LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • lr vahe 36 p. 187-191
  • Ko Hai ʻE Fokotuʻu Haké? Ko Fē Te Nau Moʻui Aí?

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Ko Hai ʻE Fokotuʻu Haké? Ko Fē Te Nau Moʻui Aí?
  • Ako mei he Faiako Lahí
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Ko e Hā ʻe Lava Ke Tau Ako mei ha Tokotaha Faikovi?
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2013
  • Toetuʻu–Maʻa Hai, pea ʻI Fē?
    Te Ke Malava ʻo Moʻui Taʻengata he Palataisi ʻi he Māmaní
  • “Te Ke ʻi Palataisi mo Au”
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2022
  • ʻE ʻi Ai ha Toetuʻu!
    Ko e Hā ʻOku Lava ke Akoʻi Mai ʻe he Tohi Tapú?
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ako mei he Faiako Lahí
lr vahe 36 p. 187-191

VAHE 36

Ko Hai ʻE Fokotuʻu Haké? Ko Fē Te Nau Moʻui Aí?

ʻI HE ongo vahe ʻe ua fakamuimuí, ko e toko fiha naʻá ta lau ai naʻe fokotuʻu haké?— Naʻe toko nima. Ko e toko fiha ai ko e fānaú?— Ko e toko tolu. Pea ko hono faá ko ha kiʻi talavou. Ko e hā ʻokú ke fakakaukau ʻoku fakahā mai ʻe he meʻá ni?—

Sai, ʻoku fakahā mai ai ko e ʻOtuá ʻoku ʻofa ʻi he kau talavoú. Ka te ne fokotuʻu hake foki mo ha tokolahi kehe. ʻE fokotuʻu hake pē ʻe he ʻOtuá ʻa e faʻahinga naʻa nau fai ʻa e meʻa ʻoku leleí?— Ko ʻeta fakakaukaú nai ia. Ka neongo ia, ko e kakai tokolahi naʻe teʻeki ʻaupito te nau ako ʻa e moʻoni ʻo fekauʻaki mo Sihova ko e ʻOtuá pea mo hono ʻAló. Ko ia, naʻa nau fai ʻa e meʻa naʻe koví koeʻuhí he naʻe akoʻi kia kinautolu ʻa e ngaahi meʻa naʻe hala. ʻOkú ke fakakaukau ʻe fokotuʻu hake ʻe Sihova ʻa e kakai peheé?—

ʻOku pehē ʻe he Tohitapú: “ʻE faifai pea hoko ha toetuʻu ʻa e angatonu mo e angahala fakatouʻosi.” (Ngāue 24:15) Ko e hā ʻe fokotuʻu hake ai ʻa e faʻahinga naʻe ʻikai te nau anga-tonu, pe naʻe ʻikai te nau fai ʻa e meʻa naʻe tonú?— Koeʻuhí he naʻe teʻeki ʻaupito ʻi ai hanau faingamālie ke ako ʻo fekauʻaki mo Sihova pea mo e meʻa ʻokú ne fiemaʻu ʻa e kakaí ke nau faí.

Talitali lelei ‘e he kakaí ha tokotaha toetu‘u

Ko e hā ʻe fokotuʻu hake ai ʻe he ʻOtuá ʻa e niʻihi naʻe ʻikai te nau fai ʻa e meʻa naʻe tonú?

Ko fē ʻa e taimi ʻokú ke fakakaukau ʻe fokotuʻu hake ai ʻa e kakaí?— Fakakaukau ki he taimi naʻe mate ai ʻa Lāsalosi pea palōmesi ai ʻa Sīsū ki hono tuofefine ko Māʻatá: “ʻE toetuʻu ho tuongaʻane.” Naʻe tali ʻe Māʻata: “ʻOku ou ʻilo te ne toetuʻu ʻi he Toetuʻu ʻi he ʻaho fakamui.” (Sione 11:​23, 24) Ko e hā naʻe ʻuhinga ki ai ʻa Māʻata ʻi heʻene pehē ʻe toetuʻu ʻa Lāsalosi ʻi he “ʻaho fakamui”?—

Sīsū ‘i he ‘akau fakamamahí, ‘i he vaha‘a ‘o ha ongo faihia

Ko fē ʻa e Palataisi ʻoku talanoa ʻa Sīsū ki he tangatá ʻo fekauʻaki mo iá??

Sai, naʻe ʻosi fanongo ʻa Māʻata ʻo fekauʻaki mo e palōmesi ʻa Sīsū: ‘Ko e kakai kotoa pe ʻoku ʻi he ngaahi faʻitoká te nau ʻalu atu mei ai.’ (Sione 5:​28, 29) Ko ia, ko e “ʻaho fakamui” ko e taimi ia ʻe toe fakafoki mai ai ke moʻui ʻa e faʻahinga kotoa ʻoku ʻi he manatu ʻa e ʻOtuá. Ko e ʻaho fakamui ko ení ʻoku ʻikai ko ha ʻaho houa ʻe 24 ia. ʻE taʻu ʻe taha afe ʻa hono lōloá. ʻI he ʻaho ko ení, ʻoku pehē ai ʻe he Tohitapú, ‘ʻE fakamaau ʻe he ʻOtuá ʻa e kakai ʻo e māmaní.’ Ko e faʻahinga ʻokú ne fakamāuʻí ʻe kau ai ʻa e faʻahinga naʻe fokotuʻu haké.—Ngāue 17:31; 2 Pita 3:⁠8.

Fakakaukau atu ki he fakafiefia moʻoni ko e ʻaho ko ení! Lolotonga ʻa e ʻaho taʻu ʻe taha afe ko eni hono lōloá, ko e laui miliona lahi ʻo e kakai kuo nau maté ʻe toe fakafoki mai ki he moʻuí. ʻOku ui ʻe Sīsū ʻa e feituʻu ʻoku fakafoki mai kinautolu ke moʻui aí ko e Palataisi. Ta sio angé ki he feituʻu ʻe ʻi ai ʻa e Palataisí pea ʻe fēfē ia.

ʻI he houa nai ʻe tolu ki muʻa pea pekia ʻa Sīsū ʻi ha ʻakau fakamamahí, ʻokú ne talanoa ʻo fekauʻaki mo e Palataisí ki ha tangata ʻoku tautau ʻi ha ʻakau ʻo hoko atu kiate ia. ʻOku tautea mate ʻa e tangatá koeʻuhi ko e ngaahi hia naʻá ne faí. Ka ʻi he mamata ʻa e tangata faihiá ni kia Sīsū mo fanongo ki he meʻa ʻoku leaʻaki ʻo fekauʻaki mo Iá, ʻoku kamata ke ne tui kia Sīsū. Ko ia, ʻoku pehē ʻe he tangata faihiá: ‘Manatuʻi au, ʻo ka ke ka hoko ki ho puleʻangá.’ ʻOku tali ʻe Sīsū: ‘Ko e moʻoni ʻoku ou tala atu he ʻahó ni, Te ke ʻi Palataisi mo au.’—Luke 23:​42, 43.

‘Ātama mo ‘Ivi ‘i he ngoue ‘o ‘Ītení

ʻI heʻeta lau ʻo fekauʻaki mo e Palataisí, ko e hā ʻoku totonu ke ta sioloto atu ki aí??

Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻa Sīsū ʻi heʻene leaʻaki ʻa e meʻa ko ení? Ko fē ʻa e Palataisí?— Fakakaukau angé ki aí. Naʻe ʻi fē ʻa e Palataisí ʻi he kamataʻangá?— Manatuʻi, naʻe foaki ʻe he ʻOtuá ki he ʻuluaki tangata ko ʻĀtamá, mo hono uaifí ha palataisi ke na nofo ai ʻi heni tonu ʻi he māmani ko ení. Naʻe ui ia ko e ngoue ko ʻĪtení. Naʻe ʻi ai ʻa e fanga manu ʻi he ngoue ko iá, ka naʻe ʻikai te nau fakalaveaʻi ha taha. Pea naʻe ʻi ai mo e ʻuluʻakau naʻe lahi ai ʻa e fuaʻiʻakau ifó, pea pehē foki ki ha fuʻu vaitafe lahi. Ko ha feituʻu lelei ʻaupito ia ke nofo ai!—Senesi 2:​8-10.

Ko ia, ʻi heʻeta lau ʻo fekauʻaki mo e ʻi Palataisi ʻa e tangata faihia ko iá, ʻoku totonu ke ta sioloto atu ki hono ngaohi ʻa e foʻi māmani ko ení ko ha feituʻu fakaʻofoʻofa ke nofo ai. ʻE ʻi heni tonu ʻa Sīsū ʻi he māmaní fakataha mo e tangata naʻe faihia ki muʻá ʻi he Palataisí?— ʻIkai. ʻOkú ke ʻilo ʻa e ʻuhinga ʻe ʻikai te ne ʻi heni aí?—

Koeʻuhí ʻe ʻi hēvani ʻa Sīsū ʻo pule hifo ko e Tuʻi ki he Palataisi ʻi he māmaní. Ko ia, ʻe fakataha ʻa Sīsū mo e tangata ko iá ʻi he ʻuhinga, ʻe fokotuʻu hake ia ʻe Sīsū mei he maté pea tokangaʻi ʻa ʻene ngaahi fiemaʻú. Ka ko e hā ʻe fakaʻatā ai ʻe Sīsū ha tokotaha naʻe faihia ki muʻa ke moʻui ʻi he Palataisí?— Ta sio angé pe ʻe lava ke ta ʻilo ʻa e talí.

Ki muʻa ke lea ʻa e tangata faihiá kia Sīsuú, naʻá ne ʻilo ʻa e ngaahi taumuʻa ʻa e ʻOtuá?— ʻIkai, naʻe ʻikai te ne ʻilo ia. Naʻá ne fai ʻa e ngaahi meʻa naʻe koví koeʻuhí naʻe ʻikai te ne ʻilo ʻa e moʻoni ʻo fekauʻaki mo e ʻOtuá. ʻI he Palataisí ʻe akoʻi ai ia ʻo fekauʻaki mo e ngaahi taumuʻa ʻa e ʻOtuá. Te ne toki maʻu leva ai ʻa e faingamālie ke fakamoʻoniʻi ʻokú ne ʻofa moʻoni ʻi he ʻOtuá ʻaki hono fai ʻa Hono finangaló.

Sīsū ‘i hono Pule‘anga fakahēvaní mo e toko 144,000

ʻE moʻui ʻa e tokotaha kotoa pē ʻe fokotuʻu haké ʻi he Palataisi ʻi he māmaní?— ʻIkai, ʻe ʻikai ke pehē. ʻOkú ke ʻilo ʻa hono ʻuhingá?— Koeʻuhí ʻe fokotuʻu hake ʻa e niʻihi ke moʻui fakataha mo Sīsū ʻi hēvani. Te nau pule hifo fakataha mo ia ko e ngaahi tuʻi ki he māmani Palataisí. Ta sio angé ki he anga ʻo ʻeta ʻiloʻi ení.

Ko e pō ki muʻa pea pekia ʻa Sīsuú, ʻokú ne tala ki heʻene kau ʻapositoló: ‘ʻI he fale ʻo ʻeku Tamai ʻi hēvaní, ʻoku lahi ʻa e ngaahi feituʻu ke nofo ai, pea ko ʻeku ʻalu eni ke teuteu ha potu moʻomoutolu.’ Hili iá, ʻoku palōmesi ange ʻe Sīsū: “ʻOku ou toe haʻu pe, pea te u maʻu kimoutolu kiate au; koeʻuhi ko e potu ʻoku ou ʻi ai, ke mou ʻi ai foki.”—Sione 14:​2, 3.

ʻOku ʻalu ki fē ʻa Sīsū ʻi he hili hono fokotuʻu haké?— ʻIo, ki hēvani ke fakataha ai mo ʻene Tamaí. (Sione 17:​4, 5) Ko ia, ʻoku palōmesi ai ʻa Sīsū ki heʻene kau ʻapositoló pea mo e kau muimui kehé te ne fokotuʻu hake kinautolu ke lava ke nau fakataha mo ia ʻi hēvani. Ko e hā te nau fai ai mo Sīsuú?— ʻOku pehē ʻe he Tohitapú ko ʻene kau ākonga ʻa ia ʻoku nau kau ʻi he “ʻuluaki toetuʻu” te nau moʻui ʻi hēvani pea pule hifo ki he māmaní ‘ko e ngaahi tuʻi fakataha mo ia ʻi he taʻu ʻe taha afe.’—Fakahā 5:10; 20:6; 2 Timote 2:​11, 12.

Ko e toko fiha te nau kau ʻi he “ʻuluaki toetuʻu” pea pule mo Sīsū ko e ngaahi tuʻí?— Naʻe tala ange ʻe Sīsū ki heʻene kau ākongá: “Naʻi fanga sipi toko siʻi, ʻoua ʻe manavahe; he kuo finangalo ʻe hoʻomou Tamai ke ʻatu kiate kimoutolu ʻa e puleʻanga.” (Fakaʻītali ʻamautolu; Luke 12:32) Ko e “fanga sipi toko siʻi” ko eni, ʻa ia ʻoku fokotuʻu hake ke kau mo Sīsū ʻi hono Puleʻanga fakahēvaní, ko ha fika pau ia. ʻOku fakahaaʻi ʻe he Tohitapú ko ha “toko taha kilu ma toko fa mano ma toko fa afe” ʻoku fokotuʻu hake mei he māmaní.—Fakahā 14:​1, 3.

Mo‘ui fiefia ‘a e kakaí ‘i Palataisi

Ko fē ʻe moʻui ai ʻa e faʻahinga ʻe fokotuʻu haké, pea ko e hā te nau faí?

Ko e toko fiha te nau moʻui ʻi he Palataisi ʻi he māmaní?— ʻOku ʻikai ke tala mai ia ʻe he Tohitapú. Ka naʻe tala ʻe he ʻOtuá kia ʻĀtama mo ʻIvi lolotonga ʻena ʻi he ngoue ko ʻĪtení ke na maʻu fānau pea fakafonu ʻa e māmaní. Ko e moʻoni, naʻe ʻikai te na fai ia. Ka ʻe fakapapauʻi ʻe he ʻOtuá ko ʻene taumuʻa ke fakafonu ʻa e māmaní ʻi he kakai leleí ʻe fakahoko ia.—Senesi 1:28; Aisea 45:18; 55:⁠11.

Fakakaukau ki he lelei moʻoni ke moʻui ʻi he Palataisí! Ko e foʻi māmaní kotoa ʻe hoko ʻo hangē ha paʻaké. ʻE fonu ia ʻi he fanga manupuná mo e fanga manú pea fakaʻofoʻofa ʻi he ʻuluʻakau mo e matalaʻiʻakau ʻo e faʻahinga kotoa pē. ʻE ʻikai ha taha ʻe mamahi koeʻuhí ko ʻene puké, pea ʻe ʻikai ha taha ʻe pau ke mate. ʻE hoko ʻa e tokotaha kotoa pē ko e ngaahi kaumeʻa. Kapau ʻokú ta loto ke ta moʻui taʻengata ʻi he Palataisí, ko e taimi leva eni ke teuteu ai ki aí.

Toe lau ʻo fekauʻaki mo e taumuʻa ʻa e ʻOtuá ki he māmaní, ʻi he Palovepi 2:​21, 22; Koheleti 1:4; Aisea 2:4; 11:​6-9; 35:​5, 6; mo e 65:​21-24.

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share