Fakatupulekina ʻa e Ngaahi ʻUlungāanga ʻe Lava ke Tokoni kia Koe ʻi he Ngaohi Ākongá
“Mou ō, ʻo ngaohi ʻa e ngāhi kakai kotoa pe ko ʻeku kau ako.”—MĀTIU 28:19.
1. Ko e hā ʻa e ngaahi pōtoʻi mo e ngaahi fakakaukau naʻe fiemaʻu ki he niʻihi ʻo e kau sevāniti ʻa e ʻOtuá ʻi he kuohilí?
KUO pau ki he kau sevāniti ʻa Sihová ʻi he taimi ʻe niʻihi ke nau fakatupulekina ʻa e ngaahi pōtoʻi mo e ngaahi fakakaukau ʻe tokoni kiate kinautolu ki hono fai hono finangaló. Ko e fakatātaá, ʻi he fekau ʻa e ʻOtuá, naʻe mavahe ai ʻa ʻĒpalahame mo Sela mei he fuʻu kolo tuʻumālie ko ʻUá pea faai atu ʻo fiemaʻu kia kinaua ʻa e ngaahi ʻulungāanga mo e ngaahi malava naʻe fiemaʻu ki he kau nofo tēnití. (Hepelu 11:8, 9, 15) ʻI hono taki ʻa e kau ʻIsilelí ki he Fonua ʻo e Talaʻofá naʻe fiemaʻu ai kia Siosiua ke ne loto-toʻa, falala kia Sihova, pea mo ʻilo ki heʻene Laó. (Siosiua 1:7-9) Pea tatau ai pē pe ko e hā ʻa e ngaahi pōtoʻi naʻe ʻosi maʻu nai ʻe Pesalili mo ʻAholiapí naʻe kei pau pē ke fakaleleiʻi pe fakatupulekina ia ʻe he laumālie ʻo e ʻOtuá koeʻuhi kae malava ke kau lavameʻa ʻa e ongo tangata ko iá ʻi hono langa mo tokangaʻi ʻa e tāpanekalé pea mo e ngāue felāveʻi mo iá.—Ekisoto 31:1-11.
2. Ko e hā ʻa e ongo fehuʻi felāveʻi mo e ngāue ngaohi-ākongá te tau lāulea ki aí?
2 ʻI he laui senituli ki mui ai, naʻe ʻoange ʻe Sīsū Kalaisi ki hono kau muimuí ʻa e fekaú ni: “Mou ō, ʻo ngaohi ʻa e ngāhi kakai kotoa pe ko ʻeku kau ako, . . . akoʻi kinautolu ke tauhi ʻa e ngāhi meʻa kotoa pe kuo u tuʻutuʻuni atu.” (Mātiu 28:19, 20) Ne ʻikai ʻaupito ke ʻoange ki ha kakai ki muʻa ʻa e monū ko hono fai ha meʻa peheni. Ko e hā ʻa e ngaahi ʻulungāanga ʻoku fiemaʻu ki he ngāue ngaohi-ākongá? ʻE lava fēfē ke tau fakatupulekina ʻa e ngaahi anga peheé?
Fakahāhā ʻa e ʻOfa Loloto ki he ʻOtuá
3. Ko e hā ʻa e faingamālie ʻoku ʻomai kiate kitautolu ʻe he fekau ke ngaohi ākongá?
3 Ko e lea ki he kakaí mo feinga ke fakatuipauʻi kinautolu ke lotu ki he ʻOtua moʻoní ʻoku fiemaʻu ia ai ke tau maʻu ʻa e ʻofa loloto kia Sihova. Naʻe malava ʻa e kau ʻIsilelí ke nau fakamoʻoniʻi ʻenau ʻofa ki he ʻOtuá ʻaki ʻenau talangofua loto-ʻaufuatō ki heʻene ngaahi fekaú, ko hono fai ʻa e ngaahi feilaulau fakahōifuá, pea mo hono fakahīkihikiʻi ia ʻi he hiva. (Teutalonome 10:12, 13; 30:19, 20; Sāme 21:13; 96:1, 2; 138:5) ʻI he tuʻunga ko e kau ngaohi-ākongá, ʻoku tau tauhi mo kitautolu ʻa e ngaahi lao ʻa e ʻOtuá, ka ʻoku tau toe fakahaaʻi ʻetau ʻofa kia Sihová ʻi he lea ki he niʻihi kehé ʻo fekauʻaki mo ia mo ʻene ngaahi taumuʻá. ʻOku fiemaʻu ke tau leaʻaki ʻa e tuipau, ʻo filifili ʻa e ngaahi foʻi lea totonu ke fakahaaʻi ʻaki ʻetau ngaahi ongoʻi loto-moʻoni fekauʻaki mo ʻetau ʻamanaki kuo ʻomai ʻe he ʻOtuá.—1 Tesalonaika 1:5; 1 Pita 3:15.
4. Ko e hā naʻe fiefia ai ʻa Sīsū ke akoʻi ʻa e kakaí ʻo fekauʻaki mo Sihová?
4 Koeʻuhi naʻá ne ʻofa loloto kia Sihova, naʻe fiefia lahi ʻa Sīsū ʻi he talanoa fekauʻaki mo e ngaahi taumuʻa ʻa e ʻOtuá, ko e Puleʻangá, pea mo e lotu moʻoní. (Luke 8:1; Sione 4:23, 24, 31) Ko hono moʻoní, naʻe pehē ʻe Sīsū: “Ko ʻeku meʻakai e, ko e tuli ke fai ʻa e finangalo ʻo ia naʻa ne fekau mai au, pea ke fakaʻosi haʻána ngaue.” (Sione 4:34) ʻOku ngāueʻaki kia Sīsū ʻa e ngaahi lea ko ʻeni ʻa e tokotaha-tohi-sāmé: “‘ʻE hoku ʻOtua, ʻoku ou manako ke u fai hoʻou finangalo; pea ʻoku ʻi hoku loto fatu hoʻo lao. Kuo u ongoongolelei mai ki he fakataha lahi ʻa e maʻoniʻoni.’ Seuke, ko hoku ngutu é ʻe ʻikai te u taʻofi, ʻE Sihova, ʻoku ke ʻafioʻi.”—Sāme 40:8, 9; Hepelu 10:7-10.
5, 6. Ko e hā ʻa e ʻulungāanga tefito ʻoku fiemaʻu ki he kau ngaohi-ākongá?
5 ʻI hono ueʻi ʻe he ʻofa ki he ʻOtuá, ko e faʻahinga foʻou ko ia kuo nau toki ʻilo ki he moʻoni ʻo e Tohi Tapú ʻoku nau lea ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻo fekauʻaki mo Sihova pea mo e Puleʻangá fakataha mo e tuipau ʻoku nau ola lelei ʻaupito ʻi hono fakalotoʻi ʻa e niʻihi kehé ke nau vakaiʻi ʻa e Tohi Tapú. (Sione 1:41) Ko e ʻofa ki he ʻOtuá ʻa e kī tefito ʻokú ne ueʻi kitautolu ke tau kau ʻi he ngāue ngaohi-ākongá. Ko ia ai, ʻai ke tau tauhi ke moʻui ʻa e ʻofa ko iá ʻaki hono lau tuʻumaʻu pea fakalaulauloto ki heʻene Folofolá.—1 Timote 4:6, 15; Fakahā 2:4.
6 ʻOku ʻikai toe ala fehuʻia ko e ʻofa kia Sihová naʻe tokoni ki hono ʻai ʻa Sīsū Kalaisi ko ha faiako faivelengá. Ka naʻe ʻikai ko e ʻuhinga pē ia ki heʻene ola lelei ʻi he tuʻunga ko ha tokotaha fanongonongo ʻo e Puleʻangá. Ko ia, ko e hā ʻa e toe ʻulungāanga ʻe taha naʻá ne ʻai ʻa Sīsū ko ha tokotaha ngaohi-ākonga lavameʻá?
Fakahāhā ʻa e Tokanga ʻOfa ki he Kakaí
7, 8. Naʻe anga-fēfē ʻa e vakai ʻa Sīsū ki he kakaí?
7 Naʻe tokanga ʻa Sīsū fekauʻaki mo e kakaí pea mo fakahāhā ʻa e mahuʻingaʻia moʻoni ʻiate kinautolu. Naʻa mo e lolotonga ʻene moʻui ki muʻa ke tangatá ʻi hono tuʻunga ko e “tufunga lahi” ʻa e ʻOtuá, naʻe tuʻu ʻene manakó ʻi he ngaahi meʻa naʻe fekauʻaki mo e faʻahinga ʻo e tangatá. (Palovepi 8:30, 31) ʻI he hoko ko ha tangata ʻi he māmaní, naʻe manavaʻofa ʻa Sīsū ki he kakaí, ʻo fakaivifoʻou ʻa e faʻahinga naʻa nau haʻu kiate iá. (Mātiu 11:28-30) Naʻe tapua mai ʻe Sīsū ʻa e ʻofa mo e manavaʻofa ʻa Sihová tonu, pea naʻe tohoakiʻi ai ʻa e kakaí ki he lotu ki he ʻOtua moʻoni pē tahá. Ko e faʻahinga tāutaha mei he ngaahi faʻahinga kakai kotoa pē naʻa nau fanongo kia Sīsū koeʻuhi naʻá ne fakahāhaaʻi ʻa e tokanga ʻofa kiate kinautolu pea mo e ngaahi tuʻunga naʻa nau ʻi aí.—Luke 7:36-50; 18:15-17; 19:1-10.
8 ʻI hono ʻeke kiate ia ʻe ha tangata ʻe taha ʻa e meʻa naʻe fiemaʻu ke ne fai ke ne maʻu ai ʻa e moʻui taʻengatá, naʻe “siofia ia ʻe Sisū [pea ] naʻa ne ʻofa ki ai.” (Maake 10:17-21) ʻI he fekauʻaki mo e faʻahinga tāutaha naʻe akoʻi ʻe Sīsū ʻi Pētaní, ʻoku tau lau: “Naʻe ʻofa ʻa Sīsū kia Maata, mo hono tokoua, pea mo Lasalosi.” (Sione 11:1, 5) Naʻe tokanga lahi ʻaupito ʻa Sīsū ʻo fekauʻaki mo e kakaí ʻo ne tukuange ai ʻa e mālōlō naʻe fiemaʻú kae akoʻi kinautolu. (Maake 6:30-34) Ko e tokanga loloto mo e ʻofa pehē ki he kaungā faʻahinga ʻo e tangatá naʻá ne ʻai ʻa Sīsū ke ola lelei ange ia ʻi ha toe taha kehe ʻi hono tohoakiʻi mai ʻa e faʻahinga tāutaha ki he lotu moʻoní.
9. Ko e hā ʻa e fakakaukau naʻe maʻu ʻe Paula ʻi hono tuʻunga ko ha tokotaha ngaohi-ākongá?
9 Naʻe tokanga loloto foki mo e ʻapositolo ko Paulá ʻo fekauʻaki mo e kakai ko ia naʻá ne malanga ki aí. Ko e fakatātaá, naʻá ne tala ange ki he faʻahinga ko ia naʻa nau hoko ko e kau Kalisitiane ʻi Tesalonaiká: “ʻI heʻemau ʻofauʻuuʻu kiate kimoutolu naʻa mau fakaʻamu ke ʻatu, ʻo ʻikai ko e Kosipeli pe ʻa e ʻOtua, ka ko siʻemau moʻui foki—kae fēfē, he ne mou hoko ko homau ʻofaʻanga.” Ko hono ola ʻo e ngaahi feinga ʻofa ʻa Paulá, ko e niʻihi ʻi Tesalonaika naʻa nau “fulituʻa ki he ngaahi tamapua, ke hoko ko e kau tamaioʻeiki ʻa e ʻOtua ʻoku moʻui.” (1 Tesalonaika 1:9; 2:8) Kapau ʻoku tau tokanga moʻoni ki he kakaí, hangē ko ia naʻe fai ʻe Sīsū mo Paulá, te tau hokosia nai mo kitautolu ʻa e fiefia ʻi he sio ki he ongoongo leleí ʻoku aʻu ki he loto ʻo e faʻahinga “nae loto ki he moui taegata.”—Ngāue 13:48, PM.
Fakahāhā ha Laumālie Feilaulauʻi-Kita
10, 11. Ko e hā ʻoku fiemaʻu ai ha laumālie feilaulauʻi-kita ʻi heʻetau feinga ke ngaohi ākongá?
10 ʻOku maʻu ʻe he kau ngaohi-ākonga ola leleí ha laumālie feilaulauʻi-kita. ʻOku ʻikai moʻoni te nau vakai ki hono maʻu ʻo e koloá ko e meʻa mahuʻinga tahá ia. Ko hono moʻoní, naʻe tala ʻe Sīsū ki heʻene kau ākongá: “Hono ʻikai faingataʻa ki he kakai maʻu paʻanga ke hu ki he puleʻanga ʻo e ʻOtua!” Naʻe ʻohovale ʻa e kau ākongá ʻi heʻenau fanongo ki he meʻá ni, ka naʻe tānaki atu ʻe Sīsū: “Ngaʻata, hono ʻikai ko e toki meʻa faingataʻa ke hū ki he Puleʻanga ʻo e ʻOtua! ʻOku faingofua ke hu atu ha kāmeli ʻi he ava ʻo e hui tuitui, ʻi he hū ʻa ha koloaʻia ki he Puleʻanga ʻo e ʻOtua.” (Maake 10:23-25) Naʻe fakahinohino mai ʻe Sīsū ha founga moʻui faingofua ki hono kau muimuí koeʻuhi ke nau lava ke tokangataha ki he ngaohi ākongá. (Mātiu 6:22-24, 33) Ko e hā ko ha tokoni ai kiate kitautolu ki he ngaohi ākongá ha laumālie feilaulauʻi-kitá?
11 Ko e faiakoʻaki ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē kuo tuʻutuʻuni mai ʻe Sīsuú ʻoku fiemaʻu ki ai ha feinga lahi. ʻOku meimei feinga maʻu pē ha tokotaha ngaohi-ākonga ke fakahoko ha ako Tohi Tapu mo ha tokotaha mahuʻingaʻia ʻi he uike kotoa pē. Ke fakalahi honau ngaahi faingamālie ki he kumi ki he faʻahinga loto-totonú, kuo liliu ai ʻa e kau fanongonongo ʻe niʻihi ʻo e Puleʻangá mei he ngāue paʻanga taimi-kakató ki he ngāue konga taimi. ʻOku laui afe ʻa e kau Kalisitiane kuo nau ako ki ha toe lea ʻe taha koeʻuhi ke aʻu ai ki he ngaahi faʻahinga kakai ʻe niʻihi ʻi honau feituʻú. Kuo mavahe ʻa e kau ngaohi-ākonga ʻe niʻihi mei ʻapi pea hiki ki ha toe feituʻu ʻe taha pe ki ha fonua ke kau kakato ange ai ʻi he ngāue utu-taʻú. (Mātiu 9:37, 38) ʻOku fiemaʻu kotoa ki he meʻá ni ha laumālie feilaulauʻi-kita. Ka ʻoku fiemaʻu ʻa e meʻa lahi ange ia ke hoko ai ko ha tokotaha ngaohi-ākonga ola leleí.
Ke Kātaki kae ʻOua ʻe Fakamole Taimi
12, 13. Ko e hā ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ai ʻa e kātakí ʻi he ngaohi ākongá?
12 Ko e kātakí ko ha toe anga ia ʻe taha ʻoku tokoni kiate kitautolu ki he ngaohi ākongá. Ko ʻetau pōpoaki faka-Kalisitiané ʻoku fiemaʻu ki ai ha ngāue fakavavevave, ka ko e ngaohi ākongá ʻoku faʻa fiemaʻu ki ai ha taimi lahi pea ʻoku fiemaʻu mo e kātaki. (1 Kolinito 7:29) Naʻe ʻikai ke taʻekātaki ʻa Sīsū ki hono tokoua faʻē taha ko Sēmisí. Neongo ʻoku ngalingali naʻe maheni lelei ʻa Sēmisi mo e ngāue fakamalanga ʻa Sīsuú, naʻe ʻi ai ʻa e meʻa naʻá ne taʻotaʻofi ia ʻi ha foʻi vahaʻa taimi mei heʻene hoko ko ha ākongá. (Sione 7:5) Kae kehe, ʻi ha vahaʻa taimi nounou ʻi he vahaʻa ʻo e pekia ʻa Sīsuú pea mo e Penitekosi ʻo e 33 T.S., ʻoku hā mahino naʻe hoko ai ʻa Sēmisi ko ha ākonga, he ʻoku fokotuʻu mai ʻe he Tohi Tapú naʻá ne fakataha ke fai ha lotu fakataha mo ʻene faʻeé, ko hono fanga tokouá, pea mo e kau ʻapositoló. (Ngāue 1:13, 14) Naʻe fai ʻe Sēmisi ha fakalakalaka fakalaumālie lelei, ʻo ne fua ki mui ai ʻa e ngaahi fatongia mamafa ʻi he fakatahaʻanga Kalisitiané.—Ngāue 15:13; 1 Kolinito 15:7.
13 ʻI he hangē ko e kau ngoué, ʻoku fakatupulekina ʻe he kau Kalisitiané ʻa e ngaahi meʻa ʻoku faʻa tupu māmālie—ko hono mahinoʻi ʻo e Folofola ʻa e ʻOtuá, ʻofa kia Sihová, pea mo ha laumālie hangē ko Kalaisí. ʻOku fiemaʻu ki heni ʻa e kātaki. Naʻe tohi ʻe Sēmisi: “Kainga, mou kataki pe ʻo aʻu ki he hoko mai ʻa e ʻEiki. Vakai ʻoku nofoʻaki tali ʻa e faʻa ki he fua mahuʻinga ʻo e kelekele; pea ʻoku ne kataki hono tauhi, kaeʻoua ke to ki ai ʻa e ʻuha muʻa mo e ʻuha mui. Ke mou kataki mo kimoutolu; poupou homou loto: he kuo ofi ʻa e hoko mai ʻa e ʻEiki.” (Semisi 5:7, 8) Naʻe enginaki ʻa Sēmisi ki he kaungātuí ke nau “kataki pe ʻo aʻu ki he hoko mai ʻa e ʻEiki.” Kapau naʻe ʻikai ke mahino ki he kau ākongá ha meʻa, naʻe fakamatalaʻi anga-kātaki ʻe Sīsū pe fakatātaaʻi ʻa e meʻá. (Mātiu 13:10-23; Luke 19:11; 21:7; Ngāue 1:6-8) ʻI he taimi ní kuo hoko mai ʻa e ʻEikí, ʻoku ʻi ai ha fiemaʻu meimei tatau ki he kātaki ʻi heʻetau feinga ke ngaohi ākongá. Ko e faʻahinga ko ia ʻoku nau hoko ko e kau muimui ʻo Sīsū ʻi hotau taimí ʻoku fiemaʻu ki ai ʻa e fakahinohino anga-kātaki.—Sione 14:9.
14. Neongo ʻoku tau kātaki, ʻe lava fēfē ke tau ngāueʻaki fakapotopoto hotau taimí ʻi he tuʻunga ko e kau ngaohi-ākongá?
14 Neongo ʻoku tau kātaki, ʻoku ʻikai ke fakatupu fua ʻa e folofolá ia ʻi he tokolahi taha ʻo e kakai ko ia ʻoku tau kamata ke ako Tohi Tapu mo iá. (Mātiu 13:18-23) Ko ia ai, ʻi he hili hono fai ha ngaahi feinga lahi feʻunga ke tokoniʻi kinautolú, ʻoku fakapotopoto ke tau taʻofi hono fakamoleki ʻa e taimí ki he faʻahinga peheé pea kumi ki he faʻahinga ʻoku ngalingali ange te nau mahuʻingaʻia ʻi he moʻoni ʻo e Tohi Tapú. (Koheleti 3:1, 6) Ko hono moʻoní, naʻa mo e kakai mahuʻingaʻiá ʻoku fiemaʻu nai ki ai ha tokoni lahi ange ke liliu ʻenau vakaí, ngaahi fakakaukaú, mo e ngaahi meʻa ʻoku fakamuʻomuʻa ʻi he moʻuí. Ko ia ai ʻoku tau kātaki, hangē tofu pē ko Sīsuú naʻe kātaki ki he kau ākonga ko ia naʻe faingataʻa ke nau fakatupulekina ha fakakaukau totonú.—Maake 9:33-37; 10:35-45.
Fakatupulekina ʻa e Pōtoʻi Faiakó
15, 16. Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ʻa e faingofuá mo e teuteu leleí ʻi heʻetau ngaohi ākongá?
15 Ko e ʻofa ki he ʻOtuá, tokanga ki he kakaí, ko ha laumālie feilaulauʻi-kita, pea mo e kātakí ʻa e ngaahi meʻa mahuʻinga ki he lavameʻa ʻi he ngaohi ākongá. ʻOku toe fiemaʻu ke fakatupulekina ʻa e ngaahi pōtoʻi faiakó, he ʻoku nau fakamafeia kitautolu ke tau fakamatalaʻi ʻa e ngaahi meʻá ʻi ha founga mahino mo faingofua. Ko e fakatātaá, ko e konga lahi ʻo e ngaahi lea ʻa e Faiako Lahí, ʻa Sīsū Kalaisi, naʻe tautefito ʻenau ola leleí koeʻuhi ko ʻenau faingofuá. Mahalo pē ʻokú ke manatuʻi ʻa e ngaahi fakamatala pehē ʻa Sīsuú ʻo hangē ko ʻení: “Faʻoaki koloa maʻamoutolu ʻi langi.” “ʻOua naʻa ʻange ʻa e ngāhi meʻa tapu ki he fanga kuli.” ‘ʻOku fakatonuhiaʻi ʻa e potó ʻi heʻene ngaahi ngāue ʻoku faí.’ “ʻAnge kia Sisa ʻa e ngāhi meʻa ʻa Sisa; pea ki he ʻOtua ʻa e ngāhi meʻa ʻa e ʻOtua.” (Mātiu 6:20; 7:6; 11:19, Ko e Taulua; Mt 22:21) Ko hono moʻoní, naʻe ʻikai ke fai pē ʻe Sīsū ha ngaahi fakamatala nounou. Naʻá ne faiako mahino pea fakamatalaʻi ʻa e ngaahi meʻá ʻi he taimi naʻe feʻungamālie ai ke fai peheé. ʻE lava fēfē ke ke faʻifaʻitaki ki he founga faiako ʻa Sīsuú?
16 Ko e teuteu leleí ʻa e kī ki he faingofuá mo e mahinó. ʻOku hehema ha tokotaha malanga taʻeteuteu ke talanoa fuʻu lahi. Te ne fakaʻuliʻulilātaiʻi nai ʻa e ngaahi poini tefitó ʻi ha talanoa ʻo fuʻu lahi, ʻo leaʻaki ʻa e meʻa kotoa pē ʻokú ne ʻiloʻi ʻi ha kaveinga. ʻI hono kehé, ko e tokotaha malanga ʻoku teuteu leleí ʻoku fakakaukau fekauʻaki mo e tokotaha ʻokú ne akoʻí, fakalaulauloto ki he tuʻunga-leá, pea fakamatalaʻi mahino ʻa e meʻa pē ʻoku fiemaʻú. (Palovepi 15:28; 1 Kolinito 2:1, 2) ʻOkú ne fakakaukau atu ki he lahi ʻo e meʻa kuo ʻosi ʻilo ʻe he tokotaha akó pea ko e hā ʻa e ngaahi poini ʻoku totonu ke fakamamafaʻi he lolotonga ʻa e akó. ʻOku ʻiloʻi nai ʻe he tokotaha malangá ʻa e ngaahi fakaikiiki lahi fekauʻaki mo e kaveingá, ka ʻoku maʻu ʻa e mahinó mei hono toʻo atu ʻa e ngaahi fakamatala ʻoku ʻikai fiemaʻú.
17. ʻE lava fēfē ke tau tokoniʻi ʻa e kakaí ke nau fakaʻuhinga ʻi he Tohi Tapú?
17 Naʻe toe tokoniʻi ʻe Sīsū ʻa e kakaí ke nau fakaʻuhinga, kae ʻikai ko hono ʻoatu pē kiate kinautolu ʻa e ngaahi moʻoniʻi meʻá. Ko e fakatātaá, ʻi he taimi ʻe taha naʻá ne ʻeke ai: “Saimone, ko e ha hoʻo poa? ko e ngāhi tuʻi ʻo mamani ʻoku nau tanaki tute mo e tukuhau meia hai? mei he faleʻalo, pe mei he kakai kehe?” (Mātiu 17:25) ʻOku tau fiefia nai ʻi hono fakamatalaʻi ʻa e Tohi Tapú ʻo fuʻu lahi ʻo pau ai ke tau ngāueʻaki ʻa e mapuleʻi-kitá koeʻuhi kae tuku ki he tokotaha akó ke ne lea mai pe fakamatalaʻi ha meʻa ʻoku lolotonga lāulea ki ai ʻi ha ako Tohi Tapu ʻi ʻapi. Ko hono moʻoní, ʻoku totonu ke ʻoua te tau lōmekina ʻa e kakaí ʻaki ʻa e ngaahi fehuʻí. ʻI hono kehé, ʻi hono ngāueʻaki ʻa e fakapotopotó, ngaahi fakatātā leleí, pea mo ha ngaahi fehuʻi fakakaukauʻi leleí, ʻe lava ke tau tokoniʻi ai kinautolu ke nau mahinoʻi ʻa e ngaahi poini Fakatohitapu ʻoku ʻomai ʻi heʻetau ngaahi tohi makatuʻunga ʻi he Tohi Tapú.
18. Ko e hā ʻoku kau ki hono fakatupulekina ʻa e “pōtoʻi faiako”?
18 ʻOku lave ʻa e Tohi Tapú ki he “faʻahinga ako kehekehe [pe pōtoʻi faiako].” (2 Timote 4:2; Taitusi 1:9) Ko e malava fakafaiako peheé ʻoku kau ki ai ʻa e meʻa lahi ange ia ʻi hono tokoniʻi pē ha taha ke ne manatuʻi ha ngaahi moʻoniʻi meʻa. ʻOku totonu ke tau feinga ke tokoniʻi ha tokotaha ako Tohi Tapu ke ne mahinoʻi ʻa e faikehekehe ʻi he vahaʻa ʻo e moʻoní mo e loí, leleí mo e koví, fakapotopotó mo e valé. ʻI heʻetau fai ia mo feinga ke fakatupulekina ʻa e ʻofa kia Sihová ʻi he loto ʻo e tokotahá, te ne sio nai ai ki he ʻuhinga ʻoku totonu ai ke ne talangofua kiate Iá.
Kau Faivelenga ʻi he Ngaohi Ākongá
19. ʻOku anga-fēfē ʻa e tokoni ʻa e tokotaha Kalisitiane kotoa pē ki he ngaohi ʻo e kau ākongá?
19 Ko e fakatahaʻanga Kalisitiané ko ha kautaha ngaohi-ākonga. ʻI he taimi ʻoku hoko ai ha taha foʻou ko ha ākongá, ko e tokotaha Fakamoʻoni ʻa Sihova ko ia naʻá ne maʻu mai iá mo tokoniʻi ia ke ako ki he meʻa ʻoku akoʻi mai ʻe he Tohi Tapú ʻoku ʻikai ko ia toko taha pē ʻokú ne maʻu ʻa e ʻuhinga ke fiefiá. ʻI hono fokotuʻutuʻu ʻo ha kulupu ke nau kumi ki ha kiʻi tama mole, ko e toko taha pē ʻi he kulupu ko iá te ne maʻu nai ʻa e kiʻi tamá. Ka ʻi he toe fakataha ʻa e kiʻi tamá mo ʻene ongo mātuʻá, ko e tokotaha kotoa pē naʻe kau ʻi he kumí ʻoku fiefia. (Luke 15:6, 7) ʻI he tuʻunga meimei tatau, ko e ngaohi-ākongá ko ha foʻi ngāue fakatimi. ʻOku kau ʻa e kau Kalisitiane kotoa pē ʻi he kumi ki he faʻahinga te nau hoko nai ko e kau ākonga ʻa Sīsū. Pea ʻi he taimi ʻoku kamata ai ha tokotaha foʻou ke ne maʻu ʻa e ngaahi fakataha ʻi he Fale Fakatahaʻangá, ʻoku tokoni ʻa e tokotaha Kalisitiane kotoa ki hono langa hake ʻene mahuʻingaʻia ki he lotu moʻoní. (1 Kolinito 14:24, 25) Ko ia, ʻoku malava ke fiefia ʻa e kau Kalisitiane kotoa ʻi he laui kilu ʻo e kau ākonga foʻou ʻoku ngaohi ʻi he taʻu taki taha.
20. Ko e hā ʻoku totonu ke ke faí kapau ʻokú ke loto ke akoʻi ʻa e moʻoni ʻo e Tohi Tapú ki he niʻihi kehé?
20 ʻE fiefia ʻa e kau Kalisitiane faitōnunga tokolahi ke akoʻi ha taha ʻo fekauʻaki mo Sihova pea mo e lotu moʻoní. Ka, neongo ʻenau ngaahi feinga lelei tahá, kuo teʻeki nai ke nau malava ke fai ia. Kapau ko e tuʻunga ia ʻokú ke ʻi aí, hokohoko atu ke fakaivimālohiʻi hoʻo ʻofa kia Sihová, hoko ʻo tokanga ki he kakaí, hoko ʻo feilaulauʻi-kita, ngāueʻaki ʻa e kātakí, pea feinga ke fakaleleiʻi hoʻo ngaahi pōtoʻi faiakó. Hiliō he meʻa kotoa, ʻai hoʻo holi ke akoʻi ʻa e moʻoní ko ha meʻa ia ke ke lotu ki ai. (Koheleti 11:1) Maʻu ʻa e fiemālie ʻi he ʻiloʻi ko e meʻa kotoa pē ʻokú ke fai ʻi he ngāue ʻa Sihová ʻoku kaunga ia ki he ngāue ngaohi-ākonga ʻoku fakalāngilangiʻi ai ʻa e ʻOtuá.
ʻE Lava Ke Ke Fakamatalaʻi?
• Ko e hā ʻoku siviʻi ai ʻi he ngaohi-ākongá ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá?
• Ko e hā ʻa e ngaahi ʻulungāanga ʻoku fiemaʻu ki he kau ngaohi-ākongá?
• Ko e hā ʻoku kau ki he “pōtoʻi faiako”?
[Fakatātā ʻi he peesi 21]
ʻI he ngaohi ākongá, ʻoku fakahāhaaʻi ai ʻe he kau Kalisitiané ʻenau ʻofa loloto ki he ʻOtuá
[Fakatātā ʻi he peesi 23]
Ko e hā kuo pau ai ke mahuʻingaʻia ʻa e kau ngaohi-ākongá ʻi he niʻihi kehé?
[Fakatātā ʻi he peesi 24]
Ko e hā ʻa e niʻihi ʻo e ngaahi ʻulungāanga ʻoku fiemaʻu ki he kau ngaohi-ākongá?
[Fakatātā ʻi he peesi 25]
ʻOku fiefia ʻa e kau Kalisitiane kotoa pē ʻi he sio ki he ngaahi ola lelei ʻo e ngaohi ākongá