Fiefia Moʻoní—Ko e Hā ʻa e Kií?
NAʻE ngaohi ʻa e tangatá ke fiefia. Ko e hā ʻoku lava ai ke tau fakapapauʻi iá? Sai, fakakaukau angé ki he kamataʻanga ʻo e tangatá.
Naʻe fakatupu ʻe Sihova ko e ʻOtuá ʻa e ʻuluaki ongo mātuʻá fakataha mo e malava ke na maʻu ʻa e fiefiá. Naʻe tuku ʻa ʻĀtama mo ʻIvi ʻi ha palataisi, ko ha ngoue ʻo e fiefiá naʻe ui ko ʻĪteni. Naʻe tokonaki kiate kinaua ʻe he Tokotaha-Fakatupú ʻa e ngaahi meʻa fakaesino kotoa pē naʻe fiemaʻu ki he moʻuí. Naʻe ʻi he ngoué ʻa e “ʻakau kehekehe naʻe ha fakaʻofoʻofa, pea lelei ki he kai.” (Senesi 2:9) Naʻe moʻui lelei, mālohi, mo fakaʻofoʻofa ʻa ʻĀtama mo ʻIvi—naʻá na haohaoa mo fiefia moʻoni.
Ko e hā leva ʻa e kī ki heʻena fiefiá? Ko hona ʻapi fakapalataisí nai pe ko hona tuʻunga haohaoa fakaesinó? Ko e ongo meʻaʻofa ko ʻeni mei he ʻOtuá naʻe tokoni ia ki heʻena fiefia ʻi he moʻuí. Ka ko ʻena fiefiá naʻe ʻikai ke fakatuʻunga ia ʻi he ngaahi meʻa pehē naʻe ala maʻú. Ko e ngoue ko ʻĪtení naʻe mahulu atu ia ʻi ha paʻake fakaʻofoʻofa pē. Ko ha potu toputapu ia, ko ha feituʻu ke lotu ai ki he ʻOtuá. Ko e kī ki heʻena fiefia taʻengatá ko ʻena malava ke fokotuʻu mo tauhi maʻu ha vahaʻangatae anga-ʻofa mo e Tokotaha-Fakatupú. Ke na fiefiá, naʻe pau ke na ʻuluaki fakalaumālie.—Fakafehoanaki mo Mātiu 5:3.
Tuʻunga-Fakalaumālié ʻOku Iku ki he Fiefia
Naʻe ʻuluaki ʻi ai ha vahaʻangatae fakalaumālie ʻo ʻĀtama mo e ʻOtuá. Ko ha vahaʻangatae anga-ʻofa, fakaalaala ia, ʻo hangē ko ia ʻi he vahaʻa ʻo ha foha mo ha tamai. (Luke 3:38) Naʻe maʻu ʻe ʻĀtama mo ʻIvi ʻi he ngoue ko ʻĪtení, ʻa e ngaahi tuʻunga lelei taha naʻá ne fakaʻatā kinaua ke fakatōliʻa ʻena holi ke fai ʻa e lotú. Fakafou ʻi heʻena talangofua loto-fiefai, anga-ʻofa kia Sihová, naʻá na mei ʻomai ai ʻa e fakaʻapaʻapa mo e lāngilangi ki he ʻOtuá ʻo hulu atu ia ʻi ha meʻa naʻe mei lava ke ʻomai ʻe he meʻa fakaefakatupu ko e monumanú. Naʻe lava ke na fakahīkihikiʻi ʻi he ʻatamai poto ʻa e ʻOtuá ʻi hono ngaahi ʻulungaanga fisifisimuʻá mo malava ke poupouʻi ʻa hono tuʻunga-haú. Naʻe toe malava ke hokohoko atu ʻena maʻu ʻa e tokanga anga-ʻofa mo fakaalaala ʻa Sihová.
Ko e feohi ko ʻeni mo e Tokotaha-Fakatupú mo talangofua ki heʻene ngaahi laó naʻá ne ʻomai ʻa e fiefia moʻoni ki heʻetau ʻuluaki ongo mātuʻá. (Luke 11:28) Naʻe ʻikai ʻamanekina ia ʻe moʻui ʻa ʻĀtama mo ʻIvi ʻi he ngaahi taʻu lahi ʻo ʻahiʻahiʻi ha founga ʻe lavameʻá ki muʻa peá na toki ʻilo ʻa e kī ki he fiefiá. Naʻá na fiefia pē kinaua talu mei he momeniti naʻe fakatupu ai kinauá. ʻI he hoko ʻo melino mo e ʻOtuá mo moʻulaloa ki hono tuʻunga mafaí, naʻe ʻai ai kinaua ke na fiefia.
Kae kehe, naʻe ngata ʻa e fiefia ko iá, ʻi he momeniti naʻá na talangataʻa ai ki he ʻOtuá. ʻI he angatuʻú, naʻe toʻo ai ʻe ʻĀtama mo ʻIvi ʻa hona vahaʻangatae fakalaumālie mo Sihová. Naʻe ʻikai te na kei hoko ko e kaungāmeʻa ʻo e ʻOtuá. (Senesi 3:17-19) ʻOku hā mei he ʻaho pē naʻe tuli ai kinaua mei he ngoué, naʻe tuʻusi ai ʻe Sihova ʻa e fetuʻutaki kotoa pē mo kinauá. Naʻá na fakamoleki ai hona tuʻunga haohaoá, ko e ʻamanaki ʻo e moʻui taʻengatá, mo hona ʻapi ko e ngoué. (Senesi 3:23) Ka ko e meʻa ʻoku mahuʻinga lahi angé, talu mei he mole hona vahaʻangatae mo e ʻOtuá, mo ʻena fakamoleki ai ʻa e kī ki he fiefiá.
Ko ʻEtau Malava ke Filí
Ki muʻa ke na maté, naʻe tuku atu ʻe ʻĀtama mo ʻIvi ki heʻena fānaú ʻa hona ʻulungaanga fakaetangatá, ʻa hona konisēnisi naʻá na tupu mo iá, mo e malava ke fakalaumālié. Naʻe ʻikai ke tōlalo ʻa e fāmili ʻo e tangatá ki he tuʻunga ʻo e fanga monumanú. ʻOku lava ke tau hoko ʻo fakalelei mo e Tokotaha-Fakatupú. (2 Kolinito 5:18) ʻI he tuʻunga ko e ngaahi meʻamoʻui ʻatamai potó, ʻoku hokohoko atu ʻa e maʻu ʻe he tangatá ʻa e mafai ke fili pe ʻe talangofua ki he ʻOtuá pe ʻikai. Naʻe fakatātaaʻi ʻeni ʻi he ngaahi senituli lahi ki mui ʻi he taimi naʻe ʻoange ai ʻe Sihova ki he puleʻanga foʻou ʻo ʻIsileli naʻe fokotuʻú ʻa e fili ki he moʻuí pe ko e maté. Fakafou ʻi heʻene tangata-lea ko Mōsesé, naʻe folofola ʻa e ʻOtuá: “Kuo u tuku ʻi ho ʻao he ʻaho ni ʻa e moʻui mo e lelei, pea mo e mate mo e kovi.”—Teutalonome 30:15-18.
Naʻa mo e taimí ni, ʻi he laui afeʻi taʻu hili ʻa e mole ʻa e muʻaki Palataisí, ko kitautolu tangatá ʻoku tau kei malava pē ʻo fai ʻa e fili totonú. ʻOku tau maʻu ha konisēnisi ʻoku ngāue mo ha makatuʻunga ʻo ha malava ke talangofua ki he ngaahi lao ʻa e ʻOtuá. ʻOku lau ʻa e Tohitapú ki “homau tangata ʻi loto” pea mo e tangata “ʻi-loto.” (2 Kolinito 4:16; Loma 7:22) ʻOku lave ʻa e ngaahi kupuʻi lea ko ʻení ki he malava kotoa ʻoku tau maʻu mei hotau fanauʻí ke tapua mei ai ʻa e ʻulungaanga ʻo e ʻOtuá, ke fakakaukau ʻo hangē ko ʻene ngaahi fakakaukaú, ke hoko ʻo fakalaumālie.
Fekauʻaki mo hotau natula fakaeʻulungaangá mo e konisēnisí, naʻe tohi ʻa e ʻaposetolo ko Paulá: “He ko e Senitaile, ʻa e kakai ʻoku ʻikai te nau maʻu lao, ʻo ka ai haʻanau fai fakaenatula pe ʻa e ngaahi meʻa ʻoku ʻi he Lao, neongo ʻoku ʻikai te nau maʻu lao ka ko e lao pe ʻa kinautolu maʻanautolu: he ko e faʻahinga ia ʻoku ha ʻi heʻenau anga kuo tohi ʻi honau loto ʻa e ngaue fakalao; ai mo e fakamoʻoni foki ʻe honau konisenisi, mo ʻenau fevakaiʻaki ʻa ʻenau toʻonga, ʻo nau fakahalaia, ʻio mo fakatonuhia foki.”—Loma 2:14, 15.
Poto Fakaʻotuá mo e Talangofuá—ʻA e Kií
Neongo ia ʻe ʻeke nai ʻe ha taha, ‘Kapau ʻoku tau maʻu kotoa ha hehema fakaenatula ke lotu ki he ʻOtuá, pea ko hono olá, ke maʻu ʻa e fiefia moʻoní, ko e hā ʻoku fuʻu mafolalahia ai ʻa e taʻefiefiá?’ Koeʻuhí ke fiefia, ko e tokotaha taki taha ʻo kitautolu kuo pau ke tau fakatupulekina hotau tuʻunga fakalaumālié. Neongo hono muʻaki fakatupu ʻi he ʻīmisi ʻo e ʻOtuá, kuo hoko ʻa e tangatá ʻo mavahe mei hono Tokotaha-Fakatupú. (Efeso 4:17, 18) Ko ia, ko e tokotaha taki taha ʻo kitautolu kuo pau ke tau laka ʻi he ngaahi sitepu pau ke fokotuʻu mo tauhi maʻu ai ha vahaʻangatae fakalaumālie mo e ʻOtuá. ʻE ʻikai ʻotomētiki pē ʻa e tupu ʻo ha vahaʻangatae pehē.
Naʻe fakahaaʻi ʻe Sīsū ʻa e ongo tefitoʻi moʻoni mahuʻinga ʻe ua ʻi he fakatupulekina ʻo e tuʻunga fakalaumālié. Ko e taha ko hono maʻu ʻa e ʻilo totonu ki he ʻOtuá, pea ko e meʻa ʻe tahá ko e talangofua ʻo fakamoʻulaloa ki hono finangaló. (Sione 17:3) ʻI he lave ki he Folofola ʻa e ʻOtuá, naʻe pehē ʻe Sīsū: “Kuo tohi, Oku ikai moʻui ʻa e tangata ʻi he ma pe, ka ʻi he ngāhi folofola kotoa pe ʻoku ʻalu atu mei he fofonga ʻo e ʻOtua.” (Mātiu 4:4) ʻI he taimi ʻe taha, naʻe pehē ʻe Sīsū: “Ko ʻeku meʻakai e, ko e tuli ke fai ʻa e finangalo ʻo ia naʻa ne fekau mai au, pea ke fakaʻosi haʻána ngaue.” (Sione 4:34) ʻOku ʻikai fiemaʻu ke tau fakamoleki ha ngaahi hongofuluʻi taʻu lahi ʻi ha fekumi ki ha founga ʻe lavameʻá ki ha fiefia. Ko e taukeí ʻoku ʻikai ko e kī ia ki he fiefiá. Ka, ko e poto fakaʻotuá pē mo e talangofua ki hotau Tokotaha-Fakatupú ʻoku lava ke iku ki he fiefia moʻoni ʻi he moʻuí.—Sāme 19:7, 8; Koheleti 12:13.
ʻOku hā mahino, ko e fiefia ʻoku hoko fakafou ʻi hono ngāueʻi ʻa e poto fakaʻotuá mo e maʻu ha tuʻunga lelei ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá ʻoku ʻikai ke mamaʻo ia meiate kitautolu. (Ngāue 17:26, 27) Ko e ʻiloʻi ʻo Sihova mo ʻene taumuʻá ʻoku ʻatā ia ki he tokotaha kotoa pē. ʻI he ngaahi tatau ʻe laui piliona ʻi he ngaahi lea lahi, ʻoku hokohoko atu ʻa e hoko ʻa e Tohitapú ko e tohi tufaki lahi taha ia ʻi he māmaní. ʻOku lava ke tokoniʻi koe ʻe he Tohitapú ke ke hoko ko e kaumeʻa ʻo e ʻOtuá pea maʻu ʻa e fiefia moʻoní, he ʻoku tala mai kiate kitautolu ʻe he ngaahi Konga Tohitapú ʻoku “monuʻiaā ka ko e kakai ʻoku ʻotua ʻaki ʻa Sihova!”—Sāme 144:15.
[Puha ʻi he peesi 6]
Ko e Ngaahi Sitepu ki he Fiefiá
1. ʻIloʻi kakato pea fakatupulekina ʻa e tuʻunga fakalaumālié. Naʻe pehē ʻe Sīsū: “ʻOku monūʻia pe ʻa kinautolu ʻoku maʻu ʻa e folofola ʻa e ʻOtua, ʻo tauhi ki ai.”—Luke 11:28.
2. Fakatokangaʻi ʻoku mahuʻinga lahi ange ʻa e hōifua ʻa e ʻOtuá ʻi he koloá pe tuʻumālié. Naʻe tohi ʻa Paula: “ʻOku moʻoni ko e meʻa fakakoloa ʻaupito ʻa e lotu moʻoni, ʻo ka ō mo e loto topono. . . . ʻi heʻetau maʻu ʻetau meʻakai mo e kofu, te tau feʻunga pe ʻi he meʻa ko ia.”—1 Timote 6:6-8.
3. Feinga ke fakatupulekina pea tali ki he angi ʻa e konisēnisi kuo akoʻi ʻe he Tohitapú.—Loma 2:14, 15.
4. Fakapapauʻi ke talangofua kia Sihova ko e ʻOtuá, ʻo taau ai ke hoko ko e taha ʻo ʻene kakaí. Naʻe tohi ʻa Tēvita ʻo e kuonga muʻá: “Monuʻiaā ka ko e kakai ʻoku ʻotua ʻaki ʻa Sihova!”—Sāme 144:15.
[Fakatātā ʻi he peesi 7]
“Monūʻiaā ka ko kinautolu ʻoku ongoʻi masiva honau laumalie.”—Mātiu 5:3