LĒSONI 4
Ko Hai ʻa Sīsū Kalaisi?
1. Naʻe anga-fēfē kamata ʻa e moʻui ʻa Sīsuú?
Ko e hā ʻa e ngaahi ʻulungaanga naʻá ne ʻai ʻa Sīsū ke fotungofuá?—MĀTIU 11:29; MAʻAKE 10:13-16.
ʻI he ʻikai hangē ko ha toe tangata kehe peé, naʻe moʻui ʻa Sīsū ia ʻi hēvani ko ha tokotaha laumālie ki muʻa pea ʻaloʻi ʻi he māmaní. (Sione 8:23) Ko e ʻuluaki fakatupu ia ʻa e ʻOtuá, pea naʻá ne tokoni ʻi he fakatupu ʻo e ngaahi meʻa kehe kotoa pē. Ko ia pē taha naʻe fakatupu fakahangatonu ʻe Sihová pea ko ia ai ʻoku feʻungamālie hono ui ia ko e ʻAlo “tofu-pē-taha-ne-fakatupu” ʻo e ʻOtuá. (Sione 1:14) Naʻe ngāue ʻa Sīsū ko ha Tangata-Lea ʻa e ʻOtuá, ko ia ʻoku toe ui ai ia ko “Folofola.”—Lau ʻa e Palōveepi 8:22, 23, 30; Kolose 1:15, 16.
2. Ko e hā naʻe haʻu ai ʻa Sīsū ki he māmaní?
Naʻe fekauʻi hifo ʻe he ʻOtuá hono ʻAló ki he māmaní ʻaki hono hiki hifo ʻene moʻuí mei hēvani ki he manava ʻo ha tāupoʻou Siu ko hono hingoá ko Mele. Ko ia naʻe ʻikai ke maʻu ai ʻe Sīsū ha tamai fakaetangata. (Luke 1:30-35) Naʻe haʻu ʻa Sīsū ki he māmaní (1) ke akoʻi mai ʻa e moʻoni fekauʻaki mo e ʻOtuá, (2) ke fokotuʻu mai ha faʻifaʻitakiʻanga kiate kitautolu ʻi he founga ke fai ai ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá naʻa mo e taimi ʻoku tau faingataʻaʻia aí, pea ko e (3) ke foaki ʻene moʻui haohaoá “ko ha huhuʻi.”—Lau ʻa e Mātiu 20:28.
3. Ko e hā ʻoku fiemaʻu ai kiate kitautolu ha huhuʻí?
Ko ha huhuʻi ko e mahuʻinga ia ʻoku totongi ke fakatauʻatāinaʻi mai ʻaki ha tokotaha mei he fakamanamana ʻo e maté. (ʻEkisoto 21:29, 30) Ko e maté mo e taʻumotuʻá naʻe ʻikai ko e konga ia ʻo e muʻaki taumuʻa ʻa e ʻOtuá ki he faʻahinga ʻo e tangatá. ʻOku tau ʻilo fēfē ia? Naʻe tala ʻe he ʻOtuá ki he ʻuluaki tangatá, kia ʻĀtama, kapau te ne fai ʻa e meʻa ʻoku ui ʻe he Tohi Tapú ko e “angahala,” te ne mate. Ko ia kapau naʻe ʻikai ke faiangahala ʻa ʻĀtama, ne mei ʻikai ʻaupito te ne mate. (Sēnesi 2:16, 17; 5:5) Fakatatau ki he Tohi Tapú, naʻe “hū” ʻa e maté ki he māmani ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá fakafou ʻia ʻĀtama. Ko ia, naʻe paasi mai ai ʻe ʻĀtama ki he kotoa ʻo hono ngaahi hakó ʻa e angahalá mo hono tauteá, ko e maté. ʻOku fiemaʻu kiate kitautolu ha huhuʻi ke fakatauʻatāinaʻi kitautolu mei he tautea ko e maté ʻa ia kuo tau maʻu tukufakaholo meia ʻĀtamá.—Lau ʻa e Loma 5:12; 6:23.
Ko hai ʻe malava ke ne totongi ʻa e huhuʻí ke fakatauʻatāinaʻi kitautolu mei he maté? ʻI he taimi ʻoku tau mate aí, ʻoku tau totongi ai ʻa e tautea ki heʻetau ngaahi angahala pē ʻatautolú. ʻOku ʻikai ha tangata taʻehaohaoa ia ʻe lava ke ne fai ha totongi maʻá e ngaahi angahala ʻa e niʻihi kehé.—Lau ʻa e Saame 49:7-9.
4. Ko e hā naʻe pekia ai ʻa Sīsuú?
ʻI he ʻikai ke hangē ko kitautolú, naʻe haohaoa ʻa Sīsū ia. Ko ia naʻe ʻikai fiemaʻu ia ke ne pekia koeʻuhi ko haʻane ngaahi angahala—naʻe ʻikai ʻaupito te ne fakahoko ʻe ia ha angahala. ʻI hono kehé, naʻe pekia ʻa Sīsuú maʻá e ngaahi angahala ʻa e niʻihi kehé. Naʻe fakahaaʻi ʻe he ʻOtuá ʻene ʻofa taumamaʻo ki he faʻahinga ʻo e tangatá ʻaki hono fekauʻi mai hono ʻAló ke pekia maʻatautolu. Naʻe toe fakahāhaaʻi foki ʻe Sīsū ʻene ʻofa ʻiate kitautolú ʻaki ʻene talangofua ki heʻene Tamaí pea ʻi hono foaki ʻene moʻuí koeʻuhi ko ʻetau ngaahi angahalá.—Lau ʻa e Sione 3:16; Loma 5:18, 19.
Sio ʻi he vitiō Ko e Hā Naʻe Pekia Ai ʻa Sīsuú?
5. Ko e hā ʻoku fai ʻe Sīsū he taimi ní?
ʻI heʻene ʻi māmaní, naʻe fakamoʻui ʻe Sīsū ʻa e puké, fokotuʻu hake ʻa e maté, pea fakahaofi ʻa e kakai naʻe ʻi he tuʻunga fakatuʻutāmakí. Naʻá ne fakahāhaaʻi ai ʻa e meʻa te ne fai ʻi he kahaʻú maʻá e kotoa ʻo e faʻahinga talangofua ʻo e tangatá. (Mātiu 15:30, 31; Sione 5:28) ʻI he hili ʻa e pekia ʻa Sīsuú, naʻe toe fokotuʻu ia ʻe he ʻOtuá ke moʻui ko ha tokotaha laumālie. (1 Pita 3:18) Naʻe tatali leva ai ʻa Sīsū ʻi he nima toʻomataʻu ʻo e ʻOtuá kae ʻoua kuo toki ʻoange ʻe Sihova kiate ia ʻa e mafai ke pule ko e Tuʻi ki he kotoa ʻo e māmaní. (Hepelū 10:12, 13) ʻI he taimi ní ʻoku pule ʻa Sīsū ko e Tuʻi ʻi hēvani, pea ʻoku fanongonongo ʻe hono kau muimuí ʻa e ongoongo lelei ko iá ʻi māmani lahi.—Lau ʻa e Taniela 7:13, 14; Mātiu 24:14.
ʻOku vavé ni, ke ngāueʻaki ʻe Sīsū ʻa hono mafai ko e Tuʻí ke ne fakangata ʻa e faingataʻá kotoa pea ki he faʻahinga ʻoku nau fakatupunga iá. Ko e faʻahinga kotoa ʻoku nau ngāueʻi ʻa e tui kia Sīsū ʻaki ʻa e talangofua kiate iá te nau maʻu ʻa e moʻui ʻi ha palataisi ʻi he māmaní.—Lau ʻa e Saame 37:9-11.