LILIU ʻE HE TOHI TAPÚ ʻA E MOʻUÍ
ʻI he Taimí Ni ʻOku Ou Ongoʻi ʻe Malava Ke U Tokoniʻi ʻa e Niʻihi Kehé
TAʻU FĀʻELEʻI: 1981
FONUA TUPUʻANGA: KUATEMALA
HISITŌLIA: HOKOSIA HA MEʻA FAKAMAMAHI ʻI HEʻENE KEI SIʻÍ
KO HOKU KUOHILÍ:
Naʻe fāʻeleʻi au ʻi Acul, ko ha kolo tuʻu mavahe ʻi he feituʻu moʻunga fakahihifo ʻo Kuatemalá. Ko hoku fāmilí ʻoku nau kau ki he kakai Ixil, ko ha matakali ʻo e hako ʻo e kau Meiá. Tānaki atu ki he lea faka-Sipeiní, naʻá ku tupu hake ʻo lea ʻi heʻemau lea tuʻufonuá. Naʻá ku tupu hake ʻi he taimi naʻe hoko ai ʻa e tau fakalotofonua anga-fakamamahi ʻi Kuatemala ʻo feʻunga mo e taʻu ʻe 36. Lolotonga ʻa e taimi ko ení naʻe tokolahi ʻa e kakai Ixil naʻe mate aí.
ʻI heʻeku taʻu faá, ko hoku tokoua lahí naʻá ne taʻu fitu pea naʻá ne vaʻingaʻaki ha kiʻi foʻi pomu ʻa ia naʻe pā fakafokifā. Pea ʻi he fakatuʻutāmaki ko iá naʻe kui ai hoku matá; pea ko e meʻa fakamamahí, naʻe mate ai hoku tokouá. Hili iá, naʻá ku ngāueʻaki hoku taimí ʻi ha ako ki he fānau kuí ʻi he kolo ko Kuatemalá, ʻa ia naʻá ku ako ai ʻo ngāueʻaki ʻa e tohi maʻá e kau kuí. ʻI he akó, naʻe taʻofi au ʻe he kau faiakó mei he fetalanoaʻaki mo e fānau kehé, pea ko hoku ngaahi kaungāakó naʻa nau fakamamaʻo meiate au, ka naʻe ʻikai ke u mahinoʻi kakato ʻa e ʻuhingá. Naʻá ku taʻelata maʻu pē pea fakaʻamu ki he māhina ʻe ua ʻi he taʻu taki taha ʻa ia te u feohi ai mo ʻeku faʻeé ʻi ʻapi, he naʻá ne anga-lelei mo manavaʻofa maʻu pē. Ko e meʻa fakamamahí, naʻá ne mate pē ʻi heʻeku kei taʻu hongofulú. Naʻá ku ongoʻi kuo mole ʻa e tokotaha pē ʻi he māmaní naʻe ʻofa ʻiate aú, naʻá ku loto-mamahi lahi ʻaupito.
ʻI heʻeku taʻu 11, naʻá ku foki ki hoku kolo tupuʻangá pea nofo ai mo ha taha ʻoku ou tokouaʻaki mo hono fāmilí. Naʻa nau tokangaʻi ʻeku ngaahi fiemaʻu fakamatelié, ka naʻe ʻikai ha taha te ne tokoniʻi fakaeongo au. ʻI he faai atu ʻa e taimí, naʻá ku tangi ki he ʻOtuá: “Ko e hā ʻa e ʻuhinga naʻe mate ai ʻa ʻeku faʻeé? Ko e hā ʻoku ou kui aí?” Naʻe tala mai ʻe he kakaí kiate au ko e ngaahi meʻa fakamamahi ko ení ko e finangalo pē ia ʻo e ʻOtuá. Naʻá ku fakamulituku ʻaki ʻoku ʻikai ke tokanga mai ʻa e ʻOtuá pea ʻoku ʻikai totonu ʻa e meʻa ʻokú ne faí. Ko e ʻuhinga pē taha naʻe ʻikai ke u taonakita aí koeʻuhi naʻe ʻikai ke u maʻu ha ʻuhinga lelei ke u taonakita ai.
Koeʻuhi ko ʻeku kuí, naʻá ku hoko ʻo laveangofua fakaesino mo fakaeongo. ʻI heʻeku kei tamasiʻí, naʻe ngaohikoviʻi fakaefehokotaki fakasino au ʻi he ngaahi tuʻunga lahi. Naʻe ʻikai ke u līpooti ʻa e ngaahi hia ko iá—he naʻá ku fakakaukau ʻe ʻikai ke tokanga mai ha taha ia. Naʻe tātaitaha ke lea mai ʻa e kakaí kiate au, pea naʻe ʻikai ke u talanoa au mo ha taha. Naʻá ku nofo toko taha pē mo e loto-mafasia, pea naʻe ʻikai ke u falala ki ha taha.
FOUNGA HONO LILIU ʻE HE TOHI TAPÚ ʻA ʻEKU MOʻUÍ:
ʻI heʻeku taʻu hongofulu tupu siʻí, naʻe ʻi ai ha ongo Fakamoʻoni ʻa Sihova (ko ha ongo meʻa mali) naʻá na fakaofiofi mai kiate au lolotonga ʻa e taimi mālōlō ʻa e akó. Ko e taha ʻo e kau faiako ʻi hoku ʻapiakó, ʻa ia naʻá ne fakaʻofaʻia ʻi hoku tuʻungá, naʻá ne kole kiate kinaua ke ʻaʻahi mai kiate au. Naʻá na tala mai kiate au ʻa e ngaahi talaʻofa ʻi he Tohi Tapú ʻa ia ʻe toetuʻu ʻa e kau maté pea ʻe ʻā ʻa e mata ʻo e kuí. (ʻAisea 35:5; Sione 5:28, 29) Naʻá ku saiʻia ʻi he meʻa naʻá na akoʻi maí, ka naʻe faingataʻa kiate au ke talanoa mo kinaua, he naʻe ʻikai ke u anga ʻi he leá. Kae kehe, neongo ʻeku ongoʻi maá, naʻá na anga-lelei mo anga-kātaki ʻi he ʻaʻahi mai kiate aú koeʻuhi ke lava ʻo akoʻi au fekauʻaki mo e Tohi Tapú. Ko e ongo meʻa ko ení naʻá na lue ʻo laka hake ʻi he maile ʻe ono (kilomita ʻe 10) ʻo kolosi ʻi ha moʻunga ke aʻu mai ki hoku koló.
Naʻe fakamatalaʻi mai kinaua ʻe hoku tokouá ʻokú na teuteu maau ka naʻe ʻikai ke na maʻu ha meʻa fakamatelie lahi. Neongo ia, naʻá na fakahaaʻi maʻu pē ʻa e mahuʻingaʻia fakafoʻituitui ʻiate au, pea ʻomai mo ha fanga kiʻi meʻaʻofa. Naʻá ku ongoʻi ko ha Kalisitiane moʻoni pē te ne malava ke fakahāhā ʻa e feilaulauʻi-kita peheé.
Naʻá ku ako ʻa e Tohi Tapú fakafou ʻi he tokoni ʻa e ngaahi tohi maʻá e kau kuí. Neongo naʻá ku mahinoʻi ʻi hoku ʻatamaí ʻa e meʻa naʻá ku laú, ka ʻi he fakaeongó naʻe ʻi ai ha meʻa naʻe faingataʻa kiate au ke u tali. Ko e fakatātaá, naʻe faingataʻa ke u tui ʻoku tokanga mai ʻa e ʻOtuá kiate au ko ha tokotaha pea ʻe malava ke vahevahe mai ʻe he niʻihi kehé ʻa e ngaahi ongoʻi ʻa e ʻOtuá kiate au. Naʻá ku mahinoʻi ʻa e ʻuhinga ʻoku fakaʻatā fakataimi ai ʻe he ʻOtuá ʻa e fulikivanú, ka naʻe faingataʻa kiate au ke u sio kiate ia ko ha Tamai ʻofa moʻoni.a
ʻI he faai mai ʻa e taimí, ko e meʻa naʻá ku ako mei he Tohi Tapú naʻá ne tokoniʻi au ke liliu ʻeku vakai ki he ngaahi meʻá. Ko e fakatātaá, naʻá ku ako ʻoku kaungāongoʻi moʻoni ʻa e ʻOtuá mo e faʻahinga ʻoku nau faingataʻaʻiá. ʻI he fekauʻaki mo ʻene kau lotu naʻe ngaohikoviá, naʻe pehē ʻe he ʻOtuá: “Kuó u mātā moʻoni ʻa e faingataʻaʻia ʻa hoku kakai . . . ʻoku ou ʻafioʻi lelei ʻa e ngaahi mamahi ʻoku nau fuesiá.” (ʻEkisoto 3:7) ʻI heʻeku houngaʻia ʻi he ngaahi ʻulungaanga fakaalaala ʻo Sihová, naʻe ueʻi ai au ke fakatapui ʻeku moʻuí kiate ia. ʻI he 1998, naʻá ku papitaiso ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.
Mo e tokoua naʻá ne ʻave au ʻo mau nofo mo hono fāmilí
Hili ʻa e taʻu ʻe taha mei heʻeku papitaisó, naʻá ku maʻu ʻa e ako maʻá e kau kuí ofi ki he kolo ʻo Escuintla. Lolotonga ʻeku ʻi hoku kolo tupuʻangá, naʻe ʻi ai ha mātuʻa ʻi he fakatahaʻangá naʻá ne ʻilo ki he ngaahi pole naʻá ku fetaulaki mo ia ʻi heʻeku feinga ke maʻu ʻa e ngaahi fakatahá. Ka ko e fakatahaʻanga ofi taha mai kiate aú naʻe ʻi he ʻotu moʻunga tatau ia mo ia naʻe fononga mai ai ʻa e ongo Fakamoʻoní ke ako mo aú, pea naʻe faingataʻa ke u ʻalu ki ai. Ke tokoní, naʻe ʻilo ʻe he mātuʻá ha fāmili Fakamoʻoni ʻi Escuintla ʻa ia naʻa nau loto-lelei ke ʻave au ki honau ʻapí pea tokoniʻi au ke maʻu ʻa e ngaahi fakataha ʻa e fakatahaʻangá. Talu mei he ʻaho ko iá, naʻa nau tokangaʻi au ʻo hangē ko ha mēmipa honau fāmilí tonu.
ʻE lava ke u fakamatala ki he ngaahi faʻifaʻitakiʻanga lahi ʻo e ʻofa naʻe fakahaaʻi mai ʻe he ngaahi mēmipa ʻo e fakatahaʻangá kiate aú. Ka ʻi he fakalūkufuá, ko e ngaahi hokosia ko ení ʻokú ne fakatuipauʻi au ʻi he hoko ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, ʻoku ou ʻi he lotolotonga ai ʻo e kau Kalisitiane moʻoní.—Sione 13:34, 35.
FOUNGA ʻO ʻEKU MAʻU ʻAONGÁ:
ʻOku ʻikai ke u toe ongoʻi ʻoku ʻikai haʻaku mahuʻinga pea ʻikai ha ʻamanaki. Ka ʻi he taimi ní ʻoku mohu taumuʻa ʻeku moʻuí. ʻI he hoko ko ha sevāniti taimi-kakato ʻi he ngāue fakaeako Tohi Tapu ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, ʻoku ou tokangataha ai ki hono akoʻi ki he niʻihi kehé ʻa e ngaahi moʻoni mahuʻinga mei he Tohi Tapú kae ʻikai tokangataha ki heʻeku faingataʻaʻia fakaesinó. ʻOku ou toe maʻu ʻa e monū ko ha mātuʻa ʻi he fakatahaʻangá pea fakahoko ʻa e ngaahi malanga Fakatohitapu maʻá e kakaí ʻi he ngaahi fakatahaʻanga fakalotofonuá. ʻOku ou toe maʻu foki mo e monū ke fakahoko ʻa e ngaahi malanga Fakatohitapu ʻi he fakataha-lahi fakavahefonuá ʻa ia ʻoku laui afe ʻa e faʻahinga ʻoku nau maʻu iá.
Fakahoko ha malanga ʻo ngāueʻaki ʻa e Tohi Tapu maʻá e kau kuí
ʻI he 2010, naʻá ku maʻu tohi fakamoʻoni ako mei he Akoʻanga Ako Fakafaifekau (ʻa ia ʻoku ui he taimí ni ko e Ako Maʻá e Kau ʻEvangeliō ʻo e Puleʻangá) naʻe fakahoko ʻi ʻEli Salavatoa. Naʻe ʻai ʻe he ako ko ení ke u mateuteu ke fakahoko lelei ange hoku ngaahi fatongia ʻi he fakatahaʻangá. ʻI hono maʻu ʻa e ako ko ení naʻá ne ʻai au ke u ongoʻi ʻoku fakamahuʻingaʻi lahi pea ʻofaʻi au ʻe Sihova ko e ʻOtuá, ʻa ia ʻokú ne lava ke ʻai ha taha pē ke taau ki heʻene ngāué.
Naʻe pehē ʻe Sīsū: “ʻOku ʻi ai ʻa e fiefia lahi ange ʻi he foaki atú ʻi he maʻu maí.” (Ngāue 20:35) ʻI he ʻahó ni, ʻoku lava ke u pehē ʻoku ou fiefia moʻoni, pea neongo ko e ki muʻá naʻe ʻikai ke u lava ʻo sioloto atu te u malava ʻo tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé, ka ʻi he taimí ni ʻoku ou ongoʻi ʻe malava ke u tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé.
a Ki ha fakamatala fekauʻaki mo e ʻuhinga ʻoku fakaʻatā ai ʻe he ʻOtuá ʻa e fulikivanú, sio ki he vahe 11 ʻo e tohi Ko e Hā ʻOku Akoʻi Moʻoni ʻe he Tohi Tapú? ko e pulusi ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.