LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w99 11/15 p. 13-18
  • Manatu ki Ho Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá!

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Manatu ki Ho Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá!
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1999
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Ngaahi Faʻifaʻitakiʻanga Lelei mei he Kuohilí
  • Manatuʻi ʻa Sihova he Taimí Ni!
  • Ngaahi Ola ʻo e Hoholo ke Motuʻá
  • Ko e Hā ʻa e Kahaʻu ki he Faʻahinga ʻOku Nau Manatuʻí?
  • Ngāueʻaki ʻa e Lelei Taha Hoʻo Moʻuí
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1998
  • ʻOkú Ke Fakahoko Ho Ngafa Kotoa ki he ʻOtuá?
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1999
  • “Manatu . . . ki Ho Tubuʻanga ʻi he Gaahi Aho o Hoo Kei Jii”
    Ko ʻEtau Moʻui Faka-Kalisitiané mo e Ngāue Fakafaifekaú—Polokalama Ngāue ki he Fakatahá—2016
  • Ngāue kia Sihova ki Muʻa ke Hoko Mai ʻa e Ngaahi ʻAho ʻo e Koví
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2014
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1999
w99 11/15 p. 13-18

Manatu ki Ho Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá!

“Manatu leva ki ho Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá . . . ki muʻa ke hoko mai ʻa e ngaahi ʻaho ʻo e koví.”​—KOHELETI 12:​2 [1], NW.

1. ʻOku totonu ke fēfē ʻa e fiemaʻu ʻe he toʻutupu kuo fakatapui ki he ʻOtuá ke ngāueʻaki ʻenau kei talavoú mo honau mālohí?

ʻOKU foaki ʻe Sihova ʻa e mālohi ki heʻene kau sevānití ke fai hono finangaló. (Aisea 40:​28-31) ʻOku moʻoni ʻeni tatau ai pē pe ko e hā honau taʻumotuʻá. Ka ko e toʻutupu kuo nau fakatapui ki he ʻOtuá ʻoku totonu ke nau fiemaʻu tefito ke ngāueʻaki fakapotopoto ʻenau kei talavoú mo honau mālohí. Ko ia ai, ʻoku nau tali fakamātoato ʻa e akonaki ʻa e “tokotaha fakatahatahaʻí,” ʻa Tuʻi Solomone ʻo ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá. Naʻá ne naʻinaʻi: “Manatu leva ki ho Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá ʻi he ngaahi ʻaho ʻo hoʻo kei talavoú, ʻi he ki muʻa ke hoko mai ʻa e ngaahi ʻaho ʻo e koví, pe ko e hoko mai ʻa e ngaahi taʻu ʻa ia te ke pehē ai: ‘ʻOku ʻikai te u maʻu ai ha fiefia.’”​—Koheleti 1:​1, NW; 12:​2 [1], NW.

2. Ko e hā ʻoku totonu ke fai ʻe he fānau ʻa e kau Kalisitiane ʻosi fakatapuí?

2 Ko e enginaki ʻa Solomone fekauʻaki mo hono manatuʻi ʻa e Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá ʻi he lolotonga ʻa e kei talavoú naʻe ʻuluaki fakahanga ia ki he kau talavou mo e finemui ʻo ʻIsilelí. Naʻe fanauʻi mai kinautolu ki ha puleʻanga naʻe fakatapui kia Sihova. Fēfē ʻa e fānau ʻa e kau Kalisitiane fakatapui ʻi he ʻaho ní? Ko hono moʻoní, ʻoku totonu ke nau tauhi maʻu ʻi heʻenau fakakaukaú ʻa honau Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá. Kapau te nau fai pehē, te nau fakalāngilangiʻi ia pea ʻe ʻaonga ia kiate kinautolu.​—Aisea 48:​17, 18.

Ngaahi Faʻifaʻitakiʻanga Lelei mei he Kuohilí

3. Ko e hā ʻa e ngaahi faʻifaʻitakiʻanga naʻe fokotuʻu ʻe Siosifa, Sāmiuela, mo Tēvitá?

3 ʻOku tokolahi ʻa e toʻutupu ʻi he lēkooti ʻa e Tohitapú naʻa nau fokotuʻu ha ngaahi faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻi he tuʻunga ko e faʻahinga naʻa nau manatu ki honau Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá. Mei he kamata pē ʻa e moʻuí ʻo faai mai, naʻe manatuʻi ai ʻe he foha ʻo Sēkope ko Siosifá ʻa hono Tokotaha-Fakatupú. ʻI hono fakataueleʻi ʻa Siosifa ʻe he uaifi ʻo Pōtifá ke na fai ʻa e fehokotaki fakasino taʻetāú, naʻá ne fakafisi mālohi peá ne fakahā: “Pea fefe ai haʻaku fai ʻa e fuʻu angahala lahi ni, ʻo te hia ai ki he ʻOtua?” (Senesi 39:9) Naʻe manatuʻi ʻe he Līvai ko Sāmiuelá ʻa hono Tokotaha-Fakatupú ʻo ʻikai ngata pē ʻi heʻene kei siʻí ka ʻi he kotoa ʻo ʻene moʻuí. (1 Samiuela 1:​22-​28; 2:​18; 3:​1-5) Ko e talavou ko Tēvita ʻo Pētelihemá ʻoku pau pē naʻá ne tauhi maʻu ʻi heʻene fakakaukaú ʻa hono Tokotaha-Fakatupú. Ko ʻene falala ki he ʻOtuá naʻe hā mahino ia ʻi he taimi naʻá ne fehangahangai ai mo e saiāniti Filisitia ko Kolaiaté pea kalanga atu: “ʻOku ke haʻu koe kiate au mo e heleta, mo e ongo tao: ka ko au ʻoku ou ʻalu kiate koe ʻi he huafa ʻo Sihova Sapaoti, ko e ʻOtua ʻo e ngaahi matatau ʻo Isileli, ʻa ia kuo ke luki ki ai. Ko e ʻaho ni ʻe tuku koe ʻe Sihova ki hoku nima; pea te u taaʻi koe, ʻo tuʻusi ho ʻulu meiate koe; . . . koeʻuhi ke ʻilo ʻe mamani katoa ʻoku ai ha ʻOtua ʻo Isileli: pea ke ʻilo ʻa e fuʻu fakataha ni ʻoku ʻikai fai ʻe he ʻEiki ʻene fakamoʻui ʻaki ʻa e heleta mo e tao: he ʻoku ʻa Sihova ʻa e tau, pea te ne tuku kimoutolu ki homau nima.” Tuaiekemo, naʻe mate ʻa Kolaiate, pea hola ʻa e kau Filisitiá.​—1 Samiuela 17:​45-51.

4. (a) Ko e hā ʻokú ne fakahaaʻi naʻe manatuʻi ʻa hotau Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá ʻe ha kiʻi taʻahine pōpula ʻIsileli ʻi Sīlia pea pehē ki he Tuʻi kei siʻi ko Siosaiá? (e) Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe Sīsū ʻi hono taʻu 12 naʻá ne manatuʻi ʻa hono Tokotaha-Fakatupú?

4 Ko e tokotaha kei siʻi ʻe taha naʻá ne manatuʻi ʻa e Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá ko ha kiʻi taʻahine pōpula ʻIsileli. Naʻá ne fai ha fakamoʻoni lelei ki he uaifi ʻo e ʻeiki tau Sīlia ko Neamaní peá ne ʻalu ai ki he palōfita ʻa e ʻOtuá, pea naʻe fakamoʻui mei he kiliá, pea hoko ko ha tokotaha lotu ʻa Sihova. (2 Tuʻi 5:​1-19) Naʻe poupouʻi loto-toʻa ʻe he tuʻi kei siʻi ko Siosaiá ʻa e lotu maʻa ʻa Sihová. (2 Tuʻi 22:​1–23:25) Ka ko e faʻifaʻitakiʻanga lelei taha ʻo e tokotaha naʻá ne manatuʻi ʻa hono Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá he lolotonga ʻene kei siʻí ko Sīsū ʻo Nasaletí. Fakakaukau atu ki he meʻa naʻe hoko ʻi heʻene taʻu 12. Naʻe ʻave ia ʻe heʻene ongo mātuʻá ki Selusalema ki he Pāsová. ʻI he fononga ʻo fokí, naʻá na fakatokangaʻi naʻe ʻikai ke ʻi ai ʻa Sīsū; ko ia naʻá na foki ʻo kumi kiate ia. ʻI he ʻaho hono tolú, naʻá na maʻu ia ʻoku lāulea ʻi he ngaahi fehuʻi Fakatohitapu mo e kau faiako ʻi he temipalé. ʻI he tali ki he fehuʻi loto-moʻua ʻa ʻene faʻeé, naʻe ʻeke ʻe Sīsū: “Ko e ha kuo mo kumi ai au? ʻIkai naʻa mo ʻilo kuo pau ke u ʻi he ngaue a ʻeku Tamai?” (Luke 2:49) Naʻe ʻaonga ia kia Sīsū ke ne maʻu ʻa e fakamatala fekauʻaki mo e meʻa mahuʻinga fakalaumālie ʻi he temipalé, ʻa e ‘fale ʻo ʻene Tamaí.’ ʻI he ʻahó ni, ko e Fale Fakatahaʻanga ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ko ha feituʻu lelei ʻaupito ia ki hono maʻu ʻa e ʻilo totonu ʻo fekauʻaki mo hotau Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá.

Manatuʻi ʻa Sihova he Taimí Ni!

5. ʻI he lea pē ʻaʻau, ʻe anga-fēfē haʻo fakahāhaaʻi ʻa e meʻa naʻe leaʻaki ʻe he tokotaha fakatahatahaʻí ʻo hangē ko ia ʻoku lēkooti ʻi he Koheleti 12:​2?

5 Ko e tokotaha-lotu loto-ʻaufuatō kia Sihová ʻokú ne holi ke ne fai ʻEne ngāué ʻi he vave taha ʻe malavá pea ke tauhi ʻa e ʻOtuá ʻi he toenga ʻo hono ngaahi ʻahó. Kae kehe, ko e hā ʻa e ngaahi ʻamanaki ʻa e tokotaha ʻoku fakamoleki noa hono tuʻunga talavoú koeʻuhi ko e ʻikai ke manatu ki he Tokotaha-Fakatupú? ʻI he malumalu ʻo e fakamānavaʻi fakaʻotuá ʻoku pehē ai ʻe he tokotaha fakatahatahaʻí: “Manatu leva ki ho Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá ʻi he ngaahi ʻaho ʻo hoʻo kei talavoú, ʻi he ki muʻa ke hoko mai ʻa e ngaahi ʻaho ʻo e koví, pe ko e hoko mai ʻa e ngaahi taʻu ʻa ia te ke pehē ai: ‘ʻOku ʻikai te u maʻu ai ha fiefia.’”​—Koheleti 12:​2 [1], NW.

6. Ko e hā ʻa e fakamoʻoni ʻoku ʻi ai naʻe manatuʻi ʻe he tokotaha taʻumotuʻa ko Simioné mo ʻAna ʻa hona Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá?

6 ʻOku ʻikai ha taha ʻe fiemālie ʻi he “ngaahi ʻaho ʻo e koví” ʻo e taʻumotuʻá. Ka ʻoku fiefia ʻa e tokotaha taʻumotuʻa ʻoku tauhi maʻu ʻi heʻene fakakaukaú ʻa e ʻOtuá. Hangē ko ʻení, ko e tokotaha taʻumotuʻa ko Simioné naʻá ne fua hake ʻa e kiʻi valevale ko Sīsuú ʻi hono nimá ʻi he temipalé peá ne talaki fiefia: “ʻEī, ta ko hoʻo tukuange ʻeni hoʻo pōpula ke ʻalu kuo fiemālie, ʻo hange ko hoʻo folofola: he kuo mamata ʻa hoku mata ki ʻao fakamoʻuiʻanga. ʻA ia naʻa ke teuteu ke ha ki ho kakai kotoa pē; ko e Maama ke tatalaʻaki ʻa e fakapoʻuli ʻo e Senitaile, pea ko e Langilangiʻanga ʻo ho kakai Isileli.” (Luke 2:​25-32) Ko ʻAna taʻu valu fā naʻá ne toe manatu ki hono Tokotaha-Fakatupú. Naʻá ne ʻi he temipalé maʻu pē pea naʻe ʻi ai ʻi he taimi naʻe ʻave ai ki ai ʻa e kiʻi valevale ko Sīsuú. “Naʻe tuʻu mai mo ia ʻi he taimi pe ko ia, ʻo ne tali fakafetaʻi ki he ʻOtua; pea ne lea ʻi he tama kiate kinautolu kotoa pē ʻi Selusalema naʻe nofo ʻamanaki ki he huhuʻi.”​—Luke 2:​36-38.

7. Ko e hā ʻa e tuʻunga ʻoku ʻi ai ʻa e faʻahinga ko ia kuo nau hoko ʻo motuʻa ʻi he ngāue ʻa e ʻOtuá?

7 Ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻi onopooni kuo nau tupu hake ʻo motuʻa ʻi he ngāue ʻa e ʻOtuá ʻoku nau faingataʻaʻia nai ʻi he ngaahi langa mo e ngaahi fakangatangata ʻa e taʻumotuʻá. Neongo ia, he fiefia ē ko kinautolu, pea he houngaʻia lahi ē ka ko kitautolu ki heʻenau ngāue anga-tonú! ʻOku nau maʻu ʻa e “fiefia a Jihova,” he ʻoku nau ʻilo kuó ne ngāueʻaki hono mālohi taʻealaikuʻí ki he foʻi māmani ko ʻení pea kuó ne fokotuʻu ʻa Sīsū Kalaisi ko ha Tuʻi fakahēvani mālohi. (Nehemaia 8:​10, PM) Ko e taimi leva ʻeni ki he taʻu siʻi mo e taʻumotuʻa ke tokanga ki he enginaki: “Ae kau tagata talavou, moe kau taahine; ae kau mātua, moe fānau: Ke nau fakamalo ki he huafa o Jihova: he ko hono huafa be oku maoluga; mo hono nāunāu oku maoluga hake ia i mamani moe lagi.”​—Sāme 148:​12, 13, PM.

8, 9. (a) Ko hai ʻoku ʻikai hano pale ʻi he “ngaahi ʻaho ʻo e koví,” pea ko e hā ʻoku pehē aí? (e) ʻE anga-fēfē hoʻo fakamatalaʻi ʻa e Koheleti 12:2?

8 Ko e “ngaahi ʻaho ʻo e koví” ʻo e taʻumotuʻá ʻoku ʻikai hano pale​—ʻoku fakamamahi ʻaupito nai—ki he faʻahinga ko ia ʻoku ʻikai te nau fakakaukau ki honau Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá pea ʻoku ʻikai te nau mahinoʻi ʻa ʻene ngaahi taumuʻa lāngilangiʻiá. ʻOku ʻikai te nau maʻu ʻa e mahino fakalaumālie ko ia ʻoku malava ke ne fakamafamafatatau ʻa e ngaahi ʻahiʻahi ʻo e taʻumotuʻá pea mo e ngaahi mamahi kuo toloto ʻi he faʻahinga ʻo e tangatá talu mei hono lī ki tuʻa ʻa Sētane mei hēvaní. (Fakahā 12:​7-12) Ko ia ai, ʻoku naʻinaʻi mai ʻa e tokotaha fakatahatahaʻí kiate kitautolu ke tau manatuʻi hotau Tokotaha-Fakatupú ʻi he “teʻeki ke nenefu ʻa e laʻa, mo e maama, mo e mahina, mo e ngaahi fetuʻu, pea foki ʻa e ngaahi ʻao hili ʻa e ʻuha.” (Koheleti 12:2) Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻo e ngaahi leá ni?

9 ʻOku fakatatau ʻe Solomone ʻa e taimi ʻo e talavoú ki he faʻahitaʻu māfana ʻo Pālesitainé ʻi he taimi ʻoku huhulu mai ai ʻe he laʻaá, māhiná, mo e ngaahi fetuʻú ʻenau māmá mei ha langi tafitonga. ʻOku hā ngingila ʻaupito leva ʻa e ngaahi meʻá ia. Kae kehe, ʻi he taʻumotuʻá, ʻoku hangē ai ʻa e ngaahi ʻaho ia ʻo ha taha ko e taimi momoko mo ʻuhoʻuha ʻo e faʻahitaʻu momokó, pea taufetongi ʻi he mamahi. (Siope 14:1) He toki meʻa fakamamahi ē ke ʻilo fekauʻaki mo e Tokotaha-Fakatupú kae ʻikai malava ke tauhi ia ʻi he taimi māfana ʻo e moʻuí! ʻI he moʻui ʻi he taimi momoko ʻo e taʻumotuʻá, ʻoku fakapoʻuli ʻa e ngaahi meʻá, tautefito ki he faʻahinga kuo nau mahili mei he ngaahi faingamālie ke tauhi ʻa Sihova ʻi heʻenau kei talavoú koeʻuhi ko e kau ʻi he ngaahi tulitāupau koto kulanoá. Kae kehe, tatau ai pē pe ko e hā hotau taʻumotuʻá, ʻai ke tau ‘topuvaʻetaha mo Sihova,’ ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe he tokotaha anga-tonu ko Kēlepí, ko ha takanga mateaki ʻo e palōfita ko Mōsesé.​—Siosiua 14:​6-9.

Ngaahi Ola ʻo e Hoholo ke Motuʻá

10. Ko e hā ʻoku fakatātaaʻi ʻe he (a) “kau tauhi fale”? (e) “tuʻunga tangata malohi”?

10 ʻOku hoko atu ʻa Solomone ʻo ne tuhu ki he ngaahi faingataʻa ʻi he “ʻaho ʻe tete ai ʻa e kau tauhi fale, pea fehapekaki ʻa e tuʻunga tangata malohi, pea tuku ʻa e ngaue ʻa e kau momosi ko ʻenau tokosiʻi, pea nenefu ʻa e kau sio ʻi he tupa.” (Koheleti 12:3) Ko e “fale” ʻoku ʻuhinga ia ki he sino fakaetangatá. (Mātiu 12:​43-45; 2 Kolinito 5:​1-8) Ko hono “kau tauhi” ko e ongo umá mo e ongo nimá ʻa ia ʻoku nau maluʻi ʻa e sinó mo tokonaki ʻene ngaahi fiemaʻú. ʻI he taʻumotuʻá ʻoku nau faʻa tetetete ai ʻi he vaivai, tailiili, mo e mamatea. Ko e “tuʻunga tangata malohi”​—ʻa e ongo vaʻé​—ʻoku ʻikai ke kei hoko ko ha ongo pou kaufefeka ka kuo vaivai mo fehapekaki pea totoho ai pē ʻa e lauʻivaʻé. Neongo ia, ʻikai ʻokú ke fiefia ke sio ki he kau kaungātui taʻumotuʻá ʻi he ngaahi fakataha Kalisitiané?

11. ʻI he lea fakaefakatātaá, ko hai “ʻa e kau momosi” mo e “kau sio ʻi he tupa”?

11 “ʻOku tuku ʻa e ngaue ʻa e kau momosi ko ʻenau tokosiʻi”​—ka ʻoku anga-fēfē? Kuo ʻaunga nai pe kuo taʻaki ʻa e nifó, ʻo toesiʻi pē kapau ʻoku kei toe. Ko hono momosi ʻa e meʻakai fefeká ʻoku faingataʻa pe ʻikai malava. Ko e “kau sio ʻi he tupa”​—ko e ongo foʻi matá ia fakataha mo e ngaahi mafai fakaefakakaukaú ʻa ia ʻoku tau sioʻakí​—ʻoku hoko ʻo nenefu, kapau ʻoku ʻikai poʻuli ʻaupito.

12. (a) ʻOku anga-fēfē ʻa e hoko ʻo “songo ʻa e ongo laumatapa ki hala”? (e) Ko e hā haʻo fakakaukau fekauʻaki mo e kau fanongonongo taʻumotuʻa ʻo e Puleʻangá?

12 “Pea,” ʻoku hoko atu ʻa e tokotaha fakatahatahaʻí, kuo “songo ʻa e ongo laumatapa ki hala, ʻi he muhumuhu pe ʻa e fale momosi: Pea te ne tuʻu hake he kio ʻa e fuliheu, pea ko e kau taʻahine hiva ʻe ololalo.” (Koheleti 12:4) Ko e ongo laumatapā ʻo e ngutú​—ʻa e ongo loungutú​—ʻoku ʻikai ke kei fakamanga lahi pe ʻikai ʻaupito ke fakahā ʻa e meʻa ʻoku ʻi he “fale,” pe sino, ʻo e faʻahinga ko ia kuo hoholo ke motuʻá ʻa ia ʻoku ʻikai te nau tauhi ʻa e ʻOtuá. ʻOku ʻikai ha meʻa ʻe tala atu ʻi he “hala” ʻo e moʻui ʻa e kakaí. Neongo ia, fēfē ʻa e kau fanongonongo taʻumotuʻa faivelenga ʻo e Puleʻangá? (Siope 41:14) ʻOku nau luelue māmālie nai mei he fale ki he fale pea ko e niʻihi ʻoku faingataʻa nai ke lea, ka ko hono moʻoní ʻoku nau fakahīkihikiʻi ʻa Sihova!​—Sāme 113:1.

13. ʻOku anga-fēfē hono fakamatalaʻi ʻe he tokotaha fakatahatahaʻí ʻa e ngaahi palopalema kehe ʻa e kau taʻumotuʻá, ka ko e hā ʻoku moʻoni fekauʻaki mo e kau Kalisitiane taʻumotuʻa angé?

13 ʻOku muhumuhu pē ʻa e ongo mai ʻa e fale momosí ʻi hono lamu ʻa e meʻakaí ʻaki ʻa e teʻenifó pē. ʻOku ʻikai ke ifo ʻa e mohe ʻa ha tangata taʻumotuʻa ʻi hono mohengá. Naʻa mo e kiokio ʻa ha manupuna ʻoku fakahohaʻasi ai ia. ʻOku siʻisiʻi ʻa e ngaahi hiva ʻokú ne hiva aí, pea ko ʻene fakahoko ha faʻahinga fasi pē ʻoku ngāvaivai. “Ko e kau taʻahine hiva”​—ʻa e ngaahi nota fakaefasí​—“ʻe ololalo.” Ko e fanongo ʻa e faʻahinga taʻumotuʻá ki ha fasi mo e hiva ʻoku fai ʻe ha niʻihi kehe ʻoku kovi ia. Kae kehe, ko e faʻahinga pani taʻumotuʻa angé mo honau ngaahi takangá, ko e niʻihi ʻoku ʻikai foki te nau fuʻu kei siʻi, ʻoku nau hanganaki hiki hake honau ngaahi leʻó ʻi he ngaahi hiva ʻo e fakafetaʻi ki he ʻOtuá ʻi he ngaahi fakataha Kalisitiané. He fiefia lahi ē ko kitautolu ke maʻu kinautolu ʻi hotau tafaʻakí, ʻi hono fakahīkihikiʻi ʻa Sihova ʻi he fakatahaʻangá!​—Sāme 149:1.

14. Ko e hā ʻa e ngaahi manavahē ʻokú ne fakamafasiaʻi ʻa e kau taʻumotuʻá?

14 He loto-mamahi ē ko e tokolahi ʻo e kau taʻumotuʻá, tautefito ki he faʻahinga kuo nau siʻaki ʻa e Tokotaha-Fakatupú! ʻOku pehē ʻe he tokotaha fakatahatahaʻí: “ʻOku nau manavahe foki ki he meʻa ʻoku maʻolunga, pea ʻoku ʻi hala na ha koto fakailifia; pea ʻoku tangitangi ʻa e alamoni, pea ʻoku hoko ʻa e heʻe ko e kavenga, pea ʻikai kei mavivi ʻa e ʻakau oʻi: he ʻoku fononga ʻa e tangata ki hono fale tupuʻa, pea ʻoku feʻaluaki ʻa e kau tangi ʻi hala.” (Koheleti 12:5) ʻI ʻolunga ʻi ha kakaʻanga māʻolunga, ʻoku ilifia ʻa e tokolahi ʻo e kau taʻumotuʻá naʻa nau tō. Naʻa mo e sio hake ki ha meʻa māʻolunga ʻokú ne ʻai nai kinautolu ke nau ninimo. ʻI he taimi kuo pau ai ke nau fononga atu ʻi ha ngaahi hala kakaiʻia, ʻoku nau ilifia ʻi he fakakaukau atu ki ha lavea pe ʻohofi ʻe ha kau kaihaʻa.

15. ʻOku anga-fēfē ʻa e “tangitangi ʻa e alamoni,” pea ʻoku anga-fēfē ʻa e hoko ʻa e heʻé ‘ko e kavengá’?

15 ʻI he fekauʻaki mo ha tangataʻeiki, “ʻoku tangitangi ʻa e alamoni,” ʻoku fakahaaʻi nai ai ʻoku mafuli hono louʻulú ʻo hinā, pea toki hinehina hangē ha sinoú. ʻOku ngangana ʻa e ngaahi louʻulu hinaá ʻo hangē ko e ngangana ʻa e ngaahi matala hinehina ʻo e ʻakau ko e ʻalamoní. ʻI heʻene ‘hoko ko e kavengá,’ ko ʻene punou nai fakataha mo e tāupe ʻa hono ongo nimá pe teke vakavaká, ʻokú ne hangē ai ha heʻé. Neongo kapau ʻoku ʻi ai ha taha ʻo kitautolu ʻoku kiʻi hā ngali pehē, ʻai ke fakatokangaʻi ʻe he niʻihi kehé ʻoku tau kau ki he kau tau fanga heʻe iviiviʻia mo vave ʻa Sihová!​—Sio ki he Taua Leʻo, Mē 1, 1998, peesi 8-13.

16. (a) Ko e hā ʻoku fokotuʻu mai ʻe he ‘ʻikai kei mavivi ʻa e ʻakau oʻí’? (e) Ko e hā ʻa e “fale tupuʻa” ʻo e tangatá, pea ko e hā ʻa e ngaahi fakaʻilonga ʻo e panaki mai ʻa e maté ʻoku hoko ʻo hā mahinó?

16 Kuo siʻi ʻaupito ʻa e ʻuakai ʻa ha tokotaha taʻumotuʻa, neongo ko e meʻakai ʻi muʻa ʻiate iá ʻoku ifo ʻaupito hangē ko e ʻakau oʻí. Ko e ngaahi fuaʻiʻakau ko ʻení kuo fuoloa hono ngāueʻaki mai ke ne fakatupu ʻa e fiekaí. Ko e ‘ʻikai kei mavivi ʻa e ʻakau oʻí’ ʻoku fokotuʻu mai ai ko e taimi ko ia ʻoku mōlia atu ai ʻa e ʻuakai ʻa ha tangataʻeiki, naʻa mo e fuaʻiʻakaú ni ʻoku ʻikai te ne lava ʻe ia ke ne langaʻi ʻa ʻene holi ki he meʻakaí. ʻOku fakahaaʻi ʻe he ngaahi meʻa peheé ʻokú ne tuʻunuku atu ia “ki hono fale tupuʻa,” ko faʻitoka. ʻE hoko ia ko hono ʻapi taʻengata kapau kuo ʻikai te ne tauhi ʻi heʻene fakakaukaú ʻa hono Tokotaha-Fakatupú pea kuó ne tuli ia ki ha ʻalunga fulikivanu pehē fau ʻo ʻikai manatuʻi ai ia ʻe he ʻOtuá ʻi he toetuʻú. Ko e ngaahi fakaʻilonga ʻo e panaki mai ʻa e maté ʻoku hā mahino ia mei he ngaahi ongo ʻo e tangi mamahi mo e ngaahi toʻe ʻo e lāunga ʻoku haʻu mei he ngaahi matapā ko e ngutu ʻo e kau taʻumotuʻá.

17. ʻOku fēfē ʻa e hoko “ʻa e filo siliva” ʻo veté, pea ko e hā nai ʻoku fakatātaaʻi ʻe he “ipu koula”?

17 ʻOku naʻinaʻi mai kiate kitautolu ke tau manatuʻi hotau Tokotaha-Fakatupú ʻi he “teʻeki vete ʻa e filo siliva, mo foaʻi ʻa e ipu koula, pe maumau ʻa siā ʻi he fauniteni, mo laiki ʻa e saliote fusi ʻi he vaikeli.” (Koheleti 12:6) Ko e “filo siliva” ko e filo siliva moʻoní nai ia. Ko e mate ia kuo pau ʻi he taimi ʻoku maumau taʻealafakaleleiʻi ai ʻa e halanga fakaofo ko ʻeni ʻo e ngaahi ongó ki he foʻi ʻutó. Ko e “ipu koula” ʻoku ʻuhinga nai ia ki he foʻi ʻutó, ʻoku ʻi he ngeʻesi-ʻulu hangē ha poulú, ʻa ia ʻoku fakahoko ki ai ʻa e filo silivá. ʻOku mātuʻaki mahuʻinga hangē ha koulá, he ʻoku iku ki he maté ʻa e taimi ʻoku ʻikai ke toe ngāue ai ʻa e foʻi ʻutó.

18. Ko e hā ʻa e tuʻu fakaefakatātā ʻa e “siā ʻi he fauniteni,” pea ko e hā ʻoku hoko ʻi heʻene maumaú?

18 Ko e “siā ʻi he fauniteni” ko e foʻi mafú ia, ʻa ia ʻokú ne tali ʻa e haʻu ʻa e totó pea toe ʻoatu ia ki he tuʻunga tufaki takai ʻi he sinó. ʻI he maté, ʻoku hoko leva ʻa e foʻi mafú ʻo hangē ha siā maumaú, ʻo havehave ʻi he faunitení koeʻuhi ʻoku ʻikai lava ke ne kei tali, maʻu, mo pamu atu ʻa e toto ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ki he fafanga mo e fakaivifoʻou ʻo e sinó. Ko e ‘laiki ʻa e saliote fusi ʻi he vaikelí’ ʻoku ʻikai ai ke toe lava ke tufaki, ʻo ngata ai ʻa e tufaki takai ʻa e toto fakatolonga-moʻuí. Ko ia, naʻe fakahaaʻi ʻe Sihova ia ʻa e tufaki takai ʻa e totó kia Solomone ki muʻa fuoloa ia pea toki fakahaaʻi ʻe he fīsiki ko William Harvey ʻi he senituli hono 17 ʻoku vilo takai ʻa e meʻa ko iá.

19. ʻOku anga-fēfē hono ngāueʻaki ʻa e ngaahi lea ʻo e Koheleti 12:7 ʻi he maté?

19 Naʻe tānaki atu ʻe he tokotaha fakatahatahaʻí: “Pea foki ʻa e efu ki he kelekele, ʻo hange ko ʻene ʻi ai muʻa; pea foki ʻa e laumalie kia Elohimi ʻa ia naʻa ne tuku mai ia.” (Koheleti 12:7) ʻI he laiki ʻa e “saliote fusi,” ʻa e sino fakaetangatá, naʻe muʻaki ngaohi mei he efu mei he kelekelé, ʻoku foki ia ki he efú. (Senesi 2:7; 3:19) ʻOku mate ʻa e soulú koeʻuhi ko e laumālié, pe ivi-moʻui, naʻe foaki ʻe he ʻOtuá ʻoku foki ia ʻo nofo fakataha mo hotau Tokotaha-Fakatupú.​—Isikeli 18:​4, 20; Semisi 2:26.

Ko e Hā ʻa e Kahaʻu ki he Faʻahinga ʻOku Nau Manatuʻí?

20. Ko e hā naʻe kole ʻe Mōsese ʻi heʻene lotu ko ia naʻe lēkooti ʻi he Sāme 90:12?

20 Naʻe fakahaaʻi mātuʻaki ola lelei ʻe Solomone ʻa hono mahuʻinga ke manatuʻi hotau Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá. Ko hono moʻoní, ko ha moʻui mātuʻaki fuonounou mo fakamamahi ʻoku ʻikai ko hono kotoá pē ia ki he faʻahinga ʻoku nau tauhi ʻi heʻenau fakakaukaú ʻa Sihova mo fai loto-ʻaufuatō hono finangaló. Tatau ai pē pe ʻoku nau kei siʻi pe taʻumotuʻa, ʻoku nau maʻu ʻa e fakakaukau tatau pē ʻo hangē ko ia naʻe ʻia Mōsesé, ʻa ia naʻá ne lotu: “Ako mai ke mau fakafuofua pehe homau ngaahi ʻaho, ka mau utu mai ha loto poto.” Naʻe holi fakamātoato ʻa e palōfita anga-fakatōkilalo ʻa e ʻOtuá ke hanga ʻe Sihova ʻo fakahāhā ange, pe akoʻi ia, pea mo e kakai ʻo ʻIsilelí ke nau ngāueʻaki ʻa e potó ʻi hono fakamahuʻingaʻi ‘ʻa e ngaahi ʻaho ʻo honau taʻú’ pea ngāueʻaki kinautolu ʻi ha founga ʻoku fakahōifua ki he ʻOtuá.​—Sāme 90:​10, 12.

21. Kapau te tau lau hotau ngaahi ʻahó ki he lāngilangi ʻo Sihová, ko e hā kuo pau ke tau faí?

21 ʻOku totonu tautefito ki he kau talavou Kalisitiané ke nau fakapapauʻi ke nau tokanga ki he akonaki ʻa e tokotaha fakatahatahaʻí ke tauhi maʻu ʻi he fakakaukaú ʻa e Tokotaha-Fakatupú. He ngaahi faingamālie fisifisimuʻa ē ʻoku nau maʻu ke fai ai ʻa e ngāue toputapu ki he ʻOtuá! Kae kehe, tatau ai pē pe ko e hā hotau taʻumotuʻá, kapau te tau ako ke tau lau hotau ngaahi ʻahó ki he lāngilangi ʻo Sihová ʻi he “taimi fakamui” ko ʻení, te tau malava nai ai ke hokohoko atu hono lau kinautolú ʻo taʻengata. (Taniela 12:4; Sione 17:3) Ke fai pehē, ko hono moʻoní, kuo pau ke tau manatuʻi hotau Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá. Kuo pau foki ke tau toe fakahoko hotau ngafa kotoa ki he ʻOtuá.

Ko e Hā Haʻo Tali?

◻ Ko e hā ʻoku naʻinaʻi ai ki he toʻutupú ke nau manatuʻi honau Tokotaha-Fakatupú?

◻ Ko e hā ʻa e ngaahi faʻifaʻitakiʻanga Fakatohitapu ʻe niʻihi ʻo e faʻahinga naʻa nau manatuʻi honau Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá?

◻ Ko e hā ʻa e ngaahi ola ʻe niʻihi ʻo e taʻumotuʻá naʻe fakamatalaʻi ʻe Solomoné?

◻ Ko e hā ʻa e kahaʻu ʻoku ʻi ai maʻá e faʻahinga ʻoku nau tauhi maʻu ʻi heʻenau fakakaukaú ʻa Sihová?

[Fakatātā ʻi he peesi 15]

Ko Tēvita, ko e kiʻi taʻahine pōpula ʻIsilelí, ko ʻAna, mo Simione naʻa nau manatuʻi ʻa Sihova

[Fakatātā ʻi he peesi 16]

Ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻoku taʻumotuʻá ʻoku nau fai fiefia ʻa e ngāue toputapú ki hotau Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share