Naʻe Akoʻi Kimautolu ʻe Heʻemau Ongo Mātuʻá ke ʻOfa ki he ʻOtuá
FAKAMATALA FAI ʻE ELIZABETH TRACY
Ko e kau tangata toʻo meʻatau, ʻa ia ki muʻa ange ʻi he ʻaho ko iá naʻa nau taki mai ha fuʻu kakai kiate kimautolu, naʻa nau fakamālohiʻi ʻa e fineʻeikí mo e tangataʻeikí mei he kaá. ʻI hono tuku pē ʻa hoku tokouá mo au ʻi he sea muí, naʻá ma fifili ai pe te ma toe sio nai ki heʻema ongo mātuʻá. Ko e hā naʻe tataki atu ki he meʻa fakamanavahē ko eni naʻe hokosia ofi ki Selma, Alabama, U.S.A., ʻi he 1914? Pea ko e hā ʻa e kaunga ki ai ʻa e ngaahi akonaki naʻá ma maʻu mei heʻema ongo mātuʻá?
KO ʻEKU tangataʻeikí, ko Dewey Fountain, naʻe tauhi hake ia ʻe ha kāinga ʻi ha faama ʻi Tekisisi hili e mate ʻa ʻene ongo mātuʻá ʻi heʻene kei valevalé. Ki mui ai naʻá ne ʻalu ke ngāue ʻi he ngaahi kautaha lolo. ʻI he 1922, ʻi heʻene taʻu 23, naʻá ne mali ai mo Winnie, ko ha finemui Tekisisi fakaʻofoʻofa, pea kamata ke ne fai ha ngaahi palani ke nofo ʻo tauhi hake hano fāmili.
Naʻá ne langa ha fale ʻi he ngaahi fonua ʻakaupapaʻia ʻo Tekisisi hahaké ofi ki he kiʻi kolo ko Garrison. Naʻá ne tō ai ha ngaahi ʻakau fua kehekehe, ʻo kau ai ʻa e vavaé mo e koané. Naʻá ne toe fai mo e faama monumanu kehekehe. ʻI he faai mai ʻa e taimí, naʻe fanauʻi ai kimautolu fānaú—ko Dewey siʻi ʻi Mē 1924, ko Edwena ʻi Tīsema 1925, pea ʻi Sune 1929, naʻá ku hoko mai ai.
Ko Hono Ako ʻa e Moʻoni ʻo e Tohitapú
Naʻe fakakaukau ʻa e fineʻeikí mo e tangataʻeikí naʻá na mahinoʻi ʻa e Tohitapú, koeʻuhi he naʻá na kau ki he Siasi ʻo Kalaisí. Ka ʻi he 1932, naʻe tuku ai ʻe G. W. Cook ʻa e ongo tohi ko e Deliverance mo e Government, naʻe pulusi ʻe he Sōsaieti Taua Leʻó, ʻi he tokoua ʻemau tangataʻeikí ko Monroe Fountain. ʻI heʻene loto-vēkeveke ke vahevahe mo ʻeku ongo mātuʻá ʻa e meʻa naʻá ne ʻiló, naʻe faʻa haʻu ai ʻa Monroe ʻi he taimi kai pongipongí, ʻo lau ha kupu mei he Taua Leʻo, pea toki tuku “fāinoa” mai pē ʻa e makasiní. Hili iá, naʻe lau ia ʻe he fineʻeikí mo e tangataʻeikí.
ʻI he pongipongi Sāpate ʻe taha, naʻe fakaafeʻi ai ʻe he tokoua ʻo e tangataʻeikí ko Monroe ʻa e tangataʻeikí ki ha fale ʻo ha kaungāʻapi ki ha ako Tohitapu. Naʻá ne fakapapauʻi ange kiate ia ʻe lava ʻe Mr. Cook ʻo tali ʻa ʻene ngaahi fehuʻi kotoa mei he Tohitapú. ʻI he foki mai ʻa e tangataʻeikí mei he akó, naʻá ne tala ange loto-māfana ki he fāmilí: “Naʻe tali kotoa ʻa ʻeku ngaahi fehuʻí pea toe ʻi ai mo e fakamatala lahi ange! Naʻá ku pehē ʻe au naʻá ku ʻiloʻi kotoa ia, ka ʻi he taimi naʻe kamata fakamatala ai ʻa Mr. Cook fekauʻaki mo e helí, ko e soulú, taumuʻa ʻa e ʻOtuá ʻo fekauʻaki mo e foʻi māmaní, pea mo e founga ʻe fakahoko mai ai ia ʻe he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá, naʻá ku kamata ongoʻi naʻe ʻikai moʻoni te u ʻilo ha meʻa ʻo fekauʻaki mo e Tohitapú!”
Ko homau falé ne hangē ia ha senitā ʻo e feohí. Naʻe haʻu ʻa e ngaahi kāingá mo e kaungāmeʻá ʻo ʻaʻahi mai, ʻo nau ngaohi lole mo e popi kooni, pea hiva ʻi hono tā ʻe he fineʻeikí ʻa e pianó. Naʻe faifai atu pē ʻo fetongiʻaki ʻa e ngaahi meʻá ni ʻa e ngaahi fetalanoaʻaki ʻi he ngaahi kaveinga ʻi he Tohitapú. Neongo ko kimautolu fānaú naʻe ʻikai lava ke mau mahinoʻi ʻa e ngaahi meʻa kotoa naʻe fai ki ai ʻa e fetalanoaʻakí, ko e ʻofa lahi ʻemau ongo mātuʻá ki he ʻOtuá pea ki he Tohitapú naʻe mātuʻaki hā mahino ia, he ko kimautolu taki taha ʻa e fānaú naʻa mau fakatupulekina ha ʻofa meimei tatau ki he ʻOtuá mo ʻene Folofolá.
Naʻe fakaava foki ʻe he ngaahi fāmili kehé honau ngaahi ʻapí ki he ngaahi fetalanoaʻaki fakauike ʻi he Tohitapú, ʻa ia naʻe faʻa fakatefito takatakai ia ʻi ha kaveinga ʻi he makasini Taua Leʻo fakamuimui tahá. ʻI he taimi naʻe talitali lelei ai ʻe he ngaahi fāmili ʻi he ongo kolo kaungāʻapi ko Appleby mo Nacogdoches ʻa e ngaahi fakatahá, naʻa mau fakafonu ʻi heʻemau meʻalele Model A Ford ʻo fononga ki ai, tatau ai pē ʻi he ʻuha pe laʻā.
Ngāue ki he Meʻa Naʻá Na Akó
Naʻe ʻikai fuoloa kuo sio ʻemau ongo mātuʻá ki he fiemaʻu ke ngāué. Ko e ʻofa ki he ʻOtuá naʻe fiemaʻu ai ke vahevahe atu ki he niʻihi kehé ʻa e meʻa kuo akó. (Ngāue 20:35) Ka ko e sitepu ko eni ʻo hono talaki fakahāhā ʻo ʻete tuí naʻe hoko ia ko ha pole, tautefito koeʻuhi ko ʻemau ongo mātuʻá ko e ongo meʻa natula mā, mo anga-fakatōkilalo. Ka, ko ʻena ʻofa ki he ʻOtuá naʻá ne ueʻi kinaua, pea ko ia ai naʻe tokoniʻi kinaua ʻe he meʻá ni ke na akoʻi kimautolu ke mau falala lahi kia Sihova. Naʻe fakamatalaʻi peheni ia ʻe he tangataʻeikí: “ʻOku ngaohi ʻe Sihova ʻa e kau malangá mei he kau toli vainé!” ʻI he 1933, naʻe fakahāhā ai ʻe he fineʻeikí mo e tangataʻeikí ʻena fakatapui kia Sihová ʻaki ʻa e papitaiso ʻi he vaí ʻi ha kiʻi vai ofi ki Henderson, Tekisisi.
ʻI he konga ki muʻa ʻo e 1935, naʻe tohi ai ʻa e tangataʻeikí ki he Sōsaieti Taua Leʻó ʻo ʻeke ha ngaahi foʻi fehuʻi ʻo fekauʻaki mo e ʻamanaki ʻa e Kalisitiané ki he moʻui taʻengatá. (Sione 14:2; 2 Timote 2:11, 12; Fakahā 14:1, 3; 20:6) Naʻá ne maʻu ha tali hangatonu meia Joseph F. Rutherford, ko e palesiteni ʻo e Sōsaietí ʻi he taimi ko iá. ʻI he ʻikai ke tali ʻa ʻene ngaahi fehuʻí, naʻe fakaafeʻi ʻa e tangataʻeikí ʻe Tokoua Rutherford ke ne kau ki he fakataha-lahi ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi Uāsingatoni, D.C., ʻi Mē.
‘Heʻikai malava ia!’ ko e fakakaukau ia ʻa e tangataʻeikí. ‘Ko e kau faama kimautolu fakataha mo e ʻeka ʻe 65 kuo tō vesitapolo. Kuo pau ke toli kotoa ʻo ʻave ki he māketí ʻi he taimi ko iá.’ Kae kehe, ʻikai fuoloa ʻi he hili iá, naʻe hoko mai ha tāfea ʻo ʻave ʻa e ngaahi meʻa naʻá ne kalofanga ki aí—ʻa e ʻuluʻakau fuá, ko e ngaahi ʻaá, mo e ngaahi hala-fakakavakavá. Ko ia, naʻa mau heka fakataha ai mo e Kau Fakamoʻoni kehe ʻi ha pasi ako naʻe haea ʻa ia naʻá ne ʻave kimautolu ʻi ha kilomita ʻe 1,600 tokelau-hahake ki he fakataha-lahí.
ʻI he fakataha-lahí naʻe fiefia ai ʻa e tangataʻeikí mo e fineʻeikí ke fanongo ki he fakamatala maʻalaʻala ʻo e ʻiloʻanga ʻo e “fuʻu kakai lahi” ko ia te nau hao ʻi he “mamahi lahí.” (Fakahā 7:9, 14, King James Version) ʻI he toenga ʻo ʻena moʻuí, ko e ʻamanaki ko ia ʻo e moʻui taʻengata ʻi ha māmani palataisí naʻá ne fakaʻaiʻai ʻa e fineʻeikí mo e tangataʻeikí, pea naʻá na fakalotolahiʻi kimautolu fānaú ke mau “puke ki he moʻui moʻoni,” ʻa ia naʻe ʻuhinga ia kiate kimautolu ko e moʻui taʻengata ʻi he māmaní ʻa ia ʻoku fakaʻaliʻali mai ʻe Sihová. (1 Timote 6:19; Sāme 37:29; Fakahā 21:3, 4) Neongo naʻá ku taʻu nima pē, naʻá ku fiefia moʻoni ʻi he kau fakataha mo hoku fāmilí ʻi he meʻa fakafiefia ko ení.
Hili ʻa e foki mai mei he fakataha-lahí, naʻe toe tō ʻe he fāmilí ʻa e ngaahi ʻakau fuá, pea naʻa mau maʻu ki mui ai ʻa e utu-taʻu lahi tahá. Naʻe tokoni moʻoni ʻa e meʻá ni ke fakatuipauʻi ki he fineʻeikí mo e tangataʻeikí ko e falala kakato kia Sihová ʻe ʻikai ke taʻefakapaleʻi. Naʻá na fou ʻi ha founga makehe ʻo e ngāue fakamalangá ʻa ia naʻá na taki taha loto-lelei ke fakamoleki ʻa e houa ʻe 52 ʻi he māhina ʻi he ngāue fakafaifekaú. Pea ʻi he taimi naʻe hoko mai ai ʻa e faʻahitaʻu tō hono hokó, naʻá na fakatau atu ai—ʻena meʻa kotoa pē! Naʻe langa leva ʻe he tangataʻeikí ha taulani nofoʻanga, mita ʻe 6 x 2.4 ki he toko nima ʻo kimautolú ke mau nofo ai, pea naʻá ne fakatau mai ha meʻalele Ford matapā-ua foʻou ke ne toho ia. Naʻe fai pehē mo e tokoua ʻo e tangataʻeikí ʻa Monroe, pea naʻá ne hiki mo ia foki ki ha taulani pea mo hono fāmilí.
Ko Hono Akoʻi Kiate Kimautolu ʻa e Moʻoní
Naʻe kamata tāimuʻa ʻa e tangataʻeikí mo e fineʻeikí, hangē ko ia ko hono ui ʻo e ngāue fakafaifekau taimi-kakató, ʻi ʻOkatopa 1936. ʻI he tuʻunga ko ha fāmilí, naʻa mau kamata malanga ʻi he ngaahi vahefonua ʻi he hahake ʻo Tekisisí ʻa ia naʻe tātātaha pē ʻa e aʻu ki ai ʻa e pōpoaki ʻo e Puleʻangá. ʻI he meimei taʻu ʻe taha, naʻa mau hikihiki holo ai, ka ʻi hono fakalūkufuá, naʻa mau fiefia moʻoni ʻi he moʻui ko ení. Naʻe akoʻi kimautolu ʻe he fineʻeikí mo e tangataʻeikí ʻaki ʻena leá mo e faʻifaʻitakiʻangá ke hoko ʻo hangē ko e muʻaki kau Kalisitiané ʻa ia naʻa nau tuku atu kinautolu ke ʻoatu ʻa e moʻoni ʻo e Tohitapú ki he niʻihi kehé.
Ko kimautolu fānaú naʻa mau fakavīkivikiʻi tautefito ʻemau fineʻeikí ʻi he ngaahi feilaulau naʻá ne fai ʻi heʻene tukuange ʻa hono ʻapí. Neongo ia, naʻe ʻi ai ʻa e meʻa ʻe taha naʻe ʻikai ʻaupito te ne tukuange, ko ʻene mīsini tuituí. Ko ha meʻa lelei foki ia. ʻI heʻene pōtoʻi ʻi he hoko ko ha tokotaha tuituí, naʻá ne fakavala lelei maʻu pē kimautolu. ʻI he fakataha-lahi taki taha, naʻe ʻi ai homau vala fakaʻofoʻofa foʻou ke tui.
ʻOku ou manatuʻi lelei ʻa e taimi naʻe haʻu ai ʻa Herman G. Henschel mo hono fāmilí ki homau feituʻú ʻi ha loli ʻa e Sōsaieti Taua Leʻó kuo fakanaunau meʻa fakaleʻolahi. Naʻa nau tau ʻa e lolí ʻi ha feituʻu kakai tokolahi, tā ha foʻi malanga nounou kuo ʻosi hiki, pea toki fai leva ʻa e ngaahi ʻaʻahi fakafoʻituitui ki he kakaí ke ʻoatu ha fakamatala lahi ange. Naʻe fiefia ʻa Dewey siʻi, ʻi he feohi mo e foha ʻo Herman ko Milton, ʻa ia ʻi he taimi ko iá naʻá ne ʻi he vaeuaʻanga ʻo hono taʻu hongofulu tupú. Ko Milton ʻa e palesiteni ʻo e Sōsaieti Taua Leʻó he taimi ní.
Lolotonga ʻa e fakataha-lahi ʻi he 1937 ʻi Columbus, Ohio, naʻe papitaiso ai ʻa Edwena, pea naʻe ʻoange ai ki he fineʻeikí mo e tangataʻeikí ʻa e monū ʻo e ngāue ko ha ongo tāimuʻa makehe. ʻI he taimi ko iá, naʻe kau ki he ngāue ko iá ʻa hono fakamoleki ʻo ʻikai siʻi hifo ʻi he houa ʻe 200 ʻi he māhina ʻi he ngāue fakamalangá. ʻI heʻeku sio atu ki muí, naʻá ku fakatokangaʻi ai ʻa e tokoni lahi ʻa e faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻa e fineʻeikí kiate au ʻi heʻeku poupouʻi ʻa hoku husepānití ʻi heʻene ngaahi vāhenga-ngāue faka-Kalisitiané.
ʻI he fokotuʻu ʻe he tangataʻeikí ha ako Tohitapu mo ha fāmili, naʻá ne ʻave kimautolu fānaú ke tokonaki ha faʻifaʻitakiʻanga pau ki heʻenau fānaú. Naʻá ne ʻai kimautolu ke mau kumi ʻo lau ʻa e ngaahi konga Tohitapú pea tali ʻa e niʻihi ʻo e ngaahi fehuʻi tefitó. Ko hono olá, ko e tokolahi ʻo e kau talavou ko ia naʻa mau ako mo iá ʻoku nau tauhi anga-tonu kia Sihova ʻo aʻu mai ki he ʻahó ni. Ko e moʻoni, naʻe toe fakatoka ai ha makatuʻunga fefeka maʻa kimautolu ke hokohoko atu ai ʻemau ʻofa ki he ʻOtuá.
ʻI he tupu hake ʻa Dewey siʻi ʻo taʻumotuʻa angé, naʻá ne ʻiloʻi ʻa e faingataʻa ke nofo ʻi ha nofoʻanga ʻefiʻefi pehē mo ha ongo tuofāfine siʻi ange ʻe toko ua. Ko ia, ʻi he 1940 naʻá ne fili ai ke mavahe ʻo ngāue fakafaifekau tāimuʻa mo ha tokotaha Fakamoʻoni ʻe taha. Faifai atu pē, naʻá ne mali mo Audrey Barron. Ko ia ai, naʻe toe akoʻi ʻe heʻemau ongo mātuʻá ʻa e ngaahi meʻa lahi kia Audrey, pea naʻá ne hoko ʻo ʻofa lahi ʻi he fineʻeikí mo e tangataʻeikí. Hili ʻa e ʻalu ʻa Dewey siʻi ki pilīsone ʻi he 1944 ʻi heʻene tuʻu-ʻatā faka-Kalisitiané, naʻá ne haʻu ai ʻo nofo mo kimautolu ʻi ha taimi ʻi homau taulani ʻefiʻefí.
ʻI he fuʻu fakataha-lahi ʻi St. Louis, Missouri, ʻi he 1941, naʻe lea hangatonu ai ʻa Tokoua Rutherford ki he fānau taʻu 5 ki he 18, ʻa ia naʻa nau tangutu ʻi ha konga makehe ʻi muʻa. Naʻá ku fanongo ai mo Edwena ki hono leʻo, totoka mo maʻalaʻalá; naʻá ne hangē ha tamai ʻofa ʻokú ne fakahinohinoʻi ʻa ʻene fānaú tonu ʻi ʻapi. Naʻá ne fakalototoʻaʻi ʻa e ngaahi mātuʻá: “ʻI he ʻahó ni, kuo tānaki mai ai ʻe Kalaisi Sīsū ʻene kakai fuakavá ki hono ʻaó, pea ʻi he founga mālohi tahá naʻá ne tala ange kiate kinautolu ke fakahinohinoʻi ʻa ʻenau fānaú ki he hala ʻo e māʻoniʻoní.” Naʻá ne tānaki mai: “Tauhi kinautolu ʻi ʻapi pea akoʻi kiate kinautolu ʻa e moʻoní!” ʻOku fakafiefiá, he naʻe fai ia ʻe heʻemau ongo mātuʻá!
ʻI he fakataha-lahi ko iá, naʻa mau maʻu ai ʻa e kiʻi tohi ko e Jehovah’s Servants Defended, ʻa ia naʻe fakamanatu ai ʻa e ngaahi keisi fakaefakamaauʻanga ko ia ne ikuna ai ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, ʻo kau ai ʻa e ngaahi keisi ko ia ʻi he Fakamaauʻanga Lahi ʻo e ʻIunaite Seteté. Naʻe ako ia ʻe he tangataʻeikí mo kimautolu fakafāmili. Naʻe siʻi ʻemau ʻiloʻi naʻe teuʻi ai kimautolu ki he meʻa naʻe hoko ʻi ha ngaahi uike siʻi ki mui ai ʻi Selma, Alabama.
ʻOhofi Tokolahi ʻi Selma
Ko e pongipongi ʻo e meʻa fakamanavahē ko ia naʻe hokosiá, naʻe ʻave ai ʻe he tangataʻeikí ha ngaahi tatau ʻo ha tohi ki he fakamaau fakakoló, ko e pule koló, pea mo e pule polisi ʻi Selma ʻa ia naʻe fakamatalaʻi ai ʻemau totonu fakakonisitūtone ke fakahoko ʻemau ngāue fakafaifekaú ʻi he malumalu ʻo e maluʻi ʻe he laó. Neongo ia naʻa nau fakapapauʻi ke tuli kimautolu mei he koló.
ʻI he efiafí, ne aʻu mai ai ʻa e kau tangata toʻo meʻatau ʻe toko nima ki heʻemau taulaní ʻo ʻave fakamālohi ʻa e fineʻeikí, ko hoku tokouá, pea mo au. Naʻa nau hoko atu ʻo hua ʻa e meʻa kotoa pē ʻi lotó, ko e kumi ki ha meʻa fakatupu maveuveu. Naʻe ʻi tuʻa ʻa e tangataʻeikí, pea naʻa nau tuʻutuʻuni kiate ia ke ne fakamaʻu ʻa e taulaní ki he kaá, ʻo fakamanaʻi ia ʻaki ʻenau meʻafaná. ʻI he mōmeniti ko ení, naʻe ʻikai te u teteki. Naʻe hā ngali mātuʻaki taʻeʻuhinga ʻa e fakakaukau ʻa e kau tangatá ni naʻa mau fakatuʻutāmakí ʻo ma makiʻikiʻi ai mo hoku tokouá. Kae kehe, naʻá ma mataʻi fakamātoato leva, ʻi he hila mai ʻa e tangataʻeikí.
ʻI heʻemau maau ke mavahé, naʻe fiemaʻu ʻe he kau tangatá ʻa Edwena mo au ke ma heka mo kinautolu ʻi heʻenau kaá. Naʻe lea mālohi atu ʻa e tangataʻeikí. “Lolotonga ʻa ʻeku moʻuí heʻikai te mou ʻave kinaua!” ko ʻene fakahaá ia. Hili ha fetalanoaʻaki naʻe fakaʻatā homau fāmilí ke mau fononga fakataha, ʻo muimui mai ʻa e kau tangata toʻo meʻataú ʻiate kimautolu ʻi heʻenau kaá. ʻI ha kilomita ʻe 25 ʻi he tuʻa koló, naʻa nau fakaʻilonga mai ai kiate kimautolu ke mau tau ʻi he veʻe hala lahí pea nau ʻave ʻa e fineʻeikí mo e tangataʻeikí. Naʻe taufetongi ʻa e kau tangatá ʻi hono fakalotoʻi kinauá: “Tuku ʻa e lotu ko iá. Foki ki he fāmá, pea tauhi totonu hake hoʻomo ongo tamaiki fefiné!” Naʻe feinga ʻa e tangataʻeikí ke fakaʻuhinga kiate kinautolu ka naʻe ʻikai hano ʻaonga.
Faifai atu pē, naʻe pehē ʻe ha tangata ʻe taha: “Mou ō, pea kapau ʻe faifai pea mou toe foki mai ki he Dallas County, te mau tāmateʻi ʻa kimoutolu hono kotoa!”
ʻI he fiefia pea ʻi heʻemau toe fakatahá, naʻa mau fāifononga atu ʻi ha ngaahi houa pea tau ʻi he poʻulí. Naʻa mau hiki ʻenau fika laisení. Naʻe līpooti fakavavevave ʻe he tangataʻeikí ʻa e meʻa kotoa ki he Sōsaieti Taua Leʻó, pea ʻi ha ngaahi māhina ki mui ai naʻe ʻiloʻi ai ʻa e kau tangatá pea puke kinautolu.
Ki he Akoʻanga Fakamisinale ko Kiliatí
Naʻe maʻu ʻe Edwena ha fakaafe ke kau ki he kalasi hono 7 ʻo e Akoʻanga Tohitapu ʻa e Taua Leʻó ko Kiliatí ʻi South Lansing, Niu ʻIoke, ʻi he 1946. Ko Albert Schroeder, ko e taha ia ʻo e kau faiakó, naʻá ne fakamatalaʻi ange hono ngaahi ʻulungaanga leleí ki hono hoa tāimuʻa ki muʻa ko Bill Elrod, ʻa ia naʻá ne ngāue ʻi he taimi ko iá ʻi Pēteli, ʻa e ʻuluʻiʻōfisi ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi he māmaní ʻi Brooklyn, Niu ʻIoké.a Naʻe feʻiloaki ʻa Edwena mo Bill, pea ʻi ha taʻu nai hili ʻene maʻu tohi fakamoʻoni ako mei Kiliatí, naʻá na mali. ʻI he ngaahi taʻu lahi naʻá na nofo ai ʻi he ngāue fakafaifekau taimi-kakató, ʻo kau ai ʻena ngāue fakataha ʻi he taʻu ʻe nima ʻi Pēteli. Pea ʻi he ʻaho ʻe taha ʻi he 1959, naʻe fanongonongo ai ʻe Tokoua Schroeder ki he kalasi hono 34 ʻo Kiliatí ko siʻono kaumeʻá kuó ne hoko ko ha tamai ʻa ha ongo māhanga, ko ha tamasiʻi mo ha taʻahine.
Lolotonga ʻa ʻeku ngāue mo ʻeku ongo mātuʻá ʻi Meridian, Mississippi, ʻi he konga ki mui ʻi he 1947, ko kimautolu toko tolu naʻa mau maʻu ai ha fakaafe ke kau ki he kalasi hono 11 ʻo Kiliatí. Naʻa mau ʻohovale koeʻuhi fakatatau ki he ngaahi fiemaʻú naʻá ku fuʻu kei siʻi, pea naʻe fuʻu motuʻa ʻa e fineʻeikí mo e tangataʻeikí. Ka naʻe fai hano tali, pea naʻa mau maʻu ʻa e monū maʻataʻatā ko ia ʻo ha fakahinohino faka-Tohitapu fakalahi.
Ngāue Fakamisinale mo ʻEku Ongo Mātuʻá
Ko homau vāhenga-ngāue fakamisinalé ko Kolomupia, ʻAmelika Tonga. Kae kehe, naʻe toki hoko ʻi Tīsema 1949, laka hake ia ʻi he taʻu ʻe taha hili ʻemau maʻu tohi fakamoʻoni akó, naʻa mau aʻu ai ki Bogotá ki ha ʻapi misinale ʻa ia ne ʻosi nofo ai ʻa e toko tolu kehe. ʻI he ʻuluaki taimí, ne mei fakamulitukuʻaki ʻe he tangataʻeikí ʻe faingofua ange ke akoʻi ʻa e kakaí ki he lea faka-Pilitāniá ʻi haʻane ako ʻa e lea faka-Sipeiní! ʻIo, naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi ʻahiʻahi, kae seuke, he ngaahi tāpuaki lahi moʻoni ia! Naʻe toko siʻi ange ʻi he Kau Fakamoʻoni ʻe toko teaú ʻi Kolomupia ʻi he 1949, ka ʻi he taimi ní ʻoku ʻi ai ʻo laka hake he toko 100,000!
Hili e ngāue ʻi Bogotá ʻo feʻunga mo e taʻu ʻe nima, naʻe ʻave ai ʻa e fineʻeikí mo e tangataʻeikí ki he kolo ko Cali. ʻI he taimi ko iá, ʻi he 1952, naʻá ku mali ai mo Robert Tracy, ko ha kaungāmisinale ʻi Kolomupia.b Naʻá ma nofo ʻi Kolomupia ʻo aʻu mai ki he 1982, ʻa ia naʻe vaheʻi kimaua ʻi he taimi ko iá ki Mekisikou, ʻa ia naʻá ma ngāue ai talu mei ai. Faifai atu pē, ʻi he 1968, naʻe pau ke foki ʻa ʻeku ongo mātuʻá ki he ʻIunaite Seteté ki ha tokangaʻi fakafaitoʻo. Hili ʻena toe foki ʻo moʻui leleí, naʻá na hokohoko atu ʻi he tāimuʻa makehé ofi ki Mobile, Alabama.
Ko Hono Tokangaʻi ʻEmau Ongo Mātuʻá
ʻI he faai mai ʻa e ngaahi taʻú, naʻe kamata ke māmālie hifo ʻa e fineʻeikí mo e tangataʻeikí pea naʻá na fiemaʻu ʻa e poupou mo e tokangaʻi lahi ange. ʻI heʻena kolé, naʻe vaheʻi kinaua ke na ngāue ofi kia Edwena mo Bill ʻi Athens, Alabama. Ki mui ai, ko homa tuongaʻané, ʻa Dewey siʻi, naʻá ne fakakaukau ʻe fakapotopoto ange ke nofo vāofi ange fakataha ʻa e fāmilí ʻi South Carolina. Ko ia, naʻe toe ʻave ʻe Bill ʻa hono fāmilí ki Greenwood, fakataha mo e fineʻeikí mo e tangataʻeikí. Ko e feʻunuʻaki anga-ʻofa ko ení naʻá ne ʻai ke malava ai ʻa Robert pea mo au ʻo hokohoko atu ʻema ngāue fakamisinale ʻi Kolomupia, ʻi he ʻiloʻi naʻe tokangaʻi lelei ʻa ʻeku ongo mātuʻá.
Pea ʻi he 1985, naʻe fuesia ai ʻe he tangataʻeikí ha pā kālava ʻo ʻikai ai toe lava ʻo lea pea toka mohenga. Naʻa mau fakatahataha ki ha konifelenisi fakafāmili ke lāulea ki he founga lelei taha ke tokangaʻi ai ʻemau ongo mātuʻá. Naʻe fakapapauʻi ai ke hoko ʻa Audrey ko e tokotaha tokangaʻi tefito ia ʻo e tangataʻeikí pea ko e tokoni lelei taha ʻe lava ke u fai mo Robert ko hono ʻomai ha tohi ʻi he uike kotoa pē fakataha mo e ngaahi meʻa fakalototoʻa ʻoku hokosiá pea ʻi he ʻaʻahi mai ʻi he lahi taha ʻe ala lavá.
Ko ʻeku ʻaʻahi fakamuimui taha ki he tangataʻeikí ʻoku kei maeʻeeʻa ia ʻi hoku ʻatamaí. Naʻe ʻikai te ne malava lelei ke puʻaki ha foʻi lea, ka ʻi he hili ʻema tala ange kiate ia te ma foki ki Mekisikoú, naʻá ne puʻaki ʻi ha founga, ʻaki ʻa e feinga lahi mo e ongoʻi ʻi loto, ʻa e foʻi lea ʻe taha, “Adios!” ʻI he meʻá ni naʻá ma ʻiloʻi ai, ʻi hono lotó, naʻá ne poupouʻi ʻa ʻema fili ke hoko atu ʻi homa vāhenga-ngāue fakamisinalé. Naʻá ne mālōlō ʻi Siulai 1987, pea naʻe mālōlō ʻa e fineʻeikí ʻi he māhina ʻe hiva ki mui ai.
Ko ha tohi naʻá ku maʻu mei hoku tokoua uitoú naʻá ne fakatahatahaʻi lelei ai ʻa e houngaʻia naʻá ma taki taha ongoʻi ki heʻemau ongo mātuʻá. “ʻOku ou koloaʻaki ʻa hoku tofiʻa lelei faka-Kalisitiané pea ʻikai ʻaupito ongoʻi ʻi ha mōmeniti ʻe taha naʻá ku mei fiefia ange kapau naʻe fili ʻetau ongo mātuʻá ke tauhi hake kitautolu ʻi ha founga kehe. Ko ʻena faʻifaʻitakiʻanga ʻo e tui mālohí, feilaulauʻi-kitá, mo e falala kakato kia Sihová kuó ne tokoniʻi au ʻi he ngaahi taimi fakalotomafasia ʻi heʻeku moʻuí.” Naʻe fakaʻosiʻaki ʻe Edwena: “ʻOku ou fakamālō kia Sihova ʻi he ongo mātuʻa ʻa ia, ʻi heʻena leá mo e faʻifaʻitakiʻangá naʻá na fakahaaʻi mai ai kiate kitautolu ʻa e fiefia ʻa ia ʻe lava ke tau maʻu kapau ʻoku tau langa hake ʻetau moʻuí takatakai ʻi hono tauhi ʻa hotau ʻOtua ʻofa, ko Sihová.”
[Fakamatala ʻi lalo]
a Sio ki he The Watchtower ʻo Maʻasi 1, 1988, peesi 11-12.
b Sio ki he The Watchtower ʻo Maʻasi 15, 1960, peesi 189-191.
[Fakatātā ʻi he peesi 22, 23]
Fāmili Fountain: (toʻohema ki toʻomataʻu) Ko Dewey, Edwena, Winnie, Elizabeth, Dewey siʻi; toʻomataʻu: Ko Elizabeth mo Dewey siʻi, ʻi he konga ki muʻa ʻo e loli naunau fakaongo leʻo-lahi ʻa Henschel (1937); toʻomataʻu ʻi laló: Ko hono fai ʻe Elizabeth ha ngāue tuʻuaki ʻi hono taʻu 16