ʻOkú Ke Manatuʻi?
Kuó ke lau fakalelei ʻa e ngaahi ʻīsiu fakamuimui ʻo e Taua Leʻo? Sai, sio angé pe ʻe lava ke ke tali ʻa e ngaahi fehuʻi ko ení:
Ko e hā ʻa e meʻa ʻe fā ʻe lava ke tau fai ke fakaleleiʻi ai ʻetau hivá?
ʻE lava ke tau tuʻu hangatonu pea puke ki ʻolunga ʻetau tohi hivá. ʻOku totonu ke tau mānava lelei. ʻI heʻetau fakamanga ke ʻatā hotau ngutú pea hivá, ʻoku lava ai ke tau hiva leʻo-lahi ange.—w17.11, p. 5.
Ko e hā ʻoku totonu ke maongo kiate kitautolu fekauʻaki mo e ngaahi tuʻuʻanga mo e hala naʻe fehokotaki mo e ngaahi kolo hūfanga ʻi ʻIsilelí?
Naʻe vahevahe ʻa e kolo hūfanga ʻe tolu ki he tafaʻaki taki taha ʻo e fonuá, pea tauhi ke ʻi ha tuʻunga lelei hono ngaahi halá. Naʻe lava ai ke vave mo faingofua ʻa e aʻu ha tokotaha hola ki ha kolo hūfanga.—w17.11, p. 14.
Ko e hā ʻoku hoko ai ʻa e meʻaʻofa ʻa e ʻOtuá ko e huhuʻi fakafou ʻia Sīsuú ko e meʻaʻofa lelei taha ia ʻoku lava ke tau maʻú?
ʻOkú ne fakatōliʻa hotau lotó ke tau moʻui ai pē, pea fakalato ʻetau fiemaʻu ke ʻatā mei he angahalá mo e maté. Ko ʻene maʻu ha ongoʻi māfana ki he fānau ʻa ʻĀtamá, naʻe tokonaki mai ai ʻe he ʻOtuá ʻa Sīsū koeʻuhi ko kitautolu lolotonga ʻetau kei hoko ko e kau angahalá.—wp17.6, p. 6-7.
Naʻe anga-fēfē hono fakahaaʻi ʻi he Saame 118:22 ʻa e toetuʻu ʻa Sīsuú?
Naʻe siʻaki ʻa Sīsū ʻi hono tuʻunga ko e Mīsaiá pea tāmateʻi ia. Koeʻuhi ke ne hoko ko e “maka-tuliki tefitó,” naʻe pau ke ne toetuʻu.—w17.12, p. 9-10.
Naʻe fekauʻaki ʻa e laine hohoko ki he Mīsaiá mo e totonu ʻa e ʻuluaki fohá?
ʻI he taimi ʻe niʻihi ko e laine hohoko kia Sīsuú naʻe fakafou ia ʻi he ʻuluaki fohá, ka naʻe ʻikai ke pehē maʻu pē. Ko Tēvitá naʻe ʻikai ko e ʻuluaki foha ia ʻo Sesé; ka, naʻe fou mai ʻia Tēvita ʻa e Mīsaiá.—w17.12, p. 14-15.
Ko e hā ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni fakafaitoʻo ʻoku maʻu ʻi he Tohi Tapú?
ʻI he malumalu ʻo e Laó, naʻe pau ke fakamavaheʻi ai ʻa e faʻahinga naʻe ʻi ai honau ngaahi mahaki pau. Naʻe pau ke fanofano ʻa e kakaí ʻi he hili ʻa e ala ki ha sino kuo mate. Naʻe fiemaʻu ʻi he Laó ke fakaʻauha ʻa e kinohaʻa mei he tangatá ʻi he founga totonu. Naʻe pau ke fai ʻa e kamú ʻi he ʻaho hono valu ʻo e moʻuí, ʻa ia naʻe lelei ia ʻi he fekauʻaki mo e malava ko ia ʻa e totó ke fatu tuʻú.—wp18.1, p. 7.
Ko e hā ʻoku ʻikai hala ai ki ha Kalisitiane ke ʻofa pē kia-kita?
ʻOku fiemaʻu ke tau ʻofa ki hotau kaungāʻapí ʻo hangē pē ko ʻetau ʻofa kiate kitautolú. (Mk. 12:31) ʻOku fiemaʻu ki he ngaahi husepānití ke nau “ʻofa ki honau ngaahi uaifí ʻo hangē ko honau sino ʻo kinautolú.” (ʻEf. 5:28) Ka ko e moʻoni, ʻoku lava ke siokita ʻa e ʻofa kia-kitá.—w18.01, p. 23.
Ko e hā ʻa e ngaahi meʻa ʻe lava ke tau fai ke tau tupu fakalaumālie aí?
ʻOku fiemaʻu ke tau ako ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá pea fakalaulauloto ki ai pea ngāueʻaki leva ʻa e meʻa kuo tau akó. Kuo pau foki ke tau tali ʻa e tataki ʻa e laumālie māʻoniʻoni ʻo Sihová pea tali ʻa e tokoni mei he niʻihi kehé pea houngaʻia.—w18.02, p. 26.
Ko e hā ʻoku ʻikai ko e kī ai ki hono ʻiloʻi ʻa e kahaʻú ʻa e ʻasitalolosiá mo e tomuʻa tala ʻa e kahaʻú?
ʻOku ʻi ai ʻa e ngaahi ʻuhinga kehekehe, ka ko e ʻuhinga tefitó he ʻoku fakahalaiaʻi ʻe he Tohi Tapú ʻa e ongo tōʻongá ni fakatouʻosi.—wp18.2, p. 4-5.
ʻOku totonu ke fēfē ʻetau vakai ki hono tali ha fakaafe ki ha kai?
Kapau kuo tau tali ha fakaafe, ʻoku totonu ke tau fai ki heʻetau leá. (Saame 15:4) ʻOku totonu ke ʻoua te tau kaniseli tuku kehe kapau ʻoku mātuʻaki fiemaʻu. Ngalingali kuo ngāue mālohi ʻa e tokotaha ʻokú ne fai ʻa e fakaafé ʻi hono teuteu ʻa e meʻakaí.—w18.03, p. 18.
Ko e hā ʻa e ngaahi lēsoni ʻoku lava ke ako ʻe he kau tangata kuo fakanofó meia Tīmoté?
Naʻe tokanga moʻoni ʻa Tīmote ki he kakaí pea fakamuʻomuʻa ʻa e ngaahi meʻa fakalaumālié. Naʻá ne ngāue mālohi ʻi he ngāue toputapú pea ngāueʻaki ʻa e ngaahi lēsoni naʻá ne akó. Naʻá ne hanganaki akoʻi ʻa ia tonu pea falala ki he laumālie ʻo Sihová. ʻE lava ke faʻifaʻitaki ʻa e kau mātuʻá mo e niʻihi kehé ki heʻene faʻifaʻitakiʻangá.—w18.04, p. 13-14.