LISAUN 30
Hatudu katak ita hanoin ema seluk
KUANDU ita fahe lia-loos husi Bíblia ba ema seluk, ita la fahe deʼit informasaun ruma. Maibé ita tenke book ema nia laran. Dalan ida atu halo ida-neʼe mak hodi hatudu katak ita hanoin rona-naʼin. Ita bele hatudu hahalok neʼe liuhusi dalan oioin.
Hanoin didiʼak kona-ba ema seluk nia hanoin. Apóstolu Paulo hanoin kona-ba situasaun no mós kona-ba rona-naʼin nia hanoin. Nia dehan: “Ba ema judeu haʼu sai hanesan ema judeu, atu nuneʼe haʼu bele manán ema judeu; no ba sira neʼebé iha ukun-fuan nia okos haʼu sai hanesan ema neʼebé iha ukun-fuan nia okos, maski haʼu laʼós iha ukun-fuan nia okos, atu nuneʼe haʼu bele manán sira neʼebé iha ukun-fuan nia okos. Ba sira neʼebé la iha ukun-fuan, haʼu mós sai hanesan ema neʼebé la iha ukun-fuan, maski ba Maromak haʼu iha ukun-fuan no haʼu iha Kristu nia ukun-fuan nia okos, atu nuneʼe, haʼu bele manán sira neʼebé la iha ukun-fuan. Ba sira neʼebé fraku haʼu mós sai fraku, atu nuneʼe haʼu bele manán ema neʼebé fraku. Haʼu sai tiha buat hotu ba ema oioin, atu nuneʼe bele salva sira balu. Haʼu halo tiha buat hotu tan liafuan diʼak, atu nuneʼe haʼu mós bele fahe ida-neʼe ba ema seluk.” (1 Korinto 9:20-23) Entaun, oinsá mak ita bele ‘sai buat hotu ba ema oioin’?
Se ita iha oportunidade atu haree ema nia situasaun, maski ba tempu uitoan antes koʼalia ho ema, karik ita bele haree buat ruma neʼebé hatudu kona-ba sira-nia hanoin no situasaun. Liuhusi buat neʼebé ita haree, ita bele hatene saida mak sira-nia serbisu no relijiaun ka lae? Iha buat ruma neʼebé hatudu kona-ba sira-nia situasaun família nian ka lae? Entaun, diʼak atu hatoʼo informasaun tuir buat neʼebé ita haree hodi bele book rona-naʼin nia laran.
Atu hatoʼo informasaun neʼebé ema gosta, ita presiza hanoin uluk kona-ba oinsá ita sei koʼalia ho ema iha ita-nia haklaken-fatin. Iha área balu, neʼe inklui ema neʼebé mai husi rai seluk. Se ema hanesan neʼe hela iha ita-nia área, ita hetan ona dalan diʼak atu haklaken ba sira ka lae? Maromak nia hakarak mak “ema hotu hetan salvasaun no hatene didiʼak kona-ba lia-loos”. Entaun, halo planu atu fahe liafuan diʼak kona-ba Maromak nia Ukun iha dalan neʼebé bele book ema hotu nia laran.—1 Timóteo 2:4.
Rona ho didiʼak. Maski Maromak Jeová hatene buat hotu, maibé nia rona ba ninia kriatura sira. Porezemplu, profeta ida naran Miquéias simu vizaun no nia haree Jeová husu ba anju sira atu fó sai sira-nia ideia kona-ba oinsá atu hadiʼa problema ruma. Tuirmai Maromak husik anju ida atu halo tuir ninia sujestaun neʼe. (1 Reis [Raja-Raja] 22:19-22) Kuandu Abraão fó sai ninia laran-susar kona-ba Maromak nia kastigu ba sidade Sodoma, Jeová ho laran-diʼak rona ba nia. (Gênesis [Kejadian] 18:23-33) Entaun, iha ita-nia serbisu haklaken, oinsá mak ita bele banati-tuir Jeová nia ezemplu kona-ba rona ho didiʼak?
Ho laran-diʼak husu ema atu fó sai sira-nia hanoin. Husu pergunta neʼebé book sira-nia laran, no hein ba sira atu hatán. Rona didiʼak ba sira. Hodi halo nuneʼe ita sei book ema atu koʼalia nakloke ba ita. Se sira-nia resposta hatudu buat ruma neʼebé sira gosta, ho respeitu husu tan pergunta balu. Ita labele halo situasaun sai fali hanesan investiga ema, maibé buka atu hatene sira diʼak liután. Gaba sira tanba sira fó sai sira-nia hanoin. Maski ita la simu sira-nia hanoin, maibé hatudu katak ita rona buat neʼebé sira fó sai.—Koloso 4:6.
Ita tenke kuidadu atu la husu pergunta kona-ba moris privadu nian. Maski ita hanoin ema, maibé ita la presiza hatene buat hotu iha ema nia moris. (1 Pedro 4:15) Ita mós kuidadu hodi ema la hanoin sala kona-ba ita-nia laran-diʼak, liuliu se ita mak mane no koʼalia ho feto, ka feto koʼalia ho mane. Maibé, tanba rai ida-idak la hanesan kona-ba dalan atu hatudu katak ita hanoin ema, entaun ita presiza tetu didiʼak.—Lucas 6:31.
Hodi prepara didiʼak, ida-neʼe sei ajuda ita atu rona ba ema. Kuandu ita hatene ho didiʼak kona-ba ita-nia mensajen, ida-neʼe sei ajuda ita atu sente kalma no fasil liu atu tau atensaun ba ema seluk. Ida-neʼe sei halo sira hakarak atu koʼalia ho ita.
Ita hatudu respeitu ba ema hodi rona didiʼak ba sira. (Roma 12:10) Ida-neʼe sei hatudu katak ita hafolin sira-nia hanoin no sentimentu. Ida-neʼe mós bele halo sira tau atensaun didiʼak ba buat neʼebé ita koʼalia. Tuir loloos, Bíblia fó konsellu ba ita hodi dehan: “Lalais atu rona, neineik atu koʼalia.”—Tiago 1:19.
Ajuda ema atu laʼo ba oin. Domin ba ema book ita atu kontinua hanoin no vizita fali sira neʼebé hatudu interese ba ita-nia mensajen, hodi nuneʼe ita bele fahe lia-loos husi Bíblia neʼebé kona duni sira-nia situasaun. Kuandu ita hanoin atu vizita fali sira, hanoin kona-ba saida mak ita hatene ona kona-ba sira iha ita-nia vizita uluk nian. Prepara informasaun tuir buat neʼebé sira hanoin liu. Hatudu ba sira tansá mak informasaun neʼe diʼak, no ajuda sira atu hatene oinsá sira bele halo tuir informasaun neʼe no buat diʼak neʼebé sira bele hetan.—Isaías (Yesaya) 48:17.
Se ita-nia rona-naʼin fó sai problema ruma neʼebé halo sira estrese, diʼak atu haree ida-neʼe nuʼudar oportunidade atu fahe liafuan diʼak ba sira. Halo tuir Jesus nia ezemplu hodi prontu atu fó kmaan ba ema neʼebé terus. (Marcos 6:31-34) Hakaʼas an atu la hatán kedas hodi fó matadalan ruma ba ema neʼe. Karik ida-neʼe sei halo ema sente katak ita la hanoin sira. Diʼak liu atu hatudu katak ita komprende sira-nia situasaun. (1 Pedro 3:8) Tuirmai halo riset iha ita-nia livru sira, no fahe informasaun diʼak neʼebé ajuda ema neʼe atu hadiʼa ninia situasaun. Klaru katak tanba ita hadomi ema, ida-neʼe sei hanetik ita atu fó sai ema nia segredu se la iha razaun loos atu halo ida-neʼe.—Provérbios (Amsal) 25:9.
Ita tenke hatudu katak ita hanoin ema, liuliu ba ema neʼebé ita estuda Bíblia. Halo orasaun kona-ba estudante ida-idak nia presiza no hanoin kona-ba ida-neʼe kuandu ita prepara ba estuda neʼe. Husu ita-nia an: ‘Hakat saida tan mak nia presiza atu halo hodi bele kontinua laʼo ba oin?’ Ho laran-diʼak ajuda estudante atu hafolin saida mak Bíblia no livru sira husi “atan laran-metin no matenek” esplika kona-ba situasaun neʼe. (Mateus 24:45) Iha situasaun balu, karik la toʼo atu esplika deʼit informasaun. Ita presiza hatudu ba ita-nia estudante oinsá atu halo tuir Bíblia nia matadalan sira. Diʼak atu halo buat ruma hamutuk hodi hatudu kona-ba oinsá halo tuir informasaun ruma.—João 13:1-15.
Ita presiza uza matenek kuandu ajuda ema seluk hodi moris tuir Jeová nia matadalan. Ema iha situasaun no kbiit neʼebé la hanesan, no sira mós laʼo ba oin iha tempu neʼebé la hanesan. Diʼak atu la haruka ema atu halo buat neʼebé liu fali sira-nia kbiit. (Filipe 4:5) Keta obriga sira atu troka sira-nia moris. Husik Maromak nia Liafuan no ninia espíritu mak book sira. Jeová hakarak ema atu serbí nia ho hakarak rasik. (Salmo [Mazmur] 110:3) Keta fó sai ita-nia hanoin rasik kona-ba desizaun neʼebé sira rasik tenke foti. Maski ema balu husu ita atu halo ida-neʼe, maibé ita tenke kuidadu atu la halo desizaun ba sira.—Galásia 6:5.
Fó ajuda. Maski Jesus hanoin liu ema nia presiza espirituál nian, maibé nia mós hanoin kona-ba sira-nia presiza isin nian. (Mateus 15:32) Maski ita kiak, maibé iha dalan barak neʼebé ita bele ajuda ema seluk.
Kuandu ita hanoin ema, ida-neʼe sei book ita atu halo buat ruma. Porezemplu, se udan tau ka rai-manas halo rona-naʼin sente la diʼak, muda ba fatin neʼebé diʼak liu, ka halo arranju atu koʼalia fali iha tempu seluk. Se ita vizita iha tempu neʼebé ladún diʼak, husu atu fila fali kuandu sira la okupadu ona. Se viziñu ka ema neʼebé hatudu interese ba Bíblia mak moras ka tama ospitál, hatudu katak ita hanoin sira hodi haruka karta ka vizita sira. Se bele, diʼak atu ita mós lori ai-han ka halo buat ruma seluk neʼebé hatudu laran-diʼak.
Nuʼudar ita-nia estudante Bíblia laʼo ba oin, karik sira sente mesak ona tanba sira la uza tempu tan hamutuk ho belun uluk nian. Entaun, ita presiza sai belun ho sira. Uza tempu atu koʼalia ho sira kuandu ita estuda hotu ona no mós iha tempu seluk. Fó laran-manas ba sira atu ransu ho maluk kristaun. (Provérbios [Amsal] 13:20) Ajuda sira atu tuir reuniaun. Tuur ho sira iha reuniaun, no ajuda sira atu tau matan ba sira-nia oan hodi nuneʼe sira hotu bele hetan buat diʼak husi reuniaun sira.
Hanoin ema husi laran. Hanoin ema mak laʼós hahalok neʼebé ita aprende deʼit, maibé mai husi ita-nia laran. Ita-nia hahalok hanoin ema bele sai klaru liuhusi dalan oioin. Ita hatudu ida-neʼe liuhusi dalan neʼebé ita rona no koʼalia. Ida-neʼe sai klaru liuhusi ita-nia laran-diʼak no ita-nia ajuda. Maski ita la dehan ka la halo buat ida, maibé ida-neʼe hatudu sai liuhusi ita-nia oin no lian. Se ita hanoin ema, sira sei haree duni ho klaru kona-ba neʼe.
Razaun importante atu hatudu katak ita hanoin ema mak tanba ita banati-tuir domin no laran-sadiʼa husi ita-nia Aman iha lalehan. Ida-neʼe sei ajuda ema atu hakbesik ba Maromak Jeová no ba mensajen neʼebé nia fó ba ita atu fahe ba sira. Tan neʼe, nuʼudar ita fahe liafuan diʼak, hakaʼas an atu la tau atensaun ba ita “rasik nia diʼak, maibé buka mós ema seluk nia diʼak”.—Filipe 2:4.