Watchtower BIBLIOTEKA ONLINE
Watchtower
BIBLIOTEKA ONLINE
Tetun Dili
Á
  • Á
  • á
  • É
  • é
  • Í
  • í
  • Ó
  • ó
  • Ú
  • ú
  • Ã
  • ã
  • Ç
  • ç
  • Ñ
  • ñ
  • ʼ
  • BÍBLIA
  • LIVRU SIRA
  • REUNIAUN SIRA
  • Keta husik buat ida atu hadook ita husi Jeová
    Livru Haklaken—2013 | 15 Janeiru
    • Keta husik buat ida atu hadook ita husi Jeová

      “Agora hili ba imi-nia an rasik sé mak imi sei serbí.”—JOS 24:15.

      OINSÁ ITA HATÁN?

      • Saida deʼit mak ita bele halo hodi la husik ita-nia serbisu atu hadook ita husi Jeová?

      • Oinsá mak ita bele hili atividade halimar nian ho didiʼak?

      • Oinsá mak ita bele tahan ita-nia laran-triste kuandu família ida husik Jeová?

      1-3. (a) Tanbasá mak Josué nia ezemplu diʼak mai ita? (b) Kuandu ita atu halo desizaun ruma, ita presiza hanoin-hetan saida?

      KUANDU ema ida “hili” kona-ba buat ruma, neʼe katak ema neʼe halo desizaun rasik neʼebé kona ninia moris. Porezemplu, hanoin toʼok kona-ba ema ida neʼebé laʼo iha dalan, no nia toʼo iha fatin neʼebé iha dalan rua. Dalan ida-neʼebé mak nia hili? Se nia hanoin hela kona-ba fatin neʼebé nia hakarak bá, nia sei hili dalan ida neʼebé lori nia ba fatin neʼe, maibé se nia hili dalan sala, ida-neʼe sei hadook nia husi fatin neʼebé nia hakarak bá.

      2 Iha Bíblia, iha ezemplu barak kona-ba ema neʼebé hasoru situasaun hanesan neʼe iha sira-nia moris. Porezemplu, Caim tenke hili se nia kontrola ninia hirus ka husik ninia hirus toʼo halo violénsia. (Gên 4:6, 7) Josué presiza hili se nia serbí Maromak loos ka adora maromak falsu sira. (Jos 24:15) Josué nia hakarak mak atu hakbesik nafatin ba Jeová, tan neʼe nia hili dalan neʼebé ajuda nia atu kumpre ninia hakarak neʼe. Maibé Caim la iha hakarak hanesan neʼe, tan neʼe nia hili dalan neʼebé hadook nia husi Jeová.

      3 Dala ruma, ita mós hasoru situasaun neʼebé ita presiza halo desizaun hodi hili dalan neʼebé loos. Tan neʼe, ita presiza hanoin-hetan katak se ita hili dalan neʼebé loos, ida-neʼe sei fó glória ba Maromak Jeová no ajuda ita atu hakbesik liután ba nia, maibé se ita hili dalan sala, ida-neʼe bele hadook ita husi Jeová. (Lee Ebreu 3:12.) Iha lisaun ida-neʼe no lisaun tuirmai, ita sei koʼalia kona-ba buat hitu iha ita-nia moris neʼebé bele hadook ita husi Jeová.

      SERBISU

      4. Tanbasá mak importante ba ita atu serbisu manán osan?

      4 Ema kristaun iha responsabilidade atu tau matan ba sira-nia an no mós sira-nia família. Bíblia hatudu katak se ema ida lakohi tau matan ba ninia família nia presiza, ema neʼe aat liu fali ema neʼebé la iha fiar. (2 Tes 3:10; 1 Tim 5:8) Klaru katak importante ba ita atu serbisu manán osan, maibé se ita la kuidadu, serbisu neʼe bele hadook ita husi Jeová. Oinsá?

      5. Kuandu ita buka serbisu, ita presiza hanoin kona-ba saida deʼit?

      5 Hanoin toʼok katak ita buka hela serbisu. Se ita hela iha rai neʼebé la iha serbisu barak, karik ita hanoin atu halo serbisu naran deʼit neʼebé ita hetan. Maibé, oinsá se serbisu neʼebé ita hetan la tuir Bíblia nia matadalan? Oinsá se serbisu neʼe la fó tempu ba ita atu hamutuk ho ita-nia família ka halaʼo ita-nia atividade kristaun? Ita sei simu serbisu neʼe ka lae, hodi hanoin katak maski serbisu neʼe ladún diʼak maibé diʼak liu simu deʼit duké la iha serbisu? Ita presiza hanoin-hetan katak hili serbisu neʼebé laloos bele hadook ita husi Jeová. (Ebr 2:1) Maski ita buka hela serbisu ka hanoin atu buka serbisu seluk, saida deʼit mak bele ajuda ita atu halo desizaun neʼebé diʼak?

      6, 7. (a) Ho razaun saida deʼit mak ema halo serbisu manán osan? (b) Atu bele hakbesik liután ba Jeová, ita presiza halo serbisu ho razaun ida-neʼebé? Tanbasá?

      6 Ita-nia desizaun depende ba buat neʼebé ita hakarak iha ita-nia moris. Tan neʼe, husu ba ita-nia an: ‘Hodi serbisu, saida mak haʼu hakarak?’ Se ita hakarak atu tau matan ba ita-nia an rasik no ita-nia família hodi bele kontinua serbí Jeová, Nia sei haraik bensaun ba ita-nia hakaʼas-an. (Mt 6:33) No mós, maski ita lakon serbisu ka hetan susar kona-ba osan, Jeová sei la husik ita. (Isa 59:1) Nia “hatene soi ema sira neʼebé hamtaʼuk Maromak husi babeur”.—2 Ped 2:9.

      7 Maibé, oinsá se ita-nia hakarak mak atu hetan osan barak deʼit? Karik ita sei hetan susesu hodi sai riku. Maibé, “susesu” hanesan neʼe bele lori perigu ba ita. (Lee 1 Timoteo 6:9, 10.) Se serbisu no rikusoin mak buat neʼebé importante liu iha ita-nia moris, ida-neʼe sei hadook ita husi Jeová.

      8, 9. Inan-aman presiza hanoin saida deʼit kona-ba serbisu? Esplika toʼok.

      8 Se Ita mak inan-aman, hanoin toʼok oinsá Ita-nia ezemplu kona Ita-nia oan sira. Tuir Ita-nia oan sira-nia haree, saida mak Ita tau uluk iha Ita-nia moris, serbisu ka relasaun diʼak ho Jeová? Se ita-nia oan haree katak ita buka uluk naran-boot no rikusoin, karik sira mós sei halo hanesan kuandu sira sai boot. Ita-nia ezemplu mós karik bele halo susar ba oan sira atu respeitu ita nuʼudar inan-aman. Joven feto kristaun ida hatete: “Husi kiʼik kedas, haʼu sempre haree haʼu-nia aman okupadu ho ninia serbisu. Foufoun, haʼu hanoin katak haʼu-nia aman serbisu makaʼas tanba nia hakarak tau matan ba ami-nia família. Maibé, husi tinan balu liubá, ninia hahalok troka. Nia serbisu hela deʼit no hola sasán karun oioin neʼebé tuir loloos ami la presiza. Rezultadu mak ema seluk haree ami nuʼudar família neʼebé iha osan barak, laʼós nuʼudar família neʼebé fó laran-manas ba ema seluk atu serbí Jeová.” Joven neʼe mós hatete katak nia sei kontente liu se ninia aman serbisu makaʼas hodi ajuda família hakbesik nafatin ba Jeová duké serbisu makaʼas atu manán osan barak.

      9 Inan-aman sira, keta husik imi-nia serbisu hadook imi husi Jeová. Liuhusi imi-nia ezemplu, imi presiza hatudu ba imi-nia oan sira katak imi fiar duni katak relasaun diʼak ho Jeová mak importante liu duké osan ka rikusoin.—Mt 5:3.

      10. Antes joven sira halo desizaun kona-ba serbisu, saida deʼit mak sira presiza hanoin uluk?

      10 Se Ita mak joven ida, karik Ita hanoin kona-ba serbisu saida mak Ita sei halo iha futuru. Se nuneʼe, oinsá mak Ita bele halo desizaun neʼebé diʼak kona-ba serbisu? Hanesan ita koʼalia ona, ita-nia desizaun depende ba buat neʼebé ita hakarak iha ita-nia moris. Se Ita hanoin atu foti treinu ruma hodi hetan serbisu neʼebé Ita hakarak, ida-neʼe sei ajuda Ita atu tau uluk Jeová nia serbisu iha Ita-nia moris, ka sei hadook Ita husi Jeová? (2 Tim 4:10) Ita hakarak sai hanesan ema iha mundu neʼebé kontente deʼit bainhira sira iha osan barak ka lae? Ka Ita sei tau fiar ba Jeová hanesan David? Nia dehan: “Uluk haʼu mane joven, agora haʼu sai idade ona, maski nuneʼe haʼu seidauk haree ema ida neʼebé loos la hetan ajuda, ka ninia oan sira buka paun.” (Sal 37:25) Desizaun neʼebé ita halo kona-ba serbisu hanesan ho hili dalan neʼebé ita sei laʼo. Hanoin-hetan katak dalan ida bele hadook Ita husi Jeová, no dalan ida seluk lori ita ba moris neʼebé diʼak liu. (Lee Provérbios 10:22a; Malaquias 3:10.b) Entaun, dalan ida-neʼebé mak Ita sei hili?c

      ATIVIDADE HALIMAR NIAN

      11. Bíblia hatete saida kona-ba atividade halimar nian? Maibé ita presiza hanoin-hetan saida?

      11 Bíblia la hatete katak sala atu halimar, no la hatete mós katak atividade halimar nian halo ita soe tempu deʼit. Porezemplu, Paulo hatete ba Timóteo: “Hahalok atu halo ó-nia isin makaʼas diʼak.” (1 Tim 4:8) Bíblia mós hatete katak iha “tempu atu hamnasa” no “tempu atu haksoit bá haksoit mai”, no mós hatudu katak ita presiza tempu atu deskansa. (Ecle 3:4; 4:6) Maibé, se ita la kuidadu, atividade halimar nian bele hadook ita husi Jeová. Oinsá? Ida-neʼe bele akontese kuandu ita hili atividade halimar nian neʼebé ladiʼak, ka uza tempu barak demais.

      [Dezeñu iha pájina 14]

      Atividade halimar nian neʼebé diʼak no la uza tempu barak bele halo ita kontente

      12. Kuandu hili atividade halimar nian, ita presiza hanoin kona-ba saida deʼit?

      12 Ulukliu, mai ita hanoin kona-ba atividade halimar nian neʼebé ita hili. Maski iha atividade halimar nian oioin neʼebé diʼak, maibé atividade barak iha mundu neʼe envolve hahalok sira neʼebé Maromak odi, hanesan violénsia, matan-dook nia atividade, no hahalok sala-foʼer. Tan neʼe, ita presiza hili atividade halimar nian ho kuidadu. Husu ba ita-nia an: ‘Atividade neʼebé haʼu hili sei kona haʼu oinsá? Ida-neʼe bele book haʼu atu halo violénsia, ka hakarak manán deʼit, ka hadomi liu haʼu-nia nasaun? (Prov 3:31) Ida-neʼe halo haʼu gasta osan barak liu ka lae? Se ema seluk haree haʼu halo atividade hanesan neʼe, ida-neʼe sei halo sira sidi ka lae? (Rom 14:21) Atividade hanesan neʼe sei halo haʼu hamutuk ho sé deʼit? (Prov 13:20) Ida-neʼe bele book haʼu atu halo hahalok sala ruma ka lae?’—Tgo 1:14, 15.

      13, 14. Kona-ba tempu neʼebé ita uza atu halimar, ita presiza hanoin kona-ba saida deʼit?

      13 Ita mós presiza hanoin kona-ba tempu neʼebé ita uza atu halimar. Husu ba ita-nia an: ‘Haʼu gasta tempu barak liu ho atividade halimar nian toʼo haʼu uza tempu uitoan deʼit atu bá haklaken no reuniaun ka lae?’ Se ita gasta tempu barak demais atu halimar, ida-neʼe halo ita kole duké halo ita kontente. Tuir loloos, ema neʼebé kuidadu atu la gasta tempu barak ba atividade halimar nian, sira sei kontente liután kuandu sira halimar. Tanbasá? Tanba ema hanesan neʼe halo uluk buat neʼebé importante liu, no kuandu sira halimar, sira la presiza fó sala ba sira-nia an.—Lee Filipe 1:10, 11.

      14 Maski ita sente katak uza tempu barak atu halimar sei halo ita kontente, maibé ida-neʼe bele hadook ita husi Jeová. Irmán ida naran Kim ho tinan 20 mós uluk sente hanesan neʼe no aprende husi ninia esperiénsia rasik. Nia hatete: “Uluk, haʼu tuir beibeik festa iha loron-sesta, sábadu, no domingu. Maibé, agora haʼu hatene katak sei iha buat barak neʼebé importante liu atu halo. Porezemplu, nuʼudar pioneiru, haʼu hadeer tuku neen dadeer atu bá haklaken. Tan neʼe, haʼu labele ransu ho ema toʼo tuku ida ka rua iha kalan-boot. Haʼu hatene katak la sala atu ransu ho ema, maibé ida-neʼe bele dada ita-nia atensaun.” Nia aprende katak nia presiza kuidadu atu labele gasta tempu barak liu atu ransu malu ho ema.

      15. Oinsá mak inan-aman bele ajuda oan atu halo atividade halimar nian neʼebé diʼak?

      15 Nuʼudar inan-aman, ita iha responsabilidade atu tau matan ba família nia presiza, inklui mós ajuda oan sira atu hametin sira-nia relasaun ho Jeová, halo sira kontente, no sente ita-nia domin. Tan neʼe, maski ita presiza proteje oan sira husi atividade halimar nian neʼebé ladiʼak, maibé ita labele hanoin katak atividade halimar nian hotu mak aat. (1 Kor 5:6) Hodi hili atividade halimar nian ho didiʼak, ita-nia família bele haksolok hodi halimar hamutuk.d Kuandu halo nuneʼe, atividade halimar nian neʼebé ita hili sei la hadook ita husi Jeová.

      RELASAUN FAMÍLIA NIAN

      16, 17. Dala ruma inan-aman hasoru situasaun susar saida? Saida deʼit mak hatudu katak Jeová komprende sira-nia susar?

      16 Inan-aman no oan baibain hadomi malu tebes, tan neʼe Jeová kompara nia rasik nia domin ba ninia povu ho domin neʼebé inan ida hatudu ba ninia oan. (Isa 49:15) Nuneʼe, se ita-nia família ida husik Jeová, ida-neʼe bele halo ita sente triste tebes. Irmán ida neʼebé ninia oan-feto husik lia-loos no kongregasaun hasai, nia hatete: “Haʼu sente triste tebes. Haʼu hanoin: ‘Tanbasá mak nia husik Jeová?’ Haʼu sente sala, no haʼu fó-sala ba haʼu-nia an.”

      17 Se ita mak hasoru situasaun hanesan neʼe, Jeová komprende oinsá ita sente. Nia rasik sente triste kuandu ninia oan Adão kontra hasoru nia. No nia mós “sente laran-kanek” kuandu nia haree ema barak la rona ba Noé iha tempu antes Rai-Nabeen. (Gên 6:5, 6) Karik irmaun-irmán sira neʼebé seidauk hasoru situasaun hanesan neʼe la bele komprende oinsá ida-neʼe halo ita triste. Maski nuneʼe, se kongregasaun hasai ona ita-nia família ida, ita labele husik ninia hahalok sala atu hadook ita husi Jeová. Entaun, oinsá mak ita bele tahan ita-nia laran-triste kuandu família ida husik Jeová?

      18. Tanbasá mak inan-aman labele fó-sala ba sira-nia an kuandu sira-nia oan husik Jeová?

      18 Ita labele fó-sala ba ita-nia an kona-ba buat neʼebé akontese. Jeová husik ema atu hili rasik se nia sei serbí ka la serbí Jeová, no ema ida-idak iha família laran neʼebé dedika an ona ba Jeová no hetan batizmu tenke “lori nia todan rasik”. (Gal 6:5) Tan neʼe, ema neʼebé halo sala mak tenke hatán ba Jeová kona-ba desizaun neʼebé nia halo, laʼós ita. (Eze 18:20) No mós, ita labele fó-sala ba ema seluk. Ita presiza hatudu respeitu ba Jeová nia arranju atu fó dixiplina ba ninia povu. Nuneʼe, keta fó-sala ba katuas sira neʼebé iha knaar atu proteje kongregasaun, maibé hamriik metin hasoru Diabu hodi la husik situasaun neʼe atu hadook ita husi Jeová.—1 Ped 5:8, 9.

      [Dezeñu iha pájina 16]

      La sala atu hein katak ita-nia família ida neʼebé ita hadomi sei fila fali ba Jeová

      19, 20. (a) Se kongregasaun hasai ita-nia oan, saida deʼit mak ita presiza halo atu tahan laran-triste? (b) Inan-aman bele hein saida?

      19 Maibé se ita hili atu sai hirus ba Jeová kona-ba buat neʼebé akontese ba ita-nia oan, ida-neʼe bele hadook ita husi Jeová. Tuir loloos, ita-nia família neʼebé halo sala presiza haree katak ita hadomi Jeová liu fali ita-nia família. Tan neʼe, atu tahan hasoru laran-triste hanesan neʼe, ita presiza hametin liután ita-nia relasaun ho Jeová no ransu malu beibeik ho ita-nia maluk kristaun sira neʼebé laran-metin ba Jeová. (Prov 18:1) Ita mós presiza fó sai ita-nia sentimentu ba Jeová liuhusi orasaun. (Sal 62:7, 8) Keta buka razaun oioin atu ransu ho família neʼebé kongregasaun hasai ona, hanesan hodi haruka mensajen liuhusi telefone ka internét. (1 Kor 5:11) Halo ita-nia an okupadu nafatin ho ita-nia serbisu ba Jeová. (1 Kor 15:58) Irmán ida neʼebé temi uluk hatete: “Haʼu hatene katak haʼu presiza halo haʼu-nia an sai okupadu ho serbisu ba Jeová no hametin liután haʼu-nia relasaun ho nia, atu nuneʼe, bainhira haʼu-nia oan-feto fila fali ba Jeová, haʼu sei bele ajuda nia.”

      20 Bíblia hatete katak domin “iha esperansa iha buat hotu”. (1 Kor 13:4, 7) Tan neʼe, la sala atu Ita hein katak Ita-nia família neʼebé Ita hadomi sei fila fali ba Jeová. Tinan-tinan, ema barak neʼebé uluk kongregasaun hasai, sira arrepende an no fila fali ba Jeová nia organizasaun. Jeová la rai hirus ba sira kuandu sira arrepende an, maibé nia “prontu atu fó perdua” ba sira.—Sal 86:5.

      HILI DALAN NEʼEBÉ DIʼAK

      21, 22. Saida mak ita-nia hakarak kona-ba desizaun neʼebé ita halo iha ita-nia moris?

      21 Kuandu Jeová kria ema, nia fó liberdade atu halo desizaun rasik iha ita-nia moris. (Lee Deuteronômio 30:19, 20.e) Maibé, ita mós iha responsabilidade atu halo desizaun diʼak. Tan neʼe, ema kristaun ida-idak presiza husu ba ninia an: ‘Haʼu laʼo daudauk iha dalan ida-neʼebé? Haʼu husik haʼu-nia serbisu, atividade halimar nian, ka relasaun família nian atu hadook haʼu husi Jeová ka lae?’

      22 Jeová sempre hadomi ninia povu. Tan neʼe, Jeová la husik buat ida atu haketak ita husi nia, maibé se ita halo desizaun sala, ida-neʼe bele hadook ita husi Jeová. (Rom 8:38, 39) Maibé ita lalika husik ida-neʼe atu akontese! Tan neʼe, mai ita la husik buat ida atu hadook ita husi Jeová. Iha lisaun tuirmai, ita sei koʼalia kona-ba buat haat tan neʼebé ita presiza kuidadu kuandu halo desizaun.

      a Provérbios 10:22: “Bensaun husi Jeová, neʼe mak halo ema riku, no nia la aumenta buat neʼebé halo laran-susar.”

      b Malaquias 3:10: “‘Lori porsentu sanulu hotu ba iha fatin atu rai sasán, atu iha ai-han iha haʼu-nia uma, no favór ida, koko haʼu bá kona-ba neʼe’, Jeová, Naʼi funu-naʼin hatete, ‘se haʼu sei la loke ba imi odamatan bee nian iha lalehan no haʼu loloos sei fakar bensaun ba imi toʼo imi la kuran tan buat ida.’”

      c Atu hetan informasaun liután kona-ba hili serbisu, haree livru Pertanyaan Kaum Muda—Jawaban yang Praktis, Jilid 2, iha kapítulu 38.

      d Atu hetan informasaun liután kona-ba hili atividade halimar nian neʼebé diʼak, haree Sedarlah!, Novembru 2011, pájina 17-19.

      e Deuteronômio 30:19, 20: “19 Ohin lalehan no rai sai nuʼudar sasin ba imi, katak haʼu tau moris no mate iha ó-nia oin, bensaun no malisan; no ó tenke hili moris atu ó bele moris nafatin, ó no ó-nia oan sira, 20 hodi hadomi Jeová ó-nia Maromak, hodi rona ba ninia liafuan no hodi laran-metin ba nia; tanba nia mak fó moris ba ó no halo ó moris naruk, atu ó bele hela iha rai neʼebé Jeová jura atu fó ba ó-nia beiʼala sira Abraão, Isaac no Jacob.”

  • Hakbesik nafatin ba Jeová
    Livru Haklaken—2013 | 15 Janeiru
    • Hakbesik nafatin ba Jeová

      “Hakbesik ba Maromak, no nia sei hakbesik imi.”—TGO 4:8.

      ITA BELE HATÁN?

      • Atu labele husik teknolojia no saúde atu hadook ita husi Jeová, ita presiza kuidadu kona-ba saida deʼit?

      • Atu labele haburas domin ba osan no hahalok foti-an, ita presiza kuidadu kona-ba saida deʼit?

      • Saida deʼit mak ita presiza halo atu hakbesik nafatin ba Jeová?

      1, 2. (a) Saida mak Satanás nia hakarak? (b) Atu hakbesik ba Maromak, saida mak ita presiza halo?

      MAROMAK JEOVÁ kria ema ho presiza atu iha relasaun besik ho nia. Maibé, Satanás hakarak ita atu hanoin katak ita la presiza Jeová. Satanás koko atu halo ema fiar hanesan neʼe husi tempu neʼebé nia lohi Eva iha jardín Eden. (Gên 3:4-6) Tan neʼe, husi tempu neʼebá toʼo ohin loron, ema barak hanoin katak sira la presiza Maromak.

      2 Maibé, ita la hanoin sala hanesan neʼe tanba ‘ita hatene loloos buat neʼebé Satanás hakarak’. (2 Kor 2:11) Satanás koko atu hadook ita husi Jeová hodi book ita atu halo desizaun neʼebé laloos. Maibé hanesan ita aprende iha lisaun uluk, ita bele halo desizaun neʼebé diʼak kona-ba serbisu, atividade halimar nian, no relasaun família nian. Iha lisaun neʼe, ita sei koʼalia kona-ba buat haat tan neʼebé Satanás uza atu hadook ita husi Jeová, neʼe mak teknolojia, saúde, osan, no foti-an. Nuneʼe, hodi halo desizaun diʼak kona-ba buat sira-neʼe sei ajuda ita atu “hakbesik ba Maromak”.—Tgo 4:8.

      TEKNOLOJIA

      3. Iha dalan saida deʼit mak ita bele uza teknolojia?

      3 Ohin loron, ema barak uza sasán eletróniku oioin. Kuandu ita uza sasán sira-neʼe iha dalan neʼebé diʼak, ida-neʼe bele ajuda duni ita-nia moris. Maibé, se ita uza iha dalan neʼebé sala, ida-neʼe bele hadook ita husi Aman Jeová. Hanoin toʼok kona-ba komputadór. Ita-nia irmaun sira uza komputadór atu hakerek no halo Livru Haklaken. Ita mós bele uza komputadór atu buka informasaun, haruka mensajen ka koʼalia ba malu, no ita mós bele halimar ho komputadór. Maibé, se ita gosta tebes komputadór, karik ida-neʼe bele halo ita hanoin beibeik kona-ba komputadór no gasta tempu barak demais. Liután neʼe, ema neʼebé faʼan sasán eletróniku, sira uza dalan oioin atu halo ita fiar katak ita tenkesér iha modelu foun. Porezemplu, mane joven ida hakarak tebes komputadór ida toʼo nia faʼan ninia rins ida hodi bele hola komputadór neʼe. Mane neʼe halo desizaun neʼebé la matenek duni!

      4. Atu labele gasta tempu barak ho komputadór, saida mak irmaun ida halo?

      4 Maibé, buat neʼebé aat liu mak se ita husik sasán eletróniku atu estraga ita-nia relasaun ho Jeová. Ida-neʼe bele akontese se ita gasta tempu barak ho sasán sira-neʼe ka uza iha dalan neʼebé sala. Porezemplu, irmaun ida naran Jon,a ho tinan 28, hatete katak uluk nia uza tempu barak liu iha komputadór nia oin duké estuda Bíblia. Dala barak, nia uza internét toʼo kalan-boot. Nia hatete katak kuandu kole, ida-neʼe halo susar liután ba nia atu para chatting, ka koʼalia ho ema seluk liuhusi komputadór, ka haree vídeo neʼebé badak, inklui balu neʼebé ladiʼak. Tanba nia hakarak duni atu troka ninia toman neʼe, nia halo komputadór atu taka mesak iha oras neʼebé nia tenke toba.—Lee Efeso 5:15, 16.

      Inan-aman, ajuda imi-nia oan uza didiʼak teknolojia

      5, 6. (a) Inan-aman presiza halo saida deʼit hodi tau matan ba oan sira? (b) Kona-ba ransu malu, saida deʼit mak inan-aman presiza halo?

      5 Se ita mak inan-aman, ita la presiza kontrola buat hotu neʼebé ita-nia oan halo, maibé ita presiza duni kontrola oinsá sira uza komputadór. Ita labele husik sira haree sítiu iha internét neʼebé hatudu hahalok foʼer ka matan-dook nia atividade, koʼalia ho ema neʼebé la koñese, ka halimar ho video game neʼebé iha violénsia. Se ita husik ita-nia oan halo buat naran deʼit neʼebé sira hakarak tanba ita lakohi sira atu atrapalla ita, karik sira hanoin katak la sala atu halo buat sira-neʼe. Nuʼudar inan-aman, ita iha responsabilidade atu tau matan ba ita-nia oan neʼebé idade kiʼik toʼo joven hodi la husik buat ida atu hadook sira husi Jeová. Animál deʼit mós proteje ninia oan sira kuandu sira hetan perigu. Sá tan ho ita, ita tenkesér proteje ita-nia oan husi perigu!—Kompara ho Oséias 13:8.

      6 Tan neʼe, inan-aman presiza ajuda sira-nia oan atu ransu malu ho maluk kristaun neʼebé hatudu ezemplu diʼak, inklui ema idade kiʼik toʼo idade boot. No hanoin-hetan katak ita-nia oan sira presiza ransu hamutuk ho ita! Tan neʼe, ita presiza fó ita-nia tempu ba ita-nia oan atu halimar, hamnasa no halo serbisu hamutuk ho sira. Ida-neʼe sei ajuda ita hotu atu “hakbesik ba Maromak”.b

      SAÚDE

      7. Tanbasá mak ita hotu hakarak iha saúde neʼebé diʼak?

      7 Kuandu ita hasoru ema, ita iha toman atu husu: “Ita diʼak ka lae?” Husi tempu neʼebé Adão ho Eva husik Satanás atu hadook sira husi Jeová, la iha ema ida neʼebé iha saúde perfeitu. Satanás kontente kuandu ita moras tanba ida-neʼe halo susar ba ita atu serbí Jeová. Liután neʼe, se ita mate, ita la bele serbí ona Jeová. (Sal 115:17) Tan neʼe, ita hotu hakarak halo buat neʼebé ajuda ita atu iha saúde diʼak.c No diʼak mós atu ita hanoin kona-ba ita-nia maluk kristaun nia saúde.

      8, 9. (a) Atu labele hanoin deʼit kona-ba saúde, ita presiza halo saida deʼit? (b) Tanbasá mak diʼak ba ita atu haksolok nafatin?

      8 Maibé, ita presiza kuidadu atu labele hanoin deʼit kona-ba saúde. Ema kristaun balu uza sira-nia tempu barak liu atu koʼalia kona-ba ai-han neʼebé diʼak ba saúde, ai-moruk, tratamentu, ka produtu oioin ba isin duké uza tempu atu haklaken kona-ba Maromak nia Ukun. Karik sira fiar katak hodi koʼalia kona-ba saúde, sira ajuda sira-nia maluk. Maibé, ita labele koʼalia kona-ba produtu no ai-moruk neʼebé ita faʼan, ka fó sai ita-nia ideia oioin kona-ba saúde iha Reuniaun-Fatin ka reuniaun boot sira. Tanbasá?

      9 Ita bá tuir reuniaun atu rona no koʼalia kona-ba Bíblia no hetan haksolok neʼebé mai husi Maromak nia espíritu santu. (Gal 5:22) Ita halibur hamutuk iha reuniaun laʼós atu koʼalia kona-ba tratamentu saúde no produtu oioin maski ema seluk hakarak koʼalia kona-ba neʼe ba ita, tanba halo ida-neʼe halakon sira-nia haksolok husi buat neʼebé sira hetan iha reuniaun. (Rom 14:17) Ita mós presiza hanoin-hetan katak ema ida-idak mak halo desizaun rasik kona-ba sira-nia saúde. Ema ida la bele kura moras hotu, inklui mós doutór. Ema hotu sai ferik-katuas no hetan moras, no ikusmai mate. No mós, hanoin barak kona-ba ita-nia saúde la ajuda ita atu iha isin-diʼak no moris naruk. (Lc 12:25) Bíblia hatete: “Laran neʼebé haksolok halo diʼak ba isin.”—Prov 17:22.

      10. (a) Tuir Jeová nia haree, buat neʼebé importante liu mak saida? (b) Bainhira mak ita sei iha saúde perfeitu?

      10 Nuneʼe mós kona-ba dalan neʼebé ita hadiʼa ita-nia an. Maski ita hakarak haree diʼak, maibé lalika hanoin demais atu halo ita-nia isin ka oin haree hanesan joven fali. Bíblia hatete: “Fuuk mutin mak hanesan koroa furak ba ema kuandu laʼo iha dalan neʼebé loos.” (Prov 16:31) Tuir Jeová nia haree, buat neʼebé importante liu mak ita ema oinsá loos iha ita-nia laran, laʼós oinsá ita haree iha liʼur, no ita mós presiza haree ita-nia an hanesan Jeová haree. (Lee 1 Pedro 3:3, 4.) Tan neʼe, ita la presiza tau ita-nia saúde iha perigu laran hodi buka tratamentu ka ai-moruk atu sai bonitu ka bonita liu. Maski ita sai idade ka ita-nia isin ladún diʼak, maibé “Jeová nia haksolok” mak halo ita haree diʼak. (Neem 8:10) Iha mundu foun, ita sei hetan saúde perfeitu no sai joven fali. (Jó 33:25; Isa 33:24) Toʼo tempu neʼebá, ita presiza halo desizaun diʼak kona-ba saúde no tau fiar ba Jeová hodi hakbesik nafatin ba nia.—1 Tim 4:8.

      OSAN

      11. Oinsá mak osan bele hadook ita husi Jeová?

      11 Osan laʼós buat neʼebé aat, no la sala atu ita halo negósiu ruma hodi hetan osan. (Ecle 7:12; Lc 19:12, 13) Maibé, “domin ba osan” sei hadook ita husi Jeová. (1 Tim 6:9, 10) Se ita hanoin demais kona-ba buka buat neʼebé ita presiza iha ita-nia moris, ka monu ba “babeur husi rikusoi” hodi hanoin sala katak osan mak halo ita moris diʼak no seguru, ida-neʼe bele hanetik ita atu hakbesik ba Jeová. (Mc 4:19) Jesus hatete katak “ema ida” la bele serbí Maromak no osan iha tempu hanesan.—Mt 6:24.

      12. Iha dalan saida deʼit mak ema koko atu manán osan barak? Kona-ba osan, ita presiza kuidadu saida?

      12 Se ita hanoin katak osan mak buat neʼebé importante liu, ida-neʼe bele book ita atu halo buat neʼebé laloos. (Prov 28:20) Ema balu joga osan iha dalan oioin atu manán lalais osan barak. Irmaun balu mós envolve an ho negósiu neʼebé perigu hodi hakarak manán osan boot, no dala ruma fó laran-manas ba maluk iha kongregasaun atu halo hanesan. Iha mós irmaun balu neʼebé empresta osan husi maluk kristaun hodi promete atu fó fali osan boot. Se ita kaan osan, ida-neʼe bele book ita atu envolve iha negósiu ruma neʼebé ikusmai halo ita lakon osan barak. Tan neʼe, ita presiza kuidadu atu labele kaan osan. Baibain, la iha dalan neʼebé fasil atu manán osan lalais.

      13. Jeová hakarak ita atu hanoin oinsá kona-ba osan?

      13 Se ita buka uluk “Maromak nia reinu no nia justisa”, Jeová sei haraik bensaun ba ita-nia hakaʼas-an atu buka buat neʼebé ita presiza atu moris. (Mt 6:33; Ef 4:28) Jeová lakohi ita atu sai matan-dukur durante reuniaun tanba ita serbisu makaʼas demais. Nia mós lakohi ita atu hanoin demais kona-ba osan iha tempu neʼebé ita tuur iha Reuniaun-Fatin. Ema barak iha mundu hanoin katak sira tenke hakaʼas an hodi manán osan barak atu nuneʼe bainhira sira sai ferik-katuas ona sira bele moris diʼak. Sira mós dala ruma fó laran-manas ba sira-nia oan atu hanoin hanesan ho sira-nia hanoin. Maibé, Jesus hatete katak hanoin hanesan neʼe la loos. (Lee Lucas 12:15-21.) Diʼak atu hanoin-hetan kona-ba Geazi neʼebé hanoin sala katak nia bele iha relasaun diʼak ho Jeová no kaan rikusoin iha tempu hanesan.—2 Reis 5:20-27.

      14, 15. Tanbasá mak ita labele tau fiar ba osan? Fó toʼok ezemplu.

      14 Iha manu-makikit balu neʼebé mout iha tasi tanba deʼit sira lakohi husik ikan neʼebé sira kaer maski ikan neʼe todan demais ba sira atu semo. Buat hanesan neʼe mós bele akontese ba ita se ita hakaʼas an atu buka rikusoin. Porezemplu, katuas kristaun ida naran Alex hatete katak nia mak ema neʼebé kuidadu ho ninia osan toʼo lakohi uza xampó barak. Maibé nia hanoin katak se nia iha osan uitoan tan, nia bele husik ninia serbisu no serbí nuʼudar pioneiru. Tan neʼe, nia komesa estuda kona-ba rai osan ba negósiu oioin atu hetan fali osan boot, no ikusmai nia uza ninia osan hotu no mós empresta osan atu rai osan ba negósiu neʼebé ema hatete katak nia sei hetan fali osan barak. Maski nuneʼe, negósiu neʼe la hetan susesu. Irmaun Alex hatete: “Haʼu hakarak duni atu hetan fali haʼu-nia osan tomak.” Nia hanoin katak se nia hein ba tempu uitoan tan, negósiu neʼebé nia apoia sei hetan susesu.

      15 Durante fulan balu, irmaun Alex hanoin nafatin deʼit kona-ba ninia osan. Ida-neʼe halo nia susar atu tau uluk ninia serbisu ba Jeová no mós halo nia susar atu toba-dukur. Maibé, negósiu neʼebé nia apoia la hetan susesu ida. Ikusmai, nia lakon hotu ninia osan no tenke faʼan ninia uma. Nia hatete katak nia lori susar boot ba ninia família. Maibé, liuhusi esperiénsia neʼe, nia aprende lisaun importante ida, katak tau fiar ba Satanás nia mundu lori susar deʼit. (Prov 11:28) Tuir loloos, se ita tau fiar ba ita-nia osan ka matenek atu manán osan, neʼe hanesan ita tau fiar ba Satanás tanba nia mak “maromak mundu neʼe nian”. (2 Kor 4:4; 1 Tim 6:17) Ikusmai, irmaun Alex halo ninia moris sai simples hodi uza tempu barak liu atu haklaken. Ida-neʼe halo nia ho ninia família sai kontente liu no hakbesik liután ba Jeová.—Lee Marcos 10:29, 30.

      FOTI-AN

      16. Ita bele sente kontente kona-ba saida? Maibé ita presiza kuidadu kona-ba saida?

      16 Ita sente kontente no gaba an tanba ita mak nuʼudar Testemuña ba Jeová. (Jer 9:24) Se ita gaba an iha dalan neʼebé loos, ida-neʼe ajuda ita hakaʼas an atu halo desizaun diʼak no halo tuir nafatin Maromak nia matadalan. Maibé, ita mós presiza kuidadu atu la sai foti-an hodi hanoin katak ita mak sempre loos tanba ida-neʼe bele hadook ita husi Jeová.—Sal 138:6; Rom 12:3.

      [Dezeñu iha pájina 21]

      Duké hanoin demais kona-ba knaar ruma iha kongregasaun, haksolok ho ita-nia serbisu haklaken!

      17, 18. (a) Fó toʼok ezemplu balu husi Bíblia kona-ba ema neʼebé haraik-an no foti-an. (b) Saida deʼit mak irmaun ida halo atu la husik hahalok foti-an halo nia hadook an husi Jeová?

      17 Bíblia konta istória kona-ba ema neʼebé foti-an no ema neʼebé haraik-an. Porezemplu, Liurai David ho haraik-an husu Jeová nia matadalan, no Jeová haraik bensaun ba nia. (Sal 131:1-3) Maibé kona-ba Liurai Nabucodonosor no Belsazar, Jeová fó kastigu ba sira tanba sira foti-an. (Dan 4:30-37; 5:22-30) Dala ruma, ita mós hasoru situasaun neʼebé halo susar ba ita atu hatudu haraik-an. Porezemplu, irmaun ida neʼebé serbí nuʼudar atan ba kongregasaun, naran Ryan, ho tinan 32, nia muda ba kongregasaun seluk. Foufoun, nia hanoin katak lakleur nia sei hetan knaar atu serbí nuʼudar katuas iha kongregasaun. Maibé liutiha tinan ida, nia la hetan knaar neʼe. Ida-neʼe halo irmaun Ryan sente oinsá? Nia sai hirus ka foti-an hodi hanoin katak katuas sira la hatudu respeitu ba nia ka lae? Nia para atu tuir reuniaun no husik hahalok foti-an halo nia hadook an husi Jeová no kongregasaun ka lae? Se ita mak hasoru situasaun hanesan neʼe, ita sei halo saida?

      18 Irmaun Ryan buka informasaun husi ita-nia livru sira kona-ba oinsá nia bele iha hanoin neʼebé loos kuandu la hetan buat neʼebé nia hein atu simu. (Prov 13:12) Nia hatete: “Haʼu komesa rekoñese katak haʼu tenke haburas pasiénsia no haraik-an. Haʼu presiza husik Jeová atu fó treinu mai haʼu.” Irmaun Ryan komesa hanoin liu kona-ba oinsá mak nia bele ajuda maluk sira iha kongregasaun no ema neʼebé nia hasoru iha serbisu haklaken. Lakleur, nia iha ona estudante Bíblia balu neʼebé hakarak hatene lia-loos. Nia hatete: “Liutiha tinan ida ho balu, haʼu hetan knaar atu serbí nuʼudar katuas, ida-neʼe halo haʼu hakfodak.” Nia hatutan tan: “Iha tempu neʼebá, haʼu la hanoin demais ona kona-ba atu sai katuas iha kongregasaun tanba haʼu kontente tebes ho haʼu-nia serbisu haklaken.”—Lee Salmo 37:3, 4.d

      HAKBESIK NAFATIN BA JEOVÁ!

      19, 20. (a) Atu labele husik buat ida atu hadook ita husi Jeová, ita presiza hanoin-hetan kona-ba saida? (b) Fó toʼok ezemplu balu husi Bíblia kona-ba ema neʼebé hakbesik nafatin ba Jeová.

      19 Iha lisaun rua neʼe, ita koʼalia kona-ba buat hitu neʼebé ita presiza iha hanoin neʼebé loos. Porezemplu, ita kontente tanba ita mak Testemuña ba Jeová. Ita mós kontente ho ita-nia família no saúde diʼak. Ita presiza iha serbisu no osan atu bele tau matan ba ita-nia an no ita-nia família. Atividade halimar nian bele halo ita kontente no teknolojia mós ajuda ita iha ita-nia moris. Maibé, ita presiza hanoin-hetan katak se ita buka buat sira-neʼe iha tempu neʼebé la loos, gasta tempu demais atu buka buat sira-neʼe, ka uza iha dalan neʼebé sala, ida-neʼe bele hadook ita husi Jeová.

      Keta husik buat ida atu hadook ita husi Jeová!

      20 Klaru katak Satanás hakarak hadook ita husi Jeová. Maibé, ita bele proteje ita-nia an no ita-nia família atu la husik ida-neʼe akontese. (Prov 22:3) Hakbesik ba Jeová, no hametin nafatin ita-nia relasaun ho nia. Bíblia konta ezemplu barak kona-ba ema neʼebé halo nuneʼe. Porezemplu, Enoc no Noé “laʼo ho Maromak neʼebé loos”. (Gên 5:22; 6:9) Tanba Moisés fiar metin ba Maromak, nia halaʼo ninia moris hanesan nia “haree Ida neʼebé matan la haree”. (Ebr 11:27) Jesus sempre halo tuir ninia Aman nia hakarak, tan neʼe nia hetan bensaun husi Jeová. (Joao 8:29) Ita mós bele halo tuir ezemplu sira-neʼe. “Haksolok nafatin; hamulak beibeik; no tanba buat hotu, fó-agradese ba Maromak.” (1 Tes 5:16-18) Sin, mai ita nunka husik buat ida atu hadook ita husi Jeová!

      a Naran sira laʼós naran neʼebé loos.

      b Haree Sedarlah!, Outubru 2011 ho títulu “Membesarkan Anak yang Bertanggung Jawab”.

      c Haree Sedarlah!, Marsu 2011 ho títulu “Lima Kiat untuk Lebih Sehat”.

      d Salmo 37:3, 4: “3 Tau fiar ba Jeová no halo buat neʼebé diʼak; hela iha rai, no hatudu laran-metin. 4 No mós haksolok tebes iha Jeová, no nia sei fó buat neʼebé ó husu iha ó-nia laran.”

Livru sira iha lian Tetun Dili (1993-2025)
Log Out
Log In
  • Tetun Dili
  • Fahe
  • Organiza tuir Ita-nia hakarak
  • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
  • Kondisaun atu Uza
  • Informasaun Privadu
  • Setting kona-ba privasidade
  • JW.ORG
  • Log In
Fahe