“Haʻu Kiate Au, . . . pea Te U Fakaivifoʻou Kimoutolu”
“Tauhi ʻa e Fanga Sipi ʻa e ʻOtua”
“ʻOku mou ʻi ai maʻu pē ke fanongo pea vahevahe mai ʻa e ngaahi lea mei he Tohitapú ʻokú ne langaʻi hake homau laumālié.”—Pamela.
“Fakamālō atu ki he meʻa kotoa kuo mou fai maʻa kimautolú kotoa. ʻOku mahuʻinga moʻoni ia kia kimautolu.”—Robert.
KO Pamela mo Robert naʻe ueʻi kinaua ke na tohi ʻa e ngaahi lea ko eni ʻo e houngaʻiá ki he kau mātuʻa Kalisitiane ʻi heʻena fakatahaʻanga taki taha. Ko e niʻihi kehe ʻi he lotolotonga ʻo e kau sevāniti ʻa e ʻOtuá ʻi māmani lahí ʻoku nau toe fakamālō ki he poupou mo e tokanga hokohoko ʻoku nau maʻu mei he faʻahinga ko ia ʻoku nau “tauhi ʻa e fanga sipi ʻa e ʻOtua.” (1 Pita 5:2) Ko e moʻoni, ʻoku houngaʻia ʻa e kakai ʻa Sihová ʻi he ngaahi meʻa lahi ʻoku fai ʻe he kau mātuʻá maʻanautolú pea ki he founga ʻoku nau fai ai iá.
“Tupulekina . . . ʻi he Ngaūe”
Ko e kau mātuʻa Kalisitiané ʻoku tuku kia kinautolu ʻa e ngaahi fatongia lahi. (Luke 12:48) ʻOku nau teuteu ʻa e ngaahi malanga ki he ngaahi fakataha ʻa e fakatahaʻangá pea kau ʻi hono malangaʻi fakahāhā ʻa e ongoongo lelei ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Ko honau ngaahi fatongiá ʻoku kau ai ʻa hono fai ʻa e ngaahi ʻaʻahi fakatauhisipi ki he kaungātuí. ʻOku līʻoa ʻe he kau mātuʻá ʻa e taimi ki he faʻahinga ʻoku nau fiemaʻu ʻa e tokanga makehé—ʻa e kau taʻumotuʻá mo e niʻihi kehé—ʻo fai kotoa ia fakataha mo e ʻikai liʻaki ʻa e tuʻunga lelei fakalaumālie mo fakamatelie ʻa honau ngaahi fāmilí tonu. (Siope 29:12-15; 1 Timote 3:4, 5; 5:8) ʻOku tokoni ʻa e kau mātuʻa ʻe niʻihi ke langa ʻa e ngaahi Fale Fakatahaʻanga. ʻOku ngāue ʻa e niʻihi ʻi he ngaahi Kōmiti Fetuʻutaki Fakafalemahakí pe ko e ngaahi mēmipa ʻo e ngaahi Kulupu ʻAʻahi Mahakí. Pea ko e tokolahi ʻo kinautolú ʻoku nau fai ʻa e ngāue pole ʻi he ngaahi ʻasemipilií mo e ngaahi fakataha-lahí. ʻIo, ko e kau mātuʻá ʻoku nau “tupulekina . . . ʻi he ngaūe ʻa e ʻEiki.” (1 Kolinito 15:58) ʻOku ʻikai ha ofo ʻi hono fakahoungaʻi lahi ʻa e kau mātuʻa ngāue mālohi peheé ʻe he faʻahinga kuo tuku ke nau tokangaʻí!—1 Tesalonaika 5:12, 13.
Ko e kau mātuʻa ʻoku nau ʻaʻahi tuʻumaʻu ki he kaungā Kalisitiané ʻi ʻapi pe ʻi ha feituʻu kehe koeʻuhi ke fakaivimālohiʻi fakalaumālie kinautolú ko ha matavai ia ʻo e fakalototoʻa. “Ka ne ʻikai ʻa e tokoni ʻofa mo e fakalototoʻa ʻa e kau mātuʻá,” ko e lau ia ʻa Thomas, ʻa ia naʻe tupu hake ʻi ʻapi taʻeʻiai haʻane tamai, “ʻoku ʻikai te u tui te u tauhi ʻa Sihova ko ha faifekau taimi-kakato he ʻahó ni.” Ko e toʻutupu tokolahi naʻe tauhi hake ʻi he ngaahi fāmili mātuʻa-taʻehoá ʻoku nau ʻiloʻi ko e tokanga naʻa nau maʻu mei he kau mātuʻá naʻá ne tokoniʻi kinautolu ke fakatupulekina ha vahaʻangatae fakafoʻituitui mo e ʻOtuá.
Ko e ngaahi ʻaʻahi fakatauhisipí ʻoku toe fakamahuʻingaʻi lahi ia ʻe he faʻahinga taʻumotuʻa ange ʻi he fakatahaʻangá. Hili ha ʻaʻahi ʻa ha toko ua ʻo e kau mātuʻá ki ha ongo meʻa misinale ʻi hona taʻu 80 tupú, naʻá na tohi: “ʻOkú ma loto ke fakahaaʻi ʻema houngaʻia ki hoʻomo ʻaʻahi mātuʻaki fakafiefiá. Hili hoʻomo mavahé, naʻá ma toe lau ʻa e ngaahi konga Tohitapu naʻa tau lāulea ki aí. ʻE ʻikai ʻaupito ngalo ʻia kimaua hoʻomo ngaahi lea fakalototoʻá.” Naʻe tohi ha uitou taʻu 70 ki ha ongo mātuʻa: “Naʻá ku lotu kia Sihova ki ha tokoni, pea naʻá ne fekauʻi mai ʻa e toko ua ko kimouá ki hoku ʻapí. Ko hoʻomo ʻaʻahí ko ha tāpuaki ia meia Sihova!” Kuó ke maʻu ʻaonga ki muí ni mei ha ʻaʻahi naʻe fai ʻe he kau mātuʻa ʻi hoʻo fakatahaʻangá? Ko e moʻoni ko kitautolu kotoa ʻoku tau houngaʻia ʻi heʻenau ngaahi feinga ʻi hono tauhi ʻa e tākanga ʻoku nau tokangaʻí!
Kau Tauhi ʻOku Nau Faʻifaʻitaki ki he ʻOtuá mo Kalaisi
Ko Sihová ko ha Tauhi ʻofa ia. (Sāme 23:1-4; Selemaia 31:10; 1 Pita 2:25) Ko Sīsū Kalaisí ko ha toe Tauhi fakalaumālie tuʻu-ki-muʻa ia. Ko hono moʻoní, ʻoku ui ia “ko e Tauhi Lelei,” “ko e Tauhi lahi,” mo e “Tauhi Pule.” (Sione 10:11; Hepelu 13:20, PM; 1 Pita 5:4, NW) Naʻe anga-fēfē ʻa e feangai ʻa Sīsū mo e faʻahinga naʻa nau fakaʻamu ke hoko ko ʻene kau ākongá? Naʻá ne ʻoange kia kinautolu ʻa e fakaafe māfana: “Haʻu kiate au, ʻa kimoutolu kotoa pē ʻoku ongosia mo mafasiá, pea te u fakaivifoʻou kimoutolu.”—Mātiu 11:28.
Ko e kau mātuʻa he ʻaho ní ʻoku pehē ʻenau feinga ke hoko ko ha matavai ʻo e fakaivifoʻou mo e maluʻi ki he tākangá. Ko e kau tangata peheé ko e “fakau mei he matangi, mo e toitoiʻanga mei he ʻalotamaki; hange ko e ngaahi mangaʻi vai ʻi ha potu momoa, hange ko e malu ʻo ha makatuʻu kafakafa ʻi ha fonua puhengia.” (Ai. 32:1, 2 [Ai. 32:2, PM]) Ko e kau maluʻi anga-lelei peheé ʻoku nau ʻomai ʻa e fakaivifoʻoú, maʻu ʻa e tokaʻi ʻa e tākangá, pea maʻu ʻa e hōifua ʻa e ʻOtuá.—Filipai 2:29; 1 Timote 5:17.
Ngaahi Poupou Mahuʻinga mei Honau Ngaahi Uaifí
ʻOku houngaʻia ʻa e kakai ʻa e ʻOtuá ʻi he kau mātuʻa Kalisitiané pea ki he poupou anga-ʻofa ʻoku maʻu ʻe he kau tangatá ni mei honau ngaahi uaifí. Ko e hoko ʻo poupoú ʻoku faʻa fiemaʻu ki ai ʻa e ngaahi feilaulau ʻi he tafaʻaki ʻa e kau fefine ko iá. ʻI he taimi ʻe niʻihi, ʻoku nau ʻi ʻapi ai lolotonga ia ʻoku tokangaʻi ʻe honau ngaahi husepānití ʻa e ngaahi meʻa fakaefakatahaʻangá pe ʻoku nau fai ʻa e ngaahi ʻaʻahi fakatauhisipi. ʻI he taimi ʻe niʻihi, ʻoku tuku ai ki he tafaʻakí ha ngaahi palani lelei fakafoʻituitui naʻe fai koeʻuhi ko e malanga hake ha palopalema fakavavevave ʻi he fakatahaʻangá. “Naʻa mo ia,” ko e lau ia ʻa Michelle, “ʻi heʻeku sio ki he femoʻuekina ʻa hoku husepānití ʻi he teuteu ki he ngaahi fakatahá pe ʻi hono fai ʻa e ngaahi ʻaʻahi fakatauhisipí, ʻoku ou manatuʻi ko ʻene fai ia ʻa e ngāue ʻa Sihová, pea ʻoku ou feinga ke hoko ʻo poupou ʻi he lahi taha ʻo ʻeku malavá.”
Ko Cheryl, ʻoku toe mali mo ia ki ha mātuʻa, naʻá ne pehē: “ʻOku ou ʻiloʻi ko e fanga tuongaʻane mo e fanga tokoua ʻi he fakatahaʻangá ʻoku nau fiemaʻu ke talanoa ki he kau mātuʻá, pea ʻoku ou loto ke nau ongoʻi ʻe lava ke nau haʻu ki hoku husepānití ʻi ha taimi pē ʻoku nau fiemaʻu ai iá.” Ko e kau fefine poupoú, hangē ko Michelle mo Cheryl, ʻoku nau fai ʻa e ngaahi feilaulau loto-lelei koeʻuhi ke lava ai honau ngaahi husepānití ʻo tokangaʻi ʻa e fanga sipi ʻa e ʻOtuá. Ko e ngaahi uaifi ʻo e kau mātuʻá ʻoku fakahoungaʻi kinautolu ʻi heʻenau fakakaukau fie poupoú.
Neongo ia, kuo pau ki ha mātuʻa femoʻuekina ke ʻoua te ne taʻetokangaʻi ʻa e ngaahi fiemaʻu fakalaumālie mo e ngaahi fiemaʻu kehe ʻa hono uaifí mo e fānaú. Ko ha mātuʻa ʻosi mali kuo pau “ko e toko taha ia ʻoku ʻikai ha lau ki ai, ko e husepaniti ʻo ha fefine pe taha, ʻoku ʻi ai ʻene fanau ʻoku lotu, pea [ʻoku] ʻikai fakaʻilo kinautolu ʻi ha fakamaveuveu, pe ko e fanau talangataʻa.” (Taitusi 1:6) Kuo pau ke ne tokangaʻi ʻa hono fāmilí ʻi he founga fakaʻotua Fakatohitapu ʻoku fiemaʻu mei he kau ʻovasia Kalisitiané.—1 Timote 3:1-7.
Ki ha mātuʻa femoʻuekina, ko ha uaifi poupou ʻoku mahuʻinga taʻehanotatau ia! Ko e anga ia ʻo e ongoʻi ʻa e kau mātuʻa mali faʻa fakakaukaú. ʻOku hangē tofu pē ia ko e lau ʻa e Tohitapú: “Ko ia ʻoku ne maʻu uaifi [leleí] ʻoku ne maʻu ha monu.” (Palovepi 18:22) ʻI he leá mo e ngāué, ko e kau mātuʻa peheé ʻoku nau fakahaaʻi ki honau ngaahi uaifí ʻa e houngaʻia loto-moʻoni. Tānaki atu ki he lotu fakamātoató mo e ako fakafiefia fakatahá, ko e ngaahi hoa mali Kalisitiane ko ení ʻoku nau vaheʻi ʻa e taimi ke fiefia ai he ngaahi meʻa hangē ko e ʻeveʻeva ʻi he matātahí, ko ha luelue he loto vaó, pe ko ha fakahāuē ʻi ha paʻake. ʻIo, ʻoku maʻu ʻe he kau mātuʻá ʻa e fiefia ʻi hono fai ʻa e tokanga ʻofa ki honau ngaahi uaifí.—1 Pita 3:7.
Ko e kau mātuʻa ʻoku nau tauhi taʻesiokita ʻa e tākanga ʻa e ʻOtuá ko ha matavai ia ʻo e fakaivifoʻou fakalaumālie ki he kakai ʻa Sihová. Ko e “meʻaʻofa ʻi he kau tangata” moʻoni kinautolu, ko ha tāpuaki ki he fakatahaʻangá!—Efeso 4:8, 11-13, NW.