KAVEINGA TEFITO | KAU ʻĀNGELÓ—ʻOKU NAU ʻI AI MOʻONI? ʻUHINGA ʻOKU MAHUʻINGA AÍ
Kau ʻĀngeló—ʻOku Lava ke ʻI Ai Hanau Kaunga ki Hoʻo Moʻuí?
ʻI ha efiafi Sāpate ʻe taha, naʻe ʻalu atu ai ʻa Kenneth mo Filomena, ʻokú na nofo ʻi Kulasao, ke ʻaʻahi ki ha ongo meʻa mali naʻa nau ako Tohi Tapu.
“ʻI heʻema aʻu atú,” ko e fakamatala ia ʻa Kenneth, “naʻe tāpuni ʻa e falé pea ʻalu mo e meʻalelé. Ka naʻe ueʻi au ʻe ha meʻa ke u tā ki he telefoni ʻa e uaifí.”
Naʻe tali ʻe he fefiné ʻa e telefoní peá ne pehē ʻoku ʻi he ngāué ʻa e husepānití. Kae kehe, ʻi heʻene fakatokangaʻi mai pē ʻa Kenneth mo Filomena ʻi aí, naʻá ne haʻu ki he matapaá ʻo ne fakaafeʻi kinaua ki loto.
Naʻe lava ke na fakatokangaʻi naʻe tangi ʻa e fefiné. ʻI he kamata ʻe Kenneth ʻa e ako Tohi Tapú ʻaki ʻa e lotú, naʻe toe kamata tangi ʻa e fefiné. Ko ia naʻe ʻeke anga-ʻofa ange ʻe Kenneth mo Filomena pe ʻoku ʻi ai ha meʻa ʻoku hoko.
Naʻe fakamatala ange ʻa e fefiné naʻá ne palani ke ne tāmateʻi pē ia he efiafi ko iá, pea naʻá ne fai ha tohi taonakita ki hono husepānití ʻi he taimi naʻe tā telefoni ange ai ʻa Kenneth. Naʻá ne tala ange kiate kinaua naʻá ne faingataʻaʻia tupu mei he loto-mafasiá, ko ia naʻá na vahevahe ange kiate ia ha ngaahi fakakaukau fakafiemālie mei he Tohi Tapú. Naʻe hoko moʻoni ʻa e fakalototoʻa ko iá ko ha fakahaofi moʻui.
“Naʻá ma fakamālō kia Sihova heʻene ʻai kimaua ke ma tokoniʻi ʻa e fefine loto-mamahí ni,” ko e lau ia ʻa Kenneth, “pea tautefito ki hono ueʻi kimaua—ʻe ha ʻāngelo pe ko Hono laumālie māʻoniʻoní nai—ke fai ʻa e tā telefoni ko iá!”a
ʻOku tonu ke tui ʻa Kenneth mo Filomena naʻe kau mai ʻa e ʻOtuá, fakafou ʻi ha ʻāngelo pe ko Hono laumālie māʻoniʻoní, pe ivi ngāué? Pe naʻe taimi tonu pē ʻa e tā telefoni ia Kenneth?
ʻOku ʻikai lava ke tau fakapapauʻi. Ka ko e meʻa ʻoku tau ʻiló ʻoku ngāueʻaki ʻe he ʻOtuá ʻene kau ʻāngeló ke tokoniʻi fakalaumālie ʻa e kakaí. Ko e fakatātaá, ʻoku pehē ʻe he Tohi Tapú naʻe ngāueʻaki ʻe he ʻOtuá ha ʻāngelo ke ne tataki ʻa e ʻevangeliō Kalisitiane ko Filipé ke ne tokoniʻi ha ʻōfisa ʻItiopea naʻe kumi ki ha tataki fakalaumālie.—Ngāue 8:26-31.
ʻOku pouaki ʻe he ngaahi lotu kehekehe ʻa e tui ki he ngaahi meʻamoʻui laumālie mahulu hake ʻi natulá, ʻoku fakahaaʻi honau niʻihi ko ha ngaahi meʻamoʻui loto-fiefoaki ʻoku nau fakahoko ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá pe ngāue ko ha kau tauhi. ʻOku tui ʻa e kakai tokolahi ʻoku ʻikai ngata pē ʻi he ʻi ai ʻa e kau ʻāngeló ka ʻoku toe ʻi ai ʻa e kaunga mohu ʻuhinga ʻa e ngaahi laumālie ko iá kiate kinautolu. Kae kehe, ʻoku ʻikai tui ʻa e kakai tokolahi ia ʻoku ʻi ai ha kau ʻāngelo.
ʻOku ʻi ai moʻoni ha kau ʻāngelo? Kapau ko ia, ko ʻenau tupú mei fē? Ko e hā ʻa e moʻoni fekauʻaki mo e kau ʻāngeló? ʻOku lava ke ʻi ai haʻanau kaunga ki hoʻo moʻuí? Tau sivisiviʻi angé ʻa e fakamoʻoní.
a Ko Sihová ko e huafa ia ʻo e ʻOtuá ʻoku fakahaaʻi ʻi he Tohi Tapú.—Saame 83:18.