória kona-ba Testemuña ba Jeová balu nia moris. Ida-neʼe bele ajuda ita atu hatoʼo informasaun neʼebé book duni ema nia laran.
Kuandu ita halo riset karik sei iha informasaun seluk neʼebé ita gosta loos, maibé tenke kuidadu atu buat sira-neʼe la dada ita-nia atensaun. Kontinua hanoin kona-ba ita-nia objetivu atu halo riset ba informasaun neʼebé ita presiza hodi prepara diskursu. Se livru sira-neʼe lori ita ba livru ruma, ita bele loke livru neʼe no tuirmai haree ba subtítulu sira no fraze primeiru husi parágrafu sira atu hetan informasaun neʼebé ita presiza. Se ita buka arti husi eskritura ida, entaun ulukliu ita tenke buka eskritura neʼebé ita hakarak iha livru neʼe. Tuirmai, lee informasaun sira neʼebé haleʼu eskritura neʼe.
“Watchtower Library” iha CD-ROM. Se ita iha komputadór, ita bele hetan buat diʼak hodi uza Watchtower Library iha CD-ROM, neʼebé iha ita-nia livru oioin. Programa neʼe fasil atu uza, no ita bele buka liafuan ida, fraze ida, ka eskritura sira iha livru naran deʼit neʼebé iha Watchtower Library. Maski ita-nia língua la iha programa neʼe, maibé ita bele uza programa neʼe iha língua seluk neʼebé ita hatene.
Biblioteka seluk tan
Iha Paulo nia karta segundu ba Timóteo, Paulo husu mane joven neʼe atu “lori mós livru sira, liuliu livru neʼebé hakerek iha animál nia kulit” ba nia iha Roma. (2 Timóteo 4:13) Paulo hafolin livru balu no nia rai livru sira-neʼe ho didiʼak. Ita mós bele halo hanesan. Ita rai-hela Livru Haklaken, Matan-moris bá! no Ita-nia Serbisu Kristaun neʼebé ita simu ka lae? Se nuneʼe, ita bele uza buat sira-neʼe hamutuk ho livru sira seluk kuandu ita halo riset. Kongregasaun barak rai-hela livru oioin iha sira-nia biblioteka iha Reuniaun-Fatin. Livru sira-neʼe diʼak ba kongregasaun tomak hodi bele uza iha Reuniaun-Fatin.
Rai-hela ita-nia informasaun
Hanoin kona-ba informasaun diʼak sira neʼebé ita bele uza kuandu ita koʼalia no hanorin. Se ita hetan informasaun iha jornál ka majalah foun sira, relatóriu sira, ka ezemplu sira neʼebé ita bele uza iha serbisu haklaken, diʼak atu tesi ka halo kopia ba ida-neʼe. Hakerek títulu no data ba informasaun neʼe, no mós karik ema neʼebé hakerek informasaun neʼe nia naran. Iha reuniaun sira, hakerek nota kona-ba informasaun no ai-knanoik neʼebé bele ajuda ita esplika lia-loos ba ema seluk. Karik ita hanoin-hetan ai-knanoik ruma neʼebé diʼak, maibé ita seidauk bele uza. Se nuneʼe, hakerek no rai didiʼak. Kuandu ita hola parte ona iha Eskola Serbisu Kristaun nian ba tinan barak, karik ita prepara ona diskursu oioin. Duké soe deʼit ita-nia nota ba diskursu sira, diʼak atu rai ida-neʼe. Riset neʼebé ita halo tiha ona karik sei ajuda ita iha aban-bainrua.
Koʼalia ho ema seluk
Hanoin-hetan katak ita bele hetan informasaun barak husi ema seluk. Kuandu Lucas hakerek ninia Evanjellu, nia halibur informasaun hodi husu ema seluk neʼebé haree ho matan. (Lucas 1:1-4) Karik ita-nia maluk kristaun ida bele esplika ho klaru ba ita kona-ba informasaun neʼebé ita hakarak atu hatene. Tuir Éfeso 4:8, 11-16, Kristu uza “ema nuʼudar prezente” atu ajuda ita “hetan matenek loloos kona-ba Maromak nia Oan-Mane”. Entaun, hodi husu ema neʼebé iha ona esperiénsia barak atu serbí Maromak, ida-neʼe sei ajuda ita atu hetan informasaun diʼak sira. Hodi koʼalia ho ema seluk mós bele hatudu sai kona-ba saida mak ema hanoin, no ida-neʼe ajuda ita atu prepara informasaun neʼebé tuir ema nia presiza.
Hanoin fali kona-ba ita-nia riset
Kuandu ema koʼa, sira mós presiza hasai fini husi nia kain. Nuneʼe mós ho ita-nia riset. Antes ida-neʼe prontu atu uza, ita presiza haketak buat neʼebé folin-boot husi buat neʼebé ladún importante.
Se ita planu atu uza informasaun neʼe iha ita-nia diskursu, husu ba ita-nia an: ‘Pontu neʼebé haʼu hakarak atu uza bele halo haʼu-nia diskursu neʼe sai folin-boot liu ka lae? Ka, maski informasaun neʼe diʼak, maibé ida-neʼe sei hasees rona-naʼin nia atensaun husi pontu importante neʼebé haʼu hatoʼo iha haʼu-nia diskursu?’ Se ita hanoin atu uza informasaun kona-ba buat neʼebé mosu daudaun ka informasaun siénsia nian neʼebé troka beibeik, diʼak atu hili informasaun neʼebé foun liu. Kuidadu mós katak pontu balu iha ita-nia livru neʼebé tuan liu karik troka tiha ona, entaun buka informasaun foun iha ita-nia livru sira kona-ba tópiku neʼe.
No ita presiza kuidadu liután se ita hili atu halibur informasaun husi livru mundu nian. Keta haluha katak Maromak nia Liafuan mak lia-loos. (João 17:17) Jesus mak ida neʼebé iha knaar importante liu atu kumpre Maromak nia hakarak. Tan neʼe, Koloso 2:3 dehan: “Matenek nia rikusoin hotu subar iha nia.” Haree fali rezultadu husi ita-nia riset hodi tuir matadalan neʼe. Kona-ba informasaun husi livru mundu nian, diʼak atu husu ita-nia an: ‘Informasaun neʼe loos duni ka tuir deʼit ema nia hanoin? Ema hakerek informasaun neʼe tanba foti-an ka tanba hakarak manán osan ka lae? No informasaun seluk konkorda ho ida-neʼe ka lae? Liután neʼe, informasaun neʼe tuir duni lia-loos husi Bíblia ka lae?’
Provérbios (Amsal) 2:1-5 fó laran-manas ba ita atu kontinua buka matenek hanesan ita “buka osan-mutin, no . . . rikusoin neʼebé subar hela”. Neʼe katak kuandu ita hakaʼas an, ita sei hetan bensaun. Sin, atu halo riset ita presiza duni hakaʼas an, maibé hodi halo ida-neʼe sei ajuda ita atu hatene Maromak nia hanoin, atu hadiʼa ideia neʼebé sala, no atu kaer metin ba lia-loos. Ida-neʼe mós sei halo ita-nia diskursu iha folin-boot no sai moris, no ita sei gosta atu hatoʼo no ema sei kontente atu rona.