Aʻusia ʻa e Ngaahi Fiemaʻu ki he Papitaiso Faka-Kalisitiané
“ʻOku ai ha meʻa ʻoku taʻofi ki haku papitaiso?”—NGĀUE 8:36.
1, 2. Naʻe anga-fēfē hono kamata ʻe Filipe ha fetalanoaʻaki mo ha ʻōfisa ʻItiopea, pea ko e hā ʻokú ne fakamoʻoniʻi ʻa e hehema fakalaumālie ʻa e tangatá ni?
ʻI HA taʻu ʻe taha pe ua hili ʻa e pekia ʻa Sīsuú, naʻe fononga fakatonga ai ha ʻōfisa fakapuleʻanga ʻi he hala mei Selusalema ki Kesá. Ko ha heka saliote fakaongosia ʻo e kilomita nai ʻe 1,500 naʻe toka mei muʻá. Ko e tangata līʻoa ko ení naʻá ne fāifononga mei ʻItiopea ki Selusalema ke lotu kia Sihova. ʻI he fononga lōloa ʻo fokí, naʻá ne ngāuefakapotopotoʻaki ai ʻa hono taimí ʻaki ʻene lau ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá—ko e fakamoʻoni eni ʻo e tui ʻa e tangatá. Naʻe fakatokangaʻi ʻe Sihova ʻa e tangata loto-moʻoni ko ení, pea fakafou ʻi ha ʻāngelo, naʻá Ne tataki ai ʻa ʻene ākonga ko Filipé ke malanga kiate ia.—Ngāue 8:26-28.
2 Naʻe ʻiloʻi ʻe Filipe naʻe faingofua ke kamata ha fetalanoaʻaki, koeʻuhí he naʻe lautohi leʻo-lahi ʻa e ʻōfisa ʻItiopeá, ʻo hangē ko ia naʻe angaʻaki ʻi he ngaahi ʻaho ko iá. Mei hení, naʻe malava ai ke fanongo atu ʻa Filipe naʻá ne lautohi mei he takainga tohi ʻa ʻAiseá. Ko ha foʻi fehuʻi faingofua ʻe taha meia Filipe naʻá ne langaʻi ʻa e mahuʻingaʻia ʻa e tangatá: “ʻOku ke ʻilo ʻa e ʻuhinga ʻo e meʻa ʻoku ke lau?” Naʻe taki atu eni ki ha fetalanoaʻaki ʻi he Aisea 53:7, 8. Naʻe iku ai, ʻo “malangaʻaki [ʻe Filipe] ʻa Sisu kiate ia.”—Ngāue 8:29-35.
3, 4. (a) Ko e hā naʻe papitaiso ai ʻo ʻikai toe tatali ʻe Filipe ʻa e ʻItiopeá? (e) Ko e hā ʻa e ngaahi fehuʻi te tau vakai ki ai he taimi ní?
3 ʻI ha taimi nounou, naʻe mahinoʻi ʻe he ʻItiopeá ʻa e ngafa ʻo Sīsū ʻi he taumuʻa ʻa e ʻOtuá, fakataha mo e fiemaʻu ke hoko ko ha ākonga papitaiso ʻa Kalaisí. “ʻOku ai ha meʻa ʻoku taʻofi ki haku papitaiso?” ko ʻene ʻeke ia kia Filipé ʻi heʻene sio atu ki ha vai. Ko e moʻoni, ko e ngaahi tuʻunga makehe eni. Ko ha tangata eni ʻo e tuí ʻa ia ne ʻosi lotu ki he ʻOtuá ko ha tokotaha ului Siu. ʻOku ngalingali naʻe mei ʻikai te ne maʻu ha toe faingamālie ʻi ha taimi lōloa ke toki papitaiso ai. Ko e toe mahuʻinga angé, naʻe mahinoʻi ʻe he tangatá ni ʻa e meʻa naʻe fiemaʻu ʻe he ʻOtuá meiate iá, pea naʻá ne loto ke tali ʻaufuatō ia. Naʻe tali loto fiefia ʻe Filipe ʻa ʻene kolé, pea ko e ʻItiopeá, hili ʻene papitaisó, “naʻa ne fai atu ʻene fononga kuo fiefia hono loto.” Naʻá ne hoko taʻetoeveiveiua ai ko ha tokotaha malanga faivelenga ʻo e ongoongo leleí ʻi hono fonua tupuʻangá.—Ngāue 8:36-39.
4 Neongo ko e ongo lākanga ʻo e fakatapuí mo e papitaisó ʻoku ʻikai fiemaʻu ke fakamaʻamaʻaʻi pe fakavaveʻi, ko e faʻifaʻitakiʻanga ʻa e ʻōfisa ʻItiopeá ʻoku fakahaaʻi ai kuo ʻi ai ʻa e ngaahi taimi ʻa ia naʻe papitaiso vave ai ʻa e faʻahinga tāutaha hili ʻenau fanongo ki he moʻoni fekauʻaki mo e Folofola ʻa e ʻOtuá.a Ko ia ai, ʻoku feʻungamālie ke vakai ki he ngaahi fehuʻi ko ení: Ko e hā ʻa e faʻahinga teuteu ʻoku totonu ke fai ki muʻa ʻi he papitaisó? Ko e hā ʻa e tuʻunga taʻumotuʻa ke fakakaukau ki aí? Ko e hā ʻa e fakalakalaka fakalaumālie ʻoku totonu ke hā mahino ki muʻa ke papitaiso ha tahá? Hiliō he meʻa kotoa, ko e hā ʻoku fiemaʻu ai ʻe Sihova ʻene kau sevānití ke nau fou ʻi he lākanga ko ení?
Ko ha Felotoi Mafatukituki
5, 6. (a) Naʻe anga-fēfē ʻa e tali ʻa e kakai ʻa e ʻOtuá ʻi he kuohilí ki he ʻofa ʻa Sihová? (e) Ko e hā ʻa e vahaʻangatae vāofi mo e ʻOtuá ʻe lava ke tau maʻu ʻi he taimi pē ʻoku tau papitaiso aí?
5 Hili hono fakatauʻatāinaʻi ʻa e kau ʻIsilelí mei ʻIsipité, naʻe finangalo ai ʻa Sihova ke tali kinautolu ko ʻene “koloa kanokato,” ke ʻofaʻi mo maluʻi kinautolu pea ke faʻuʻaki kinautolu ha “kakai tapu.” Kae kehe, ke maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki ko iá, naʻe pau ke tali ʻe he kakaí ʻa e ʻofa ʻa Sihová ʻi ha founga papau. Naʻa nau fai eni ʻaki ʻenau loto ke fai ʻa e “meʻa kotoa kuo folofolaʻaki mai ʻe Sihova” pea nau fokotuʻu ai ha fuakava mo ia. (Ekisoto 19:4-9) ʻI he ʻuluaki senitulí, naʻe fekauʻi ai ʻe Sīsū ʻa hono kau muimuí ke nau ngaohi ʻa e kakai ʻo e puleʻanga kotoa pē ko e kau ākonga, pea ko e faʻahinga naʻa nau tali ʻa ʻene akonakí naʻa nau papitaiso. Ko ha vahaʻangatae lelei mo e ʻOtuá naʻe fakatuʻunga ia ʻi he tui kia Sīsū Kalaisi pea hoko atu ai ki he papitaiso.—Mātiu 28:19, 20; Ngāue 2:38, 41.
6 Ko e ngaahi fakamatala Fakatohitapú ni ʻoku fakahaaʻi ai ʻoku tāpuakiʻi ʻe Sihova ʻa e faʻahinga ʻoku nau fokotuʻu pea tauhi ha felotoi mafatukituki ke tauhi kiate iá. Ki he kau Kalisitiané, ko e fakatapuí mo e papitaisó ko e ongo lākanga pau ia ʻoku iku ki he tāpuaki ʻa Sihová. ʻOku tau fakapapauʻi ke muimui ki heʻene ngaahi foungá pea kumi ki heʻene tatakí. (Sāme 48:14) Ko Sihova leva, ʻi he tafaʻaki ʻe tahá, ʻokú ne puke ʻa hotau nimá ʻi he tuʻunga fakaefakatātā ʻo tataki kitautolu ʻi he hala ʻa ia ʻoku totonu ke tau ʻaʻeva aí.—Sāme 73:23; Aisea 30:21; 41:10, 13.
7. Ko e hā kuo pau ai ke hoko ʻa e fakatapuí mo e papitaisó ko ha fili fakafoʻituituí?
7 Ko e fakaueʻiloto kia kitautolu ke fou ai ʻi he ngaahi lākanga ko ení ʻoku totonu ko e ʻofa kia Sihova mo ha holi ke tauhi kiate ia. ʻOku ʻikai totonu ke papitaiso pē ha tahá koeʻuhi ko hono tala ange ʻe ha taha kiate ia kuo lōloa feʻunga ʻa ʻene akó pe koeʻuhí he ʻe papitaiso ʻa hono ngaahi kaungāmeʻá. ʻOku fakanatula pē ʻa hono fakalototoʻaʻi nai ʻe he ngaahi mātuʻá mo e kau Kalisitiane matuʻotuʻa kehé ha tokotaha ke ne fakakaukau fekauʻaki mo e fakatapuí pea mo e papitaisó. Naʻe fakaʻaiʻai ʻe he ʻapositolo ko Pitá ʻa e faʻahinga naʻe fanongo kiate ia ʻi he ʻaho Penitekosí ke nau “papitaiso.” (Ngāue 2:38) Ka neongo ia, ko ʻetau fakatapuí ko ha meʻa fakafoʻituitui ia, pea ʻoku ʻikai ha toe taha kehe ʻe lava ke ne fai ia maʻatautolu. Ko e fili ke fai ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá kuo pau ke ʻatautolu ia.—Sāme 40:8.
Teuteu Feʻunga ki he Papitaisó
8, 9. (a) Ko e hā ʻoku ʻikai ala tali Fakatohitapu ai ʻa e papitaiso valevalé? (e) Ko e hā ʻa e fakalakalaka fakalaumālie ʻoku totonu ke fai ʻe he toʻutupú ki muʻa ʻi he papitaisó?
8 ʻOku ʻi ha tuʻunga ʻa e fānaú ke nau fai ai ʻi he ʻatamai lelei ha fakatapui? ʻOku ʻikai ʻomai ʻe he Tohi Tapú ha ngaahi fiemaʻu pau ʻi he taʻumotuʻa ki he papitaisó. Neongo ia, ko e kau valevalé heʻikai moʻoni lava ke nau hoko ko e kau tui, ngāueʻi ʻa e tuí, pe fai ha fakatapui ki he ʻOtuá. (Ngāue 8:12) ʻI he fekauʻaki mo e kau Kalisitiane ʻi he ʻuluaki senitulí, ko e faihisitōlia ko Augustus Neander ʻokú ne fakamatala ʻi heʻene tohi ko e General History of the Christian Religion and Church: “Ko e papitaisó naʻe ʻuluaki fokotuʻutuʻu iá ki he kakai lalahí pē, koeʻuhí he naʻe faʻa mahinoʻi ʻe he kakai tangatá ko e tuí mo e papitaisó ʻokú na fehokotaki vāofi.”
9 ʻI he tuʻunga ʻo e toʻutupú, ʻoku fakatupulekina ʻe he niʻihi ha tuʻunga fakalaumālie ʻi he taʻu siʻi, lolotonga ia ʻoku ʻi ha tuʻunga fuoloa ange ʻa e niʻihi kehé. Kae kehe, ki muʻa ke papitaisó, ʻoku totonu ke maʻu ʻe ha kiʻi tama ha vahaʻangatae fakafoʻituitui mo Sihova, ko ha mahinoʻi totonu ʻa e ngaahi meʻa tefito ʻi he Tohi Tapú, mo hano mahinoʻi māʻalaʻala ʻa e meʻa ʻoku kau ki he fakatapuí, hangē ko ia ʻi he tuʻunga ʻo e kakai lalahí.
10. Ko e hā ʻa e ngaahi lākanga kuo pau ke muʻomuʻa ʻi he fakatapuí mo e papitaisó?
10 Naʻe fakahinohinoʻi ʻe Sīsū ʻa ʻene kau ākongá ke nau akoʻi ki he faʻahinga foʻoú ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē kuó ne tuʻutuʻuni maí. (Mātiu 28:20) Ko ia ko e ʻuluaki meʻá, ʻoku fiemaʻu ki he faʻahinga foʻoú ke nau maʻu ha ʻiloʻi totonu ʻo e moʻoní, ʻa ia ʻe iku ʻo nau malava ai ke fakatupulekina ʻa e tui kia Sihova pea ki heʻene Folofolá. (Loma 10:17; 1 Timote 2:4; Hepelu 11:6) Pea ʻi he taimi ʻoku aʻu ai ʻa e moʻoni Fakatohitapú ki he loto ʻo ha taha, ʻoku ueʻi ai ia ke ne fakatomala pea tafoki mei heʻene founga moʻui ki muʻá. (Ngāue 3:19) Fakaʻosí, ʻoku aʻu ai ʻa e tokotahá ki he tuʻunga ʻa ia ʻokú ne holi ai ke fakatapui ia tonu kia Sihova pea papitaiso, ʻo hangē ko ia naʻe tuʻutuʻuni ʻe Sīsuú.
11. Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke tau kau tuʻumaʻu ʻi he ngāue fakamalangá ki muʻa ʻi he papitaisó?
11 Ko e toe sitepu mahuʻinga ʻe taha ʻi he fakalakalaka ki he papitaisó ko e kau ko ia ʻi hono malangaʻi ʻa e ongoongo lelei ʻo e Puleʻangá. Ko e ngāue mahuʻinga taha eni kuo vaheʻi ʻe Sihova ki hono kakaí ʻi he lolotonga ʻa e ngaahi ʻaho fakaʻosi ko ení. (Mātiu 24:14) ʻOku lava ke fiefia ai ʻa e kau malanga teʻeki papitaisó ʻi he lea fekauʻaki mo ʻenau tuí ki he niʻihi kehé. Ko e kau ʻi he ngāué ni ʻoku toe teuʻi ai kinautolu ki he kau tuʻumaʻu mo faivelenga ʻi he malaʻe ngāue fakafaifekaú ʻi he hili ʻa e papitaisó.—Loma 10:9, 10, 14, 15.
ʻOku Taʻofi Koe ʻe ha Meʻa mei he Papitaisó?
12. Ko e hā nai ʻoku fakaʻehiʻehi ai ʻa e niʻihi mei he papitaisó?
12 ʻOku fakaʻehiʻehi nai ʻa e faʻahinga ʻe niʻihi mei he papitaisó koeʻuhí ʻoku nau toumoua ke tali ʻa e fatongia ʻoku hoko mai aí. ʻOku nau ʻiloʻi ke aʻusia ʻa e ngaahi tuʻunga ʻa Sihová, ʻe pau ai ke nau fai ha ngaahi liliu lahi ʻi heʻenau moʻuí. Pe ʻoku nau ilifia nai naʻa faingataʻa ke moʻui ʻo fakatatau ki he ngaahi fiemaʻu ʻa e ʻOtuá ʻi he hili ʻa e papitaisó. ʻOku aʻu nai ʻo fakaʻuhinga ʻa e niʻihi, “Mahalo pē ʻe ʻi ai ʻa e ʻaho te u fai ai ha meʻa ʻoku kovi pea tuʻusi ai au mei he fakatahaʻangá.”
13. ʻI he ʻaho ʻo Sīsuú, ko e hā naʻá ne taʻofi ʻa e faʻahinga ʻe niʻihi mei he hoko ko e kau muimui ʻo Sīsuú?
13 ʻI he ʻaho ʻo Sīsuú, naʻe fakaʻatā ai ʻe he niʻihi ʻa e ngaahi meʻa fakafoʻituituí mo e ngaahi haʻi fakafāmilí ke ne taʻofi kinautolu mei he hoko ko e kau ākonga ʻa Sīsuú. Naʻe fakahaaʻi ʻe he sikalaipe ʻe taha te ne muimui ʻia Sīsū ʻi ha feituʻu pē te Ne ʻalu ki ai. Ka naʻe fakahaaʻi ʻe Sīsū ʻo pehē ʻi he ngaahi taimi lahi, naʻe aʻu ʻo ʻikai te ne maʻu ha feituʻu ke mohe ai ʻi he poʻulí. ʻI he taimi naʻe fakaafeʻi ai ʻe Sīsū ha toe tokotaha fanongo ʻe taha ke ne hoko ʻo muimui kiate iá, naʻe tali ange ʻe he tangatá ni ʻe ʻuluaki fiemaʻu ke ne “tanu” ʻa ʻene tamaí. Ngalingali, naʻá ne saiʻia ange ke nofo ʻi ʻapi ʻo tatali ai kae ʻoua ke mate ʻa ʻene tamaí kae ʻikai ke muimui ʻia Sīsū pea tokangaʻi ʻa e fatongia fakafāmili ko iá ʻi he taimi ʻe toki fiemaʻu aí. Fakaʻosí, naʻe pehē ʻe he tokotaha hono tolú ki muʻa ke muimui ʻia Sīsuú, naʻá ne fiemaʻu ke ‘fai ʻene tatau’ ki hono fāmilí. Naʻe fakamatalaʻi ʻe Sīsū ʻa e tautoloi ko iá ko e “kilokilo ki he ngaahi meʻa ʻi mui.” Ko ia ai, ʻoku hā ko e faʻahinga ʻoku nau fakaʻamu ke fai peheé te nau malava maʻu pē ke maʻu ha ngaahi kalofanga ki hono kalofi ʻa honau fatongia faka-Kalisitiané.—Luke 9:57-62.
14. (a) Naʻe anga-fēfē ʻa e tali ʻa Pita, ʻAnitelū, Sēmisi mo Sione ʻi he taimi naʻe fakaafeʻi ai kinautolu ʻe Sīsū ke nau hoko ko e kau toutai tangatá? (e) Ko e hā ʻoku ʻikai totonu ai ke tau toumoua ke tali ʻa e ʻioke ʻa Sīsuú?
14 Ko e faʻifaʻitakiʻanga ʻa Pita, ʻAnitelū, Sēmisi mo Sioné ʻoku kehe ʻaupito ia. ʻI he taimi naʻe fakaafeʻi ai kinautolu ʻe Sīsū ke muimui ʻiate ia pea hoko ko e kau toutai tangatá, ʻoku fakahaaʻi ʻe he Tohi Tapú: “Naʻa [nau] liʻaki leva [honau] kupenga, ʻo [nau] muimui kiate ia.” (Mātiu 4:19-22) ʻI hono fai vave ʻa e fili ko iá, naʻa nau aʻusia fakafoʻituitui ai ʻa e meʻa naʻe tala ange ki mui ʻe Sīsū kia kinautolú: “ʻAi ʻeku ioke kiate kimoutolu, pea mou ako ʻiate au: he ʻoku ou faʻa kataki mo angafākatuʻa, pea te mou ʻilo ha mālōlō ʻi homou laumalie. He ko e ioke aʻaku ʻoku molū, pea ko e kavenga aʻaku ʻoku maʻamaʻa.” (Mātiu 11:29, 30) Lolotonga ʻoku ʻomai ʻe he papitaisó ha ʻioke ʻo e fatongiá, ʻoku fakapapauʻi mai ʻe Sīsū kia kitautolu ko ha ʻioke molū ia mo ala fua ʻa ia te ne fakamālōlooʻi lahi kitautolu.
15. ʻOku anga-fēfē hono fakahaaʻi ʻi he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Mōsese mo Selemaiá ʻe lava ke tau falala ki hono maʻu ʻa e poupou ʻa e ʻOtuá?
15 Ko e moʻoni, ko e ngaahi ongoʻi taʻefeʻungá ʻoku fakanatula pē ia. Ko Mōsese mo Selemaia fakatouʻosi naʻá na ʻuluaki ongoʻi taʻemalava ke fakahoko ʻa e ngaahi ngāue naʻe ʻoange ʻe Sihova kia kinauá. (Ekisoto 3:11; Selemaia 1:6) Naʻe anga-fēfē hono toe fakafiemālieʻi kinaua ʻe he ʻOtuá? “Te u ʻiate koe,” ko ʻene tala ia kia Mōsesé. “ʻOku ou ʻiate koe ke fai ho fakahaofi,” ko ʻene talaʻofa ia kia Selemaiá. (Ekisoto 3:12; Selemaia 1:8) Ko kitautolu foki ʻe lava ke tau maʻu ʻa e falala pau ki he poupou fakaʻotuá. Ko e ʻofa ki he ʻOtuá mo falala kiate iá ʻe lava ke tokoniʻi ai kitautolu ke ikuʻi ʻa e ngaahi veiveiua hokohoko pe te tau malava ke moʻui ʻo fakatatau ki heʻetau fakatapuí. “ʻOku ʻikai ha manavahe ʻia ʻOfa,” ko e tohi ia ʻa e ʻapositolo ko Sioné, “kaekehe ko e ʻofa haohaoa ʻoku ne kapusi ʻa e manavahe.” (1 Sione 4:18) ʻOku manavahē nai ha kiʻi tamasiʻi ʻi he taimi ʻoku pau ai ke ne ʻaʻeva tokotahá, ka ʻokú ne loto-falala ʻi heʻene ʻaʻeva fetakinima mo ʻene tamaí. ʻI he tuʻunga tatau, kapau ʻoku tau falala kia Sihova ʻaki ʻa e kotoa ʻo hotau lotó, ʻokú ne talaʻofa ke ‘fakatonutonu hotau ngaahi ʻalungá’ ʻi heʻetau ʻaʻeva fakataha mo iá.—Palovepi 3:5, 6.
Ko ha Taimi Molumalu
16. Ko e hā ʻoku kau ai ʻi he papitaisó ʻa e fakauku kakato ʻi he vaí?
16 Ko e papitaisó tonu ʻoku faʻa muʻomuʻa ai ha malanga Fakatohitapu ʻo fakamatalaʻi ai ʻa e mahuʻinga ʻo e papitaiso faka-Kalisitiané. ʻI he fakaʻosinga ʻo e malanga ko ení, ʻoku kole ai ki he kau teu papitaisó ke nau fai hano talaki fakahāhā ʻo ʻenau tuí ʻaki ʻenau tali ʻa e ongo fehuʻi papitaiso ʻe ua. (Loma 10:10; sio ki he puha ʻi he peesi 22.) ʻOku toki fakauku leva ʻa e kau teu papitaisó ʻi he vaí, ʻi he muimui ki he sīpinga naʻe fokotuʻu ʻe Sīsuú tonu. ʻOku fakahaaʻi ʻe he Tohi Tapú ʻi he hili ʻa e papitaisó, naʻe ‘ʻalu hake mei he vaí’ ʻa Sīsū pe “hake mei he vaí.” (Mātiu 3:16, Ko e Kōsipeli ʻe Fā; Maake 1:10, KF) ʻOku hā mahino, naʻe fakauku kakato ʻe Sione Papitaiso ʻa Sīsū.b Ko e fakauku fakaʻaufulí ʻokú ne fakatātaaʻi feʻungamālie ʻa e liliu fakaofo kuo tau fai ʻi heʻetau moʻuí—ʻoku tau mate fakaefakatātā ki heʻetau ʻalunga moʻui ki muʻá pea kamata foʻou ʻa e moʻuí ʻi he ngāue ʻa e ʻOtuá.
17. ʻE lava fēfē ki he kau teu papitaisó mo e kau mamatá fakatouʻosi ke nau tokoni ki he tuʻunga molumalu ʻo e meʻa ʻoku hokó?
17 Ko e papitaisó ko ha taimi fakatou mafatukituki ia mo fakafiefia. ʻOku fakahaaʻi ʻe he Tohi Tapú naʻe lotu ʻa Sīsū ʻi he taimi naʻe fakauku ai ia ʻe Sione ʻi he Vaitafe Sioataní. (Luke 3:21, 22) ʻI he fehoanaki mo e fakatātā ko ení, ko e kau teu papitaiso he ʻaho ní ʻoku totonu ke nau fakahāhā ʻa e tōʻonga totonu. Pea koeʻuhi ʻoku fakaʻaiʻai kitautolu ʻe he Tohi Tapú ke tau ʻai vala fakataha mo e anga-fakanānā ʻi he moʻui fakaʻahó, huanoa hake ai ʻa e totonu ke tau tokanga ki he akonaki ko ení ʻi he ʻaho ʻo ʻetau papitaisó! (1 Timote 2:9) ʻE toe lava foki ki he kau mamatá ke nau fakahaaʻi ʻa e ʻapasia totonu ʻaki ʻa e fanongo lelei ki he malanga papitaisó pea sio ki he meʻa ʻoku faí ʻi ha founga maau.—1 Kolinito 14:40.
Ngaahi Tāpuaki ʻOku Maʻu ʻe he Kau Ākonga Papitaisó
18, 19. Ko e hā ʻa e ngaahi monū mo e tāpuaki ʻoku ʻomai ʻe he papitaisó?
18 ʻI heʻetau fakatapui pē kitautolu ki he ʻOtuá pea papitaisó, ʻoku tau hoko ai ko e konga ʻo ha fāmili makehe. ʻUluakí, ʻoku hoko ai ʻa Sihova ko ʻetau Tamai mo hotau Kaumeʻa. Naʻa tau mavahe mei he ʻOtuá ki muʻa ke tau papitaisó; ʻi he taimi ko ení ʻoku tau hoko ai ʻo vā lelei mo ia. (2 Kolinito 5:19; Kolose 1:20) Fakafou he feilaulau ʻa Kalaisí, kuo tau ʻunuʻunu ofi ai ki he ʻOtuá pea ʻokú ne ʻunuʻunu ofi mai ai kia kitautolu. (Semisi 4:8) Ko e palōfita ko Malakaí ʻokú ne fakamatalaʻi ʻa e anga ʻo e tokanga mo e fanongo ʻa Sihova ki he faʻahinga ʻoku nau ngāueʻaki mo fataki ʻa hono huafá, pea ʻokú ne fakakau ʻa honau hingoá ʻi heʻene tohi ʻo e manatú. “Te nau hoko . . . ko ʻeku koloa kanokato,” ko e folofola ia ʻa e ʻOtuá, “pea te u maemaeʻekina kinautolu hange ko e maemaeʻekina ʻe ha tangata hono foha ʻoku ngaue kiate ia.”—Malakai 3:16-18.
19 ʻOku toe ʻai ʻe he papitaisó ke tau malava ai ʻo hoko ko e konga ʻo ha fetokouaʻaki ʻi māmani lahi. ʻI he taimi naʻe ʻeke ai ʻe he ʻapositolo ko Pitá ʻa e ngaahi tāpuaki ʻe maʻu ʻe he kau ākonga ʻa Kalaisí ki he feilaulau kuo nau faí, naʻe talaʻofa ʻa Sīsū: “ʻIlonga ha taha kuo ne liʻaki ha ngāhi tokoua, pe ha ngāhi tuofāfine, pe ha tamai, pe ha faʻe, pe ha fānau, pe ha ngāhi tokanga ngoue, pe ha ngāhi fale, koeʻuhiā ko hoku hingoa, te ne toe maʻu ʻo lōlahi, pea ʻe to moʻona foki ʻa e moʻui taʻengata.” (Mātiu 19:29) ʻI he ngaahi taʻu ki muí, naʻe tohi ai ʻa Pita ʻo fekauʻaki mo e “feohiʻanga fakakātoa ʻo e fanga tokouá” ʻa ia kuo tupulekina “ʻi mamani.” Naʻe aʻusia fakafoʻituitui ʻe Pita ʻa e poupou mo e ngaahi tāpuaki ʻo ha fetokouaʻaki ʻofa, pea te tau malava mo kitautolu foki.—1 Pita 2:17, NW; 5:9.
20. Ko e hā ʻa e ʻamanaki fakaofo ʻoku ʻomai ʻe he papitaisó?
20 ʻIkai ko ia pē, naʻe fakahaaʻi ʻe Sīsū ko e faʻahinga ʻoku muimui kiate iá ʻe ‘to moʻonautolu foki ʻa e moʻui taʻengatá.’ ʻIo, ʻoku ʻomai ʻe he fakatapuí mo e papitaisó ʻa e ʻamanaki ko hono maʻu ha “puke ki he moʻui moʻoni”—ko e moʻui taʻengata ʻi he māmani foʻou ʻa e ʻOtuá. (1 Timote 6:19) Ko e hā ha makatuʻunga lelei ange ki he kahaʻú ʻe lava ke tau langa maʻatautolu pea ki hotau ngaahi fāmilí? Ko e ʻamanaki fakaofo ko ení te ne ʻai ai ke tau malava ʻo “ʻalu ʻaki ʻa e huafa ʻo Sihova ko hotau ʻOtua, ʻo lauikuonga pea taʻengata.”—Maika 4:5.
[Fakamatala ʻi lalo]
a Ko e kau Siu mo e kau ului Siu ʻe toko tolu afe naʻa nau fanongo ki he lea ʻa Pita ʻi he Penitekosí naʻa nau papitaiso ʻi he tuʻunga tatau ʻo ʻikai toe tatali. Ko e moʻoni, ʻi he hangē ko e ʻiunoke ʻItiopeá, naʻa nau ʻosi maheni mo e ngaahi akonaki mo e tefitoʻi moʻoni tefito ʻo e Folofola ʻa e ʻOtuá.—Ngāue 2:37-41.
b Ko e foʻi lea faka-Kalisi ko e baʹpti·sma (papitaisó) ʻoku ʻuhingá “ko e fakahoko ʻo e fakaukú, fakangalo ki lalo mo e mālanga hake,” fakatatau ki he Expository Dictionary of New Testament Words ʻa Vine.
ʻE Lava Ke Ke Fakamatalaʻi?
• ʻOku anga-fēfē pea ko e hā ʻoku totonu ai ke tau tali ʻa e ʻofa ʻa Sihová?
• Ko e hā ʻa e fakalakalaka fakalaumālie ʻoku totonu ke muʻomuʻa ʻi he papitaisó?
• Ko e hā ʻoku ʻikai totonu ai ke tau fakaʻatā ʻa e manavahē ʻi he taʻelavameʻá pe toumoua ke tali fatongiá ke ne taʻofi kitautolu mei he papitaisó?
• Ko e hā ʻa e ngaahi tāpuaki makehe ʻe lava ke maʻu ʻe he kau ākonga papitaiso ʻa Sīsū Kalaisí?
[Fakatātā ʻi he peesi 26]
“ʻOku ai ha meʻa ʻoku taʻofi ki haku papitaiso?”
[Fakatātā ʻi he peesi 29]
Ko e papitaisó ko ha taimi fakatouʻosi ia ʻo e fakamātoato mo e fiefia