Naʻe Fehiʻa ʻa Kalaisi ki he Maumau-Laó—Fēfē Koe?
“Ne ke manako ki he faitotonu [māʻoniʻoni, “NW”], ka ke fehiʻa ki he maumau lao; ko ia ko e ʻOtua, ʻio, ko ho ʻOtua naʻa ne paniʻaki koe ʻaki ʻa e lolo ʻo e fiefia, ʻo lahi hake ʻi ho ngaahi kaungāmea.”—HEPELU 1:9.
1. Tukukehe ʻa e ʻofa ki he māʻoniʻoní, ko e toe hā mo ha meʻa kehe ʻoku fiemaʻu mei he kotoa ʻo e kau sevāniti moʻoni ʻa e ʻOtua ko Sihová?
ʻOKU ʻofa ʻa e kau sevāniti moʻoni ʻa Sihová kiate ia ʻaki ʻa e kotoa ʻo honau lotó, soulú, fakakaukaú, mo e mālohí. (Maʻake 12:30) ʻOku nau loto ke ʻai ke fiefia ʻa e loto ʻo Sihová ʻaki ʻenau tauhi angatonu. (Palōvepi 27:11) Ke fakahoko ʻa e meʻa ko iá, kuo pau ke ʻoua te nau ʻofa pē ki he māʻoniʻoní ka kuo pau ke nau fehiʻa foki ki he maumau-laó. Naʻe fai pehē ʻa honau Faʻifaʻitakiʻangá, ko Sīsū Kalaisi. Naʻe pehē ʻo fekauʻaki mo ia: “Ne ke manako ki he faitotonu [māʻoniʻoni, NW], ka ke fehiʻa ki he maumau lao.”—Hepelū 1:9.
2. Ko e hā ʻoku fakakau ki he maumau-laó?
2 Ko e hā ʻa e maumau-laó? Ko e angahala, ʻo hangē ko ia naʻe fakahā ʻe he ʻapositolo ko Sioné ʻi heʻene tohi ʻo pehē: “Ko ia kotoa pe ʻoku fai angahala ʻoku ne maumau foki ʻa e lao: ʻio, ko e angahala ko e maumau lao ia.” (1 Sione 3:4) Ko ha tokotaha maumau-lao ʻoku “ʻikai ke taʻotaʻofi pe mapuleʻi ia ʻe he lao.” (Webster’s Ninth New Collegiate Dictionary) ʻOku fakakau ki he maumau-laó ʻa e ngaahi meʻa hono kotoa pē ʻoku kovi, fulikivanu, ʻulungaanga taʻetaau, kākā, mo e taʻe-faitotonu. Ko ha vakai ki he māmaní ʻokú ne fakahā mai kiate kitautolu ʻoku mafola noa pē ʻa e maumau-laó ʻi he ʻahó ni ʻo lahi ange ʻi ha toe taimi ki muʻa atu. ʻOku ʻikai ke toe fehuʻia ʻoku tau moʻui ʻi he “ngaahi taimi faingataʻa” ʻa ia naʻe kikiteʻi ʻe he ʻapositolo ko Paulá ʻi he 2 Tīmote 3:1-5. Koeʻuhi ko e maumau-lao hono kotoa pē ko ʻení, ko ha toki meʻa lelei ē ʻa hono fekauʻi kitautolu ke tau fehiʻa ki he anga-kovi kotoa pē! Hangē ko ʻení, ʻoku fakahā mai kiate kitautolu: “Fehiʻa ki he kovi, ʻakimoutolu ʻoku ʻofa kia Sihova.” (Sāme 97:10) ʻOku tau toe lau ʻo pehē: “Fehiʻa ki he kovi, pea ʻofa ki he lelei.”—ʻĒmosi 5:15.
Ko e Faʻahinga Fehiʻa ʻe Tolu
3-5. Ko e hā ʻa e ngaahi founga ʻe tolu ʻoku ngāueʻaki ʻe he Folofola ʻa e ʻOtuá ʻa e foʻi lea ko e “fehiʻa?”
3 ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa e fehiʻá? ʻI he Folofola ʻa e ʻOtuá, kuo ngāueʻaki ai ʻa e “fehiʻa” ʻi he ngaahi founga mavahevahe ʻe tolu. ʻOku ʻi ai ʻa e fehiʻa ʻoku fakatupunga ʻe he loto-kovi pea ʻokú ne feinga ke fakahoko ha kovi ki he taha ko iá. Kuo pau ke fakaʻehiʻehi ʻa e kau Kalisitiané mei he faʻahinga fehiʻa ko ʻení. Ko e faʻahinga fehiʻa ia naʻá ne ueʻi ʻa Keini ke tāmateʻi ʻa hono tokoua māʻoniʻoni ko ʻĒpelí. (1 Sione 3:12) Ko e faʻahinga fehiʻa foki ko ʻeni naʻe maʻu ʻe he kau taki lotú kia Sīsū Kalaisí.—Mātiu 26:3, 4.
4 ʻIkai ko ia pē, ʻoku ngāueʻaki ʻa e foʻi lea “fehiʻa” ʻi he Tohitapú ʻi he ʻuhinga ke siʻi ange ʻa e ʻofa. Ko e fakatātā, naʻe pehē ʻe Sīsū: “Kapau ʻoku ʻikai ke fehiʻa ʻe ha tangata ki heʻene tamai, mo ʻene faʻe, mo hono uaifi, mo ʻene fanau, mo hono ngaahi tokoua, mo hono ngaahi tuofāfine, ʻio mo ʻene moʻui aʻana foki, neongo ʻene haʻu kiate au ka ʻe ʻikai te ne faʻa hoko ko ʻeku ako.” (Luke 14:26) ʻOku hā mahino, naʻe ʻuhinga pē ʻa Sīsū ke siʻi ange ʻetau ʻofa ki he faʻahingá ni ʻi heʻetau ʻofa kiate iá. Naʻe “fehiʻa kia Lia” ʻa Sēkope, ka ko hono moʻoní naʻe siʻi ange ʻa ʻene ʻofa kia Liá ʻi heʻene ʻofa kia Lesielí.—Sēnesi 29:30, 31.
5 Pea ʻoku ʻi ai ʻa e toe ʻuhinga ʻe taha ki he foʻi lea “fehiʻa” ʻa ia ʻoku tautautefito ke tau mahuʻingaʻia ki ai ʻi heni. ʻOkú ne ʻomai ʻa e fakakaukau ʻo ha ongoʻi mātuʻaki mālohi ʻo e koviʻia pe ko e ʻikai manako mālohi ʻaupito ki ha tokotaha pe ki ha meʻa ʻa ia ʻoku tau fakaʻehiʻehi ke ʻoua ʻe ʻi ai ha meʻa ʻe fekauʻaki ai mo e tokotaha pe ko ha meʻa pehē. ʻOku lave ʻa e Sāme 139, NW, ki he meʻá ni ko e “fehiʻa fakaʻaufuli.” Naʻe pehē ai ʻe Tēvita: “E Jihova, ikai oku ou fehia kiate kinautolu oku nau fehia kiate koe? bea ikai oku ou mamahi iate kinautolu oku nau tuu hake o agatuu kiate koe? Oku ou fehia kiate kinautolu aki ae fehia aubito [fakaʻaufuli, NW]: oku ou lau akinautolu ko hoku gaahi fili.”—Sāme 139:21, 22, PM.
ʻUhinga ʻOku Totonu Ai Ke Tau Fehiʻa ki he Maumau-Laó
6, 7. (a) Ko e hā ʻa e ʻuhinga tefito ke tau fehiʻa ai ki he maumau-laó? (e) Ko e hā ʻa e ʻuhinga mālohi hono ua ke fehiʻa ai ki he maumau-laó?
6 Ko e hā ʻoku totonu ai ke tau fehiʻa ki he maumau-laó? Ko e taha ʻo e ʻuhingá ke tau maʻu ai ʻa e ongoʻi lelei ʻo kau kiate kita pea maʻu mo ha konisēnisi lelei. Ko e founga pē ko ʻení ʻe malava ai ke tau maʻu ha vahaʻangatae lelei mo ʻetau Tamai fakahēvani māʻoniʻoni, mo anga-ʻofa ko Sihová. Naʻe fokotuʻu ʻe Tēvita ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻo fekauʻaki mo e meʻa ko ʻení, ʻo hangē ko ia ʻe lava ke ʻilo ʻi hano lau ʻa e Sāme 26. Hangē ko ʻení naʻá ne pehē: “Ko e fakataha ʻa e kau faikovi ʻoku ou fehiʻa ki ai, pea ʻe ʻikai te u nofo mo haʻa fakapileali [anga-fulikivanu, NW].” (Sāme 26:5) ʻOku totonu ke ueʻi kitautolu ʻe heʻetau ʻofa ki he ʻOtuá mo e māʻoniʻoní ke tau maʻu ʻa e ʻita totonú—ʻio, fehiʻa—ki he meʻa kotoa pē ko e maumau-lao ʻi he vakai mai ʻa e ʻOtuá, kau ai mo e ngaahi ngāue maumau-lao ʻa kinautolu ʻoku nau talangataʻa mo fehiʻa ʻia Sihová. ʻIkai ko ia pē, ʻoku totonu ke tau fehiʻa ki he maumau-laó koeʻuhi ko e ongoongo kovi ʻokú ne ʻomai ki he huafa ʻo e ʻOtuá.
7 Ko e toe ʻuhinga ʻe taha ʻoku totonu ke fehiʻa ai ʻa e kakai ʻa Sihová ki he maumau-laó koeʻuhi ʻoku fuʻu fakatuʻutāmaki mo fakatupu-maumau. Ko e hā ʻa e nunuʻa ʻo hono tūtuuʻi ki he kakanó, ʻa ia ko hono ʻuhingá ko e tūtuuʻi ʻa e maumau-laó? Naʻe fai ʻe Paula ʻa e fakatokanga: “ʻOua naʻa tuku ke fakahalaʻi kimoutolu: talaʻehai ʻoku ala pāʻusiʻi ʻa e ʻOtua; he ʻilonga pe meʻa ʻoku to ʻe ha tangata, ko ia ia te ne utu foki. He ko ia ʻoku ne to ʻi hono kakano, te ne utu mei he kakano ʻa e ʻauha: ka ko ia ʻoku ne to ʻi he laumalie, te ne utu mei he laumalie ʻa e moʻui taʻengata.” (Kalētia 6:7, 8) Ko ia ʻoku totonu ke ʻoua ʻaupito te tau loto ke kau ki ha meʻa ʻe taha ʻoku fekauʻaki mo e maumau-laó. Ko hono moʻoní, ʻoku fiemaʻu ke tau fehiʻa ki he maumau-lao kotoa pē koeʻuhi ko e lelei mo e nonga ʻo e loto ʻo kitautolu tonu.
Kinautolu ʻOku Fehiʻa ki he Maumau-Laó
8. Ko hai kuó ne fokotuʻu ʻa e faʻifaʻitakiʻanga lelei taha ʻi he fehiʻa ki he maumau-laó, ʻo hangē ko ia ʻoku fakahā ʻe he ngaahi konga Tohitapu fē?
8 ʻOku fokotuʻu ʻe he ʻOtuá ʻa e faʻifaʻitakiʻanga lelei taha ki he ngaahi meʻa moʻui maʻu-ʻatamai poto kotoa pē ʻi he fehiʻa ki he maumau-laó. ʻOku totonu ʻene ʻita ʻi he maumau-laó, pea ʻoku pehē ʻe heʻene Folofolá: “Tu ʻoku ai ha onoʻi meʻa ʻoku fehiʻa ki ai ʻa Sihova—ʻIsa! ko e fitu ʻoku fakaliliʻa ki ai hono finangalo: ko e matahihiki, ko e ʻelelo loi, mo e nima ʻoku lingi toto taʻehalaia; ko e loto ʻoku faʻu fakakaukau kovi, ko e vaʻe ʻoku lele fakavave ki he faikovi, ko e fakamoʻoni kākā ʻoku hoʻaki loi; mo ia ʻoku humaki kē ke maumau ʻa e va ʻo e kainga.” ʻOku tau toe lau foki: “Ko e ʻapasia kia Sihova ko e fehiʻa ki he kovi; ko e lotohiki mo e fieʻeiki, mo e ʻalunga kovi, pea mo e ngutu mamio ʻoku ou fehiʻa ki ai.” (Palōvepi 6:16-19; 8:13) ʻIkai ko ia pē, ʻoku tala mai kiate kitautolu: “He ko au Sihova ʻoku ou ʻofa ki he fakalao, ʻoku ou fehiʻa ki he faʻao kovi ha meʻa.”—ʻAisea 61:8.
9, 10. Naʻe anga-fēfē hono fakahā ʻe Sīsū naʻá ne fehiʻa ki he maumau-laó?
9 Naʻe faʻifaʻitaki ʻa Sīsū Kalaisi ki heʻene Tamaí ʻi he fehiʻa ki he maumau-laó. Ko ia, ʻoku tau lau: “Ne ke manako ki he faitotonu [māʻoniʻoni, NW], ka ke fehiʻa ki he maumau lao; ko ia ko e ʻOtua, ʻio, ko ho ʻOtua naʻa ne paniʻaki koe ʻaki ʻa e lolo ʻo e fiefia, ʻo lahi hake ʻi ho ngaahi kaungāmeʻa.” (Hepelū 1:9) Naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ha faʻifaʻitakiʻanga kiate kitautolu ʻi he faʻahinga fehiʻa ko ʻení. Naʻá ne fakahā ʻa ʻene fehiʻa ki he maumau-laó ʻaki ʻene fakaeʻa ʻa kinautolu ʻoku nau fai fakakaukauʻi iá—ko e kau taki lotu loí. Naʻá ne toutou talatalaakiʻi kinautolu ko e kau mālualoi. (Mātiu, vahe 23) Naʻe tala ange ʻe Sīsū kiate kinautolu ʻi he taimi ʻe taha: “Ko e tamai kuo mou tupu mei ai ko e Tevolo, pea ko e ngaahi manako ʻo hoʻomou tamai ʻoku mou loto ke fai.” (Sione 8:44) Naʻe fakahā ʻe Sīsū ʻa ʻene fehiʻa ki he maumau-laó ʻo aʻu ki he tuʻunga naʻá ne ngāueʻaki ai ʻa e mālohi fakaesino. Naʻe tuʻo ua ʻa ʻene fakamaʻa mei he temipalé ʻa e kau mālualoi fakalotú mo mānumanú.—Mātiu 21:12, 13; Sione 2:13-17.
10 Naʻe fakahā foki ʻe Sīsū ʻa ʻene fehiʻa ki he maumau-laó mo e angahalá ʻaki ʻene mātuʻaki fakaʻehiʻehi mei ai. Ko ia ai, naʻe lava ke ne ʻeke kiate kinautolu naʻe fakafepaki kiate iá: “Ko hai ʻiate kimoutolu ʻoku ne mafakamoʻoni haʻaku momoʻi angahala?” (Sione 8:46) Ko Sīsū naʻe “maʻoniʻoni, mo ʻataʻatā mei he kovi, mo taʻemele; ha taha kuo mavahe mei he kakai angahala.” (Hepelū 7:26) ʻI hono fakapapauʻi ʻa e meʻá ni, naʻe tohi ʻe Pita ʻo pehē ko Sīsū “naʻe ʻikai te ne momoʻi fai ha angahala, pe ne ʻilo ha kākā ʻi hono fofonga.”—1 Pita 2:22.
11. Ko e hā ʻa e ngaahi faʻifaʻitakiʻanga ʻi he Tohitapú ʻoku tau maʻu ʻo fekauʻaki mo e kakai taʻehaohaoa naʻa nau fehiʻa ki he maumau-laó?
11 Kaekehe, ko ha tangata haohaoa ʻa Sīsū. ʻOku ʻi ai ha ngaahi faʻifaʻitakiʻanga faka-Tohitapu ʻo e kakai taʻehaohaoa ʻa ia naʻa nau fehiʻa moʻoni ki he maumau-laó? ʻIo, ko e moʻoni ʻoku ʻi ai! Hangē ko ʻení, naʻe fakahā ʻe Mōsese mo ʻene kaungā-Līvai ʻa e fehiʻa lahi ki he tauhi ʻaitolí ʻaki ʻa hono tāmateʻi ʻa e toko 3,000 nai ʻo e kau tauhi ʻaitolí ʻi he fekau mai ʻa Sihova. (ʻEkisoto 32:27, 28) Naʻe fakahā ʻe Fineasi ʻa e fehiʻa lahi ki he maumau-laó ʻi heʻene tāmateʻi ʻa e ongo fai feʻauaki ʻaki ha tao.—Nōmipa 25:7, 8.
Ko Hono Fakahā ʻa e Fehiʻa ki he Maumau-Laó
12. (a) ʻE lava fēfē ke tau fakahā ʻa ʻetau fehiʻa ki he maumau-laó? (e) Ko e hā ʻa e ngaahi founga ʻaonga ke fakaʻehiʻehi ai mei he ngaahi fakakaukau maumau-laó?
12 ʻI he aʻu mai ki hotau taimí, ʻe anga-fēfē haʻatau fakahā ʻa ʻetau fehiʻa ki he maumau-laó? ʻAki ʻa hono mapuleʻi ʻa ʻetau ngaahi fakakaukaú, ngaahi leá, mo e ngaahi ngāué. ʻOku totonu ke tau fakautuutu ʻa e angaʻaki ʻo e fakakaukau ʻo kau ki he ngaahi meʻa ʻoku fakatupu langa haké ʻi he taimi ʻoku ʻikai ke moʻua ai ʻa ʻetau fakakaukaú ki ha ngāue ʻoku lolotonga fai. Kapau ʻe hoko ʻo tau tokoto ʻāʻā pē ʻi he poʻulí, ʻe ʻi ai nai ʻa e hehema ki ha ngaahi fakakaukau taʻepau, ʻo hangē ko e hanganaki fakakaukau ki ha ngaahi meʻa ʻokú te mamahi ai ki ha taha pe faʻa fakakaukau ki he ngaahi fakaʻānaua fakaefehokotaki fakasino. ʻOua ʻaupito naʻa tuku ha ava ki he ngaahi meʻa pehé, ka ke ʻai ke angaʻaki ʻa e fakakaukau ʻoku ʻaongá. Hangē ko ʻení, feinga ke ke maʻu loto ha ngaahi konga Tohitapu, ko e ngaahi monūʻia pe fiefia ʻe hiva, mo e ngaahi fua ʻe hiva ʻo e laumālié. (Mātiu 5:3-12; Kalētia 5:22, 23) ʻOkú ke lava ke fakalau ʻa e hingoa ʻo e kau ʻapositolo ʻe toko 12? ʻOkú ke ʻilo ʻa e Fekau ʻe Hongofulú? Ko e hā ʻa e ngaahi fakatahaʻanga ʻe fitu ʻoku lave ki ai ʻi he tohi Fakahaá? ʻOku tokoni foki ʻa hono maʻu loto ʻa e ngaahi hiva ʻo fekauʻaki mo e Puleʻangá ke fakakaukau maʻu pē ki he ngaahi meʻa ʻoku moʻoni, mo taau, mo totonu ke ʻofaʻí, mo maʻa, mo fakaʻofoʻofa, mo ongoongolelei, mo taau ke fakamālōʻiá.—Filipai 4:8.
13. Ko e fehiʻa ki he maumau-laó te ne ʻai kitautolu ke tau fehiʻa ki he faʻahinga lea fē?
13 ʻIkai ko ia pē, ʻoku tau fakahā ʻa ʻetau fehiʻa ki he maumau-laó ʻaki ʻa e fakaʻehiʻehi mei he lea ʻuli kotoa pē. ʻOku saiʻia ʻa e kakai tokolahi ʻo e māmaní ʻi he talanoa pea mo fanongo ki he ngaahi fakakata fakaefehokotaki fakasinó, ka kuo pau ke ʻoua naʻa hehema ʻa e kau Kalisitiané ke fanongo ki ai. ʻI hono mātuʻaki fehangahangaí, ʻoku totonu ke tau mavahe leva mei ai pea mo fakaʻehiʻehi mei he kau ki ha fetalanoaʻaki ʻoku hehema ki he ngaahi tuʻunga māʻulalo pehē. Kapau ʻoku ʻikai malava ke mavahe leva mei ai, ʻe lava ke tau fakahā ʻaki ʻa e fōtunga ʻo hotau matá ʻoku tau fehiʻa ki he talanoa peheé. ʻOku fiemaʻu ke tau tokanga ki he akonaki lelei ko ʻení: “ʻIlonga ha lea ʻe ʻikai siaʻa, pea tapu ʻene hu atu mei homou ngutu: ka ʻoka ai ha meʻa ʻoku ngali ʻaonga ʻi he faingataʻa ʻoku fai, ke ʻalu atu ia, heiʻilo ʻe maʻu tokoni mei ai ʻe he kakai ʻoku fanongo.” (ʻEfesō 4:29) ʻOku totonu ke ʻoua te tau ʻuliʻi kitautolu ʻaki hono leaʻaki ʻa e meʻa ʻoku taʻemaʻá pe ko e fanongo ki ai.
14. Ko e hā ʻa e maluʻanga ʻe tokonaki mai ʻe he fehiʻa ki he maumau-laó ʻo kau ki he ngaahi founga fakapisinisí mo e ngāueʻangá?
14 Kuo pau ke fakahanga foki ʻa ʻetau fehiʻa ki he maumau-laó ki he ngaahi tōʻonga angahala kotoa pē. ʻE tokoniʻi kitautolu ʻe he fehiʻa ki he maumau-laó ke fakaʻehiʻehi mei he tauhele ko e fakangaloku ʻo fekauʻaki mo e meʻa ko ʻení. ʻOku ʻikai ke angaʻaki ʻa e angahala ʻe he kau Kalisitiane moʻoní. (Fehoanaki mo 1 Sione 5:18) Hangē ko ʻení, kuo pau ke tau fehiʻa ki he ngaahi founga fakapisinisi taʻefaitotonu kotoa pē. ʻI he ʻahó ni, kuo teke ʻa e tokolahi ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ke nau fai ha ngaahi meʻa taʻefaitotonu maʻa honau kau pule ngāué, ka kuo nau fakafisi ke fai pehē. ʻI he lelei ange ke ʻoua ʻe maumauʻi honau konisēnisi kuo akoʻi mei he Tohitapú kuo loto-lelei ai ʻa e kau Kalisitiané ke tuli kinautolu mei heʻenau ngāué. ʻIkai ko ia pē, ʻoku tau loto-lelei foki ke fakahā ʻa ʻetau fehiʻa ki he maumau-laó ʻaki ʻa ʻetau talangofua ki he ngaahi lao ʻo e halá pea ke ʻoua ʻe kākā ʻi he taimi ʻoku fiemaʻu ai ke totongi ʻa e ngaahi tukuhaú pe ngaahi totongi tuté.—Ngāue 23:2 [23:1, PM]; Hepelū 13:18.
Fehiʻa ki he Taʻemaʻa Fakaefehokotaki Fakasinó
15. Ko e hā ʻa e ongo taumuʻa lelei naʻe fakahoko ʻi hono fakatupu ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá mo e ongoʻi fakaenatula mālohi ke fakafanaú?
15 ʻI hotau tuʻunga ko e kau Kalisitiané, kuo pau ke tau fehiʻa tautefito ki he taʻemaʻa kotoa pē ʻoku fekauʻaki mo e ngaahi meʻa fakaefehokotaki fakasinó. ʻI hono fakatupu ʻe he ʻOtuá ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá mo e ongoʻi fakanatula mālohi ke fakafanaú, naʻá ne fakahoko ai ʻa e taumuʻa lelei ʻe ua. Naʻá ne fakapapauʻi ai ʻe ʻikai ke mole ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá, pea naʻá ne toe fakatupu foki ai ha tokonaki anga-ʻofa ʻaupito ki he fiefiá. Naʻa mo e kakai ʻoku nau masivá, vale ʻi he lau tohí mo e tohinimá, pe ʻoku ʻikai te nau maʻu ʻi ha faʻahinga founga ʻa e fiemaʻu tefito ki he moʻuí, ʻoku lava ke nau maʻu ʻa e fiefia lahi ʻi he vā fakaemalí. Kaekehe, kuo fokotuʻu ʻe Sihova ʻa e ngaahi fakangatangata ʻa ia ʻe maʻu ai ʻa e fiefia ʻi he vā ko ʻení. Kuo pau ke ʻapasiaʻi ʻa e ngaahi fakangatangata fakaeʻotua ko ʻeni kuo fakahā maí.—Sēnesi 2:24; Hepelū 13:4.
16. ʻOku totonu ke fēfē ʻa e anga ʻo ʻetau fakakaukau ki he ngaahi meʻa fakafiefia mo e ngaahi tōʻonga taʻemaʻa fakaefehokotaki fakasinó?
16 Kapau ʻoku tau fehiʻa ki he maumau-laó, te tau fakaʻehiʻehi tōtōivi mei he ngaahi tōʻonga fakaefehokotaki fakasino taʻemaʻá mo e ngaahi meʻa fakafiefia taʻetaau kotoa pē. Ko ia ai, te tau fakaʻehiʻehi mei he ngaahi tohi, ngaahi makasini, mo e ngaahi nusipepa kotoa pē ʻoku fehuʻia fakaeʻulungaangá. ʻIkai ngata ai, kapau ʻoku tau fehiʻa ki he maumau-laó, ʻe ʻikai te tau mamata ki he ngaahi meʻa taʻemaʻa ʻoku hā ʻi he televīsoné, pe ʻi he heleʻuhilá, pe ko e ngaahi faiva ʻoku fai ʻi he funga siteisí. Kapau ʻoku taʻetaau ha polokalama, ʻoku totonu ke ueʻi kitautolu ke tāmateʻi leva ʻa e televīsoné pe ʻoku totonu ke tau maʻu ʻa e loto-toʻa feʻunga ke mavahe leva mei he fale faivá. ʻI he tuʻunga meimei tatau pē, ʻe maluʻi kitautolu ʻe he fehiʻa ki he maumau-laó mei he ngaahi fasi kotoa pē ʻoku langaʻi ai ʻa e holi fakakakanó ʻaki ʻa e ngaahi lea pe ko hono fasí. ʻE ʻikai te tau fekumi ki he ʻilo ʻo kau ki he ngaahi meʻa taʻetaaú ka te tau hoko ʻo hangē ko e ‘kau valevale ʻi he kovi, kae fakamotuʻatangata ʻi he mafai fakaefakakaukau.’—1 Kolinitō 14:20.
17. Ko e hā ʻa e akonaki ʻoku ʻomai ʻe he Kolose 3:5 ke tokoni kiate kitautolu ke tau nofo maʻa fakaeʻulungaanga ai pē?
17 ʻOku akonakiʻi feʻungamālie mai kitautolu ʻo pehē: “Ko ia mou ʻai ke mate leva homou ngaahi kupu ʻoku ʻi mamani, ko e feʻauaki, angaʻuli, havala, holi pango.” (Kolose 3:5) ʻOku ʻikai hano toe fehuʻia ʻoku fiemaʻu meiate kitautolu ha ngaahi feinga mālohi ʻo kapau te tau fakamātoato ke nofo maʻa fakaeʻulungaanga ai pē. ʻI he fekauʻaki mo e veape faka-Kalisi ʻoku ngāueʻaki ko e “mate” ʻi he Kolose 3:5, ʻoku pehē ʻe he The Expositor’s Bible Commentary: “ʻOkú ne fokotuʻu mai ʻoku ʻikai ko ʻetau lōmia pe mapuleʻi pē ʻa e ngaahi ngāue mo e ngaahi anga ʻo e fakakaukau fulikivanú. ʻOku fiemaʻu ke tau fakaʻauha kinautolu, fakaʻauhamālie ʻaupito ʻa e founga moʻui motuʻá. ʻOku fakahā nai ʻa hono mālohí ko e ‘tāmateʻi ʻaupito.’ . . . ʻOku fakatou fokotuʻu mai ʻe he ʻuhinga ʻo e veapé mo e mālohi ʻo e fakaʻilonga taimí ko ha ngāue loto-ʻalovili fakafoʻituitui, ke fai longomoʻui mo fakamamahi.” Ko ia ʻoku totonu ke tau fakaʻehiʻehi mei he ngaahi nāunau fakatātā fakalieliá ʻo hangē ko ha fakaʻehiʻehi mei ha mahaki pipihi fakatuʻutāmaki mo fakatupu-maté, he ko e meʻa ia ʻe hoko ʻi ha founga fakaeʻulungaanga mo fakalaumālie. Naʻe fakahā ʻe Kalaisi ʻa e fakakaukau meimei tatau ʻi heʻene pehē ke toʻo atu ʻa e nima, pe vaʻe, pea aʻu ki ha foʻi mata ʻo kapau ʻokú ne fakatupunga ha tūkiaʻanga kiate kitautolu.—Maʻake 9:43-48.
Ko e Fehiʻa ki he Lotu Loí mo e Tafoki Mei He Moʻoní
18. ʻI he founga fē ʻe lava ke tau fakahāhā ai ʻa ʻetau fehiʻa ki he maumau-lao fakalotú?
18 Pehē foki, ʻo hangē pē ko ia naʻe fakahā ʻe Sīsū ʻa ʻene fehiʻa ki he maumau-laó ʻaki ʻene fakaeʻa ʻa e kau lotu mālualoí, ko ia ʻi he ʻahó ni ʻoku toe fakahā foki ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻa ʻenau fehiʻa ki he maumau-lao mālualoi fakalotu kotoa pē. Anga-fēfē? ʻAki ʻa ʻenau tufaki ʻa e ngaahi tohi faka-Tohitapu ʻokú ne fakaeʻa atu ʻa e tuʻunga moʻoni ʻo Pāpilone ko e Lahí, ʻa ia ko ha paʻumutu fakalotu. Kapau ʻoku tau fehiʻa moʻoni ki he maumau-lao mālualoi fakalotú, te tau fakaeʻa lea totonu atu ʻa Pāpilone ko e Lahi, ko e ʻemipaea ia ʻo e lotu loí ʻi māmani lahi. Te tau fai eni koeʻuhi ko e kakai loto-totonu ʻa ia kuó ne fakakuihi mo puke fakapōpula fakalaumālié. Fakatatau ki he lahi ʻo ʻetau fehiʻa moʻoni ki he maumau-lao ʻa Pāpilone ko e Lahí, ki hono lahi ko iá te tau faivelenga ʻi he kau ki he ngaahi tafaʻaki kotoa pē ʻo e ngāue fakafaifekau fekauʻaki mo e Puleʻangá.—Mātiu 15:1-3, 7-9; Taitusi 2:13, 14; Fakahā 18:1-5.
19. ʻOku totonu ke fēfē ʻa e anga ʻo ʻetau vakai ki he kau tafoki mei he moʻoní, pea ko e hā ʻa hono ʻuhingá?
19 ʻOku toe kaungatonu foki ʻa e fatongia ke fehiʻa ki he maumau-laó ki he ngāue kotoa pē ʻa e kau tafoki mei he moʻoní. ʻOku totonu ke hangē ʻetau fakakaukau ki he kau tafoki mei he moʻoní mo ia naʻe ʻia Tēvita, ʻa ia naʻá ne fakahā: “ʻO ʻikai koā ke u fehiʻa kiate kinautolu na ʻa ia ʻoku nau fehiʻa kiate koe, ʻe Sihova? ʻO u mamahi kiate kinautolu ʻoku tuʻu ki he ʻAfiona? Ko e fehiʻa ʻoku ou ongoʻi ki he faʻahinga ko é ko e fehiʻa matemate: ʻOku ou lau kinautolu ko hoku ngaahi fili pe.” (Sāme 139:21, 22) ʻOku kau fakataha ʻa e kau tafoki mei he moʻoní ʻi he ʻaho ní mo e “tangata ʻo e maumau-lao,” ko e haʻa faifekau ʻo e Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané. (2 Tesalonaika 2:3, NW) Ko ia ai, ʻoku ʻikai hatau kaunga ʻe taha mo kinautolu, ʻi hotau tuʻunga ko e Kau Fakamoʻoni mateaki kitautolu ʻa Sihová. Koeʻuhi ʻoku tau taʻehaohaoa, ʻe faingofua ki hotau lotó ke hehema ki hono fakaangaʻi ʻa hotau ngaahi tokouá. ʻI he tuʻunga taautahá, ko kinautolu ʻoku kau ki he “tamaioeiki agatonu mo boto” ko e kakai taʻehaohaoa. (Mātiu 24:45-47, PM) Ka ko e kalasi ko ʻení ʻoku angatonu mo fakapotopoto. ʻOku kumi tonuhia ʻe he kau tafoki mei he moʻoní ʻaki ʻa ʻenau fakamamafaʻi ʻa e ngaahi fehalaaki pe ko e ngaahi meʻa ʻoku ngalingali ko ha ngaahi hala kuo fai ʻe he ngaahi tokoua ʻoku nau fai ʻa e tatakí. ʻOku fakatuʻunga ʻa ʻetau malú ʻi heʻetau fakaʻehiʻehi mei he ngaahi fakamatala hala ʻoku fakamafola ʻe he kau tafoki mei he moʻoní ʻo hangē ko ha meʻa ia ʻoku kona, ʻa ia ko hono moʻoní ʻoku pehē ia.—Loma 16:17, 18.
20, 21. Ko e hā ʻa e fakamatala nounou ki he ngaahi ʻuhinga ke fehiʻa ki he maumau-laó?
20 Kuo tau sio ʻoku fonu ʻa e māmaní ʻi he maumau-laó, ʻa ia ʻoku ʻuhinga tatau mo e angahala. ʻOku ʻikai ke feʻunga kiate kitautolu ke ʻofa pē ki he māʻoniʻoní; kuo pau ke tau fehiʻa foki ki he maumau-laó. Naʻe fakakaukau nai ʻa e niʻihi ʻo kinautolu kuo ʻosi tuʻusi mei he fakatahaʻanga Kalisitiané naʻa nau ʻofa ki he māʻoniʻoní, ka naʻe ʻikai te nau fehiʻa feʻunga ki he maumau-laó. Kuo tau ʻosi sio foki ki he ʻuhinga ʻoku totonu ai ke tau fehiʻa ki he maumau-laó. Kapau ʻe ʻikai te tau fai ia ʻe ʻikai lava ke tau maʻu ha konisēnisi lelei mo ongoʻi lelei fekauʻaki mo kita. ʻIkai ko ia pē, ko e maumau-laó ʻoku ʻuhingá ko e ʻikai ke mateaki ki he ʻOtua ko Sihová. Pea ʻoku ʻai kitautolu ʻe he maumau-laó ke tau utu ʻa e ngaahi fua ʻoku kona—ko e moʻui fakamamahi, ko e ʻauha, mo e mate.
21 Kuo tau ʻosi lāuʻilo foki ki he anga ʻo ʻetau fakahā ʻoku tau fehiʻa ki he maumau-laó. ʻOku fai ia ʻaki ʻa e ʻikai ʻaupito ke tau kau ki ha faʻahinga meʻa taʻefaitotonu, ʻulungaanga taʻetaau fakaefehokotaki fakasino, pea mo e tuʻunga ko e tafoki mei he moʻoní. Koeʻuhi ʻoku tau fiemaʻu ke kau ki hono fakatonuhiaʻi ʻa Sihova pea mo holi ke ʻai hono lotó ke fiefia, kuo pau ke ʻoua te tau ʻofa pē ki he māʻoniʻoní mo femoʻuekina ʻi heʻene ngāué kae toe fehiʻa foki ʻi he maumau-laó, ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe hotau Takimuʻa mo Pule, ko Sīsū Kalaisi.
Ko e Hā Haʻo Tali?
◻ ʻOku anga-fēfē ʻa hono ngāueʻaki ʻe he Tohitapú ʻa e foʻi lea ko e “fehiʻa”?
◻ Ko e hā ʻa e ngaahi ʻuhinga lelei ʻe niʻihi ke tau fehiʻa ai ki he maumau-laó?
◻ Ko e hā ʻa e ngaahi faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻoku tau maʻu ʻo fekauʻaki mo kinautolu naʻa nau fehiʻa ki he maumau-laó?
◻ ʻOku anga-fēfē ke tau fakahāhā ʻa ʻetau fehiʻa ki he maumau-laó?
[Fakatātā ʻi he peesi 22]
Naʻe fakamaʻa ʻe Sīsū ʻa e temipalé koeʻuhi he naʻá ne fehiʻa ki he maumau-laó
[Fakatātā ʻi he peesi 24]
Kapau ʻoku tau fehiʻa ki he maumau-laó, te tau fakaʻehiʻehi mei he ngaahi meʻa fakafiefia taʻetaau fakaefehokotaki fakasinó