Ko e Vakai ʻa e Tohitapú
ʻE Fakangaloʻi ʻe he ʻOtuá Hotau Ngaahi Vaivaiʻangá?
‘ʻOku ʻikai ke u fulikivanu au! Kuó u ʻosi feinga mālohi ʻaupito ke tuku ʻeku ngaahi founga koví, ka ʻoku ou fuʻu vaivai pē au!’
ʻOKU hanga ʻe he ngaahi ongoʻi ko ení ʻo fakaongo mai ʻa e anga hoʻo ongoʻí pe ko e ongoʻi ʻa ha taha ʻokú ke ʻiloʻi? ʻOku fakaʻosiʻaki ʻe he tokolahi ʻoku mātuʻaki taʻemalava ke ikunaʻi ʻa e ngaahi vaivaiʻanga fakaeʻulungaanga kuo nofo lolotó. ʻOku fakafalala ʻa e kakai ʻe niʻihi ki he ʻolokaholó, tapaká, pe faitoʻo kona tapú. ʻOku puleʻi ʻe he mānumanu ia ʻa e moʻui ʻa e tokolahi kehe. Pea ʻoku ʻi ai mo e faʻahinga kuo nau vaivai ki he ʻulungaanga hala fakaefehokotaki fakasinó, ʻo taukaveʻi kuo maʻukovia taʻehaʻamanaki kinautolu ʻe he fehokotaki fakasinó.
Hangē ko ia ʻoku fakamahino ʻe he Mātiu 26:41, naʻe fakahaaʻi anga-ʻofa ʻe Sīsū ʻa ʻene mahinoʻi ʻa e ngaahi vaivaiʻanga ʻo e tangatá.a Ko hono moʻoní, ko e lēkooti kotoa ʻo e Tohitapú ʻokú ne fokotuʻu māʻalaʻala mai ko Sihova ko e ʻOtuá mo Sīsuú ʻokú na fakatou faimeesi moʻoni ki he tangatá. (Sāme 103:8, 9) Ka te tau ʻamanekina ʻa e ʻOtuá ke ne tukunoaʻi ʻa e kotoa hotau ngaahi melé?
Mōsese mo Tēvita
Fakakaukau atu ki he fakamatala fekauʻaki mo Mōsesé. Naʻe ʻiloa ia “ko e tagata . . . nae agavaivai ia, o lahi hake i he kau tagata kotoabe nae i he fuga o mamani,” pea naʻá ne feinga ke tauhi maʻu ʻa e ʻulungaanga lelei ko iá. (Nomipa 12:3, PM) ʻI he fononga ʻa e kau ʻIsilelí ʻi he toafá, naʻa nau faʻa fai taʻefakaʻatuʻi mo fakahā ʻa e taʻeʻapasia ki he ʻOtuá mo hono kau fakafofongá. ʻI he kātoa ʻo e ngaahi meʻa ko iá, naʻe hanga anga-fakatōkilalo pē ʻa Mōsese ki he tataki fakaʻotuá.— Nomipa 16:12-14, 28-30.
Kae kehe, ʻi he fakaʻosiʻosi ʻa e fononga lōloa mo fakaongosia ko iá, naʻá ne hoko ʻo ʻita ʻi he ʻao ʻo e puleʻangá kotoa peá ne talangataʻa ai ki he ngaahi fakahinohino ʻa e ʻOtuá. Naʻe fakamolemoleʻi ia ʻe he ʻOtuá, ka naʻá Ne tukunoaʻi ai ʻa e meʻa naʻe hokó? ʻIkai. Naʻá ne tala kia Mōsese: “Ko e meʻa ʻi he ʻikai te mo tui kiate au . . . ʻe ʻikai te mo aʻutaki mai ʻa e fakataha ni ki he fonua kuo u foaki kiate kinautolu.” ʻE ʻikai ke hū ʻa Mōsese ki he Fonua ʻo e Talaʻofá. Hili ha fāinga taʻu ʻe 40 ki he monū fakafiefia ko iá, naʻe fakatupunga ʻe ha vaivai fakaetangata mafatukituki ke mole ai ia meiate ia.—Nomipa 20:7-12.
Ko Tuʻi Tēvita ko ha toe tangata anga-fakaʻotua ia mo ha vaivaiʻanga. ʻI he taimi ʻe taha naʻá ne vaivai ai ki heʻene ʻofa manakó peá ne fehokotaki fakasino ai mo e uaifi ʻo ha tangata kehe. Naʻá ne feinga leva ke fakapuliki ʻaki hono ʻai ke mate hono husepānití. (2 Samiuela 11:2-27) Ki mui ai, naʻá ne fakatomala moʻoni ʻi heʻene ngaahi hiá, pea naʻe fakamolemoleʻi ia ʻe he ʻOtuá. Ka kuo fakaʻauha ʻe Tēvita ia ha fāmili, pea naʻe ʻikai ke maluʻi ia ʻe Sihova mei he ngaahi fakatamaki naʻe muimui maí. Ko e kiʻi pēpē tangata ʻa Tēvitá naʻe hoko ʻo puke lahi, pea naʻe ʻikai ke kau mai ʻa Sihova, neongo ʻa e ngaahi lotu ʻa Tēvita maʻa hono fohá. Naʻe mate ʻa e tamasiʻí, pea talu mei ai mo e muimui mai ha holongā ʻo e ngaahi fakatamaki ki he fale ʻo Tēvitá. (2 Samiuela 12:13-18; 18:33) Naʻe fua ʻe Tēvita ha mole lahi koeʻuhi ko ʻene fakavaivai ki he vaivaiʻanga fakaeʻulungāngá.
Ko e ongo fakatātā ko ení ʻoku fakahaaʻi ai ʻoku tukuakiʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e tangatá ki heʻenau tōʻongá. Ko e faʻahinga ʻoku nau loto ke tauhi kiate iá kuo pau ke nau fakamālohiʻi ʻa e ngaahi tafaʻaki ʻoku vaivai ʻi honau tuʻunga fakalaumālié pea hoko ko ha kau Kalisitiane lelei ange. ʻI he ʻuluaki senitulí, naʻe fai pehē ʻa e tokolahi.
Ko e Faitau ke Siʻaki ʻa e Angahalá
Ko e ʻapositolo ko Paulá ʻoku lau totonu ia ko ha sīpinga ki he moʻui faka-Kalisitiané. Ka ʻokú ke ʻilo naʻá ne faitau tuʻumaʻu fekauʻaki mo hono ngaahi vaivaiʻangá? ʻOku fakamatalaʻi māʻalaʻala ʻe he Loma 7:18-25 ʻa e fepaki ko ení, pe, fakatatau ki he Loma vahe 7 veesi 23, ʻa e “fai tau” ko ení. Naʻe faitau ʻa Paula ʻo ʻikai fiu, he naʻá ne ʻilo ko angahalá ʻoku taʻeʻunua.—1 Kolinito 9:26, 27.
Ko e kau mēmipa ʻe niʻihi ʻo e fakatahaʻanga Kalisitiane ʻo Kolinitō ʻo e kuohilí ko e kau faʻa faihala ki muʻa. ʻOku pehē ʻe he Tohitapú naʻa nau hoko ko e kau ‘feʻauaki, tono ʻunoho, faka-Sotoma, kaihaʻa, faʻa konā.’ Ka ʻoku toe pehē ai ‘naʻa nau fufulu kinautolu.’ (1 Kolinito 6:9-11) Anga-fēfē? Naʻe fakaivimālohiʻi kinautolu ke tuku ʻenau ngaahi tōʻonga koví ʻaki ʻa e ʻilo totonú, feohi faka-Kalisitiané, mo e laumālie ʻo e ʻOtuá. Naʻe faai mai pē, ʻo fakahaaʻi kinautolu ʻe he ʻOtuá ʻoku nau māʻoniʻoni ʻi he huafa ʻo Kalaisí. ʻIo, naʻe fakaaʻu atu ʻe he ʻOtuá ʻa e fakamolemolé, ʻo tuku ai kia kinautolu ha konisēnisi maʻa.—Ngāue 2:38; 3:19.
Ko Paula mo e kau Kalisitiane ʻo Kolinitoó naʻe ʻikai te nau fakasiʻisiʻia ʻenau ngaahi hehema angahalaʻiá. Ko hono kehé, naʻa nau tauʻi kinautolu, pea ʻi he tokoni ʻa e ʻOtuá naʻa nau ikuna. Ko e kau lotu ko ia ʻi he ʻuluaki senitulí naʻa nau hoko ʻo fakaʻofoʻofa fakaʻulungaanga, neongo honau ngaahi ʻātakaí mo ʻenau ngaahi hehema angahalaʻiá. Fēfē kitautolu?
ʻOku ʻAmanekina Kitautolu ʻe he ʻOtuá Ke Tau Tauʻi Hotau Ngaahi Vaivaiʻangá
Ko hono tauʻi ha vaivaiʻanga ʻe ʻikai nai iku ʻo toʻo fakaʻaufuli ai ia. Lolotonga ʻoku ʻikai fiemaʻu ke tau tukulolo ki heʻetau taʻehaohaoá, ʻe ʻikai lava ke tau fakaʻauha ia. Te ne fakatupu ʻe ia ʻa e ngaahi vaivaiʻanga ʻe toʻongataʻa ʻaupito nai. Neongo ia, ʻoku totonu ke ʻoua te tau tukulolo ki hotau ngaahi vaivaiʻangá. (Sāme 119:11) Ko e hā ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ai eni?
Koeʻuhí ʻoku ʻikai ke fakaʻatā ʻe he ʻOtuá ʻa e taʻehaohaoá ke hoko ko ha kalofanga tuʻumaʻu ia ki he ʻulungaanga koví. (Siutasi 4) ʻOku fiemaʻu ʻe Sihova ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ke nau fakamaʻa kinautolu, ke ʻai ʻenau moʻuí ki ha tuʻunga ʻulungaanga lelei. ʻOku pehē ʻe he Tohitapú: “Fehiʻaʻia ki he kovi.” (Loma 12:9) Ko e hā ʻoku fai ai ʻe he ʻOtuá ha tuʻu mālohi peheé?
Ko e taha hono ʻuhingá ko e fakavaivai ki he vaivaiʻangá ʻoku fakatuʻutāmaki. “ʻIlonga pe meʻa ʻoku to ʻe ha tangata, ko ia ia te ne utu foki,” ko e lau ia ʻa e Tohitapú ʻi he Kaletia 6:7. Ko e faʻahinga ʻoku nau vaivai ki ha ngaahi maʻunimā, mānumanu, mo e feʻauaki tavalé ʻoku nau faʻa utu ha taʻu kovi ʻaupito ʻi heʻenau moʻuí. Ka ʻoku ʻi ai ha ʻuhinga mahuʻinga lahi ange.
Ko e angahalá ʻoku fakatupu houhau ia ki he ʻOtuá. ʻOkú ne fakatupunga ʻa e “ā-vahevahe” ʻia kitautolu mo Sihova. (Aisea 59:2) Koeʻuhi ko e faʻahinga ʻoku nau fai angahalá ʻe ʻikai lava ke nau maʻu ʻa ʻene hōifuá, ʻokú ne ekinaki ai ki he faʻahinga peheé: “Fufulu kimoutolu, ʻai ke mou maʻa; . . . tuku ʻa e faikovi.”—Aisea 1:16, 17a.
Ko hotau Tokotaha-Fakatupú ʻoku anga-ʻofa mo faimeesi. ʻOku “ʻikai te ne finangalo ke ʻauha ha taha, ka ke aʻusia ʻa e fakatomala ʻe he kakai kotoa pe.” (2 Pita 3:9) Ko e hokohoko tukulolo ki he vaivaiʻangá ʻokú ne fakatuaiʻi ʻa ʻetau maʻu ʻa e hōifua ʻa e ʻOtuá. Koeʻuhi ʻoku ʻikai ke tukunoaʻi ʻe he ʻOtuá hotau ngaahi vaivaiʻangá, ʻoku ʻikai totonu ke tau pehē mo kitautolu.
[Fakamatala ʻi lalo]
a Naʻe pehē ʻe Sīsū: “ʻOku loto pe ʻa laumalie . . . ka ʻoku vaivai ʻa kakano.”