Ngaahi Fehuʻi mei he Kau Lautohí
ʻOku hala ke toʻo ʻa e moʻui ʻa ha manu pusiaki ʻoku puke lahi pe motuʻa?
ʻOku vakai ʻa e tokolahi taha ʻo e kakaí ki he faʻahinga kehekehe ʻo e fanga manú ko ha tupuʻanga ʻo e mālieʻia mo e fiefia. ʻOku hoko ʻa e fanga manu lalata ʻe niʻihi ko ha ngaahi takanga lelei ʻi he tuʻunga ko e fanga manu pusiakí. Ko e fakatātaá, ʻoku ʻiloa ʻa e fanga kulií ʻi heʻenau talangofua kakató mo ongoʻi honau kau pulé. Ko ia, ko e ongoʻi ʻofa ʻoku maʻu nai ʻe he kakaí ki ha manu pusiaki pehē ʻoku mahinoʻingofua, tautefito ki ha manu pusiaki kuo nau tauhi ʻi ha ngaahi taʻu.
Kae kehe, ko e lōloa ʻo e moʻui ʻa e lahi taha ʻo e fanga manu pusiakí ʻoku ʻikai ke fuʻu fuoloa. ʻE moʻui nai ʻa e fanga kulií ʻi he taʻu ʻe 10 ki he 15 pe ofi ki ai, pehē nai ki he pusí, ʻo fakatuʻunga ʻi hono faʻahingá. ʻI heʻenau motuʻá, ʻe tofanga nai ʻa e fanga manu pusiakí ʻi ha ngaahi mahaki mo ha ngaahi lavea ʻe lava ke fakatupu mamahi ki honau kau tauhi, ʻa ia ʻoku nau manatu ki he ngaahi taʻu naʻe kei siʻi mo longomoʻui ai ʻa e fanga manu ko ení. ʻE hala nai ke fakangata ʻa e mamahi ʻa e fanga manu ko ení, ke tāmateʻi kinautolu?
ʻE loto nai ha Kalisitiane ke ngāue ʻo fehoanaki mo e finangalo ʻo e ʻOtuá ʻi he feangai mo e fanga manú. Ko hono fakamamahiʻi kinautolú ʻoku fepaki moʻoni ia mo e finangalo ʻo e ʻOtuá, he ʻoku pehē ʻe heʻene Folofolá: “ʻOku ongoʻi ʻe he faitotonu ʻa e loto ʻo ʻene manu.” (Palovepi 12:10) Kae kehe, ʻoku ʻikai ʻuhinga ení ʻoku vakai ʻa e ʻOtuá ki he fanga manú ʻi he founga tatau mo ʻene vakai ki he tangatá. ʻI he taimi naʻe fakatupu ai ʻe he ʻOtuá ʻa e tangatá, naʻá ne fakahaaʻi ʻoku ʻi ai ha faikehekehe mahino ʻi honau vahaʻa mo e fanga manú. Ko e fakatātaá, naʻá ne foaki ki he tangatá ʻa e ʻamanaki ʻo e moʻui taʻengatá, ka naʻe ʻikai ʻaupito te ne fakaaʻu ʻa e ʻamanaki ko ení ki he fanga manú. (Loma 6:23; 2 Pita 2:12) ʻI he hoko ko e Tokotaha-Fakatupú, ʻokú ne maʻu ʻa e totonu ke vaheʻi ʻa e vahaʻangatae totonu ʻi he vahaʻa ʻo e tangatá mo e fanga manú.
ʻOku tala mai ʻe he Senesi 1:28 kiate kitautolu ʻa e vahaʻangatae ko iá. Naʻe folofola ʻa e ʻOtuá ki he ʻuluaki ongo meʻa fakaetangatá: “Mo pule ki he ika ʻo e tahi, mo e manupuna ʻo e langi, pea mo e meʻa moʻui kotoa pe ʻoku totolo ʻi he fonua.” ʻI he tuʻunga tatau, ʻoku pehē ʻe he Sāme 8:6-8: “Kuo ke [ʻOtua] tuku ki hono lalo vaʻe [ʻo e tangatá] ʻa e meʻa kotoa; ʻa e sipi mo e pulu, honau kotoa, ʻio, mo e fanga manu foki ʻo e vao na; ʻa e manupuna ʻo e ʻatā, mo e ika ʻo e tahi.”
Naʻe fakahā mahino ʻe he ʻOtuá ʻe lava ke ngāuetotonuʻaki ʻa e fanga manú pea tāmateʻi ʻe he tangatá. Hangē ko ení, ko honau kilí ʻe lava ke ngāueʻaki ko ha vala. Naʻe toe fakangofua ʻe he ʻOtuá ʻa e tangatá ke nau kai ʻa e kakano ʻo e fanga manú ʻi he hili ʻa e Lōmaki ʻo e ʻaho ʻo Noá, ʻo tānaki atu ki he meʻakai ʻa ia ko e mohuku naʻe muʻaki tuku kiate kinautolú.—Senesi 3:21; 4:4; 9:3.
ʻOku ʻikai fakamafaiʻi ʻe he meʻá ni ʻa hono tāmateʻi noaʻia ʻo e fanga manú ʻi he sipotí. ʻI he Senesi 10:9 (NW) ʻoku fakamatalaʻi ai ʻe he Tohitapú ʻa Nimilote ko ha “fuʻu toʻa tulimanu.” Ka ʻoku pehē ʻe he veesi tatau naʻe ʻai ia ʻe he meʻá ni ke ne “fakafepaki kia Sihova.”
Ko ia, lolotonga ʻoku pule ʻa e tangatá ki he fanga manú, ʻoku ʻikai totonu ke ne ngāuehalaʻaki ʻa e mafai ko iá kae ngāueʻaki ia ʻo fehoanaki mo e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e Folofola ʻa e ʻOtuá. ʻE kau nai ki he meʻá ni ʻa e ʻikai tuku ha manu pusiaki ke faingataʻaʻia taʻetotonu koeʻuhi ko haʻane fuʻu motuʻa, lavea lahi, pe ko ha mahaki fakatupu mate. ʻI ha tuʻunga pehē, ko e fatongia ia ʻo e tokotaha Kalisitiané ke fili ʻa e meʻa ke faí. Kapau te ne fili ʻe anga-ʻofa ange ke ʻoua ʻe tuku ke hokohoko atu ʻa e faingataʻaʻia ʻa ha manu pusiaki ʻo ʻikai ha toe ʻamanaki lelei ki ha fakaakeake, te ne fili nai leva ke tāmateʻi ia.