ʻFoki Mai ʻo Fakaivimālohiʻi Ho Fanga Tokouáʻ
NAʻE tangi mamahi ʻa Pita hili ʻene fakaʻikaiʻi ʻokú ne ʻiloʻi ʻa Sīsuú. Neongo ia naʻe pau ki he ʻapositoló ke fāinga ke toe maʻu ʻene mafamafatatau fakalaumālié, naʻe fiemaʻu ʻe Sīsū ke ngāueʻaki ia ke tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé. Ka, naʻe tala ange ʻe Sīsū: “ʻI hoʻo fokí mai pē, fakaivimālohiʻi ho fanga tokouá.” (Luke 22:32, 54-62) Naʻe faai atu ʻa Pita ʻo hoko ko e taha ʻo e ngaahi pou ʻi he fakatahaʻanga Kalisitiane ʻi he ʻuluaki senitulí. (Kal. 2:9) ʻI he tuʻunga meimei tatau, ko ha tangata naʻá ne ngāue ki muʻa ko ha mātuʻa te ne malava nai ke toe fua ʻa e fatongia ko iá pea maʻu ʻa e fiefia ʻi hono fakaivimālohiʻi fakalaumālie ʻa e kaungātuí.
Ko e niʻihi ʻa ia naʻa nau ngāue ko ha ʻovasia ʻi ha taimi kuo fakahifo, pea iku atu nai ia ki ha ongoʻi taʻelavameʻa. Ko Suliasi,a ʻa ia naʻá ne ngāue ko ha mātuʻa ʻi ʻAmelika Tonga laka hake he taʻu ʻe 20, naʻá ne pehē: “Ko hono teuteu ʻa e ngaahi malangá, ʻaʻahi ki he fanga tokouá mo e tokangaʻi ʻa e ngaahi mēmipa ʻo e fakatahaʻangá naʻe hoko ia ko ha konga lahi ʻo ʻeku moʻuí! Fakafokifā pē naʻe mole ia, ʻo siʻi pe ʻikai ha meʻa ke toe fai. ʻI hono fakakātoá, ko ha vahaʻa taimi fakamamahi eni.” ʻI he ʻahó ni, kuo toe ngāue ʻa Suliasi ko ha mātuʻa.
“LAU KO E KOTO FAKAFIEFIA”
Naʻe tohi ʻe he ākonga ko Sēmisí: “Mou lau ko e koto fakafiefia, ʻe hoku fanga tokoua, ʻa e taimi ʻoku mou fetaulaki ai mo e ngaahi ʻahiʻahi kehekehé.” (Sēm. 1:2) Naʻe lave ʻa Sēmisi ki he ngaahi ʻahiʻahi ʻa ia ko e ola ia ʻo e fakatangá pea mo ʻetau taʻehaohaoá. Naʻá ne lave ki he ngaahi holi siokita, fakahāhā ʻa e filifilimānako mo e hā fua. (Sēm. 1:14; 2:1; 4:1, 2, 11) ʻI he taimi ʻoku akonekina ai kitautolu ʻe Sihová, ʻe hoko nai ʻo fakamamahi. (Hep. 12:11) Ka ʻoku ʻikai fiemaʻu ki he ngaahi ʻahiʻahi peheé ke ne kaihaʻasia ʻetau fiefiá.
Neongo kapau kuo fakahifo kitautolu mei ha tuʻunga fua fatongia ʻi he fakatahaʻangá, ʻoku tau kei maʻu pē ha faingamālie ke sivisiviʻi ʻa e lahi ʻetau tuí pea fakahāhā ʻa e ʻofa kia Sihova. ʻE lava ke tau fakakaukauloto foki ki he ʻuhinga ʻetau ngāué. Ko e ʻaonga pē maʻa kitautolu pe naʻe ueʻi kitautolu ke kakapa atu ki ha monū pehē koeʻuhí ko ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá mo ʻetau tuipau ko e fakatahaʻangá ʻoku ʻaʻana ia pea ʻoku taau mo e tokanga anga-ʻofá? (Ngā. 20:28-30) Ko e kau mātuʻa ki muʻá ʻoku hokohoko atu ʻenau fiefia ke fai ʻa e ngāue toputapú ʻo fakamoʻoniʻi ai ki he tokotaha kotoa, kau ai ʻa Sētane, ko ʻenau ʻofa kia Sihová ʻoku moʻoni.
ʻI he taimi naʻe akonekina ai ʻa Tuʻi Tēvita ʻi he faiangahala mamafá, naʻá ne tali ʻa e fakatonutonú pea naʻe fakamolemoleʻi ia. Naʻe hiva ʻa Tēvita: “Monuʻiaa ka ko e toko taha kuo fakamolemole ʻene talangataʻa, kuo ʻufiʻufi ʻene faihala. Monuʻiaā ka ko e tangata ʻoku ʻikai lau hia ki ai ʻe Sihova, pea ʻi hono laumalie ʻoku ʻikai ha kākā.” (Saame 32:1, 2) Naʻe fakaleleiʻi ʻe he akonakí ʻa Tēvita pea ʻikai ha veiveiua naʻe ʻai ia ko ha tauhi-sipi lelei ange ʻa e kakai ʻa e ʻOtuá.
ʻI he ngaahi tuʻunga lahi, ko e fanga tokoua ʻoku nau foki ke ngāue ko ha kau mātuʻá ʻoku nau hoko ko ha kau tauhi-sipi lelei ange ʻi he ki muʻá. “ʻOku ou mahinoʻi lelei ange he taimí ni ʻa e founga ke tokangaʻi ai ʻa e faʻahinga ʻoku nau fai ha fehālākí,” ko e lau ia ʻa ha mātuʻa pehē. Naʻe fakamatala ha mātuʻa ʻe taha: “ʻI he taimí ni ʻoku ou fakamahuʻingaʻi lahi ange hoku monū ke ngāue maʻá e fanga tokouá.”
ʻE LAVA KE KE FOKI MAI?
“ʻE ʻikai fai ai pe [ʻe Sihova] ʻene tautea,” ko e tohi ia ʻa e tokotaha-tohi-sāmé. (Saame 103:9) Ko ia ʻoku ʻikai totonu ke tau fakakaukau heʻikai ʻaupito ke toe falala ʻa e ʻOtuá ki ha tokotaha naʻá ne fai ha fehālaaki mafatukituki. “Naʻá ku loto-mamahi ʻaupito ʻi heʻeku taʻelavameʻá tonu,” ko e lau ia ʻa Lisiaté, ʻa ia naʻe mole hono monū ko ha mātuʻa hili ʻa e ngāue ʻi he tuʻunga ko iá ʻi he laui taʻu. “ʻI ha taimi lahi, ko ʻeku ngaahi ongoʻi taʻefeʻungá naʻá ne taʻofi au mei he toe foki ke ngāue maʻá e fanga tokouá ko ha ʻovasiá. Naʻe ʻikai ke u tuipau ʻe lava ke u toe fakamoʻoniʻi ʻeku falalaʻangá. Kae talu ʻeku fiefia ʻi hono tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé, naʻe malava ke u fai ʻa e ngaahi ako Tohi Tapu, fakalototoʻaʻi ʻa e fanga tokoua ʻi he Fale Fakatahaʻangá, pea ngāue mo kinautolu ʻi he ngāue fakamalangá. Naʻe tokoniʻi ai au ke u toe maʻu ʻeku tuipaú, pea ʻi he taimi ní ʻoku ou toe ngāue ko ha mātuʻa.”
Kuo tokoniʻi ʻe Sihova ʻa e kau tangatá ke toe maʻu ʻenau fiefiá mo ʻenau holi ke toe ngāué
Ko hono tukulotoa ʻa e ʻitá ʻe lava ke ne taʻofi ha tokoua mei he ngāue ko ha mātuʻá. He lelei ange ē ke hangē ko e sevāniti ʻa Sihova ko Tēvitá, ʻa ia naʻá ne hola meia Tuʻi Saula meheká! Naʻe fakafisi ʻa Tēvita ke faisāuni kia Saula, neongo naʻá ne maʻu ha faingamālie ke fai pehē. (1 Sām. 24:4-7; 26:8-12) ʻI he taimi naʻe mate ai ʻa Saula ʻi he taú, naʻe tengihia ʻe Tēvita ʻene maté, ʻo lave kiate ia mo hono foha ko Sionatané “ko e meʻa fakaʻofa mo masani.” (2 Sām. 1:21-23) Naʻe ʻikai ke tukulotoa ʻe Tēvita ʻa e ʻitá.
Kapau ʻokú ke ongoʻi ʻoku maʻukovia koe ʻi ha taʻemahino pe fakamaau taʻetotonu, ʻoua ʻe fakaʻatā ʻa e ʻitá ke ne puleʻi hoʻo ngaahi fakakaukaú. Ko e fakatātaá, ʻi he taimi naʻe fakahifo ai ʻa Viliami mei hono fatongia ko ha mātuʻá hili ʻene ngāue ʻi he taʻu ʻe 30 nai ʻi Pilitānia, naʻá ne ongoʻi ʻita ʻi he niʻihi ʻo e kau mātuʻá. Ko e hā naʻe tokoni kia Viliami ke toe hoko ʻo mafamafatataú? “Naʻe fakalototoʻaʻi au ʻi hono lau ʻa e tohi ʻa Siopé,” ko ʻene laú ia. “Kapau naʻe tokoniʻi ʻe Sihova ʻa Siope ke fakamelino mo hono kaungāmeʻa ʻe toko tolú, huanoa hake ai ʻEne tokoniʻi au ke fakamelino mo e kau mātuʻa Kalisitiané!”—Siope 42:7-9.
TĀPUAKIʻI ʻE HE ʻOTUÁ ʻA E FAʻAHINGA ʻOKU NAU TOE NGĀUE KO E KAU TAUHI-SIPÍ
Kapau naʻá ke fili ke tukuange ʻa hono tauhi ʻa e tākanga ʻa e ʻOtuá, ʻe lelei ke fakakaukau ki he ʻuhinga naʻá ke fai pehē aí. Naʻe lōmekina koe ʻe he ngaahi palopalema fakafoʻituituí? Naʻe hoko ha ngaahi meʻa kehe ʻo mahuʻinga ange ia ʻi hoʻo moʻuí? Naʻe fakalotosiʻiʻi koe ʻe he ngaahi taʻehaohaoa ʻa e niʻihi kehé? Pe ko e hā pē ʻa e tuʻungá, manatuʻi naʻá ke ʻi ha tuʻunga ke tokoni ai ki he niʻihi kehé ʻi he ngaahi founga lahi ange ʻi he taimi naʻá ke ngāue ai ko ha mātuʻá. Ko hoʻo ngaahi malangá naʻe fakaivimālohiʻi ai kinautolu, ko hoʻo faʻifaʻitakiʻangá naʻe fakalototoʻa kia kinautolu, pea ko hoʻo ngaahi ʻaʻahi fakatauhi-sipí naʻe tokoni ia kia kinautolu ke kātakiʻi ʻa e ngaahi ʻahiʻahí. Ko hoʻo ngāue ko ha mātuʻa faitōnungá naʻe ʻai e loto ʻo Sihová ke fiefia, ʻo hangē pē ko hoʻo fiefiá.—Pal. 27:11.
Fakamoʻoniʻi hoʻo ʻofa kia Sihová ʻaki hoʻo kau fiefia ʻi he ngāue toputapú
Kuo tokoniʻi ʻe Sihova ʻa e kau tangatá ke toe maʻu ʻenau fiefiá mo ʻenau holi ke takimuʻa ʻi he fakatahaʻangá. Kapau naʻá ke tukuange hoʻo ngāue ko ha mātuʻá pe naʻe fakahifo koe, ʻe lava ke ke toe “kakapa atu ki he fatongia ʻo e ʻovasiá.” (1 Tīm. 3:1) Ko Paula naʻe ‘ʻikai tuku ʻene lotu’ ke lava ʻo fakafonu ʻa e kau Kalisitiane ʻi Kolosé ʻaki ʻa e ʻilo totonu fekauʻaki mo e finangalo ʻo e ʻOtuá ‘koeʻuhi ke nau ʻaʻeva ʻo taau mo Sihova koeʻuhí ke fakahōifuaʻi kakato ia.’ (Kol. 1:9, 10) Kapau ʻokú ke toe maʻu ʻa e monū ke ngāue ko ha mātuʻa, hanga kia Sihova ki ha mālohi, kātaki mo e fiefia. ʻI he ngaahi ʻaho fakaʻosi ko ení, ʻoku fiemaʻu ʻe he kakai ʻa e ʻOtuá ʻa e poupou fakalaumālie ʻa e kau tauhi-sipi ʻofá. Te ke malava mo loto-lelei ke fakaivimālohiʻi ho fanga tokoua?
a Kuo liliu ʻa e ngaahi hingoa ʻe niʻihi.