Ko Hai ʻOku Nau Tui ʻOku ʻI Ai ha Kau Laumālie Anga-Fulikivanú?
ʻOKÚ KE tui ʻe lava ke tākiekina ʻe he kau laumālie taʻe hā maí ʻa hoʻo moʻuí? ʻE tali fakapapau ʻe he tokolahi, ʻikai. Neongo ʻoku nau tui ʻoku ʻi ai ʻa e ʻOtua, ka ʻoku nau manuki ki he fakakaukau ʻoku ʻi ai ʻa e faʻahinga ʻoku mahulu hake ʻi he ivi ʻo e tangatá ʻa ia ʻoku nau fai ʻa e ngāue fulikivanu.
Ko e mafolalahia ʻo e taʻe tui ʻi he māmani ʻo e Hihifó ki he ʻi ai ʻa e ngaahi meʻa moʻui taʻe ha maí ʻoku fakatupunga ia ʻi ha tuʻunga siʻi mei he tākiekina ʻa e Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané, ʻa ia kuó ne akoʻi ʻi he laui senituli ʻo pehē ko e māmaní ko e tefito ia ʻo e ʻunivesí, pea ʻoku tuʻu ia ʻi he vahaʻa ʻo hēvaní pea mo e afi ko helí ʻi lolofonua. Fakatatau ki he akonakí ni, naʻe maʻu ʻe he kau ʻangeló ʻa e fiefia lahi ʻi hēvani lolotonga iá naʻe tokangaʻi ʻe he kau tēmenioó ʻa e ngaahi meʻa ʻi heli.
Naʻe hoko ʻo ʻikai ke tui lahi ʻa e kakaí ki he ʻi ai ʻa e ngaahi meʻa moʻui ʻi he laumālié ʻi hono maʻu ʻa e ngaahi ʻilo foʻou ʻo fekauʻaki mo e saienisí ʻo ne ʻai ʻa e kakaí ke nau fakataleʻi ʻa e ngaahi fakakaukau hala ʻo fekauʻaki mo e faʻunga ʻo e ʻunivesí. ʻOku pehē ʻe he The New Encyclopædia Britannica: “ʻI he hili ʻa e fuʻu liliu lahi ʻi he senituli hono 16 (ʻa ia naʻe makatuʻunga ʻi he lau fakafuofua ʻa e toko taha ʻasitalōnoma mei Pōlani ko Copernicus), . . . pea ko Māmaní naʻe ʻikai ke toe vakai ki ai ko e tefito ia ʻo e ʻunivesí, ka, ko hono kehe ʻaupitó, ko e palanite pē ia ʻi ha solar system ʻa ia ko e konga siʻisiʻi ʻaupito ia ʻo ha kaniva ʻi ha ʻunivesi ʻoku hā ngali ʻoku taʻe fakangatangata—naʻe hā ngali ʻoku ʻikai kei feʻunga mālie ʻa e tui ki he ʻi ai ʻa e kau ʻangeló mo e kau tēmenioó.”
Neongo ʻoku tokolahi ʻa e kakai ʻoku ʻikai te nau tui ʻoku ʻi ai ha kau laumālie anga-fulikivanú, ka ʻoku tui ki ai ʻa e laui miliona kehe. ʻOku kaunga lahi ʻa e kau ʻangelo kuo toó ki he ngaahi lotu lahi ʻi he kuo hilí pea mo e lolotongá ni. Tuku kehe ʻenau hoko ko e faʻahinga ʻoku nau maumauʻi ʻa e tuʻunga fakalaumālié, ʻoku vakai ki he kau ʻangelo koví ni ko e faʻahinga ia ʻoku nau fakatupunga ʻa e ngaahi tuʻutāmakí, ʻo hangē ko e taú, hongé, mo e ngaahi mofuiké, pea pehē foki ko e faʻahinga kinautolu ʻoku nau fakatupunga ʻa e mahakí, ngaahi mahaki fakaeʻatamaí, pea mo e maté.
Ko Sētane ko e Tēvoló, ko e laumālie anga-fulikivanu tefito ia ʻi he lotu faka-Kalisitiané pea mo e lotu faka-Siú, pea ʻoku toe ui ia ko ʻIpilisi ʻe he kau Mosilemí. ʻI he lotu faka-Pēsia ʻo e kuonga muʻá, ko e Zoroastrianism, ʻoku hā ia ko ʻAnikilā Miniū. ʻI he lotu Gnostic, ʻa ia naʻe lahi ʻa e tui ki aí ʻi he senituli hono ua mo hono tolu T.S., naʻe tui ko e Tēvoló ko e ʻotua meheka mo mahuʻinga siʻi ange ʻa ia naʻe fai ki ai ʻa e lotú ʻe he tokolahi taha ʻo e kakaí ʻi heʻenau taʻe ʻiló.
ʻOku hā lahi ʻi he ngaahi lotu ʻo ʻĒsiá ʻa e kau laumālie ʻoku nau tokalalo ki he toko taha laumālie anga-fulikivanu tefitó. ʻOku tui ʻa e kau Hinituú ko e kau ʻasulasí (kau tēmeniō) ʻoku nau fakafepaki ki he kau tevasí (ngaahi ʻotuá). ʻOku tautautefito ʻa e ilifiá ki he faʻahinga ʻi he lotolotonga ʻo e kau ʻasulasí ko e kau lakasasa, ko e faʻahinga mātuʻaki palakū ʻoku nau nofo ʻi he ngaahi faʻitoká.
Ko e kau lotu-Putá ʻoku nau tui ko e kau tēmenioó ko e ngaahi mālohi ʻoku ʻi ai honau faʻahinga ʻulungāanga pea ʻoku nau taʻofi ʻa e tangatá mei heʻene maʻu ʻa e tuʻunga ʻoku ui ko e Nirvana, ʻa ia ko e ʻauhamālie ʻa e holí. Ko Mālā ko e toko taha fakatauele tefito ia ʻi honau lotolotongá, fakataha mo hono ngaahi ʻofefine ʻe toko tolú ko Lātī (Holi), Lāka (Fiefia), pea mo Tānihā (Futefute).
ʻOku ngāueʻaki ʻe he kau lotu mei Siainá ʻa e ngaahi afí, tūhulú, pea mo e ʻoné ke maluʻi kinautolu mei he kuei, pe kau tēmeniō ʻo natulá. ʻOku toe tui ʻa e ngaahi lotu ʻi Siapaní ʻoku ʻi ai ʻa e kau tēmeniō tokolahi, kau ai mo e faʻahinga fakailifia ko e kau tengu, ko e kau laumālie kinautolu ʻoku nau maʻu ʻa e kakaí kae ʻoua kuo kapusi kinautolu ʻe ha taulaʻeiki.
ʻI he lotolotonga ʻo e ngaahi lotu kuo ʻikai ke tohi ha fakamatala ʻo kau ki aí ʻi ʻĒsia, ʻAfelika, he Pasifikí pea mo ʻAmelika Lotoloto mo ʻAmelika Tonga, ʻoku tui ʻa e kakaí ʻoku faʻa tokoni pe ʻoku fakatupu-kovi ʻa e ngaahi meʻa moʻui laumālié ʻo fakatatau ki he ngaahi tuʻungá pea mo e anga fakataimi mālohi taha ʻo e ngaahi meʻa moʻuí ni. ʻOku ʻapasia ʻa e kakaí ki he kau laumālié ni ke taʻofi ʻa e hoko ʻa ha tuʻutāmaki pea ke maʻu ha ngaahi lelei mei ai.
ʻOku ʻi ai foki mo e fie ʻilo lahi ʻo kau ki he mēsikí mo e fakahaʻele faʻahikehé, pea ʻoku hā mahino kuo fuoloa mo mafolalahia ʻa e tui ki he ʻi ai ʻa e kau laumālie anga-fulikivanú. Ka ko e fakakaukau lelei ke tui ʻoku ʻi ai ʻa e faʻahinga meʻa moʻui peheé? ʻOku pehē ʻe he Tohi Tapú ʻoku nau moʻui. Kae kehe, kapau ʻoku nau moʻui, ko e hā ʻoku fakaʻatā ai ʻe he ʻOtuá ke nau tākiekina ʻa e kakaí ʻo fakatupu maumaú?