Fakamoʻoni ʻi he Tuʻunga ko ha Kaungāʻapi Lelei
1 Naʻe pehē ʻe Sīsū ke “ʻofa ki ho kaungaʻapi ʻo hange ko hoʻo ʻofa kiate koe.” (Mt. 22:39) ʻOku ʻikai ha veiveiua, ʻokú ke “ngaue ʻaonga” ki ho kaungātuí, ka ʻe lava ke fano atu ʻa hoʻo ʻofá ki he kakai ko ia ʻoku nofo ofi atú? (Kal. 6:10) ʻI he ngaahi founga fē?
2 ʻAki Hono Fakahaaʻi Atu Koe: ʻOku ʻilo ʻe ho ngaahi kaungāʻapí ko ha Fakamoʻoni koe? Kapau ʻoku ʻikai, ko e hā ʻoku ʻikai ai te ke ʻaʻahi kiate kinautolu ʻi he ngāue fakamalangá? ʻE fakaʻohovale nai ʻa e ngaahi olá kiate koe! Pe kapau te ke ongoʻi fiemālie ange, feinga ke fakamoʻoni kiate kinautolu ʻi he founga ʻikai anga-mahení. ʻI he ʻi tuʻá, te ke sio nai kiate kinautolu ʻoku nau ngāue ʻi heʻenau ngoué pe lue fiefia ʻi he halá. Fakaofiofi kiate kinautolu ʻaki ha malimali loto-māfana. Feinga ke ke lea fekauʻaki mo hoʻo ngaahi tuí, ko e feituʻu ʻoku tuʻu ai ʻa e Fale Fakatahaʻangá, pea mo e meʻa ʻoku fai aí, pea ʻai ke nau ʻilo ʻa e faʻahinga kehe mei he kaungāʻapí ʻoku haʻu ki aí. Fakaafeʻi ki he ngaahi fakatahá. Fakapapauʻi ke fai ha fakamoʻoni fakaʻāuliliki fekauʻaki mo e ongoongo leleí ki he tokotaha kotoa pē ʻokú ke ʻiloʻí.—Ng. 10:42; 28:23.
3 ʻAki Ho ʻUlungaanga Alafaʻifaʻitakiʻangá: Ko ho ʻulungaanga anga-fakakaumeʻá ʻoku lea leʻo-lahi ia fekauʻaki mo koe pea ʻoku fakaʻatā nai ai ʻa e hala ke fai ai ha fakamoʻoni. ʻOku toe ‘teungaʻia ai ʻa e tokateline ʻa e ʻOtuá.’ (Tai. 2:7, 10) Fakahaaʻi ʻa e mahuʻingaʻia moʻoni ʻi ho ngaahi kaungāʻapí. Anga-fakakaumeʻa peá ke mahinoʻi ia. Tokaʻi ʻa ʻenau totonu ki honau ngaahi ʻātakai fakaekinautolú mo ʻenau fakapulipulí. Kapau ʻoku puke ha taha ʻiate kinautolu, tokanga ki ai pea fai ha tokoni. ʻI he hiki mai ha fāmili foʻou ki he kaungāʻapí, ʻaʻahi ki ai ʻo talitali lelei kinautolu. Ko e ngaahi ngāue anga-ʻofa peheé ʻoku maʻu ai ha fetuʻutaki lelei pea ʻoku fakahōifua ia kia Sihova.—Hep. 13:16.
4 ʻAki ʻa e Fōtunga ʻo Ho ʻApí: Hoko ko ha kaungāʻapi lelei kau ai ʻa hoʻo tokanga ki ho ʻapí koeʻuhí ke taau. Ko ha ʻapi mo ha loto-ʻapi ʻoku maʻa mo fakaholomamata ko ha fakamoʻoni ia ʻiate kinautolu pē. Ka ko ha ʻapi ʻoku ʻuli pe ʻoku laku takai holo ai ha ngaahi meʻa ʻe ngalingali te ne fakasiʻisiʻi ʻa e pōpoaki ʻo e Puleʻangá. Ko ia, ʻoku mahuʻinga ʻaupito ke tauhi ho ʻapí, loto-ʻapí, mo e ngaahi meʻalelé ke maʻa pea ke ʻi ha tuʻunga lelei.
5 Ko hono fakahāhā ʻa e tokanga ki he faʻahinga ʻi tuʻa mei he fakatahaʻanga Kalisitiané ʻoku fakahaaʻi ai ʻa e ʻofa ki ho ngaahi kaungāʻapí. Ko e hā nai ʻa e olá? ʻE hoko nai ia ʻo moʻoni ʻi heʻenau “mamata ki hoʻomou ngaahi ngaue lelei,” ko e niʻihi ʻo kinautolu te nau “fakahikihikiʻi ʻa e ʻOtua.”—1 Pita 2:12.