Ko Homou Lotú—Ko ha Vaka Ia ʻOku Totonu ke ʻOua ʻAupito ʻe Liʻaki?
KO HA vaka ʻoku ʻi he lotolotonga ʻo ha afā. Ko e kau kauvaká, ʻa ia ʻoku nau fāinga lahi ke haofaki honau vaká, ʻoku nau fehangahangai mo ha fili fakafokifā mo fakaofo ke nau fai: pe ko e nofo ʻi he vaká pe ko hono liʻaki ʻa e vaká kae fakahaofi kinautolu. Naʻá ke ʻilo ʻoku ngāueʻaki ʻa e meʻa fakalilifu ko ení ko ha fakatātā fakalotukalafi?
Ko e kau lotukalafí, tautefito ki he kau mataotao Katoliká, ʻoku nau faʻa fakatatau honau siasí ki ha vaka ʻokú ne matuʻuaki ha ʻalotāmaki. ʻOku nau pehē ko e vaká ni, ʻa ia ʻoku ʻi he foheʻulí ai ʻa Sīsū pe ko Pita, ʻokú ne fakahaaʻi ʻa e founga pē ʻe taha ʻoku maʻu ai ʻa e fakamoʻuí. Ko e ʻuhinga eni ʻa e haʻa faifekaú, ‘ʻOua ʻaupito ʻe liʻaki ʻa e vaká. Naʻe tofanga mai ʻa e vaká ʻi ha ngaahi faingataʻa mamafa ki muʻa, ka ko ha vaka ia kuó ne matuʻuaki ʻa e ngaahi faingataʻa kotoa ki muʻá.’ ʻOku pehē ʻe he niʻihi, ‘Ko e hā ʻoku liʻaki ai iá? Ko e hā ʻe fetongiʻaki iá? Ko e hā ʻoku ʻikai ke nofo ai pē ai pea tokoni ki hono fakaʻuli ia ki ha ngaahi potutahi ʻoku nonga angé?’
ʻI he fehoanaki mo e fakamatala fakaefakatātā ʻi ʻolungá, ʻoku pehē ʻe he kakai tokolahi, ʻa ia ʻoku nau kau ki he ngaahi faʻahinga lotu kotoa pē, ‘ʻOku ou ʻilo ʻoku hala ʻa e lotu ʻoku ou kau ki aí ʻi he ngaahi meʻa lahi, ka ʻoku ou ʻamanaki pē ʻe toe liliu ia. ʻOku ʻikai te u loto ke liʻaki ia. ʻOku ou loto ke u kau ʻi hono tokoniʻi ia ke ne ikunaʻi ʻa hono ngaahi faingataʻá.’ ʻOku puleʻi nai ʻa e faʻahinga fakakaukaú ni ʻe he ʻofa moʻoni ki he lotu naʻe kau ki ai ʻa ʻete ngaahi kuí pe ko e manavahē ki hano “lavakiʻi” ia.
Ko ha fakatātā fekauʻaki mo e meʻá ni ko Hans Küng, ko ha tokotaha lotukalafi Katolika ʻiloa ka ʻoku ʻikai te ne loto-tatau ki ai, ʻa ia naʻá ne pehē: “ʻOku totonu ke u liʻaki ʻa e vaká he lolotonga ha ʻalotāmaki, ʻo mavahe mei he faʻahinga naʻá ku folau fakataha mo iá ka nau fehangahangai kinautolu mo e matangí, ko hono ohu ʻa e tahí, pea mo e feinga lahi ke kei moʻuí?” Naʻá ne tali: “ʻE ʻikai te u liʻaki ʻa ʻeku ʻaonga ʻi he loto siasí.” Ko e fili ʻe taha ke faí ko e “mavahe mei he siasí, koeʻuhi ko hono melé, koeʻuhi ko e ʻofa ki he ngaahi meʻa ʻoku mahuʻinga angé, pea mahalo nai, ke hoko ko e kau Kalisitiane moʻoni ange.”—Die Hoffnung bewahren.
Ka ʻe lava ʻe ha taha ke nofo pē ʻi he vaka ʻa ia ko hono siasí ʻo ʻamanekina ʻe hanga ʻe he ʻOtuá ʻi heʻene ʻaloʻofá ʻo fakaʻatā ha vahaʻa taimi taʻefakangatangata ki he ngaahi lotu kotoa pē ke nau fai ai ha liliu ke lelei ange? Ko ha fehuʻi māfatukituki ia. Hangē ko ia ʻoku fakahaaʻi ʻe he fakatātaá, ko e mavahe fakavavevave mei he vaka ʻoku ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmakí ʻo heka ki ha fanga kiʻi vaka-fakahaofi-moʻui ʻoku ʻikai ke malú ʻe fakatuʻutāmaki tatau pē ia mo e nofo ʻi ha vaka ʻoku fakaʻau ke ngoto hifo. ʻOku fakapotopoto ke nofo pē ʻi ha siasi ʻo tatau ai pē pe ko e hā kuo hokó, pe ko e tuʻunga ʻoku ʻi aí? Ko e hā ʻa e ngaahi ʻamanaki ʻoku tuʻuaki ʻe he ngaahi lotu ʻo e ʻaho ní ʻo fekauʻaki mo e fakaleleiʻí? ʻE fuoloa fēfē ʻa hono fakangofua ʻe he ʻOtuá kinautolu ke nau kei ngāue ʻo fakafepaki ki hono finangaló?
[Fakatātā ʻi he peesi 3]
Chesnot/Sipa Press