Watchtower BIBLIOTEKA ONLINE
Watchtower
BIBLIOTEKA ONLINE
Tetun Dili
Á
  • Á
  • á
  • É
  • é
  • Í
  • í
  • Ó
  • ó
  • Ú
  • ú
  • Ã
  • ã
  • Ç
  • ç
  • Ñ
  • ñ
  • ʼ
  • BÍBLIA
  • LIVRU SIRA
  • REUNIAUN SIRA
  • w14 15/7 p. 28-32
  • “Imi sei sai haʼu-nia sasin”

La iha video neʼebé bele loke.

Deskulpa, la bele loke vídeo.

  • “Imi sei sai haʼu-nia sasin”
  • Livru Haklaken fó sai Maromak Jeová nia Ukun—2014
  • Subtítulu
  • Informasaun seluk neʼebé hanesan
  • “BUAT FURAK OIOIN NEʼEBÉ MAROMAK HALO”
  • SAKRIFÍSIU NEʼEBÉ “SOSA FALI EMA BARAK”
  • ATEN-BRANI ATU HAKLAKEN LIAFUAN DIʼAK
  • Mensajen neʼebé ita tenke fó sai
    Aprende husi Eskola Serbisu Kristaun nian
  • Halo tuir Jesus nia orasaun
    Livru Haklaken fó sai Maromak Jeová nia Ukun—2013
Livru Haklaken fó sai Maromak Jeová nia Ukun—2014
w14 15/7 p. 28-32

“Imi sei sai haʼu-nia sasin”

“[Jesus] dehan ba sira: ‘. . . Imi sei sai haʼu-nia sasin . . . toʼo rai nia rohan.’”—APÓSTOLU 1:7, 8.

OINSÁ ITA HATÁN?

  • Oinsá mak Jesus halaʼo ninia moris hodi tuir ninia naran rasik?

  • Tanbasá mak Jesus hatete: “Imi sei sai haʼu-nia sasin”?

  • Tanbasá mak ita fiar katak ita bele kontinua halaʼo serbisu haklaken?

1, 2. (a) Sé mak fó ezemplu diʼak liu nuʼudar “sasin-naʼin neʼebé laran-metin”? (b) Naran Jesus iha arti saida? Saida mak nia halo hodi ajuda ema judeu?

BAINHIRA atu hetan kastigu-mate, Jesus hatete ba governadór Roma neʼebé ukun rai-Judeia, naran Pónsio Pilatos: “Tan ida-neʼe mak haʼu moris mai, no tan ida-neʼe mak haʼu mai iha mundu, atu haʼu fó sasin kona-ba lia-loos.” (Lee João 18:33-37.) Liutiha tinan balu, apóstolu Paulo temi kona-ba Jesus nuʼudar “ida neʼebé fó sasin ho aten-brani ba Pónsio Pilatos”. (1 Timóteo 6:13) Ohin loron, ita moris iha Satanás nia mundu aat, tan neʼe, ita presiza duni aten-brani atu sai “sasin-naʼin neʼebé laran-metin no loos” hanesan Jesus.—Apokalipse 3:14.

2 Ema judeu hotu moris mai nuʼudar testemuña ba Jeová, maibé Jesus mak Jeová nia sasin-naʼin neʼebé diʼak liu. (Isaías [Yesaya] 43:10) Antes nia moris mai iha rai, anju ida hatete ba ninia aman-hakiak José: “Ó tenke hanaran nia Jesus, tanba nia sei salva ninia povu husi sira-nia sala.” (Mateus 1:20, 21) Iha lia-ebraiku, naran Jesus iha arti “Jeová mak salvasaun”. Tuir naran neʼe, Jesus ajuda “bibi-malae neʼebé lakon husi umakain Izraél” atu arrepende an hodi Jeová bele simu sira. (Mateus 10:6; 15:24; Lucas 19:10) Tan neʼe, Jesus haklaken ho laran-manas kona-ba Maromak nia Ukun. Marcos hakerek: “Jesus laʼo ba Galileia no haklaken liafuan diʼak Maromak nian no hatete: ‘Tempu neʼebé fó-hatene nanis toʼo mai ona, no Maromak nia Ukun besik ona. Imi hakribi sala bá, no tau fiar ba liafuan diʼak.’” (Marcos 1:14, 15) Jesus mós ho aten-brani duun ulun-naʼin relijiaun sira maski ida-neʼe fó razaun ida tan ba sira atu oho nia.—Marcos 11:17, 18; 15:1-15.

“BUAT FURAK OIOIN NEʼEBÉ MAROMAK HALO”

3. Liutiha loron tolu depois Jesus mate, saida mak akontese?

3 Liutiha loron tolu depois Jesus mate, buat ida neʼebé furak tebes akontese. Jeová halo Jesus moris hiʼas fali, laʼós ho isin ema nian, maibé ho isin espíritu nian. (1 Pedro 3:18) Hodi hatudu ida-neʼe, Jesus mosu fali ba ninia dixípulu sira ho isin neʼebé ema nia matan bele haree. Bíblia hatudu katak, iha loron neʼebé Jesus foin moris hiʼas, nia mosu ba ninia dixípulu sira dala lima ka liu iha tempu neʼebé la hanesan.—Mateus 28:8-10; Lucas 24:13-16, 30-36; João 20:11-18.

4. Bainhira Jesus mosu fali ba ninia dixípulu sira, nia haruka sira atu halo saida?

4 Bainhira Jesus mosu fali ba dala lima iha loron neʼe, ninia apóstolu no dixípulu sira halibur hamutuk. Iha tempu neʼebá, Jesus ajuda sira atu komprende katak Bíblia hakerek nanis ona kona-ba ninia mate no moris-hiʼas. Ikusmai, bainhira reuniaun importante neʼe atu ramata, Jesus esplika kona-ba sira-nia knaar, no dehan: “Hodi [Jesus] nia naran mak ema sei haklaken ba nasaun hotu kona-ba hakribi sala hodi hetan perdua; no ida-neʼe sei hahú husi Jeruzalein”. Tuirmai, nia hatutan tan: “Imi mak sei sai sasin kona-ba buat sira-neʼe.”—Lucas 24:44-48.

5, 6. (a) Tanbasá mak Jesus hatete: “Imi sei sai haʼu-nia sasin”? (b) Jesus nia dixípulu sira tenke fó-hatene kona-ba buat foun saida?

5 Liutiha loron 40, Jesus mosu ba ninia dixípulu sira ba dala ikus. Ninia apóstolu sira komprende ona kona-ba buat neʼebé sira tenke halo bainhira Jesus hatete: “Imi sei sai haʼu-nia sasin iha Jeruzalein, iha Judeia tomak no iha Samaria, no toʼo rai nia rohan.” (Apóstolu 1:8) Jesus nia dixípulu sira mak ema Izraél neʼebé moris mai nuʼudar testemuña ba Jeová. Maibé sira mós hetan knaar atu serbí nuʼudar sasin, ka testemuña ba Jesus. Ida-neʼe katak sá ba sira?

[Dezeñu iha pájina 30, 31]

Nuʼudar Jesus nia dixípulu, ita kontinua haklaken kona-ba Jeová nia hakarak ba aban-bainrua (Haree parágrafu 5, 6)

6 Jesus nia dixípulu tenke fó-hatene kona-ba buat foun, neʼebé kmanek liu fali buat neʼebé Maromak uluk halo hodi salva povu Izraél husi Ejitu ka Babilónia. Neʼe katak, tanba Jesus Kristu mate no moris hiʼas fali, agora Jeová uza nia atu salva ema husi sala no mate. Iha loron Pentekostes tinan 33 bainhira Jesus nia dixípulu sira hetan kose-mina ho espíritu santu, sira hahú fó sasin kona-ba “buat furak oioin neʼebé Maromak halo”, no ema barak neʼebé rona buat sira-neʼe komesa tau fiar ba Jesus nia sakrifísiu, no hetan batizmu. Sin, hodi tuur iha Jeová nia liman-loos, Jesus simu kbiit atu salva ema rihun ba rihun iha mundu.—Apóstolu 2:5, 11, 37-41.

SAKRIFÍSIU NEʼEBÉ “SOSA FALI EMA BARAK”

7. Buat neʼebé akontese iha loron Pentekostes 33 hatudu saida?

7 Buat neʼebé akontese iha loron Pentekostes 33 hatudu ho momoos katak Jeová simu ona Jesus nia sakrifísiu neʼebé sala-laek nuʼudar folin neʼebé kasu ema nia sala. (Ebreu 9:11, 12, 24) Jesus esplika ona katak nia mai “atu fó nia moris hodi sosa fali ema barak”. (Mateus 20:28) Entaun, ida-neʼe lori diʼak ba ema judeu deʼit ka lae? Lae, Jesus nia sakrifísiu sei ‘hasai mundu nia sala’ tanba Maromak nia hakarak mak atu “ema hotu hetan salvasaun”.—João 1:29; 1 Timóteo 2:4-6.

8. Oinsá mak dixípulu sira bele fó sasin nafatin kona-ba Jesus? Sira haklaken toʼo neʼebé?

8 Iha apóstolu sira-nia tempu, Jesus nia dixípulu sira fó sasin nafatin kona-ba nia ho aten-brani. Oinsá mak sira bele halo ida-neʼe? Neʼe laʼós ho sira-nia kbiit rasik. Sira husu Jeová nia espíritu santu hodi bele kontinua haklaken ho aten-brani. (Lee Apóstolu 5:30-32.) Ikusmai, maizumenus iha tinan 60, sira bele hatete katak sira haklaken ona “mensajen lia-loos nian husi liafuan diʼak” ba ema judeu no ema husi rai seluk hotu “iha lalehan nia okos”.—Koloso 1:5, 23.

9. Hanesan Jesus fó-hatene nanis ona, saida mak akontese iha kongregasaun kristaun?

9 Maibé, buat neʼebé triste mak mestre bosok sira mak komesa habelar hanorin falsu oioin iha kongregasaun kristaun nia leet. (Apóstolu 20:29, 30; 2 Pedro 2:2, 3; Judas 3, 4) Jesus fó-hatene nanis katak hanorin falsu sira sei habelar toʼo tempu neʼebé “mundu nia loron ikus sira” komesa. (Mateus 13:37-43) Iha fulan-Outubru iha tinan 1914, Jeová foti Jesus nuʼudar Liurai neʼebé atu ukun mundu tomak. Husi tempu neʼebá mak Satanás nia mundu nia “loron ikus sira” foin hahú.—2 Timóteo 3:1.

10. (a) Ema kristaun kose-mina sira haklaken kona-ba saida? (b) Iha fulan-Outubru 1914, saida mak akontese? Oinsá mak ita bele hatene ida-neʼe?

10 Iha tinan 30 liu antes fulan-Outubru 1914, ema kristaun kose-mina sira hahú haklaken kona-ba tinan 1914 nuʼudar tempu neʼebé importante. Sira hatene ida-neʼe hodi estuda Daniel nia profesia kona-ba ai-hun boot ida neʼebé tesi tiha no taka metin ba “tempu hitu”. (Daniel 4:16) Jesus mós fó-hatene nanis kona-ba sinál sira neʼebé ajuda dixípulu sira atu hatene katak nia sai Liurai no “mundu neʼe atu hotu”. Buat neʼebé akontese iha mundu husi tinan 1914 hatudu ho klaru katak Jesus mak ukun daudauk nuʼudar Liurai. (Mateus 24:3, 7, 14; Lucas 21:24) Ohin loron, “buat furak oioin neʼebé Maromak halo” inklui mós kona-ba mensajen katak iha tinan 1914 Jeová foti Jesus nuʼudar Liurai ba ninia Ukun.

11, 12. (a) Saida mak akontese iha tinan 1919? (b) Iha tinan 1935, ema kristaun sira komprende saida? (Haree foto iha pájina 28.)

11 Bainhira Jesus Kristu sai ona Liurai, nia komesa salva ninia dixípulu sira hodi sai livre husi “Babilónia Boot”, ka relijiaun falsu sira. (Apokalipse 18:2, 4) No bainhira Funu Mundiál Primeiru ramata iha tinan 1919, ema kristaun kose-mina sira hetan oportunidade liután atu fó sasin kona-ba Jesus nia sakrifísiu no habelar liafuan diʼak kona-ba Maromak nia Ukun. Rezultadu mak ema barak simu lia-loos no hetan kose-mina hodi ukun hamutuk ho Kristu iha lalehan.

12 Iha tinan 1935, sira komprende ho klaru katak Kristu komesa ona atu halibur ninia “bibi seluk” rihun ba rihun husi mundu tomak neʼebé sai parte husi “ema-lubun boot”. Hamutuk ho ema kristaun kose-mina, bibi seluk mós halo tuir Kristu nia ezemplu kona-ba haklaken ho aten-brani. Sira mós fiar metin katak liuhusi Jesus nia sakrifísiu deʼit mak sira bele hetan salvasaun. Sira hatene katak se sira kontinua haklaken no tau fiar ba Jesus nia sakrifísiu, sira sei hetan salvasaun hodi liu “terus boot” no tama ba mundu foun.—João 10:16; Apokalipse 7:9, 10, 14.

ATEN-BRANI ATU HAKLAKEN LIAFUAN DIʼAK

13. Nuʼudar Testemuña ba Jeová, ita hakarak atu halo saida? Oinsá mak ita bele banati-tuir ema kristaun iha apóstolu nia tempu?

13 Ita iha knaar espesiál atu haklaken kona-ba “buat furak oioin” neʼebé Jeová halo ona no mós buat neʼebé nia promete atu halo iha aban-bainrua. Klaru katak ida-neʼe laʼós serbisu neʼebé fasil. Ema barak la gosta ita-nia mensajen no balu fó-terus mai ita. Maibé ita bele banati-tuir ezemplu husi apóstolu Paulo ho ninia maluk sira. Paulo hatete: “Ami sai aten-brani liuhusi ami-nia Maromak hodi fó-hatene ba imi liafuan diʼak husi Maromak maski hasoru terus barak.” (1 Tesalónika 2:2) Ita tenke kumpre buat neʼebé ita promete ona bainhira ita dedika an ba Jeová. Ita hakarak laran-metin nafatin ba Jeová durante tempu neʼebé Satanás nia mundu lakon mohu. (Isaías [Yesaya] 6:11) Ita la bele halo ida-neʼe ho ita-nia kbiit rasik. Hanesan ho ema kristaun sira iha apóstolu nia tempu, ita tenke husu Jeová nia espíritu santu atubele hetan “kbiit neʼebé la hanesan baibain”.—Lee 2 Korinto 4:1, 7; Lucas 11:13.

14, 15. (a) Iha tempu uluk, ema haree oinsá ba ema kristaun? Pedro hatete saida? (b) Se ema fó-susar ba ita, ita presiza hanoin fali saida?

14 Ohin loron, maski ema rihun ba rihun temi sira-nia an nuʼudar ema kristaun, maibé sira-nia hahalok la halo Maromak kontente. (Tito 1:16) Iha apóstolu sira-nia tempu mós ema barak odi ema kristaun neʼebé loos. Tan neʼe, apóstolu Pedro fó aten-brani ba ninia maluk kristaun sira, hodi dehan: “Se ema koʼalia aat imi tanba Kristu nia naran, imi haksolok bá, basá . . . Maromak nia espíritu . . . hela iha imi.”—1 Pedro 4:14.

15 Entaun ohin loron, ema koʼalia aat ba ita Testemuña ba Jeová “tanba Kristu nia naran” ka lae? Sin, tanba ita fó sasin kona-ba Jesus nuʼudar Liurai ba Maromak nia Ukun. Jesus mós hetan susar husi ema tanba nia fó sasin kona-ba Jeová. Ba sira neʼebé fó-terus, Jesus hatete: “Haʼu mai hodi haʼu-nia Aman nia naran, maibé imi la simu haʼu.” (João 5:43) Nuneʼe mós ho ita. Se loron ida ema fó-susar ba Ita kuandu Ita haklaken, hanoin fali katak Ita-nia hahalok neʼe monu loos ba Maromak nia laran no Ninia espíritu santu hamutuk ho Ita.

16, 17. (a) Jeová nia povu iha mundu tomak sente oinsá kona-ba serbisu haklaken? (b) Ita hakarak duni atu halo saida?

16 Ita mós la haluha katak iha mundu tomak sei iha ema barak neʼebé simu lia-loos. Maski ita haklaken beibeik iha ita-nia área, ita sei hetan ema neʼebé gosta atu rona ba liafuan diʼak. Tan neʼe, kuandu ita hasoru ema neʼebé hatudu interese ba lia-loos, mai ita hakaʼas an atu vizita fali sira no komesa estuda Bíblia. Hodi halo nuneʼe, ita bele ajuda sira atu koñese Jeová no ikusmai dedika an ba nia no hetan batizmu. Ita sente oinsá kona-ba serbisu neʼe? Irmán ida naran Sari iha rai-Áfrika Súl, neʼebé haklaken ba tinan 60 liu ona, hatete: “Haʼu agradese tebes tanba liuhusi Jesus nia sakrifísiu, haʼu bele hakbesik ba Maromak Jeová neʼebé Aas Liu Hotu iha lalehan no rai. Haʼu kontente tanba haʼu bele fó-hatene ema kona-ba ninia naran furak neʼe.” Nia no ninia laʼen naran Martinus ajuda sira-nia oan naʼin-tolu no ema seluk tan atu sai Jeová nia atan. Irmán Sari hatutan tan: “La iha serbisu seluk neʼebé lori haksolok boot liu duké serbisu haklaken, no Jeová fó kbiit mai ita liuhusi ninia espíritu santu atu kontinua serbisu neʼe, neʼebé salva ema nia moris.”

17 Maski ita hetan ona batizmu ka seidauk, ita hotu kontente hodi halibur hamutuk ho Testemuña ba Jeová. Mai ita kontinua haklaken hamutuk iha mundu tomak, no nafatin hatudu hahalok neʼebé moos hodi sees husi Satanás nia mundu aat neʼe. Sin, hodi halo nuneʼe, ita fó hahiʼi ba ita-nia Aman Jeová iha lalehan hodi moris tuir ninia naran.

    Livru sira iha lian Tetun Dili (1993-2025)
    Log Out
    Log In
    • Tetun Dili
    • Fahe
    • Organiza tuir Ita-nia hakarak
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Kondisaun atu Uza
    • Informasaun Privadu
    • Setting kona-ba privasidade
    • JW.ORG
    • Log In
    Fahe