TALANOA KI HE MOʻUÍ
Naʻá Ma Maʻu ʻa e “Mataʻitofe Mahuʻinga Lahi”
KO Winston mo Pamela (Pam) Payne ʻokú na ngāue ʻi he ʻōfisi vaʻa ʻi ʻAositalāsiá. Ko ʻena moʻui fiefia fakatahá naʻe ʻi ai hono ngaahi pole, kau ai ʻa e feʻunuʻaki ki he ngaahi anga fakafonua kehekehe pea kātekina ʻa e mamahi ʻo e tamatoó. Neongo ia, ʻi he kotoa ʻo e meʻá ni, naʻá na tauhi maʻu pē ʻena ʻofa kia Sihova mo ʻene kakaí pehē foki ki heʻena fiefia ʻi he ngāue fakafaifekaú. ʻI he fakaʻekeʻeke ko ení, ʻoku tau fakaafeʻi ai kinaua ke na vahevahe mai ʻena ngaahi hokosiá.
Winston, talanoa mai angé ki hoʻo fekumi ki he ʻOtuá.
Naʻá ku tupu hake ʻi ha ʻapi naʻe ʻikai lotu ʻi ha faama ʻi Kuinisilani, ʻAositelēlia. Koeʻuhi ko ʻemau tuʻu mavahé, naʻe ʻikai ke u loko fetuʻutaki ai mo ha taha tuku kehe hoku fāmili ofí. Mei heʻeku taʻu 12, naʻá ku kamata kumi ki he ʻOtuá. Naʻá ku lotu kiate ia, ʻo kole ke u ʻilo ʻa e moʻoni fekauʻaki mo iá. Naʻe faai atu pē ʻo u mavahe mei he fāmá pea maʻu ʻeku ngāue ʻi ʻAtelaite, ʻi he faka-Tonga ʻo ʻAositelēliá. ʻI heʻeku taʻu 21, naʻá ku fetaulaki mo Pam ʻi heʻeku mālōlō ʻeveʻeva ki Senē, pea naʻá ne talanoa mai ki he kulupu lotu Pilitānia-ʻIsilelí, ʻa ia ʻoku taku ko e kakai Pilitāniá ko ʻenau tupu mei ha matakali ʻo ʻIsileli ne molé. Ko e matakali ko iá, ko e lau ia ʻa e kulupú, ko e matakali ʻe hongofulu ʻo e puleʻanga fakatokelaú naʻe ʻave fakamālohi ʻi he senituli hono valu K.M. Ko ia ʻi heʻeku foki ki ʻAtelaité, naʻá ku talanoa ki he kaveinga ko iá mo ha kaungāngāue naʻá ne kamata ako ʻa e Tohi Tapú mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Hili ʻa e talanoa mo ia ʻi ha ngaahi houa siʻi—tautefito ki he ngaahi tui ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová—naʻá ku ʻiloʻi kuo tali ʻeku lotu ʻi heʻeku kei siʻí. Naʻá ku ako ki he moʻoni fekauʻaki mo hoku Tokotaha-Fakatupú mo hono Puleʻangá! Naʻá ku maʻu ʻa e “mataʻitofe mahuʻinga lahi.”—Māt. 13:45, 46.
Pam, naʻá ke fekumi foki mo koe ki he mataʻitofe ko iá ʻi hoʻo kei siʻí. Naʻe anga-fēfē hoʻo maʻu iá?
Naʻá ku tupu hake ʻi ha ʻapi naʻe lotu ʻi Coffs Harbour, Niu Sau Uele. Naʻe tali heʻeku ongo mātuʻá mo ʻeku ongo kuí ʻa e akonaki ʻa e kulupu Pilitānia-ʻIsilelí. Ko hoku tuongaʻane siʻisiʻí, tokoua lahí mo au, mo hoku fanga kāsini tokolahi, naʻe ʻohake kimautolu ke tui ʻoku hōifua ʻa e ʻOtuá ki he kau tupuʻi Pilitāniá. Kae kehe, naʻá ku kei veiveiua pē, peá u ongoʻi fiekaia fakalaumālie. ʻI heʻeku taʻu 14, naʻá ku ʻaʻahi ki he ngaahi siasi fakalotofonua kehekehe, kau ai ʻa e Siasi ʻIngilaní, Papitaisó mo e ʻAho Fitú. Ka naʻá ku kei fiekaia fakalaumālie pē.
Naʻe hiki ki mui ai hoku fāmilí ki Senē, ʻa ia naʻá ku fetaulaki ai mo Winston, ʻa ia naʻá ne mālōlō ʻeveʻeva ki ai. Hangē ko ia naʻá ne lave ki aí, ko ʻema talanoa lotú naʻe taki atu ai ia ke ne ako mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Hili iá, ko ʻene ngaahi tohi mai kiate aú naʻe fonu konga Tohi Tapu! Te u tala atu, ʻi he kamatá naʻá ku hohaʻa—ʻo aʻu ki heʻeku ʻita. Ka naʻe faai atu pē ʻo u ʻiloʻi ko e moʻoní eni.
ʻI he 1962, naʻá ku hiki ki ʻAtelaite ke ofi ange kia Winston. Naʻá ne fokotuʻutuʻu ke u nofo mo ha ongo meʻa Fakamoʻoni—ko Thomas mo Janice Sloman—naʻá na ngāue ko ha ongo misinale ʻi Pāpua Niu Kini. Naʻá na anga-lelei ʻaupito kiate au; naʻá ku taʻu 18 pē, pea naʻá na tokoni lahi fakalaumālie kiate au. Ko ia naʻá ku kamata ako ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá, pea naʻe vave ʻeku tui naʻá ku maʻu ʻa e moʻoní. Hili ʻema mali mo Winston, naʻá ma kamata leva ʻi he moʻui fakakoloa taha ʻo e ngāue kia Sihová—ko e ngāue, neongo ʻa e faingataʻá, kuó ne fakatupulekina ʻema houngaʻia ʻi he mataʻitofe kuó ma maʻú.
Winston, talanoa mai angé ki hoʻo kamata ʻi he ngāue ʻa Sihová.
A. Ko ha mape ʻo ʻema fononga ʻi he ngāue fakasēketí
E. Sitapa mei he ʻotu motu ʻe niʻihi. Ko Kilipati mo Tuvalu naʻe ʻiloa ki muʻa ko Gilbert mo e Motu ko Ellice
F. Ko e motu feo fakaʻofoʻofa ʻo Funafuti ʻi Tuvalu. Ko e taha ʻi he ʻotu motu naʻá ma ʻaʻahi ki ai ki muʻa ke vaheʻi ki ai ʻa e kau misinalé
ʻIkai fuoloa ʻema mali mo Pam, naʻe kamata ke fakaava mai ʻe Sihova ʻa e ngaahi “faingamālie lahi” ke fakalahi ai ʻema ngāué. (1 Kol. 16:9) Ko e fuofua faingamālié naʻe fakahaaʻi mai ʻe Tokoua Jack Porter, ko e ngāue ʻi heʻemau kiʻi fakatahaʻangá ko ha ʻovasia sēketi. (Ko ha kaungā-mēmipa ia he taimí ni ʻi he Kōmiti Vaʻa ʻAositalāsiá.) Ko Jack mo hono uaifí, ko Roslyn, naʻá na fakalototoʻaʻi kimaua ke ma tāimuʻa tuʻumaʻu—ko ha monū naʻá ma fiefia ai ʻi he taʻu ʻe nima. ʻI heʻeku taʻu 29, naʻe kole mai kiate au mo Pam ke ma ngāue fakasēketi ʻi he ʻOtu Motu ʻo e Pasifiki Tongá, ʻa ia naʻe malumalu ʻi he vaʻa Fisí he taimi ko iá. Ko e ʻotu motu ko iá ko Haʻamoa ʻAmelika, Haʻamoa, Kilipati, Naulu, Niuē, Tokelau, Tonga, Tuvalu mo Vanuatu.
ʻI he taimi ko iá, ko e kakai ʻi he niʻihi ʻo e ʻotu motu tuʻu mavahe ko iá naʻa nau huʻuhuʻu fekauʻaki mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, ko ia naʻe fiemaʻu ke mau tokanga mo fakapotopoto. (Māt. 10:16) Naʻe iiki ʻa e ngaahi fakatahaʻangá, pea ko e niʻihi naʻe ʻikai lava ke nau tokonaki haʻama nofoʻanga. Ko ia naʻá ma kumi ki ha feituʻu ke ma nofo ai mo e kakai fakalotofonuá ʻi he ʻū koló, pea naʻa nau anga-lelei maʻu pē kiate kimaua.
Naʻá ke mahuʻingaʻia vēkeveke ʻi he ngāue liliu leá, Winston. Ko e hā naʻá ke ongoʻi pehē ai?
ʻI Haʻamoa, fai ha ako ʻa e kau mātuʻá
ʻI he taimi ko iá, ko e fanga tokoua ʻi Tongá naʻe siʻisiʻi pē ʻa e ngaahi tuleki mo e fanga kiʻi tohi ʻi he lea faka-Tongá. ʻI he ngāue fakafaifekaú, naʻa nau ngāueʻaki ʻa e pulusinga faka-Pilitānia ʻo e tohi Ko e Moʻoni ʻa ia ʻoku fakatau ki he Moʻui Taʻengata. Ko ia lolotonga ha ako uike ʻe fā ʻa e kau mātuʻá, ko e kau mātuʻa fakalotofonua ʻe toko tolu ʻa ia naʻe fakangatangata pē ʻenau ʻilo ki he lea faka-Pilitāniá naʻa nau loto ke liliu ʻa e tohí ki he lea faka-Tongá. Naʻe taipe ʻe Pam ʻa e maniusikilipí, pea mau ʻave ia ki he vaʻa ʻi ʻAmeliká ke pulusi. Ko e poloseki kakató naʻe feʻunga mo e uike ʻe valu. Neongo ko e tuʻunga ʻo e liliú naʻe ʻikai fuʻu lelei ʻaupito, naʻe tokoni ʻa e tohí ki he kakai lea faka-Tongá ke nau ako ʻa e moʻoní. Ko au mo Pam naʻe ʻikai ko ha ongo liliu-lea, ka ko e hokosia ko iá naʻe ʻai ai kimaua ke ma mahuʻingaʻia ʻaupito ʻi he ngāué ni.
Pam, naʻe anga-fēfē moʻui ʻi he ʻotu motú ʻo fakahoa ki he moʻui ʻi ʻAositelēlia?
Taha homa nofoʻanga he ngāue fakasēketí
Naʻe fuʻu kehe ʻaupito! Fakatuʻunga pē ʻi he feituʻu naʻá ma ʻi aí, naʻe pau ke ma fekuki mo e fanga namu, vela ʻaupito mo e hauhau ʻa e ʻeá, fanga kumā, mahamahaki pea ʻi he taimi ʻe niʻihi, ko e siʻisiʻi ʻa e meʻakaí. ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ʻi he ngataʻanga ʻo e ʻaho taki taha, ko ha meʻa fakafiemālie ia ke sio atu ki he tahí mei homa falé—ko e ui ia ʻo e fale faka-Haʻamoa ʻoku ʻato pola kae ʻikai hano holisi. ʻI ha pō māhina, ʻoku lava ke ma sio ki he ʻulu niú mo e tapua mai ʻa e māhiná ʻi he tahí. Ko e ngaahi mōmeniti peheé naʻe ueʻi ai kimaua ke ma fakalaulauloto mo lotu, ʻa ia naʻe tokoni ia ke ma fakakaukau ai ki he ngaahi meʻa leleí kae ʻikai ko e ngaahi meʻa ʻikai leleí.
Naʻá ma hoko ʻo ʻofa ʻi he fānaú, ʻa ia naʻa nau fakaoli mo fieʻilo ʻaupito ʻi heʻenau sio mai kiate kimaua ongo pālangí. ʻI heʻema ʻaʻahi ki Niueé, naʻe milimili ʻe ha kiʻi tamasiʻi ʻa e nima fulufulua ʻo Winston peá ne pehē, “ʻOku ou saiʻia au ho fulufuluʻi moá.” ʻOku hā mahino, naʻe teʻeki ai ke ne sio ha nima fulufulua pehē ki muʻa pea naʻe ʻikai te ne ʻilo pe te ne fakamatalaʻi fēfē ia!
Naʻe mamahi homa lotó ʻi he sio ki he tuʻunga masiva naʻe ʻi ai ʻa e kakai tokolahi. Naʻe ʻi ai honau ʻātakai fakaʻofoʻofa ka naʻe ʻikai fuʻu sai ʻa e tokangaekina fakaemoʻuileleí pea siʻisiʻi mo e vai inú. Neongo ia, naʻe ʻikai hohaʻa ki ai hotau fanga tokouá. Naʻe anga-maheni pē moʻui ko iá kiate kinautolu. Naʻa nau fiefia ʻi heʻenau ʻi ai fakataha mo honau fāmilí, maʻu ha feituʻu ke fakataha ai ki he lotú, pea maʻu mo e monū ʻo hono fakahīkihikiʻi ʻa Sihová. Ko ʻenau faʻifaʻitakiʻangá naʻe tokoniʻi ai kimaua ke tokangataha ki he meʻa ʻoku mahuʻinga tahá pea fakafaingofuaʻi ʻema moʻuí.
ʻI he taimi ʻe niʻihi, Pam, naʻe pau ke ke feinga ke maʻu hoʻo vai pea teuteu ʻa e meʻakai ʻi ha founga foʻou. Naʻá ke fekuki fēfē mo ia?
ʻI Tonga, fō ʻe Pam homa valá
ʻOku ou tomuʻa fakamālō pē ki heʻeku tamaí. Naʻá ne akoʻi au ki he ngaahi meʻa ʻaonga lahi, hangē ko hono tafu ʻa e afí pea feimeʻakai ai mo e founga ke moʻui ʻi ha meʻa fakamatelie siʻisiʻi. ʻI ha ʻaʻahi ʻe taha ki Kilipati, naʻá ma nofo ʻi ha kiʻi fale siʻisiʻi naʻe ʻato pola, faliki patapata pea holisi kofe. Ke kuki ha houa kai faingofua, naʻá ku keli ha luo ʻi he kelekelé ke ʻai ha tafuʻanga afi pea laku ki ai ʻa e pulú ke moʻui. Ke maʻu ʻa e vaí, naʻá ku tuʻu laine atu mo e kau fefine fakalotofonuá ʻi ha vaitupu. Ke ohu hake ʻa e vaí, naʻa nau ngāueʻaki ha vaʻakau ʻoku fute ʻe ono hono lōloá mo ha maea manifi ʻoku haʻi ki he ngataʻanga ʻo e vaʻakaú, ʻo hangē ha vaʻakau taumātaʻú. Ka ʻi he ʻikai haʻi ha mātaʻu ki he ngataʻanga ʻe taha ʻo e maeá, naʻa nau haʻi ki ai ha kane. Ko e fefine taki taha naʻa nau taufetongi ʻi hono lī atu ʻenau maeá pea feinga ke fulihi ʻa e kané ʻi he taimi totonu. ʻOku mafuli leva e kane pea fonu ʻi he vaí. Naʻá ku fakakaukau naʻe faingofua—ka naʻe kehe ʻeku aʻu atu ki aí. Naʻá ku toutou lī hifo e maeá, ka naʻe tō pē ʻa e kané ki he fukahi vaí ʻo tētē! ʻI he ʻosi ʻa e kata ʻa e tokotaha kotoa, naʻe tokoni mai ha fefine kiate au. Naʻa nau fietokoni maʻu pē mo anga-lelei.
Naʻá mo fakatou ʻofa ʻi hoʻomo vāhenga-ngāue ʻi he ʻotu motú. Te mo vahevahe mai ha ngaahi manatu melie?
Winston: Naʻe fiemaʻu kiate kimaua ʻa e kiʻi taimi ke ma mahinoʻi ʻa e ngaahi anga fakafonua pau. Ko e fakatātaá, ʻi hono tokonaki ʻe ha tokoua ha houa kai, naʻa nau faʻa ʻomai ʻa e meʻakai kotoa naʻa nau maʻú. ʻI he kamatá, naʻe ʻikai te ma ʻilo naʻe pau ke ma tuku ha meʻakai maʻanautolu. Ko ia naʻá ma kai ʻa e meʻa kotoa naʻe ʻomaí! Ko e moʻoni, ʻi heʻema ʻiloʻi ʻa e tuʻunga moʻoní, naʻá ma fakatoe ha meʻakai maʻanautolu. Neongo ʻema ngaahi tōnounoú, naʻe mahinoʻi pē ia ʻe he fanga tokouá. Pea naʻa nau fiefia ke sio mai kiate kimaua ʻi he māhina ʻe ono nai ʻi heʻema ʻaʻahi kiate kinautolu ʻi he ngāue fakasēketí. Tuku kehe ʻa e fanga tokoua fakalotofonuá, ko kimaua pē ongo Fakamoʻoni kuo faifai ange ʻo nau fetaulaki mo iá.
ʻI Niuē, taki ha kulupu malanga
Naʻe toe hoko ʻema ngaahi ʻaʻahí ko ha fakamoʻoni lelei ʻi he koló. Naʻe fakakaukau ʻa e kakai tokolahi ʻi he koló ko e lotu ʻa e fanga tokouá ko ha lotu pē naʻa nau toki kamataʻi. Ko ia ʻi he ʻaʻahi atu ki he fanga tokouá ha faifekau mo hono uaifí mei muli, ko e kakai ʻi he koló naʻe ʻikai ngata pē ʻi heʻenau fiefiá ka naʻe toe maongo kiate kinautolu.
Pam: Ko e taha ʻi heʻeku ngaahi manatu melie ʻoku ou koloaʻakí ko e meʻa naʻe hoko ʻi Kilipati, naʻe ʻi ai ha fakatahaʻanga ʻo e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine tokosiʻi. Ko e mātuʻa pē ʻe taha ai ko Itinikai Matera, naʻá ne fai hono lelei tahá ke tokangaʻi kimaua. Naʻá ne haʻu he ʻaho ʻe taha mo ha kato naʻe ʻi ai ʻa e foʻi fuaʻimoa pē ʻe taha. “Maʻa kimoua,” ko ʻene leá ia. Naʻe tātaitaha ke ma maʻu ha foʻi fuaʻimoa he taimi ko iá. Ko ha kiʻi meʻa siʻisiʻi ia ka ko e tōʻonga nima-homó naʻe maongo ki homa lotó.
ʻI ha ngaahi taʻu ki mui ai naʻe mole hoʻo kiʻi tamá ʻi ha tamatō, Pam. Ko e hā naʻá ne tokoniʻi koe ke ke fekuki mo iá?
Naʻa ku feitama ʻi he 1973 lolotonga ʻema ʻi he Pasifiki Sauté mo Winston. Naʻa ma fili ke foki ki ʻAositelēlia, ʻi he māhina ʻe fā ki mui ai naʻe mole ʻema pēpeé. Naʻe mātuʻaki loto-mamahi foki mo Winston; ko ʻene pēpē foki mo ia. Ko e mamahi ʻi hoku lotó naʻe mole māmālie atu pē, ka naʻe ʻikai ʻaupito mole kakato atu ia ʻo aʻu ki he taimi naʻá ma maʻu ai ʻa e ʻīsiu ʻo e Taua Leʻo ʻo ʻEpeleli 15, 2009. Ko e “Ngaahi Fehuʻi mei he Kau Lautohí” naʻe ʻeke ai: “ʻOku ʻi ai ha ʻamanaki ʻo ha toetuʻu ki ha pēpē ʻoku mate ʻi he manava ʻo ʻene faʻeé?” Naʻe fakapapauʻi mai ʻi he kupú kiate kimaua ko e meʻá ʻoku ʻi he toʻukupu ʻo Sihová, ʻa ia ʻokú ne fai maʻu pē ʻa e meʻa ʻoku totonú. Te ne ʻomai ʻa e fakaleleiʻanga ki he ngaahi mamahi kuo hoko kia kitautolu ʻi he fokotuʻutuʻu fulikivanu ko eni ʻo e ngaahi meʻá ʻo hangē ko ʻene tataki anga-ʻofa ʻa hono ʻAló ke ne ‘veteki ʻa e ngaahi ngāue ʻa Sētané.’ (1 Sio. 3:8) Naʻe toe tokoniʻi kimaua ʻe he kupú ke ma fakamahuʻingaʻi lahi ange ʻa e “mataʻitofe” mahuʻinga ʻokú ma maʻu ʻi he tuʻunga ko e kakai ʻa Sihová! Naʻá ma mei fēfē kapau naʻe ʻikai ʻa e ʻamanaki ʻo e Puleʻangá?
Hili e mole ʻema pēpeé, naʻe toe hoko atu ʻema ngāue taimi-kakató. Naʻá ma ngāue ʻi he ngaahi māhina ʻi he Pēteli ʻi ʻAositelēliá pea faai atu pē ʻo ma toe hoko atu ʻi he ngāue fakasēketí. ʻI he 1981, hili ʻa e ngāue ʻi he feituʻu ʻuta ʻi Niu Sau Uele mo Senē, naʻe fakaafeʻi kimaua ki he vaʻa ʻAositelēliá, ko hono ui ia he taimi ko iá, pea kuó ma ʻi ai talu mei ai.
Winston, naʻe tokoni hoʻo hokosia ʻi he ʻOtu Motu Pasifiki Sauté ki hoʻo ngāue ko ha mēmipa ʻo e Kōmiti Vaʻa ʻAositalāsiá?
ʻIo, ʻi he ngaahi founga lahi. ʻUluakí, naʻe tokangaʻi ʻe ʻAositelēlia ʻa Haʻamoa ʻAmelika mo Haʻamoa. Pea naʻe fakatahaʻi leva ʻa e vaʻa Nuʻu Silá mo ʻAositelēlia. ʻI he taimi ní, ko e feituʻu ʻoku tokangaʻi ʻe he vaʻa ʻAositalāsiá ʻoku kau ai ʻa ʻAositelēlia, Haʻamoa ʻAmelika, Haʻamoa, ʻOtu Motu Kuki, Nuʻu Sila, Niuē, Tīmoa-Lesitā mo Tonga—ko e lahi tahá naʻá ku maʻu ʻa e monū ke ʻaʻahi ki ai ko ha fakafofonga ʻo e vaʻá. Ko ʻeku hokosia ʻo e ngāue fakataha mo e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine faitōnunga ko ia ʻi he ʻotu motú kuó ne tokoniʻi lahi au ʻi heʻeku ngāue he taimí ni maʻanautolu mei he ʻōfisi vaʻá.
Winston mo Pam ʻi he vaʻa ʻAositalāsiá
ʻE lava ke u pehē ʻi heʻeku fakamulitukú kuó u lāuʻilo mo Pam, mei heʻema hokosia fakafoʻituituí, ʻoku ʻikai ko e kakai lalahí pē ʻoku fekumi ki he ʻOtuá. Ko e toʻutupú foki ʻoku nau fiemaʻu ʻa e “mataʻitofe mahuʻinga lahi” ko iá—naʻa mo e ʻikai fakahāhā ʻe he ngaahi mēmipa kehe ʻo e fāmilí ha mahuʻingaʻia. (2 Tuʻi 5:2, 3; 2 Kal. 34:1-3) Ko hono moʻoní, ko Sihová ko ha ʻOtua ʻofa ʻokú ne finangalo ki he tokotaha kotoa, ʻa e iiki mo e lalahi, ke nau maʻu ʻa e moʻuí!
ʻI heʻeku kamata fekumi mo Pam ki he ʻOtuá ʻi he taʻu ʻe 50 kuo maliu atú, naʻe ʻikai te ma teitei laveʻiloa ʻa e feituʻu ʻe iku atu ki ai ʻema fekumí. Ko e moʻoni ʻo e Puleʻangá ʻoku ʻikai ha veiveiua ko ha mataʻitofe mahuʻinga taʻealafakatataua! ʻOkú ma fakapapauʻi ke piki maʻu ki he mataʻitofe mahuʻinga ko iá ʻaki ʻa e kotoa homa mālohí!