LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • Toe ʻAʻahi ki he Temipalé
    Ko e Moʻungaʻi Tangata Lahi Taha Kuo Moʻui Maí
    • Vahe 103

      Toe ʻAʻahi ki he Temipalé

      NAʻE ʻosi ʻa e pō ʻe tolu ʻa e nofo ʻa Sīsū mo ʻene kau ākongá ʻi Pētani talu mei heʻenau haʻu mei Sielikoó. ʻI he maama hake ʻa e pongipongi Mōnite ʻo Nīsani 10, naʻa nau fononga atu ʻi he halá ki Selusalema. Naʻe fiekaia ʻa Sīsū. Ko ia ʻi heʻene sio ki ha fuʻu fiki naʻe failau, naʻá ne ʻalu atu ki ai ke vakai pe ʻoku ʻi ai nai ha ngaahi foʻi fiki.

      Naʻe vave ʻa e failau ʻa e fuʻu ʻakaú, koeʻuhi he ko e toʻu fikí naʻe toki kamata ia ʻi Sune, ka ko e konga fakaʻosi pē ʻeni ia ʻo Maʻasí. Kae kehe, naʻe fakakaukau ʻa Sīsū ʻo pehē koeʻuhi ko e vave ʻa ʻene failaú, ʻe vave nai ai mo e ngaahi foʻi fikí foki. Ka naʻá ne loto-mamahi. Naʻe hā fakahalahala ʻa e fuʻu ʻakaú ko ʻene failaú. Ko ia naʻe talatukiʻi ʻe Sīsū ʻa e fuʻu ʻakaú, ʻo ne pehē: “Ke ʻoua naʻa kai hao fua ʻe ha taha ʻo taʻengata.” Ko e ola ʻo e meʻa ko ia naʻe fai ʻe Sīsuú pea mo hono ʻuhingá naʻe ʻilo ki ai ʻi he pongipongi hono hokó.

      Naʻe hoko atu ʻa e fonongá pea naʻe vave ʻa e aʻu ʻa Sīsū mo ʻene kau ākongá ki Selusalemá. Naʻá ne ʻalu atu ki he temipalé, ʻa ia naʻá ne ʻosi ʻaʻahi ki ai ʻi he efiafi ki muʻa atu aí. Kae kehe, ʻi he ʻaho ko ʻení naʻá ne fai ha meʻa, ʻo hangē pē ko ia naʻá ne fai ʻi he taʻu ʻe tolu ki muʻá ʻi heʻene haʻu ki he Laka-Atu ʻi he 30 T.S. Naʻe lī ki tuʻa ʻe Sīsū ʻa kinautolu naʻe faifakatau mai mo fakatau atu ʻi he temipalé pea fulihi ʻa e ngaahi tēpile ʻa e kau fetongi paʻangá pea mo e ngaahi laupapa ʻa kinautolu naʻe fakatau atu ʻa e fanga lupé. Naʻe ʻikai te ne toe fakangofua ke toe ʻave ʻe ha taha ha naunau ʻo hala loto mo ia ʻi he temipalé.

      ʻI hono fakahalaʻi ʻa kinautolu naʻa nau fetongi paʻanga mo fakatau ʻa e fanga monumanú ʻi he temipalé, naʻá ne pehē: “ʻIkai kuo tohi, ‘Ko hoku falé ʻe ui ko e fale lotu moʻó e kakai kotoa pē’? Ka ko kimoutolu kuo mou ngaohi ia ko e ʻananga ʻo ha kaihaʻakau.” Ko e kau kaihaʻa kinautolu koeʻuhi naʻa nau ʻeke ha ngaahi totongi naʻe fuʻu hulu meiate kinautolu naʻe ʻikai te nau toe lava ke fai ha meʻa kehe ka ko hono fakatau pē meiate kinautolu ʻa e fanga monumanu naʻe fiemaʻu ki he feilaulaú. Ko ia naʻe lau ʻe Sīsū ia ʻa e faʻahinga pisinisi ko ʻení ko e faʻao fakamālohi pe kaihaʻa.

      ʻI he fanongo ʻa e houʻeiki taulaʻeikí mo e kau sikalaipé mo e houʻeiki ʻo e kakaí ki he meʻa kuo fai ʻe Sīsuú, naʻa nau toe kumi ki ha founga ʻe lava ke nau tāmateʻi ai iá. Naʻa nau fakamoʻoniʻi ai naʻa nau taʻemangoi. Ka, naʻe ʻikai te nau ʻilo pe ʻe anga-fēfē haʻanau tāmateʻi ʻa Sīsū, koeʻuhi he ko e kakaí hono kotoa naʻa nau muimui kiate ia ke fanongo kiate ia.

      Tuku kehe ʻa e kau Siu totonú, naʻe haʻu mo e kau Senitaile foki ki he Laka-Atú. Ko e kau ului kinautolu, ko hono ʻuhingá naʻa nau liliu ki he lotu ʻa e kau Siú. Ko ha kau Kalisi, ʻoku hā mahino ko e kau ului, naʻa nau fakaofiofi kia Filipe ʻo kole ke nau sio kia Sīsū. Naʻe ʻalu ʻa Filipe kia ʻAnitelū, ke ʻeke nai pe ʻe lelei ke fai ha fakataha pehē. ʻOku hā mahino naʻe kei ʻi he temipalé pē ʻa Sīsū, ʻa ia naʻe malava ai ʻa e kau Kalisí ke sio kiate ia.

      Naʻe ʻilo ʻe Sīsū naʻe toe pē ʻa e ngaahi ʻaho siʻi ʻo ʻene moʻuí, ko ia naʻá ne fakatātaaʻi fakalelei ʻa hono tuʻungá: “Kuo hokosia ʻa e taimi ke fakalāngilangiʻi ʻa e Fanautama ʻa tangatá. Ko au ē, ko au ē, ʻoku ou tala atu, Kapau ʻe ʻikai tō ki he kelekelé ʻa e tengaʻi uité ʻo mate, ʻoku teka taha ai pē ia; ka ʻo kapau ʻe mate, te ne fua lahi.”

      Ko e foʻi tengaʻi uite ʻe tahá ʻoku siʻi hono mahuʻingá. Ka, ʻe fēfē ʻo kapau ʻe tuku ia ki he kelekelé pea “mate” ia, ʻo ngata ʻa ʻene moʻui ko ha tengá? ʻOku kamata tupu leva ia pea faifai atu pē ʻo hoko ko e kau ʻokú ne ʻomai ʻa e ngaahi tengaʻi uite lahi ʻaupito. ʻI ha founga meimei tatau pē, ko Sīsuú ko ha tangata haohaoa pē ʻe taha. Ko ia ʻi heʻene mate anga-tonu ki he ʻOtuá, ʻe hoko ia ko e founga ke foaki ai ʻa e moʻui taʻengatá ki he faʻahinga anga-tonu ʻoku nau maʻu ʻa e laumālie tatau ʻo e feilaulauʻi-kitá ʻo hangē ko iá. Ko ia, naʻe pehē ai ʻe Sīsū: “Ko ia ʻoku ʻofa ki heʻene moʻuí, ko ʻene tuku ia ke mole, pea ko ia ʻokú ne fehiʻa ki heʻene moʻuí ʻi he maama ko ʻení, ko ʻene tauhi ia ʻo aʻu ki he moʻui taʻengatá.”

      ʻOku hā mahino naʻe ʻikai ko ha fakakaukau pē ʻa Sīsū ia kiate ia pē, he naʻá ne hoko atu ʻene fakamatalá: “Kapau ʻe tauhi au ʻe ha taha, ke ne muimui kiate au, pea ko e potu ʻoku ʻi ai aú, ʻe ʻi ai foki ʻeku sevānití. Kapau ʻe tauhi au ʻe ha taha, ʻe fakahīkihikiʻi ia ʻe he Tamaí.” Ko ha pale fakaofo ē ʻo e muimui ʻia Sīsū mo tauhi kiate iá! Ko e palé ko hono fakahīkihikiʻi ʻe he Tamaí ke kau mo Kalaisi ʻi he Puleʻangá.

      ʻI he fakakaukau atu ʻa Sīsū ki he mamahi lahi mo e pekia langa lahi naʻe ʻamanaki ke hoko kiate iá, naʻá ne hoko atu: “ʻE, kuo takatuʻu ʻeni ʻeku moʻuí, pea ko e hā ai ʻeku lea ʻe fai? ʻAlā Tamai, fakahaofi au mei he houa ko ʻení.” Taumaiā naʻe lava ke taʻofi ʻa e meʻa naʻe ʻamanaki ke hoko ki aí! Ka, naʻe ʻikai, ʻo hangē ko ia naʻá ne pehē: “Ka ko hono ʻuhinga ē naʻá ku hoko mai ai ki he houá ni.” Naʻe loto-tatau ʻa Sīsū ki he fokotuʻutuʻu fakakātoa ʻa e ʻOtuá, kau ki ai mo ʻene pekia fakaefeilaulaú. Mātiu 21:​12, 13, 18, 19; Maake 11:​12-18; Luke 19:​45-48; Sione 12:​20-27.

      ▪ Ko e hā naʻe ʻamanaki ai ʻa Sīsū ʻe maʻu ha ngaahi fuaʻi fiki neongo naʻe teʻeki ai ke hoko ʻa e toʻu fikí?

      ▪ Ko e hā naʻe ui ai ʻe Sīsū ʻa e kau faifakatau ʻi he temipalé ko e “kau kaihaʻá”?

      ▪ ʻI he founga fē naʻe hangē ai ʻa Sīsū ko ha tengaʻi uite ʻoku maté?

      ▪ Naʻe anga-fēfē ʻa e ongoʻi ʻa Sīsū ʻo kau ki he faingataʻaʻia mo e pekia naʻe ʻamanaki hoko kiate iá?

  • Ko Hono Tuʻo Tolu ʻo e Fanongo ki he Leʻo ʻo e ʻOtuá
    Ko e Moʻungaʻi Tangata Lahi Taha Kuo Moʻui Maí
    • Vahe 104

      Ko Hono Tuʻo Tolu ʻo e Fanongo ki he Leʻo ʻo e ʻOtuá

      LOLOTONGA ʻa e ʻi he temipalé, naʻe ongoʻi mamahi lahi ai ʻa Sīsū ʻo kau ki he pekia naʻe pau ke ne fehangahangai vave mo iá. Ko e meʻa naʻe tokanga tefito ki aí pe ʻe anga-fēfē ai ʻa e ongoongo ʻo ʻene Tamaí, ko ia naʻá ne lotu: “ʻAlā Tamai, ke ke fakalāngilangiʻi hoʻoú huafa.”

      ʻI he meʻa ko iá, naʻe ongo mai ha leʻo mālohi mei he langí, ʻo pehē: “Kuó u fakalāngilangiʻi ia, pea te u toe fakalāngilangiʻi foki.”

      Naʻe puputuʻu ʻa e kakai naʻe tuʻu takatakaí. “Ko e lea ʻa ha ʻāngelo kiate ia,” ko e kamata lea ia ʻa e niʻihi. Naʻe taukaveʻi ʻe he niʻihi ia ko e mana. Ka ko hono moʻoní, ko e ʻOtua ko Sihová naʻe leá! Kae kehe, naʻe ʻikai ko e ʻuluaki taimi ʻeni naʻe ongona ai ʻa e leʻo ʻo e ʻOtuá ʻi he fekauʻaki mo Sīsuú.

      ʻI hono papitaiso ʻo Sīsuú, ʻi he taʻu ʻe tolu mo e konga ki muʻa hení, naʻe fanongo ai ʻa Sione Papitaiso ki he folofola mai ʻa e ʻOtuá ʻo kau kia Sīsū: “Ko hoku ʻAlo pelé ʻena, ʻa ia kuó u hōifua aí.” Pea ʻi ha taimi hili ʻa e Laka-Atu ki muʻa hení, ʻi he fakakehe ʻa Sīsū ʻi honau ʻaó, naʻe fanongo ai ʻa Sēmisi, Sione mo Pita ki he fakahā ʻe he ʻOtuá: “Ko hoku ʻAlo pelé ʻena, ʻa ia kuó u hōifua aí; mou fakaongo kiate ia.” Pea ko hono tuʻo tolú ʻeni, ʻi Nīsani 10, ko e ʻaho ia ʻe fā ki muʻa pea pekia ʻa Sīsuú, naʻe toe fanongoa ai ʻa e leʻo ʻo e ʻOtuá ʻe he tangatá. Ka naʻe folofola mai ʻeni ʻa Sihova ke lava ʻo ongoʻi ʻe he fuʻu kakai tokolahi!

      Naʻe fakamatala ʻe Sīsū: “Naʻe ʻikai koeʻuhi ko au ʻa e hoko mai ʻa e leʻó ni, ka koeʻuhi ko kimoutolu.” Naʻe tokonaki mai ai ha fakamoʻoni ko Sīsuú ko e ʻAlo moʻoni ia ʻo e ʻOtuá, ko e Mīsaia naʻe talaʻofá. “ʻE, kuo hoko ʻeni ʻa e fakamaau ʻo e maama ko ʻení,” naʻe hoko atu ʻe Sīsū, “ʻe, ʻe kapusi ki tuʻa ʻeni ʻa e ʻeiki ʻo e maama ko ʻení.” Ko hono moʻoní, ko e founga moʻui anga-tonu ʻa Sīsuú naʻá ne fakapapauʻi ko Sētane ko e Tēvoló, ko e pule ia ʻo e māmaní, ʻoku taau ke “kapusi ki tuʻa,” ʻo tāmateʻi.

      Naʻe pehē ʻe Sīsū ʻi heʻene fakahanga ʻa e tokangá ki he meʻa ʻe hoko mei heʻene pekia naʻe tuʻunuku atú: “Pea ko au, kapau ʻe hiki au ki ʻolunga mei he kelekelé, te u tohoaki ʻa e kakai kotoa pē kiate au.” Ko ʻene pekiá naʻe ʻikai ko hano ikuʻi ia, he naʻe fakafou mai ai ʻa ʻene tohoaki mai ʻa e niʻihi kiate ia koeʻuhi ke nau fiefia nai ʻi he moʻui taʻengatá.

      Ka naʻe lea fakafepaki ʻa e kakaí: “Kuo mau fanongo mei he Laó, ʻoku nofo ʻa e Kalaisí ʻo taʻengata; pea fēfē ai hoʻo lau ʻaʻau, tokua kuo pau ke hiki ki ʻolunga ʻa e Fanautama ʻa tangatá? Ko hai tū ʻa e Fanautama ʻa tangata ko iá?”

      Neongo ʻa e ngaahi fakamoʻoní kotoa, kau ki ai mo e fanongo ki he leʻo tonu ʻo e ʻOtuá, ko e tokolahi tahá naʻe ʻikai te nau tui ko Sīsū ko e Fanautama ʻa tangata moʻoní, ko e Mīsaia ia naʻe talaʻofá. Kae, hangē ko ia naʻá ne fai ʻi he māhina ʻe ono ki muʻá ʻi he Kātoanga ʻo e Fale-Louʻakaú, naʻe toe lave ʻa Sīsū kiate ia tonu ko e “maama” peá ne fakalototoʻaʻi ʻene kau fanongó: “ʻI hoʻomou maʻu ʻa e maamá, mou tui pīkitai ki he maamá, koeʻuhi ke mou hoko ko e fānau ʻa e maamá.” ʻI he hili ʻa ʻene leaʻaki ʻa e ngaahi meʻa ko ʻení, naʻe ʻalu atu ʻa Sīsū ʻo toitoi, ʻoku hā mahino koeʻuhi he ko ʻene moʻuí naʻe ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmaki.

      Ko e ʻikai ke tui ʻa e kau Siú kia Sīsuú naʻe fakahoko ai ʻa e ngaahi lea ʻa ʻAisea ʻo kau ki he ‘fakakuihi ʻa e mata ʻo e kakaí pea kuo fakafefeka honau ngaahi lotó koeʻuhi ke ʻoua te nau tafoki ka nau moʻui.’ Naʻe mamata ʻa ʻAisea ʻi he vīsone ki he fakamaauʻanga fakahēvani ʻo Sihová, kau ai mo Sīsū ʻi hono lāngilangi ki muʻa ke tangatá fakataha mo Sihova. Ka, ko e kau Siú, ʻi hono fakahoko ʻo ia naʻe tohi ʻe ʻAiseá, naʻa nau loto-fefeka ʻo talitekeʻi ʻa e fakamoʻoni ko e Tokotaha ʻeni ko honau Fakahaofi naʻe talaʻofá.

      ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, naʻa mo e tokolahi ʻo e kau pulé (ʻoku hā mahino ko e ngaahi mēmipa ʻo e fakamaauʻanga māʻolunga ʻa e kau Siú, ʻa ia ko e Sanetalimí) naʻa nau tui kia Sīsū. Ko Nikotīmasi mo Siosefa ʻo ʻAlemateá ko e toko ua ia ʻo e kau pule ko ʻení. Ka ko e kau pule, he taimi ko iá, naʻe ʻikai te nau fakahā ʻa ʻenau tuí, ko ʻenau manavahē ki hano kapusi kinautolu mei honau ngaahi tuʻunga ʻi he sinakoké. Ko e mole lahi ē ki he faʻahinga peheé!

      Naʻe hoko atu ʻe Sīsū: “Ko ia ʻokú ne tui pīkitai kiate aú, ʻoku ʻikai ko au pē ʻokú ne tui ki aí, ka ko ia naʻá ne fekau mai aú; pea ko ia ʻokú ne siofia aú, ʻokú ne siofia ʻa ia naʻá ne fekau mai aú. . . . Pea ka ai ha taha naʻe fanongo ki heʻeku ngaahi leá, ka kuo ʻikai lehilehiʻi, ʻoku ʻikai te u fakamāuʻi ia ʻe au; he naʻe ʻikai te u haʻu ke fakamāuʻi ʻa māmani, ka ke fakamoʻui ʻa māmani. . . . Ko e tokāteline kuó u leaʻakí, ko e meʻa ia te ne fakamaau ʻa e tangata ko iá ʻi he ʻaho fakamuí.”

      Ko e ʻofa ʻa Sihova ki he faʻahinga ʻo e tangatá naʻá ne ueʻi ia ke ne fekau mai ʻa Sīsū koeʻuhi ko kinautolu ʻoku nau tui kiate iá ke nau hao moʻui atu nai. ʻE fakatuʻunga ʻa e hao ʻa e kakaí mei haʻanau talangofua ki he ngaahi meʻa naʻe fekau ʻe he ʻOtuá kia Sīsū ke ne leaʻakí. Ko e fakamāú ʻe fai ia ʻi he “ʻaho fakamuí,” he lolotonga ʻa e Pule Taʻu Taha Afe ʻa Kalaisí.

      Naʻe fakaʻosiʻaki ʻe Sīsū ʻene pehē: “Koeʻuhi naʻe ʻikai meiate au ʻeku leá, ka ko e Tamaí naʻá ne fekau mai aú, naʻe fai mai ʻe ia hoku tuʻutuʻuni ki he meʻa te u talá mo e lea te u faí. Pea ʻoku ou ʻilo ko ʻene tuʻutuʻuní ko e koto moʻui taʻengatá ia. Ko ia ko e ngaahi lea ʻoku ou fai ʻe aú, hangē tofu pē ko hono folofolaʻaki mai ʻe he Tamaí kiate aú, ʻoku pehē ʻeku leaʻakí.” Sione 12:​28-50; 19:​38, 39; Mātiu 3:17; 17:5; Aisea 6:​1, 8-10.

      ▪ Ko e hā ʻa e ngaahi taimi ʻe tolu naʻe ongona ai ʻa e leʻo ʻo e ʻOtuá ʻo fekauʻaki mo Sīsuú?

      ▪ Naʻe anga-fēfē ʻa e sio ʻa e palōfita ko ʻAiseá ki he lāngilangi ʻo Sīsuú?

      ▪ Ko hai ʻa e kau pule naʻa nau tui kia Sīsuú, ka ko e hā naʻe ʻikai te nau fakahāhaaʻi ai iá?

      ▪ Ko e hā ʻa e “ʻaho fakamuí,” pea ʻe fakamāuʻi mei he hā ʻa e kakaí?

ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
Hū ki Tu‘a
Hū ki Loto
  • Faka-Tonga
  • Share
  • Sai‘ia
  • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
  • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
  • Polisī Fakafo‘ituitui
  • Privacy Setting
  • JW.ORG
  • Hū ki Loto
Share