Talanoa ki he Moʻuí
Kuo Fakaivia Au ʻe he Fiemālie Fakaʻotuá
FAKAMATALA FAI ʻE BENJAMIN IKECHUKWU OSUEKE
ʻI he hili pē ʻeku kamata kau kakato ʻi he ngāue fakafaifekau faka-Kalisitiané, naʻá ku ʻaʻahi ai ki he ʻapi ʻo ʻeku ongo mātuʻá. ʻI heʻene sio mai kiate aú, naʻe puke ʻe heʻeku tamaí ʻa hoku soté ʻo ne kamata ke kaila, “Kaihaʻa!” Naʻá ne toʻo ʻa ʻene hele lahí ʻo taaʻi fakalafalafa ʻaki au. ʻI hono fakahohaʻasi ʻe he longoaʻá, naʻe fakatahataha mai ai ʻa e kakai kehe ʻo e koló ki homau falé. Ko e hā naʻá ku kaihaʻasí? Tuku ke u fakamatala.
NAʻE fāʻeleʻi au ʻi he 1930, ʻi he kolo ko Umuariam ʻi he tonga-hahake ʻo Naisīliá, pea ko e fika ʻuluakí au ʻi he fānau ʻe toko fitu. Ko e lahi taha ʻi hoku fanga tuofāfiné naʻe mate ia ʻi hono taʻu 13. Ko ʻeku ongo mātuʻá naʻá na siasi ʻIngilani. Ko e tangataʻeikí ko ha faama ia, pea ko e fineʻeikí ko ha toko taha fefakatauʻaki meʻa iiki. Naʻá ne luelue ki he ngaahi māketi ʻi he feituʻú ʻi he kilomita nai ʻe 30 mei homau koló ke fakatau mai ha kapa lolo paame pea naʻá ne foki mai kuo mei poʻuli ʻi he ʻaho tatau. Pea pongipongia he pongipongi hoko maí, naʻá ne luelue ai ki ha kolo tauʻanga lēlue ʻoku kilomita nai ʻe 40 ʻa hono mamaʻó ke fakatau atu ai ʻa e loló. Kapau naʻá ne maʻu ai ha tupu, ne faʻa ʻikai ke laka hake ʻi he sēniti nai ʻe 15 (U.S.), naʻá ne fakatau mai ai ha meʻakai maʻá e fāmilí pea foki mai ʻi he ʻaho tatau. Ko ʻene founga-tuʻumaʻú ia ʻo feʻunga nai mo e taʻu ʻe 15 ʻo aʻu ki heʻene maté ʻi he 1950.
Naʻe kamata ʻa ʻeku ako ʻi hoku koló ʻi ha ʻapiako naʻe fakalele ʻe he Siasi ʻIngilaní, ka ke fakaʻosi ʻi he ako siʻí, naʻe pau ke u nofo ai ʻi ha fale nofo totongi naʻe kilomita nai ʻe 35 ʻa hono mamaʻó. Koeʻuhi naʻe ʻikai ha paʻanga ʻa ʻeku ongo mātuʻá ke fakalahi ʻa ʻeku akó, naʻá ku kamata kumi ai ki ha ngāue. ʻUluakí, naʻá ku ngāue sevāniti tauhi ʻapi ki ha tangata leʻo ʻi ha halanga lēlue ʻi Lagos, ʻi he fakahihifo ʻo Naisīliá, pea hoko atu ai ʻo ngāue ki ha toko taha ngāue fakapuleʻanga ʻi Kaduna, ʻi he fakatokelau ʻo Naisīliá. ʻI he Kolo Peniní, ʻi he vaeuaʻanga fakahihifo ʻo Naisīliá, naʻá ku maʻu ai ʻa e ngāue ko ha kalake ki ha loea, pea ki mui ai naʻá ku ngāue ko ha toko taha leipa ʻi ha fahiʻanga papa. Naʻá ku fononga mei ai ki Kameluni ʻi he 1953 ke nofo mo e toko taha naʻá ku tokouaʻaki ʻa ia naʻá ne tokoniʻi au ʻi hono kumi ha ngāue ʻi ha ngoueʻanga ulapa. Ko hoku vāhenga fakamāhiná naʻe tola nai ʻe hiva (U.S.). Naʻá ku maʻu pē ʻa e ngaahi ngāue māʻulalo, neongo ia naʻá ku fiemālie kehe pē ke u maʻu ha meʻakai feʻunga.
ʻOmai ʻe ha Toko Taha Masiva ha Koloa Lahi
Ko Silvanus Okemiri, ko ha kaungāngāue, ko e taha ia ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻá ne ngāueʻaki ʻa e faingamālie kotoa pē ke vahevahe mai ai kiate au ʻa ʻene ʻilo faka-Tohitapú lolotonga ʻema tutuʻu musie ʻo faliki takai ʻi he ngaahi fuʻu ulapá. Neongo naʻá ku fanongo kiate ia, naʻe ʻikai te u fai ha meʻa ʻi he taimi ko iá. Neongo ia, ʻi hono ʻiloʻi ʻe he toko taha ʻoku ou tokouaʻakí naʻá ku fetuʻutaki mo e Kau Fakamoʻoní, naʻá ne fai ʻene lelei tahá ke fakalotosiʻi au. Naʻá ne fakatokanga mai: “Benji, ʻoua te ke ʻaʻahi kia Mr. Okemiri. Ko e tangata ia ʻa Sihova pea ko ha masiva. Ko ha taha pē ʻoku feohi mo ia te ne hoko ʻo tatau tofu pē mo ia.”
ʻI he konga ki muʻa ʻo e 1954, ʻi he ʻikai malava ke kei matuʻuaki ʻa e ngaahi tuʻunga ngāue fefeka ʻi he kautahá, naʻá ku foki ki ʻapi. ʻI he ngaahi ʻaho ko iá naʻe fefeka ange ai ʻa e tuʻunga fakaeʻulungāanga ʻa e Siasi ʻIngilaní. Naʻá ku tupu hake ʻo fehiʻa ʻi he ʻulungāanga taʻetāú. Kae kehe, naʻe vave ʻa ʻeku fakaliliʻa ʻi he mālualoi he haʻohaʻonga ʻo e faʻahinga naʻa mau kaungā maʻu lotú. Lolotonga naʻa nau taku fefeka ne nau muimui ʻi he ngaahi tuʻunga ʻi he Tohi Tapú, naʻe fepaki ʻenau founga moʻuí mo ʻenau ngaahi taukaveʻí. (Mātiu 15:8) Naʻá ku toutou fakakikihi ai mo ʻeku tamaí, ʻa ia naʻe hoko ʻo ne fakafaingataʻaʻiaʻi lahi ʻa homa vahaʻangataé. ʻI he pō ʻe taha naʻá ku mavahe ai mei ʻapi.
Naʻá ku hiki ki Omoba, ko ha kiʻi kolo tauʻanga lēlue siʻisiʻi. Naʻá ku toe fetuʻutaki ai mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Ko Priscilla Isiocha, ʻa ia naʻá ku ʻiloʻi ʻi hoku koló, naʻá ne ʻomai kiate au ʻa e ongo kiʻi tohi “This Good News of the Kingdom” mo e After Armageddon—God’s New World.a Naʻá ku vēkeveke lau ia, ʻo tuipau ai kuó u maʻu ʻa e moʻoní. ʻI hoku siasí, naʻe ʻikai te mau ako ʻa e Tohi Tapú; naʻa mau tokangataha pē ki he ngaahi talatukufakaholo fakaetangatá. Kae kehe, ko e ʻū tohi ʻa e Kau Fakamoʻoní naʻe toutou hiki lea ia mei he Tohi Tapú.
Siʻi hifo he māhina ʻe taha ki mui aí, naʻá ku ʻeke ai kia Tokoua mo Tuofefine Isiocha ʻa e taimi ʻokú na ʻalu ai ki heʻena lotú. ʻI he taimi naʻá ku ʻuluaki maʻu ai ha fakataha ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, naʻe ʻikai te u mahinoʻi ha meʻa. Ko e kupu Taua Leʻo naʻe fekauʻaki ia mo e ʻohofi ʻoku fai ʻe ‘Koki ʻo Mekokí,’ ʻa ia ʻoku lave ki ai ʻi he tohi fakaekikite ʻa ʻIsikelí. (Isikeli 38:1, 2) Naʻe foʻou kiate au ʻa e ngaahi kupuʻi lea lahi, ka naʻe mātuʻaki maongo kiate au ʻa e talitali māfana naʻá ku maʻú ʻou fakapapauʻi ai ke u toe foki ki ai he Sāpate hoko maí. Lolotonga ʻa e fakataha hono uá, naʻá ku fanongo ai ʻo fekauʻaki mo e malangá. Ko ia naʻá ku ʻeke ai kia Priscilla ʻa e taimi ʻokú na ʻalu ai ʻo malangá. ʻI he Sāpate hono tolú, naʻá ku ʻalu fakataha ai mo kinaua, ʻou toʻotoʻo ha kiʻi Tohi Tapu. Naʻe ʻikai haʻaku kato malanga pe ko ha toe tohi faka-Tohitapu. Neongo ia, naʻá ku hoko ko ha toko taha malanga ʻo e Puleʻangá pea līpooti ʻi he malaʻe ngāué ʻi he ngataʻanga ʻo e māhina ko iá!
Naʻe ʻikai ako Tohi Tapu ha taha mo au, ka ʻi he taimi kotoa pē naʻá ku ʻaʻahi ai ki he fāmili Isiochas, naʻá ku ako ai ha ngaahi lea ʻo e tuí mo e fakalototoʻa mei he ngaahi Konga Tohi Tapú pea maʻu ai ha ʻū tohi faka-Tohitapu. ʻI he ʻaho 11 ʻo Tīsema, 1954, ʻi ha fakataha-lahi fakavahe ʻi Aba, naʻá ku fakahāhā ai ʻeku fakatapui kia Sihová ʻaki ʻa e papitaiso ʻi he vaí. Ko e toko taha ʻoku ou tokouaʻakí ʻa ia naʻá ku nofo mo ia pea ngāue ko ha toko taha akoako ngāué naʻe tuku ʻene ʻomai meʻakaí mo hono akoʻi aú pea naʻe ʻikai te ne totongi kiate au naʻa mo ha peni ʻe taha ki he ngaahi ngāue naʻá ku fai kiate iá. Neongo ia, naʻe ʻikai te u fehiʻa kiate ia; naʻá ku fakamālō pē ʻi heʻeku maʻu ha vahaʻangatae fakafoʻituitui mo e ʻOtuá. Naʻe ʻomai kiate au ʻe he meʻá ni ʻa e fiemālie mo e nonga. Naʻe tokoniʻi au ʻe he Kau Fakamoʻoni fakalotofonuá. Naʻe ʻomai kiate au ʻe he fāmili Isiochas ʻa e meʻakai, pea ʻomai ʻe he niʻihi kehé ʻa e paʻanga ke u kamata ha kiʻi fefakatauʻaki. ʻI he vaeuaʻanga ʻo e 1955, naʻá ku fakatau mai ai ha pasikala ʻosi ngāueʻaki, pea ʻi Maʻasi 1956, naʻá ku kamata ngāue tāimuʻa tuʻumaʻu ai. Taimi nounou ʻi he hili iá, naʻá ku totongi ʻosi ʻa hoku ngaahi moʻuá. Ko e tupu naʻá ku maʻu mei heʻeku fefakatauʻakí naʻe siʻisiʻi ʻaupito, ka naʻá ku lava he taimi ko ení ke tokangaʻi au. Naʻe feʻunga pē ʻa e meʻa naʻe tokonaki mai ʻe Sihova kiate aú.
“Kaihaʻasi” ʻa Hoku Fanga Tokouá mo e Tuofāfiné
ʻI he maʻu pē hoku nofoʻanga tonú, ko e meʻa naʻá ku ʻuluaki tokanga ki aí ke tokoniʻi fakalaumālie ʻa hoku fanga tokouá mo e tuofāfiné. Ko e tangataʻeikí, koeʻuhi ko ʻene tomuʻa fehiʻá mo e huʻuhuʻu lahí, naʻá ne fakafepakiʻi ʻa ʻeku hoko ko ha Fakamoʻoní. ʻE lava fēfē leva ke u tokoniʻi ʻa hoku fanga tokouá ke nau ako ʻa e moʻoni faka-Tohitapú? Naʻá ku fokotuʻu ange ke u tokoniʻi ʻa hoku tehina ko Ernest, ko ia naʻe fakaʻatā ai ia ʻe he tangataʻeikí ke ne nofo mo au. Naʻe maʻu vave ʻe Ernest ʻa e moʻoní peá ne papitaiso ʻi he 1956. Ko ʻene liliú naʻe fakalahi ai ʻa e fakafepaki ʻa ʻeku tamaí. Neongo ia, naʻe toe haʻu ki he moʻoní ʻa hoku tuofefine ʻa ia naʻe ʻosi mali fakataha mo hono husepānití. ʻI heʻeku fokotuʻutuʻu ki hoku tuofefine hono uá, ko Felicia, ke ne nofo mo au ʻi he tutuku ʻene akó, naʻe ʻikai loko loto ki ai ʻa e tangataʻeikí. ʻIkai fuoloa, naʻe toe papitaiso mo Felicia foki ʻo hoko ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.
ʻI he 1959, naʻá ku ʻalu ai ki ʻapi ke ʻave ʻa Bernice, ko hoku tuofefine hono tolú, ke nofo mo Ernest. Ko e taimi ia naʻe ʻohofi ai au ʻe he tangataʻeikí, ʻo tukuakiʻi au ki hono kaihaʻasi ʻene fānaú. Naʻe ʻikai lava ke ne mahinoʻi naʻa nau fai ʻenau fili fakafoʻituitui pē ʻanautolu ke tauhi kia Sihova. Naʻe fuakava ʻa e tangataʻeikí ʻe ʻikai ʻaupito te ne fakaʻatā ʻa Bernice ke ne ʻalu mo au. Ka naʻe ʻikai nounou ʻa e toʻukupu ʻo Sihová, he ʻi he taʻu pē hono hokó, naʻe haʻu ai ʻa Bernice ke nofo ʻi he tutuku ʻene akó mo Ernest. Hangē tofu pē ko hono ongo tokouá, naʻá ne maʻu ʻa e moʻoní peá ne papitaiso.
‘Ako ki he Fakapulipulí’
ʻI Sepitema 1957, naʻá ku kamata ngāue ai ko ha tāimuʻa makehe, ʻo līʻoa ʻa e houa ʻe 150 nai ki he ngāue fakamalangá ʻi he māhina kotoa pē. Ko au mo hoku hoa ngāué ko Sunday Irogbelachi, naʻá ma ngāue ʻi he feituʻu ngāue lahi fau ʻi Akpu-na-abuo, Etche. ʻI he ʻuluaki ʻasemipilī fakasēketi naʻá ma kau ki ai lolotonga ʻema ʻi aí, naʻe papitaiso ai ʻa e toko 13 mei heʻemau kulupú. He fiefia ē ko kimaua he taimí ni ke sio ki he fakatahaʻanga ʻe 20 ʻi he feituʻu ko iá!
ʻI he 1958, naʻá ku hoko ai ʻo ʻiloʻi ʻa Christiana Azuike, ko ha tāimuʻa tuʻumaʻu naʻe kau ʻi he Fakatahaʻanga Aba Hahaké. Naʻá ku leleiʻia heʻene faivelengá, pea ʻi Tīsema ʻo e taʻu ko iá, naʻá ma mali ai. ʻI he konga ki muʻa ʻo e 1959, naʻe fakanofo ai au ko ha ʻovasia fefonongaʻaki, ʻo ʻaʻahi mo fakaivimālohiʻi ʻa e ngaahi fakatahaʻanga ʻo homau fanga tokoua fakalaumālié. Mei he taimi ko iá ʻo aʻu mai ki he 1972, naʻá ku ʻaʻahi ai mo hoku uaifí ki he meimei fakatahaʻanga kotoa pē ʻo e kakai ʻa Sihová ʻi he fakahahake mo e vaeuaʻanga fakahihifo ʻo Naisīliá.
Naʻe tuʻu vāmamaʻo ʻa e ngaahi fakatahaʻangá, pea ko ʻema meʻa tefito ki he fefonongaʻakí ko e pasikalá. ʻI heʻema ngāue ʻi he ngaahi fakatahaʻanga ʻi he ngaahi kolo lalahí, naʻe totongi ai ʻe homa fanga tokouá ha tekisī ke ʻave kimaua ki he fakatahaʻanga hokó. ʻI he ngaahi tuʻunga ʻe niʻihi ko e ngaahi loki naʻá ma nofo aí naʻe pelepela ʻa e falikí pea ʻikai ha ʻato. Naʻá ma mohe he ngaahi mohenga naʻe ngaohi mei he ngaahi vaʻa paame. Ko e ngaahi mohenga ʻe niʻihi naʻe fakamolū mohuku ʻo ʻufiʻufi ʻaki ha fala; ko e niʻihi naʻe ʻikai ʻaupito ha fakamolū. Ko e lahi mo e tuʻunga ʻo e meʻakaí naʻe ʻikai ko ha palopalema ia kia kimaua. Ko e ako ko ia he kuohilí ke fiemālie ʻi he meʻa siʻisiʻí, naʻá ma fiefia ai ʻi ha meʻakai pē naʻe ʻomai, pea naʻe houngaʻia ai ʻa e faʻahinga ne nau talitali kimauá. Ko e ngaahi kolo ʻe niʻihi naʻe ʻikai ha ʻuhila ai ʻi he ngaahi ʻaho ko iá, ko ia naʻá ma ʻave maʻu pē ʻema maama kalasiní. Kae kehe, neongo ʻa e ngaahi tuʻunga faingataʻá, naʻá ma maʻu ha ngaahi taimi fakafiefia lahi mo e ngaahi fakatahaʻangá.
Lolotonga ʻa e ngaahi taʻu ko iá, naʻá ma hoko ai ʻo ʻiloʻi ʻa e mahuʻinga ʻo e ekinaki ʻa e ʻapositolo ko Paulá: “I he e tau maʻu ae mea kai moe kofu ke tau fiemalie ai.” (1 Timote 6:8, PM) ʻI he faingataʻá kotoa, naʻe ako ai ʻe Paula ha fakapulipuli ʻa ia naʻá ne tokoniʻi ia ke ne hanganaki fiemālie. Ko e hā ia? Naʻá ne fakamatala: “ʻIo, ʻoku ou lava ʻa e nofo moʻulaloa, pea ʻoku ou lava foki ʻa e mohu meʻa. Ne akoʻi au [ki he fakapulipuli], ʻi heʻeku meʻa tāu taha mo hono kotoa, kau potopotoʻi ʻi he nofo makona mo e nofo fiekaia, mo e nofo mohumeʻa mo e nofo masiva.” Naʻá ma ako ki he fakapulipuli tatau. Naʻe toe pehē ʻe Paula: “ʻOku ou mafeia ʻa e meʻa kotoa pe ʻiate ia [ʻOtuá] ʻoku ne fakakaukaua au.” (Filipai 4:12, 13) He fakamoʻoniʻi ē ʻa e hoko ʻa e meʻa ko iá ʻi homa tuʻungá! Naʻe tāpuakiʻi kimaua ʻaki ʻa e fiemālie, ko ha tuʻunga kakato ʻo e ngaahi ngāue fakatupu langa hake faka-Kalisitiane, pea mo e nonga.
Tauhi ʻa e Ngaahi Fakatahaʻangá ʻi he Tuʻunga ko ha Fāmili
ʻI he konga ki mui ʻo e 1959, naʻe fāʻeleʻi ai ʻa homa ʻuluaki fohá, ko Joel, pea ʻi he 1962, naʻe hoko mai ai ha tamasiʻi hono ua, ko Samuel. Naʻá ku hokohoko atu mo Christiana ʻi he ngāue fefonongaʻakí, ʻi he ʻaʻahi ki he ngaahi fakatahaʻangá fakataha mo e ongo tamaikí. ʻI he 1967, naʻe mapuna hake ai ʻa e tau fakalotofonua ʻi Naisīliá. Naʻe tāpuni ʻa e ngaahi akó koeʻuhi ko e ngaahi ʻoho taʻetuku mei he ʻataá. Ko hoku uaifí ko ha faiako ia ki muʻa ke ne kau fakataha mo au ʻi he ngāue fefonongaʻakí, ko ia lolotonga ʻa e taú, naʻá ne akoʻi ʻa e ongo tamaikí ʻi ʻapi. ʻI he aʻu ki hono taʻu onó, naʻe lava ʻa Samuel ke lautohi mo tohi. ʻI heʻene hū ki he akó hili ʻa e taú, naʻá ne fakalaka ʻi he kalasi ʻe ua ʻi hono toʻumeʻá.
ʻI he taimi ko iá, naʻe ʻikai te ma ʻiloʻi kakato ʻa e ngaahi faingataʻa ʻo hono ʻohake ʻa e fānaú lolotonga ʻema nofo ʻi he ngāue fefonongaʻakí. Kae kehe, ko hono vaheʻi ke ngāue ko e ongo tāimuʻa makehe ʻi he 1972 naʻe fakamoʻoniʻi ʻa ʻene ʻaonga kia kimauá. Naʻe fakaʻatā ʻe he meʻá ni kimaua ke ma nofo ʻi ha feituʻu ʻe taha koeʻuhi ke lava ai ʻo ma fai ha tokanga feʻunga ki he tuʻunga fakalaumālie ʻo homa fāmilí. Mei he kei taʻu siʻí ʻo faai mai ai, naʻá ma akoʻi ʻa homa ongo fohá ki he mahuʻinga ʻo e fiemālie fakaʻotuá. ʻI he 1973, naʻe papitaiso ʻa Samuel, pea naʻe kamata tāimuʻa tuʻumaʻu ʻa Joel ʻi he taʻu tatau. Naʻe fakatou mali ʻa homa ongo fohá mo e ongo fefine Kalisitiane lelei pea ʻokú na ʻohake he taimí ni ʻa hona ongo fāmilí ʻi he moʻoní.
Ko e Fakamamahi ʻo e Fekeʻikeʻi Fakalotofonuá
ʻI he taimi naʻe mapuna hake ai ʻa e tau fakalotofonuá, naʻá ku ngāue ʻi ha fakatahaʻanga ʻi Onitsha ko ha ʻovasia sēketi fakataha mo hoku fāmilí. Ko e tau ko iá naʻá ne ʻai ke maongo lahi ange kia kimautolu ʻa e muna ʻo hono tānaki ʻo fokotuʻunga ʻa e ngaahi meʻa fakamatelié pe ko e falala ki aí. Naʻá ku sio ki he lele ʻa e kakaí ke nau moʻuí—ʻo liʻaki ʻenau ngaahi koloa mahuʻingá ʻi he ngaahi halá.
ʻI he fakalalahi ʻa e taú, naʻe ui ʻa e kakai tangata sino mālohi kotoa pē ki he taú. Ko e fanga tokoua tokolahi naʻa nau fakafisi ke kau ki he kau taú naʻe fakamamahiʻi. Naʻe ʻikai lava ke mau ngaʻunu tauʻatāina holo. Ko e nounou fakameʻatokoní naʻá ne fakatupunga ʻa e maveuveu lahi ʻi he fonuá. Ko e totongi ki he vaeua ʻo e kilokalami manioke naʻe mahiki hake ia mei he sēniti ʻe 7 ki he tola ʻe 14 (U.S.) pea ko ha ipu māsima mei he tola ʻe 8 ki he tola ʻe 42 (U.S.). Ne puli atu ʻa e huʻakaú, patá mo e suká. Ke hao moʻui, naʻa mau tuki ʻa e lesi matá ʻo fioʻaki ia ha kiʻi meʻi mahoaʻa manioke. Naʻa mau toe kai foki mo e fanga heʻé, ko e kiliʻi manioké, lauʻi kauté, musie lalahí—ha ngaahi lauʻiʻakau pē naʻe lava ke mau maʻú. Naʻe fuʻu mamafa ʻa e kakanoʻi manú, ko ia naʻá ku pō ʻa e fanga mokó ke kai ʻe he ongo tamaikí. Ka neongo ia, tatau ai pē pe ko e hā ʻa e kovi naʻe aʻu ki ai ʻa e ngaahi meʻá, naʻe tokonaki mai maʻu pē ʻa Sihova maʻamautolu.
Kae kehe, ko e meʻa naʻe fakatuʻutāmaki angé ko e fakamavaheʻi fakalaumālie naʻe fakatupunga ʻe he taú. Ko e tokolahi taha ʻo e fanga tokouá naʻa nau hola mei he feituʻu taú ki he vaotaá pe ki he ngaahi kolo kehe, pea ʻi he meʻa ko iá, naʻe mole ai meia kinautolu ʻa e lahi taha pe ko e kotoa ʻo ʻenau ʻū tohi faka-Tohitapú. Tānaki atu ki ai, ko e fakangatangata naʻe fai ʻe he ngaahi kongakau fakapuleʻangá naʻe taʻofi ai ʻa e ʻū tohi faka-Tohitapu foʻoú mei hono ʻomai ki he feituʻu Biafran. Neongo ko e lahi taha ʻo e ngaahi fakatahaʻanga naʻa nau feinga ke fai ʻa e ngaahi fakatahá, naʻe faingataʻaʻia ʻa e tuʻunga fakalaumālie ʻo e fanga tokouá koeʻuhi naʻe ʻikai lava ke aʻu mai kia kinautolu ʻa e fakahinohino mei he ʻōfisi vaʻá.
Tauʻi ʻa e Fiekaia Fakalaumālié
Naʻe fai ʻe he kau ʻovasia fefonongaʻakí ʻenau lelei tahá ke hokohoko atu ʻa e fokotuʻutuʻu ke ʻaʻahi ki he fakatahaʻanga taki taha. Koeʻuhi naʻe hola ʻa e fanga tokoua tokolahi mei he koló, naʻá ku kumi ai kia kinautolu ʻi ha feituʻu pē naʻe lava ke maʻu kinautolu ki aí. ʻI he taimi ʻe taha, naʻá ku tuku ai ʻa hoku uaifí mo e fānaú ʻi ha feituʻu malu peá u fononga ʻiate au pē ʻo feʻunga mo e uike ʻe ono, ʻo ʻaʻahi ki he ngaahi kolo mo e ngaahi tafaʻaki kehekehe ʻo e vaotaá ʻi he kumi ki he fanga tokouá.
Lolotonga ʻa e ngāue ʻi ha fakatahaʻanga ʻi Ogbunka, naʻá ku fanongo ai naʻe ʻi ai ha kulupu lahi ʻo e Kau Fakamoʻoní ʻi he feituʻu Isuochi ʻo e vahefonua Okigwe. Ko ia naʻá ku kole ai ke fakahoko ki he fanga tokoua ʻi he feituʻu ko iá ke nau fakatahataha ki ha ngoue nati naʻe tuʻu ʻi he kolo ko Umuaku. Ko au mo ha tokoua taʻumotuʻa naʻá ma heka pasikala ʻi he kilomita nai ʻe 15 ki he ngoueʻangá, ʻa ia naʻe fakatahataha ai ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻe toko 200 nai, ʻo kau ai ʻa e kakai fefine mo e fānau. ʻI he tokoni ʻa ha tuofefine tāimuʻa, naʻá ku malava ai ke ʻiloʻi ha toe kulupu ʻe taha ʻo e Kau Fakamoʻoni nai ʻe toko teau, ʻa ia naʻa nau nofo hūfanga ʻi ha loto vao ʻi Lomara.
Ko Lawrence Ugwuegbu ko e taha ia ʻi ha kulupu ʻo e fanga tokoua loto-toʻa naʻa nau nofo ʻi ha kolo ko Owerri ʻa ia naʻe haveki ʻe he taú. Naʻá ne fakamatala mai kiate au naʻe ʻi ai ha Kau Fakamoʻoni tokolahi ʻi he feituʻu Ohaji. Naʻe ʻikai lava ke nau ngaʻunu tauʻatāina holo, he naʻe kapu ʻe he kau sōtiá ʻa e feituʻú. Naʻá ma ʻaka ki ai ʻi he taimi poʻulí ʻo feʻiloaki mo e Kau Fakamoʻoni ʻe toko 120 nai ʻi ha nofoʻanga ʻo ha tokoua. Naʻá ma toe ngāueʻaki ʻa e faingamālie ko iá ke ʻaʻahi ai ki ha Kau Fakamoʻoni kehe ʻi honau ngaahi toitoiʻangá.
Ko Tokoua Isaac Nwagwu naʻá ne tuku ʻene moʻuí ki ha fakatuʻutāmaki ʻi hono tokoniʻi au ke u ʻiloʻi ʻa e fanga tokoua kehe naʻe holá. Naʻá ne ʻave au ʻo kolosi he Vaitafe Otamiri ʻi ha pōpao ke feʻiloaki mo e Kau Fakamoʻoni laka hake he toko 150 naʻa nau fakatahataha ʻi Egbu-Etche. Naʻe kalanga ʻa e tokoua ʻe taha ʻi ai: “Ko e ʻaho lelei taha eni ʻi heʻeku moʻuí! Naʻe ʻikai ʻaupito te u fakakaukau te u moʻui ke toe sio ki ha ʻovasia sēketi. Kapau te u mate he taimí ni he uhouhonga ʻo e tau ko ení, ʻoku ou fiemālie.”
Naʻá ku ʻi he fakatuʻutāmaki ʻo hano ui ki he taú, ka naʻá ku toutou ongoʻi ʻa e maluʻi ʻa Sihová. ʻI he hoʻatā efiafi ʻe taha, ʻi heʻeku foki ki hoku nofoʻangá hili ʻa e fakataha mo e fanga tokoua ʻe toko 250 nai, naʻe taʻofi ai au ʻe ha kulupu ʻo ha kau tau akoʻi makehe. “Ko e hā kuo ʻikai ai te ke kau ki he sōtiá?” ko ʻenau ʻeké mai ia. Naʻá ku fakamatala ange ko ha misinale au ʻoku ou malangaʻi ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Naʻá ku ʻiloʻi naʻa nau fakapapauʻi ke puke au. Hili ha lotu vave fakalongolongo, naʻá ku pehē ange ki honau kapitení, “Kātaki muʻa ʻo tukuange au.” ʻI he fakaʻohovalé, naʻá ne tali mai, “ʻOkú ke pehē ʻoku totonu ke mau tukuange koe?” “ʻIo,” ko ʻeku talí ange ia, “tukuange au.” Naʻá ne pehē mai, “ʻOkú ke ʻatā ke ke ʻalu.” Naʻe ʻikai toe lea mai ha taha ʻo e kau sōtiá.—Sāme 65:1, 2.
ʻOmai ʻe he Fiemālié ʻa e Ngaahi Tāpuaki Lahi Ange
Hili e ngata ʻa e taú ʻi he 1970, naʻá ku hokohoko atu pē ʻa e ngāue ʻi he ngāue fakasēketí. Ko ha monū ia ke tokoni ki hono toe fokotuʻutuʻu maau ʻa e ngaahi fakatahaʻangá. Hili iá, naʻá ku ngāue mo Christiana ko e ongo tāimuʻa makehe ʻo aʻu mai ki he 1976, ʻa ia naʻe toe fakanofo ai au ko ha ʻovasia sēketi. ʻI he ʻalu ki he vaeuaʻanga ʻo e taʻu ko iá, naʻe vaheʻi au ki he ngāue fakavahé. ʻI he taʻu ʻe fitu ki mui ai, naʻe fakaafeʻi ai au mo hoku uaifí ke ngāue ʻi he ʻōfisi vaʻa ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻi Naisīliá, ʻa homa ʻapi lolotongá. ʻI heni he vaʻá, ko ha matavai maʻu pē ia ʻo e fiefia lahi kia kimaua ke toe sio ki homa fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ʻa ia naʻa mau fetaulaki lolotonga ʻa e tau fakalotofonuá pea ʻi he ngaahi taimi kehe, pea ʻoku nau kei tauhi faitōnunga kia Sihova.
ʻI he faai mai ʻa e ngaahi taʻú, kuo hoko ai ʻa Christiana ko ha toko taha poupou lelei lahi mo e kaumeʻa mateaki kiate au. Ko ʻene laumālie fakatuʻamelie mo fakapapaú, neongo ʻa e ngaahi tuʻunga mahamahaki ko ia naʻá ne kātekina talu mei he 1978, kuo tokoniʻi ai au keu kei hokohoko atu. Kuó ma hokosia ʻa e moʻoni ʻo e ngaahi lea ʻa e tokotaha-tohi-sāmé: “E fakamalohi ia e Jihova i he tokotoaga fakamamahi.”—Sāme 41:3, PM.
ʻI he sio atu ki he ngaahi taʻu ko eni ʻo e ngāue fakateokalatí, ʻoku ou fakamālō moʻoni kia Sihova ki heʻene ngaahi tāpuaki fakaofó. ʻI he fiemālie ʻi he meʻa ʻokú ne tokonaki maí, ʻoku lava moʻoni ke u lea kuó u maʻu ʻa e fiefia lahi. Ko e fiefia ʻi he sio ki hoku fanga tokoua mo e tuofāfiné, ko ʻeku fānaú mo hona ongo fāmilí ʻoku nau tauhi kotoa kia Sihova fakataha mo au mo hoku uaifí ko ha tāpuaki ia ʻoku ʻikai ala fakatataua. Kuo fakafiemālieʻi au ʻe Sihova ʻaki ha moʻui fakakoloa mo mohu ʻuhinga. Kuo ʻikai haʻaku ngaahi holi ʻe tuku taʻefakahoko.
[Fakamatala ʻi lalo]
a Pulusi ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. ʻIkai toe pulusi he taimí ni.
[Puha ʻi he peesi 27]
Tokoni ha Fokotuʻutuʻu Taimi Totonu ke Fakaivia ʻa e Fetokouaʻakí
ʻI he vaeuʻanga ʻo e 1960 tupú, ko e fetāufehiʻaʻaki ʻi he vahaʻa ʻo e ngaahi kulupu fakafaʻahinga ʻi he fakatokelau mo e fakahahake ʻo Naisīliá naʻe iku ai ki he ngaahi fakahohaʻa, ngaahi anga-tuʻu, maumau-lao, mo e fakamālohi fakafaʻahinga. Ko e ngaahi meʻa ko eni ne hokó naʻe hoko ai ha faingataʻa lahi ki he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova, ʻa ē naʻa nau fakapapauʻi ke hanganaki tuʻu-ʻatā mālohi ʻi he fepakí. Naʻe fakapoongi ʻa e toko 20 nai ʻo kinautolu. Naʻe mole mei he tokolahi tahá ʻa e kotoa ʻo ʻenau koloá.
ʻI Mē 30, 1967, naʻe mavahe ai ʻa e ngaahi vahefonua fakahahake ʻo Naisīliá mei he puleʻanga tefitó, ʻo faʻu ʻa e Lepupilika ʻo Biafra. Naʻe fakatahatahaʻi mai ʻa e kau tau ʻa e puleʻangá, pea naʻe hilifaki ha fakangatangata fakaʻaufuli ki he Hahaké. Naʻe hoko ai ha tau fakalotofonua lingi toto lahi mo fakamālohi.
Ko e tuʻu-ʻatā ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi he feituʻu Biafra naʻe ʻai ai kinautolu ko e ngaahi tāketi ke ʻohofi. Naʻe pulusi ʻe he ngaahi nusipepá ʻa e ngaahi fakamatala kakaha, ʻo fakaʻaiʻai ai ke ʻi ai e fakakaukau fakafepaki ʻa e kakaí fekauʻaki mo kinautolu. Kae kehe, naʻe fakapapauʻi ʻe Sihova ke maʻu ʻe heʻene kau sevānití ʻa e meʻakai fakalaumālié. Anga-fēfē?
ʻI he konga ki muʻa ʻo e 1968, naʻe vaheʻi ai ha toko taha ngāue fakapuleʻanga ki ha lakanga ʻi ʻIulope pea vaheʻi ʻa e toko taha ʻe taha ki he malaʻe vakapuna ʻi Biafra. Ko e ongo Fakamoʻoni fakatouʻosi kinaua. Naʻe fokotuʻu kinaua ʻe heʻena ngāué ʻi he ongo ngataʻanga fehangahangai ʻo e fehokotakiʻanga pē taha ʻi he vahaʻa ʻo Biafra mo e māmani ʻi tuʻá. Naʻe pole ʻa e ongo Fakamoʻoni ko ení ki he ngāue fakatuʻutāmaki ʻo hono ʻomi ʻa e meʻakai fakalaumālié ki Biafra. Naʻá na toe tokoni ke tokonaki ki hotau fanga tokoua faingataʻaʻiá ʻa e ngaahi tokoni fakamatelie. Naʻe malava ʻa e ongo tokoua ko ení ke tauhi ʻa e fokotuʻutuʻu mātuʻaki mahuʻinga ko ení ke hokohoko atu ʻi he kotoa ʻo e taú, ʻa ia naʻe ngata ʻi he 1970. Naʻe pehē ki mui ʻe ha taha ʻo kinaua, “Ko e fokotuʻutuʻu ko ení naʻe fakalaka atu ia ʻi ha meʻa pē naʻe malava ke palani ʻe he tangatá.”
[Fakatātā ʻi he peesi 23]
ʻI he 1956
[Fakatātā ʻi he peesi 25]
ʻI he 1965 mo homa ongo fohá, ko Joel mo Samuel
[Fakatātā ʻi he peesi 26]
Ko ha tāpuaki ē ke tauhi kia Sihova ʻi he tuʻunga ko ha fāmili!
[Fakatātā ʻi he peesi 27]
ʻI he ʻahó ni, ʻoku ou ngāue mo Christiana ʻi he vaʻa ʻi Naisīliá