ʻEke ʻe he Toʻutupú
ʻE Lava Fēfē ke Maʻu ha Faʻahinga ʻOku Nau Tali Au?
“ʻOku ou taʻu 21. ʻOku ʻikai ha tokolahi ʻi hoku toʻú heni, ko ia kuo pau ai ke u ʻalu holo mo e kau ako he kolisí pe ko e ngaahi hoa mali. Ko e ʻuluaki kulupú ʻoku tō ʻenau fakamamafá ki he siví, pea ko e kulupu hono uá ʻoku nau hohaʻa fekauʻaki mo e ngaahi noó. ʻOku ʻikai ha taha ʻo e ongo ʻīsiu ko iá te ne fakaʻaaki au he poʻulí. ʻE mātuʻaki lelei ke maʻu ha kakai ʻe lava ke nau tali au!”—Kamenitā.a
MEIMEI ko e tokotaha kotoa pē, tatau ai pē pe ko e hā honau taʻumotuʻá, ʻoku nau loto ke tali kinautolu ʻe he niʻihi kehé. ʻOku ʻikai ha veiveiua ʻokú ke pehē mo koe foki. Ko e ʻuhinga ia ʻoku fuʻu fakamamahi ai ke liʻaki pe tukunoaʻi, ʻo hangē ia ʻokú ke taʻehāmaí—“ko ha taha pē ʻoku tuʻu mei mui,” hangē ko e fakamatala ʻa e taʻu 15 ko Mikaelá kiate iá.
Ko e moʻoni, kapau ko ha Kalisitiane koe, ʻokú ke maʻu ha “kaiga lotu” pe haʻohaʻonga fakakātoa ʻo e fanga tokoua ʻoku nau tali koe. (1 Pita 2:17, PM) Naʻa mo ia, te ke ongoʻi liʻekina nai he taimi ʻe niʻihi. “ʻI he foki ki ʻapi mei he fakataha faka-Kalisitiané, naʻá ku faʻa tangutu ʻi mui he kaá ʻo tangi,” ko e manatu ia ʻa e taʻu 20 ko Helenā. “Ko e lahi ange ʻeku fāinga ke tali aú, ko e ongoʻi siva ʻai pē ia ʻeku ʻamanakí.”
Ko e hā ʻe lava ke ke faí kapau ʻokú ke ongoʻi ʻoku ʻikai tali koe ʻe he niʻihi kehé? Ke tali e fehuʻi ko iá, ʻuluaki fakapapauʻi (1) ʻa e faʻahinga kakai ʻokú ke ʻiloʻi ʻoku faingataʻa taha ke nau tali koé (2) founga hoʻo fakafeangai anga-maheni he taimi ʻokú ke feohi ai mo kinautolú.
Tohiʻi ha ✔ he tafaʻaki ʻo e kulupu ʻoku hā ngali ʻikai pē lava ke nau tali koé.
1. Taʻumotuʻa
□ toʻumeʻa □ toʻutupu lalahi □ kakai lalahi
2. Ngāue
Kakai ʻoku nau
□ sipoti □ talēnitiʻia □ poto
3. ʻUlungaanga
Kakai ʻoku nau
□ loto-maʻu □ manakoa □ ʻi ha kulupu
Sai tohiʻi ha ✔ he tafaʻaki ʻo e fakamatala ʻoku fakahaaʻi ai hoʻo fakafeangai anga-maheni he feohi mo e kakai naʻá ke fakahaaʻi ʻi ʻolungá.
□ ʻOku ou fakangalingali maʻu ʻa e mahuʻingaʻia pe malava meimei tatau.
□ ʻOku ou tukunoaʻi e meʻa ʻoku nau mahuʻingaʻia aí pea talanoa ki haʻakú.
□ ʻOku ou nofoʻaki fakalongolongo pea fakasio e ʻuluaki faingamālie ke mavahe ai.
ʻI hoʻo fakapapauʻi ko eni ʻa e kulupu ʻo e kakai ʻokú ke ʻiloʻi ʻoku faingataʻa taha ke nau tali koé mo e anga hoʻo fekuki mo e tuʻungá, kuo tau meimei mateuteu ai ke lāulea ki he founga ʻe lava ai ke ke fakaleleiʻi iá. Neongo ia, ʻuluakí ʻoku ʻi ai ha ikuʻanga ki he lavameʻa fakasōsialé ʻoku fiemaʻu ke ke lāuʻilo ki ai pea fakaʻehiʻehi mei ai.
IKUʻANGA 1: Fakamavahe
Ko e Polé. ʻI he taimi ʻokú ke feohi ai mo e kakai ko ʻenau mahuʻingaʻiá pe talēnití ʻoku kehe ia mei haʻaú, ʻoku faingofua ke ongoʻi ʻokú ke faikehe—tautefito kapau ʻokú ke mā. “ʻOku ou fehiʻa ʻi he feinga ke kamataʻi ha fetalanoaʻakí,” ko e lau ia ʻa e taʻu 18 ko ʻĀnita. “ʻOku ou manavasiʻi ke leaʻaki ha meʻa hala.”
Meʻa ʻOku Leaʻaki ʻe he Tohi Tapú. “Ko e tangata mavahe ʻoku ne nofoʻaki kumi ʻa e holi aʻana: Neongo pe ko e ha ha faleʻi ʻe fai, te ne ina ki ai.” (Palovepi 18:1) ʻOku hā mahino, ko e fakamavahé ʻe ʻai pē ai ke toe kovi ange ʻa e meʻá. Ko hono moʻoní, ʻi hono fakamavaheʻi koé, ʻokú ke iku ai ʻo fihia ʻi ha tuʻunga faingataʻa: Ko hoʻo taʻelatá ʻoku fakatuipauʻi atu ai ʻoku ʻikai tali koe, ʻa ia ʻoku ʻai ai ke ke mavahe mei he niʻihi kehé, ʻai ai ke ke taʻelata, fakatuipauʻi atu ai ʻoku ʻikai tali koe. Pea ʻokú ke fihia ai pē he tuʻunga ko iá, ʻo vilo takai ai, kae ʻoua kuó ke fai ha meʻa ki ai!
“ʻOku ʻikai ʻiloʻi ʻe he kakaí ʻa e meʻa ʻi hoʻo fakakaukaú. Kapau ʻoku ʻikai ke ke tala e meʻa ʻokú ke fiemaʻú, heʻikai te ke maʻu ia. Kapau te ke nofo tokotaha pē, heʻikai ke ʻi ai hao kaungāmeʻa. Kuo pau ke ke fai ha feinga. ʻOku ʻikai totonu ke fakakaukau ko e fatongia ia ʻo e tokotaha ʻe tahá. Ko e kaumeʻá ko ha hala kauhala-ua.”—Melinitā, 19.
IKUʻANGA 2: Feinga Vavale
Ko e Polé. Ko e kakai ʻe niʻihi ʻoku nau mātuʻaki feinga vavale ke tali kinautolu ʻo nau tō ai ki he kakai hala—ʻi he fakakaukau ko ha kaungāmeʻa pē ʻoku lelei ange ia ʻi he ʻikai ha kaungāmeʻá. “Naʻá ku faʻa loto-mamahi lahi he ʻikai ke u ʻi he kulupu manakoa he ʻapiakó ʻou meimei fakaʻamu ai ke hoko kiate au ha faingataʻa koeʻuhí pē ke nau tali au,” ko e lau ia ʻa e taʻu 15 ko Lani.
Meʻa ʻOku Leaʻaki ʻe he Tohi Tapú. “Ko ia ʻoku kaumeʻa mo e sesele ʻe hoko ko e lusa”—pe hangē ko hono fakalea ʻe he Contemporary English Version, “ʻokú ke fakalotomamahiʻi koe ʻi hoʻo ʻalu holo mo e kau valé.” (Palovepi 13:20) ʻOua ʻe maʻuhala, ko e “sesele” pe “kau valé” naʻe lave ki ai ʻi he veesi ko iá ʻoku ʻikai nai ko e taʻeʻilo moʻoni. ʻI hono kehé ʻoku lava ke pehē ko e kau poto moʻoni kinautolu ʻi he akó. Ka ʻo kapau ʻoku siʻi ʻenau tokanga ki he tuʻunga Fakatohitapú, ʻi he vakai mai leva ʻa e ʻOtuá ko e kau vale kinautolu. Pea te ke loto-mamahi ai pē ʻi hoʻo hoko ʻo hangē ha feké, ʻo fakalanulanu ke tatau mo kinautolu.—1 Kolinito 15:33.
“ʻOku ʻikai lelei ke ke ʻalu holo mo ha taha pē. ʻOku ʻikai te ke loto ke kaungāmeʻa mo e faʻahinga ʻoku nau ʻai koe ke ke ongoʻi kuo pau ke ke liliu ʻi he taimi ʻoku mou feohi aí. ʻOkú ke loto ke kaungāmeʻa mo e faʻahinga ʻoku nau ʻofa moʻoni ʻia koe pea te nau ʻi ai ke tokoniʻi koe.”—Pola, 21.
Tamuʻomuʻa
ʻOua ʻe tatali ke lue atu ʻa e niʻihi kehé ʻo fakaafeʻi koe ki heʻenau kulupú. “Heʻikai lava ke tau ʻamanekina maʻu pē ke feinga ʻa e kakaí ke maheni mo kitautolu,” ko e lau ia ʻa e taʻu 21 ko Sini. “ʻOku fiemaʻu ke tau feinga ke maheni mo e niʻihi kehé.” ʻOku hoko heni ha ongo fokotuʻu ke tokoniʻi ai koe ke ke fai ia:
Kumi ki tuʻa mei he kulupu ʻo ho toʻú. ʻOku hā mahino, ko Sionatane mo Tēvita ʻi he Tohi Tapú naʻe taʻu nai ʻe 30 ʻa e vāmamaʻo ʻo hona taʻumotuʻá, pea neongo ia naʻá na hoko ʻo “kaumeʻa lelei.”b (1 Samiuela 18:1, CEV) Ko e hā ʻa e lēsoní? ʻOku malava ke tali koe ʻe he kakai lalahí! Fakakaukau fekauʻaki mo ia, Ko e hā ke ke fakangatangata ai ʻi ha kulupu taʻumotuʻa pea lāunga leva ʻoku ʻikai lava ke ke maʻu ha kaungāmeʻa? ʻE hangē ia ko haʻo mate fiekaia ʻi ha motu lingolingoa lolotonga ia ʻoku lele takai holo e fanga iká ʻiate koe! Ko hono moʻoní, ʻoku ʻi ai e kakai lelei takatakai ʻe lava ke ke tatau mo kinautolu. Pea ko e founga ʻe taha ke maʻu ai kinautolú ko e fakasio ki tuʻa mei ho toʻú.
“Naʻe fakaʻaiʻai au ʻe heʻeku faʻeé ke u ʻahiʻahi talanoa mo e kau taʻumotuʻa ʻi he fakatahaʻangá. Naʻá ne pehē te u ʻohovale ʻi he ʻilo e lahi ʻo e meʻa ʻoku ou faitatau ai mo kinautolú. Naʻá ne moʻoni, pea ʻoku ou maʻu he taimi ni ʻa e kaungāmeʻa tokolahi!”—Helenā, 20.
Fakatupulekina ʻa e pōtoʻi ʻi he fetalanoaʻakí. Ko e fai ha fetalanoaʻakí ʻoku fiemaʻu ki ai ʻa e feinga—tautefito kapau ʻokú ke mā. Ka ʻe lava ke ke fai ia. Ko e kií ke (1) fanongo, (2) ʻeke ha ngaahi fehuʻi, pea (3) fakahaaʻi ʻa e tokanga moʻoni.
“ʻOku ou feinga ke hoko ko ha tokotaha fanongo kae ʻikai ko ha tokotaha talanoa. Pea ʻi he taimi ʻoku ou talanoa aí, ʻoku ou feinga ke ʻoua ʻe talanoa fekauʻaki mo au pe talanoa ʻikai lelei ki he niʻihi kehé.”—Sēlina, 18.
“Kapau ʻoku loto ha taha ke talanoa ki ha meʻa ʻoku ʻikai te u maheni mo ia, te u kole ange ke ne fakamatalaʻi e meʻá, ʻa ia ʻoku ʻi ai e ʻamanaki ʻe ʻai ai ia ke ne talanoa mai ʻo toe lahi ange.”—Sēleti, 21.
Mahalo pē ʻokú ke natula fakalongolongo, pea ʻoku ʻikai hala ha meʻa ia ai. ʻOku ʻikai fiemaʻu ia ke ke liliu ʻo hoko ko ha tokotaha fakatamaiki! Ka ʻo kapau ʻokú ke ongoʻi ʻoku ʻikai ke tali koe, ʻahiʻahiʻi e ngaahi fokotuʻu ʻi he kupu ko ení. Te ke hoko nai ai ʻo ongoʻi tatau mo Lia. “Ko aú ko ha tokotaha mā,” ko ʻene laú ia, “ko ia kuo pau ke u fakamālohiʻi au ke talanoa. Ka ke maʻu ha kaungāmeʻa, kuo pau ke ke anga-fakakaumeʻa. Ko ia kuo kamata ke u talanoa.”
[Fakamatala ʻi lalo]
a Kuo liliu ʻa e ngaahi hingoa ʻi he kupu ko ení.
b ʻOku ngalingali naʻe taʻu hongofulu tupu ʻa Tēvita ʻi heʻene fakakaumeʻa kia Sionatané.
[Puha/Fakatātā ʻi he peesi 11]
MEʻA ʻOKU LEAʻAKI ʻE HO TOʻUMEʻÁ
“ʻOku ou feinga ke talanoa ʻi ha tuʻunga ki ha tokotaha kuo ʻikai te u fakakaukau ke talanoa ki ai ʻi ha fakataha faka-Kalisitiane. Kuó u ʻiloʻi ʻe lava ke kamataʻi ha kaumeʻa mei ha kiʻi lea fakafeʻiloaki pē!”
“Naʻe faingofua kiate au ke tangutu hifo ʻo pehē naʻe ʻikai saiʻia ʻiate au ʻa e kakai kehé pea naʻe ʻikai ha faingamālie ke nau tali au. Ko e meʻa naʻe pau ke fai ki ai ʻa e feinga moʻoní ko e fai ha meʻa ki ai. ʻI he ʻosi angé, ko e tamuʻomuʻá ʻoku ola lelei, pea ʻoku tokoni ia ke langa hake ai ʻa e tokotahá.”
“ʻOku māmālie ʻa ʻeku hoko ʻo kau he talanoa ʻa e kakai lalahí. Naʻe faingataʻa ʻaupito he ʻuluaki taimí! Ka naʻe iku ʻo ʻaonga kiate au, koeʻuhi ʻi ha taʻu siʻi, naʻá ku maʻu ai ha kaungāmeʻa tuʻuloa ʻoku nau ʻi ai maʻu pē ke tokoniʻi au.”
[Ngaahi Fakatātā]
Lauren
Reyon
Carissa
[Puha ʻi he peesi 12]
KO E HĀ ʻOKU ʻIKAI ʻEKE AI KI HOʻO ONGO MĀTUʻÁ?
Naʻe ʻi ai haʻamo palopalema ʻi he feinga ke tali kimoua ʻe he niʻihi kehé he taimi naʻá mo ʻi hoku taʻú aí? Ko e hā e faʻahinga kakai naʻe faingataʻa taha ke nau tali kimouá? Naʻe anga-fēfē hoʻomo fekuki mo e tuʻungá?
․․․․․
[Taiakalami ʻi he peesi 12]
(Ki he fakamatala kakato, sio ki he tohi)
KO E VILO FAINGATAʻA ʻA E TAʻELATÁ
ʻOku ou TAʻELATA, ʻai au ke u ongoʻi . . .
. . .hangē ha LIʻEKINÁ, ʻo ʻai au ke u . . .
. . .MAVAHE, ʻo ʻai au ke u ongoʻi . . .