Naʻá Ku Kau ki he Lova Lelei Taha ʻi Heʻeku Moʻuí
FAKAMATALA FAI ʻE KARL-ERIK BERGMAN
Ko e lele omá naʻá ne ʻai au ke u ongoʻi lelei ʻaupito. Naʻá ku maʻu ha malava fakanatula, ko ia naʻe hoko ai ʻa e lele oma nounoú ko e meʻa mahuʻinga taha ia ʻi heʻeku moʻuí.
ʻI HE 1972, ʻi hoku taʻu 17, naʻá ku kau ai ki ha kalapu sipoti. Naʻe vave ʻa ʻeku ʻiloʻi ʻa e ngāue lahi naʻe ʻi muʻa ʻiate aú kapau naʻe fiemaʻu ke u hoko ko ha tokotaha ʻatelita tuʻu-ki-muʻa. Ko e talēniti fakanatulá ʻoku ʻikai feʻunga ia ke hoko ai ko ha hau ʻi he lele oma nounoú. Ka naʻá ku mateuteu ke ngāue.
ʻI heʻeku taʻu 22, naʻá ku kau ai ki he timi fakafonua ʻa Finilaní. ʻI he taʻu hono hokó naʻá ku maʻu ai ʻa e ʻavalisi lelei taha ʻo e taimi ki he lele oma nounou mita ʻe 100 ki ha ʻatelita pē ʻi Finilani. Kae kehe, ko e lavea ʻi he uoua ʻo hoku muiʻivaʻé mo e kiaʻi-vaʻé naʻe taʻofi ai au mei heʻeku aʻusia ʻa ʻeku malava lelei tahá. Ka ko ʻeku faivelengá naʻe iku ai ʻou hoko ko e faiako ki ha kau ʻatelita talēnitiʻia. ʻI he 1982, naʻá ku fai ai ha palani ke hiki ki Kalefōnia ʻi ʻAmelika ke ako ʻi ha ʻunivēsiti, pea ke kumi ha ngāue ʻi he sipotí, ʻi he feituʻu ko ia ʻoku lelei ange ai ʻa e ʻeá. Naʻe aʻu ʻou fakatau ha tikite vakapuna.
Meʻa Naʻá Ne Liliu ʻa ʻEku Moʻuí
ʻI he efiafi ʻe taha ʻi he taimi nounou ki muʻa ʻi heʻeku folau kuo ʻosi palani ki Kalefōniá, naʻe tatangi ʻa e fafangu ʻi hoku matapaá. Naʻá ku fakaava hake ʻa e matapaá ʻoku ʻi ai ha ongo fefine ʻa ia ko e ongo Fakamoʻoni ʻa Sihova. Naʻá na nonga mo mapuleʻi lelei, ko e ongo ʻulungaanga ʻoku loto ha taha ke sio ai ʻi ha tokotaha ʻatelita. Naʻá ku fakaafeʻi kinaua ki loto, pea naʻa mau tangutu ʻo talanoa. Hili ha fetalanoaʻaki fakamaama, naʻá na tuku ʻiate au ha tohi naʻe fakakaveinga Te Ke Malava ʻo Moʻui Taʻengata he Palataisi ʻi he Māmaní.a Naʻá ku kamata lau ia. ʻI he meimei vaeua nai ʻo ʻeku laú, naʻá ku ʻiloʻi naʻe moʻoni ʻa e meʻa naʻe leaʻaki aí. Naʻe toe foki mai ʻa e ongo fefiné, pea naʻá ku ʻeke ange pe ʻe lava fēfē ke u hoko ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻá na tali mai ʻe fiemaʻu ke u ako Tohi Tapu.
Naʻe ʻikai ngata pē heʻeku tali ha ako Tohi Tapú ka naʻá ku toe kamata ke maʻu ʻa e ngaahi fakataha ʻa e Kau Fakamoʻoní ʻi he Fale Fakatahaʻanga ʻi Vantaa, ʻa ia naʻá ku nofo aí. Naʻá ku ʻiloʻi ko e meʻa naʻe akoʻi aí naʻe makatuʻunga ʻi he Tohi Tapú. Ko hono moʻoní, ko e ngaahi moʻoni Fakatohitapu naʻá ku akó naʻe kamata māmālie ke ne liliu ʻa ʻeku fakakaukau ki he meʻa ʻoku mahuʻinga moʻoni ʻi he moʻuí. Ko ia naʻá ku ʻalu ai ki he fakafofonga folaú ʻo fakafoki mai ʻeku totongi tikite vakapuná. Naʻá ku ngāueʻaki ʻa e konga ʻo e paʻangá ke fakatau mai ʻaki ha suti ke tui ki he ngaahi fakatahá mo ha kato ke faʻo ai ʻeku Tohi Tapú mo e ʻū tohi Fakatohitapú. Naʻá ku papitaiso ʻo hoko ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi ha fakataha-lahi ʻi Helsinki ʻi he 1983.
Kau Fakataha mo Au ʻa e Kau ʻAtelita Kehe
ʻI heʻeku ako ʻa e ngaahi moʻoni Fakatohitapú, naʻá ku vēkeveke ke vahevahe ia ki hoku ngaahi kaumeʻá. Ko ʻenau tali vave iá naʻe ʻikai ke meimei fai ha tui ki ai. Ko hono moʻoní, naʻe kamata leva ke ʻalu takai holo e muhumuhu kuó u sesele. Naʻe kamata tahataha ke fakaʻehiʻehi meiate au ʻa hoku ngaahi kaumeʻá. Hili ʻeku papitaisó, naʻá ku fetaulaki mo e kaungā ʻatelitá ʻi he feituʻu faiʻanga lelé, koeʻuhi naʻá ku fakamālohisino maʻu pē ke moʻui lelei ai pē. Ko ʻemau fetalanoaʻakí naʻe tokoni ia ke nau ʻiloʻi ai neongo kuó u liliu, ʻoku ʻikai te u sesele.
Ko e tokolahi ʻo e kau ʻatelita ko ení, naʻe faifai pē ʻo nau mahinoʻi ko e meʻa naʻá ku leaʻakí naʻe ʻuhinga lelei pea taau ke fakakaukau ki ai. Naʻa nau fakatokangaʻi ko ʻeku kapekapé mo e tōʻonga fakaaoaó kuo ʻosi. Naʻe loto-lelei ha niʻihi ke ako lahi ange fekauʻaki mo e Tohi Tapú. Naʻá ku fiefia ʻi hono fakahaaʻi ki he niʻihi kehé ʻoku fakahoa ʻe he Tohi Tapú ʻa e moʻui ʻa ha Kalisitiane ki ha feʻauhi ʻatelita. ʻOku tau kau ʻi he lova ki he pale ko e moʻui taʻengatá.—2 Timote 2:5; 4:7, 8.
Ko hono moʻoní, ko e taumuʻa moʻoni mo e fiefia ʻi he moʻuí ʻoku makatuʻunga ia, ʻo ʻikai ʻi hono ikuna ʻa e ngaahi feʻauhi ʻatelitá, ka ʻi hono fai ʻa e meʻa ʻoku fakahōifua ki hotau Tokotaha-Fakatupú. Ko ʻeku fetalanoaʻaki mo e kau ʻatelita kehé naʻe fakatupunga ai ke toe sivisiviʻi ʻe he niʻihi ʻa ʻenau ngaahi taumuʻá, pea naʻe hoko ai ʻa e niʻihi ʻo fakamahuʻingaʻi ʻa e ngaahi moʻoni Fakatohitapu ʻa ia naʻá ne liliu ʻa ʻeku moʻuí. Ko e meʻa fakafiefiá, ko e tokolahi ʻo kinautolu kuo nau fakahāhā ʻa e faivelenga tatau ʻi he tauhi ki he ʻOtuá ʻo hangē ko ia naʻa nau fai ʻi he ʻatelitá.
Ko e tokotaha ai ko Yvonne, ko ha tokotaha lele mita ʻe 800 talēnitiʻia. Ko e fefine lele oma taha ia ʻi Sikenitinēvia ʻi he lōloa ko iá pea naʻá ne maʻu ʻa e lēkooti fakafonua ʻa Finilaní. Naʻá ne lavameʻa ʻi hono fakafofongaʻi ʻa Finilani ʻi he ngaahi feʻauhi ʻatelita ʻi ʻIulopé. Ko ha ola ʻo ʻema fetalanoaʻakí, naʻe kamata ke sio ai ʻa Yvonne ki he kulanoa ʻa e feinga ke ongoongoa ʻi he māmani he ʻaho ní. Naʻá ne ako ʻo ʻilo, hangē ko ia ʻoku akoʻi ʻe he Tohi Tapú, ko e māmani ko ení ʻe mole atu ia, ʻa ia ʻe ʻai ai ke malava ʻo ʻi ai ha māmani foʻou ʻe fokotuʻu ʻe he ʻOtuá.—1 Sione 2:17.
Naʻe tali leva ʻe Yvonne ha ako Tohi Tapu. ʻI he taimi ko iá, naʻá ne sō ai mo Jouko, ʻa ia ko ha mēmipa talēnitiʻia ʻo e timi lele fakafonua ʻa Finilaní. Ko hono moʻoní, naʻá ne fakafofongaʻi ʻa Finilani ʻi ʻIulope mo e ngaahi feʻauhi ʻatelita ki he hau ʻi he māmaní. Naʻe hiki ʻa Yvonne mo Jouko ʻi ha taimi ki ʻAmelika ke hokohoko atu ai ʻena tuli ki he ʻatelitá.
Lolotonga ʻena ʻi aí, naʻe hokohoko atu ai ʻa e ako Tohi Tapu ʻa Yvonne, pea naʻe kau ki ai ʻa Jouko. Naʻá ne fai peheé ke ne ʻilo ha hala ʻi he meʻa naʻá ne akó pea fakafoki mai ʻa e fakakaukau ʻa Yvonne. Ka naʻe faifai pē ʻo toe nofo loloto foki ʻi he loto ʻo Jouko ʻa e moʻoni Fakatohitapú. Naʻe mali ʻa Yvonne mo Jouko pea naʻá na fakatapui ki mui ʻena moʻuí ki he ʻOtuá, ʻo fakahāhā eni ʻaki ʻena papitaiso ʻi he vaí. ʻI he ʻahó ni ko kinaua fakatouʻosi ko e ongo tāimuʻa, ko e ongo faifekau taimi-kakato ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.
Naʻá ku toe malava ke kamata ha ako Tohi Tapu mo Barbro, ʻa ia ko ha hau ia ʻi Finilani ʻi he mita ʻe 400 ʻa e kakai fefiné. Naʻá ne toki ʻosi fakafofongaʻi ʻa Finilani ʻi he ngaahi feʻauhi ʻatelita ʻi ʻIulopé. Ko Barbro mo hono husepānití, ko Jarmo, ʻa ia naʻá ne puna-ʻakau, naʻá na hiki he taimi ko ení ki Suēteni. Naʻe hokohoko atu ai ʻa e ako Tohi Tapu ʻa Barbro, pea naʻe kau ki ai ʻa Jarmo. Ko kinaua fakatouʻosi naʻá na kumi ki ha taumuʻa ʻi he moʻuí, pea ʻi he hili ʻena ako ʻa e ngaahi moʻoni Fakatohitapú, naʻá na fakatou papitaiso ʻi Suēteni. Naʻe hoko ʻi ha taimi ʻa Jarmo ko ha toketā fotofota, pea ʻi he tuʻunga ko ha ongo meʻa malí, kuó na faivelenga ʻi he ngāue fakafaifekaú. ʻOku ngāue ʻa Jarmo ko ha mātuʻa ʻi he fakatahaʻanga Kalisitiané.
Ko e fakatātā leva ʻe taha ko Heidi, ko ha toe tokotaha talēniti lele foki mo ia, ʻa ia ko ʻene toki aʻu pē ia ki hono taʻu hongofulu tupú. ʻI he hoko ko ʻene faiakó, naʻá ku fakatokangaʻi naʻá ne mahuʻingaʻia ʻi he ngaahi meʻa fakalaumālié. Ko ia ʻi he ʻaho ʻe taha naʻá ku talanoa ai kiate ia fekauʻaki mo e ngaahi akonaki Fakatohitapu fekauʻaki mo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá mo e ngaahi tāpuaki te ne ʻomai ki he māmaní. Naʻá ku ʻeke ange, “ʻOkú ke tui ʻe lava ke tau maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki ko eni naʻe talaʻofá?”—Sāme 37:11, 29; Mātiu 6:9, 10.
“ʻIo,” ko ʻene talí ia. Naʻá ne loto ke ako Tohi Tapu. Ko ia naʻá ku fokotuʻutuʻu ai ke ako mo ia ha tuofefine Kalisitiane. Hili ha ngaahi taʻu siʻi, naʻe toe fakahāhā ʻe Heidi ʻa ʻene fakatapui ki he ʻOtuá ʻaki ʻene papitaiso ʻi he vaí. ʻI he faai atu ʻa e taimí, naʻá ne tupu hake ʻo hoko ko ha fefine fakaʻofoʻofa fakalaumālie pea naʻá ne hoko ko hoku uaifi. Kuó ne hoko ko ha hoa lelei ʻaupito, ʻi hono ʻai ke longomoʻui ai pē ʻa ʻene fakapapau ke tauhi ki he ʻOtuá—ko ha fakapapau kapau naʻe fakahanga ki he sipotí naʻe mei tokoni lahi ia ki heʻene hoko ko ha tokotaha ʻatelita tuʻu-ki-muʻa.
Ko hoku tehina ko Peter, ʻa ia naʻe toe kau foki mo ia ʻi he sipotí, ʻi he ʻuluaki taimí naʻe kovi ʻaupito ʻene fakafeangaí ʻi he taimi naʻá ku kamata ako Tohi Tapu aí. Naʻá ku ʻoange leva kiate ia ha tatau ʻo e tohi Moʻui Taʻengata. Naʻá ne haʻu kiate au ki mui ʻo pehē mai: “Kuó u kamata lau ʻa e tohí ni, ka ʻoku ʻikai te u mahinoʻi ʻa e meʻa kotoa pē. ʻE lava ke ke tokoniʻi au?” Naʻá ku fokotuʻutuʻu ke ako mo ia ha Fakamoʻoni ʻe taha, pea ʻi he hili ha māhina ʻe fā ʻo ʻene akó, naʻá ne papitaiso. Naʻá ne mali ki mui, pea ko hono uaifí ʻokú ne ngāue ko ha tāimuʻa.
Hokohoko Atu ʻi he Lová
Naʻa mo e ki muʻa ke u papitaisó, naʻá ku ʻosi fakapapauʻi ke hoko ko ha misinale. Taimi nounou mei he papitaisó, naʻá ku kamata ngāue ko ha tāimuʻa. Naʻá ku mahinoʻi kapau ʻokú ke ʻi he lova ki he moʻuí, kuo pau ke ke fai hoʻo feinga lelei tahá. Naʻá ku tohi kole mo hoku uaifí ke hū ki Kiliati, ko e akoʻanga misinale ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová naʻe tuʻu ʻi Niu ʻIoke, pea ʻi he 1994 naʻe tali ai kimaua. Hili ʻema maʻu tohi fakamoʻoni akó naʻe vaheʻi kimaua ke ngāue ʻi Lativia, ʻa ia ʻoku lea anga-maheniʻaki ai ʻa e lea faka-Lūsiá.
Ko e tō ʻa e Sovieti ʻIunioní naʻe hoko ai ʻo ʻikai ha toe ʻamanaki ʻa e kakaí ki he tuʻunga fakapolitikalé. Naʻe ʻai ke ʻoua ʻe fai ha falala ki he Tohi Tapú pea naʻe aʻu ʻo tapui ia, ka naʻá ma ʻilo naʻe mahuʻingaʻia ʻa e tokolahi ʻi he meʻa naʻe leaʻaki aí. Ko hono ako ʻa e lea faka-Lūsiá ʻa e taha ʻo e ngaahi pole faingataʻa taha kuo faifai ange peá u fehangahangai mo iá. Ka ʻi he hili ʻa e taʻu ʻe ono ʻo e ngāue fakamisinale ʻi Lativiá, naʻe fakanofo ai au ke u ʻaʻahi ʻo fakalototoʻaʻi ʻa e ngaahi fakatahaʻangá ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi he hoko ko ha ʻovasia fefonongaʻaki. Ko e ngāue eni ʻoku ou hokohoko atu hono faí, ʻo ʻalu fakataha mo hoku uaifi faitōnungá.
ʻI he faai mai ʻa e ngaahi taʻú, kuó u malava ke akoʻi ʻa e tokolahi ke nau fakalakalaka ʻi he lova ki he moʻuí, ʻa e “moʻui moʻoni” ʻi he māmani foʻou ʻa e ʻOtuá. (1 Timote 6:19) Ko hono akoʻi ʻa e kau ʻatelitá ke nau aʻu ki heʻenau lelei tahá ʻoku fiemaʻu ke mahinoʻi kinautolu. ʻOku pau ke tokoniʻi kinautolu ʻe he faiakó ke nau fakatupulekina ʻa honau mālohingá pea fakasiʻisiʻi ʻa honau vaivaiʻangá. ʻOku fiemaʻu ke ne ueʻi kinautolu ke nau hokohoko atu pea aʻusia ʻenau malava kakato tahá.
Kuó u ʻohovale ʻi he sio ki he lahi ʻo e meʻa ʻoku faitatau ai ha Kalisitiane mo ha tokotaha ʻatelita, hangē ko ia naʻe fakamamafaʻi ʻe he ʻapositolo ko Paulá ʻi heʻene ʻuluaki tohi ki he kau Kolinitoó. Ko ha ʻatelita lavameʻa ʻokú ne nofoʻaki tokangataha ki heʻene fakamālohisinó ʻo ʻikai ke fakaʻānaua pē ki he ikuná. ʻOkú ne fokotuʻu maʻana ʻa e ngaahi taumuʻa ʻe ala aʻusia pea ngāue hokohoko ke aʻusia ia. Kapau ʻe ngalo ʻa ʻene taumuʻá pea ʻikai ke toe ngāue ki ai, ʻe kulanoa ai ʻa e ngāue mālohi kotoa kuó ne ʻosi faí. ʻI he tuʻunga tatau, ko ha Kalisitiane moʻoni kuo pau ke ne hanganaki tokangataha.
Ko ha ʻatelita lavameʻa ʻokú ne toe fai pau ki ha palani ʻo hanganaki mapuleʻi ia ʻi he hoko ki he taimi kaí. ʻOku tatau ia mo ha Kalisitiane moʻoni. ʻOku ʻikai fafangaʻi ia ʻaki ʻa e ngaahi akonaki taʻetāú, ʻo maʻu ʻinasi ʻi he “tepile ʻa faʻahikehe,” ʻo hangē ko e lau ʻa e ʻapositolo ko Paulá. ʻI hono kehé, ʻokú ne fafangaʻi ia ʻaki ʻa e meʻakai lelei fakalaumālie kuo ʻomai ʻe he ʻOtuá ʻi heʻene Folofolá, ko e Tohi Tapú. (1 Kolinito 10:21) ʻIkai ngata aí, ʻi he taimi ʻoku malanga hake ai ʻa e ngaahi faingataʻá, ko ha ʻatelita lavameʻa ʻokú ne hanganaki fakakaukau pau. ʻOkú ne fakahaaʻi ʻa ʻene ngaahi fehālaakí pea fai ʻa e ngaahi fakatonutonu. “Ko e anga ʻeni o ʻeku lele aʻaku, ʻoku ʻikai ke hamumu” ko e tohi ia ʻa Paulá. “Kae kehe, ʻoku te tokeia hoto sino,” ko ʻene leá ia, koeʻuhí ke ʻoua ʻe fakataʻeʻaongaʻi.—1 Kolinito 9:24-27.
Ko au mo hoku uaifí ʻokú ma kei fiefia ʻi hono tauhi maʻu ʻa homa tuʻunga moʻui lelei fakaesinó ʻaki ʻa e fakamālohisino maʻu pē ʻi ha fale fakamālohisino. Neongo ia, ʻoku ʻikai te ma fakaʻatā ke taʻotaʻofi kimaua ʻe he meʻá ni mei heʻema tauhi kia Sihová, ʻa ia naʻá ne fakatupu ʻi ha tuʻunga fakaofo fau ʻa e tangatá. (Sāme 139:14) ʻOkú ma tokangataha ki hono aʻusia ʻa e pale ko e “moʻui moʻoni”—ʻa e moʻui “ka hoko mai” ʻi he māmani foʻou ʻa e ʻOtuá.—1 Timote 4:8.
Hili ʻa e fakamatala ki he “ʻao kau fakamoʻoni” ʻo e ngaahi taimi ki muʻa ʻi he Kalisitiané, naʻe ekinaki ʻa e ʻapositolo ko Paulá: “Ko ia ke tau huʻihuʻi ʻa e fakamamafa kotoa pe, mo e angahala ʻoku tau moʻuangofua ki ai, pea tau kitaki atu ʻetau lele he fakapuepue kuo tala humaki mai kiate kitautolu.” (Hepelu 12:1) ʻOku ʻikai ha meʻa ʻe toe mahuʻinga ange ke fai ʻi he lele he lova ko iá. ʻOku peheé koeʻuhi ko e lavameʻa ʻi hono fakakakató ʻe ʻomai ai ki he kau lele kotoa pē ʻa e ngaahi tāpuaki taʻengata.—2 Timote 4:7, 8.
[Fakamatala ʻi lalo]
a Naʻe pulusi ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ka ʻoku ʻikai toe pulusi he taimí ni.
[Fakatātā ʻi he peesi 21]
ʻI he lolotonga ʻo e 1980 tupú, ko Heidi mo au mo Yvonne ʻi ʻolungá mo Jouko mo hona ʻofefiné ʻi lalo
[Fakatātā ʻi he peesi 22]
Mo Heidi ʻi he ngāue fakafaifekaú he ʻahó ni
[Fakatātā ʻi he peesi 22]
ʻI he fakataha-lahi ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi he 2009 ʻi Helsinki. Ko Yvonne mo Jouko ʻi homa toʻohemá pea ko Jarmo mo Barbro ʻi homa toʻomataʻú
[Picture Credit Line ʻi he peesi 19]
Published in Aamulehti 8/21/1979