LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • Ko e Kamata ʻo ha ʻAho Mātuʻaki Mahuʻinga
    Ko e Moʻungaʻi Tangata Lahi Taha Kuo Moʻui Maí
    • Vahe 105

      Ko e Kamata ʻo ha ʻAho Mātuʻaki Mahuʻinga

      ʻI HE mavahe ʻa Sīsū mei Selusalema ʻi he efiafi Mōnité, naʻá ne foki ki Pētani ʻi he tahakehake fakahihifo ʻo e Moʻunga ʻOlivé. Naʻe kakato ʻa e ʻaho ʻe ua ʻo ʻene ngāue fakafaifekau fakaʻosi ʻi Selusalemá. ʻOku ʻikai ha veiveiua naʻe toe nofo pē ʻa Sīsū mo hono kaungāmeʻa ko Lasalosí ʻi he pō ko iá. Talu ʻene aʻu mai mei Sielikō ʻi he Falaité, ko hono pō fā ʻaki ʻeni ʻi Pētani.

      ʻI he kei pongipongia ʻi he pongipongi Tūsité, Nīsani 11, naʻá ne hoko atu ʻa e fononga mo ʻene kau ākongá. Naʻe toki hā mahino ai heni ko e ʻaho mātuʻaki mahuʻinga ia ʻo e ngāue fakafaifekau ʻa Sīsuú, ko e ʻaho femoʻuekina tahá ia. Ko e ʻaho fakaʻosi ia ʻo ʻene hā ʻi he temipalé. Pea ko e ʻaho fakaʻosi ia ʻo ʻene ngāue fakafaifekau fakahāhaá ki muʻa ʻi hono fakamāuʻí mo hono tāmateʻí.

      Naʻe fononga ʻa Sīsū mo ʻene kau ākongá ʻi he hala tatau pē ʻo fou atu ʻi he Moʻunga ʻOlivé ʻo huʻu ki Selusalema. ʻI he hala ko ia mei Pētaní, naʻe fakatokangaʻi ai ʻe Pita ʻa e fuʻu ʻakau naʻe talatukiʻi ʻe Sīsū ʻi he pongipongi ki muʻa atú. “Lāpai, vakai ange!” ko ʻene kalangá ia, “ko e fuʻu fiki naʻá ke talatukiʻí kuo mate.”

      Ka ko e hā naʻe tāmateʻi ai ʻe Sīsū ʻa e fuʻu ʻakaú? Naʻá ne fakahaaʻi ʻa e ʻuhingá ʻi heʻene hoko atu ʻo pehē: “Ko au ē, ʻoku ou tala atu, Kapau te mou tui, ʻo ʻoua ʻe tālaʻa, ʻe ʻikai ngata ʻi he meʻa kuo fai ki he fikí ʻa e meʻa te mou lavá, ka ʻo kapau te mou lea ki he moʻungá ni [ko e Moʻunga ʻOlivé ʻa ia naʻa nau tuʻu aí], ‘Fei mo mahiki koe, ʻo patū ki tahi,’ pea ʻe hoko. Pea ko e meʻa kotoa pē te mou kole ʻi he hū, ʻo mou tui pē, te mou maʻu.”

      Ko ia ʻi hono ʻai ke mate ʻa e fuʻu ʻakaú, naʻe tokonaki mai ai ʻe Sīsū ʻa e lēsoni ki heʻene kau ākongá ki hono fiemaʻu kiate kinautolu ke maʻu ʻa e tui ki he ʻOtuá. Hangē ko ia naʻá ne fakahaá: “Ko e ngaahi meʻa kotoa pē ʻoku mou hūfia mo kolea, tui pē naʻa mou maʻu ia, pea ʻe hoko kiate kimoutolu.” Ko ha lēsoni mahuʻinga ē kiate kinautolu ke nau ako, tautefito koeʻuhi ko e ngaahi ʻahiʻahi fakalilifu naʻe vave ke hoko maí! Ka, naʻe ʻi ai ʻa e felāveʻi ʻe taha ʻa e mate ʻa e fuʻu fikí mo e anga ʻo e tuí.

      Ko e puleʻanga ʻIsilelí, ʻo hangē ko e fuʻu fiki ko ʻení, naʻe hā fakahalahala. Neongo ko e puleʻangá ni naʻe ʻi he vahaʻangatae fuakava mo e ʻOtuá pea naʻe hā ki tuʻa nai naʻa nau tauhi ʻa ʻene ngaahi fekaú, naʻe fakamoʻoniʻi naʻe ʻikai ha tui, mo hala ha ngaahi fua lelei. Koeʻuhi ko e ʻikai ha tuí, naʻá ne kamata ai ke talitekeʻi ʻa e ʻAlo tonu ʻo e ʻOtuá! Ko ia, ʻi he ʻai ʻe Sīsū ke mate ʻa e fuʻu fiki taʻefuá, naʻe maeʻeeʻa lelei ai ʻa e fakahāhā ʻe Sīsū ʻa e ikuʻanga ʻe hoko ki he puleʻanga taʻefua mo taʻetui ko ʻení.

      Taimi siʻi pē mei ai, naʻe hū atu ʻa Sīsū mo ʻene kau ākongá ki Selusalema, pea hangē ko e meʻa naʻa nau angaʻakí, naʻa nau ʻalu ki he temipalé, ʻa ia naʻe kamata ai ʻe Sīsū ʻene faiakó. Ko e houʻeiki taulaʻeikí mo e kau tangata mātuʻa ʻi he kakaí, ʻoku ʻikai ha veiveiua naʻa nau kei manatuʻi pē ʻa e meʻa naʻe fai ʻe Sīsū ʻi he ʻaho ki muʻa atú ki he kau fetongi paʻangá, naʻa nau poleʻi ai ia: “Ko e hā ho mafai ʻokú ke fai ai ʻa e ngaahi meʻa ko ʻení? Pea ko hai naʻá ne tuku kiate koe ʻa e mafai ko iá?”

      ʻI heʻene talí naʻe pehē ʻe Sīsū: “Kau fai atu mo au haʻaku fehuʻi ʻe taha, pea kapau te mou tali mai, pea te u toki fakahā atu pe ko e hā hoku mafai ʻoku ou fai ai ʻa e ngaahi meʻa ko ʻení. Ko e fai papitaiso ʻa Sioné naʻe mei fē ia? Mei he langí, pe mei he tangatá?”

      Naʻe kamata ke feʻekenaki ʻa e kau taulaʻeikí mo e kau tangata mātuʻá ʻiate kinautolu pe ʻe anga-fēfē haʻanau tali. “Kapau te tau tali, ‘Mei langi,’ te ne pehē mai, ‘Pea ko e hā ai naʻe ʻikai te mou tuitala kiate iá?’ Pea kapau te tau pehē, ‘Mei he tangatá,’ kae telia ʻa e kakaí, he ʻoku nau lau kotoa pē ko e palōfita ʻa Sione.”

      Naʻe ʻikai ke ʻilo ʻe he kau takí pe ko e hā haʻanau tali. Ko ia naʻa nau tali kia Sīsū: “ʻOku ʻikai te mau ʻilo.”

      Naʻe tali ʻe Sīsū ʻo pehē: “Pea ʻe ʻikai ā te u tala atu ʻe au, pe ko e hā hoku mafai ʻoku ou fai ai ʻa e ngaahi meʻa ko ʻení.” Mātiu 21:​19-27; Maake 11:​19-33; Luke 20:​1-8.

      ▪ Ko e hā ʻa e meʻa mahuʻinga fekauʻaki mo e Tūsite ʻo Nīsani 11?

      ▪ Ko e hā ʻa e ngaahi lēsoni naʻe ʻomai ʻe Sīsū ʻi heʻene ʻai ke mate ʻa e fuʻu fikí?

      ▪ Naʻe anga-fēfē ʻa e tali ʻa Sīsū kiate kinautolu naʻa nau ʻekeʻi ʻa e mafai naʻá ne fai ai ʻa e ngaahi meʻa?

  • Fakaeʻa ʻAki ʻa e Ongo Talanoa Fakatātā ʻo e Ngoue Vainé
    Ko e Moʻungaʻi Tangata Lahi Taha Kuo Moʻui Maí
    • Vahe 106

      Fakaeʻa ʻAki ʻa e Ongo Talanoa Fakatātā ʻo e Ngoue Vainé

      NAʻE ʻi he temipalé ʻa Sīsū. Naʻe toki ʻosi atu ʻa ʻene fakapuputuʻuʻi ʻa e kau taki lotu naʻa nau feinga ke ʻilo pe ko e mafai ʻo hai naʻá ne fai ai ʻa e ngaahi meʻá. Ki muʻa ke mole atu ʻa ʻenau puputuʻú, naʻe ʻeke ʻe Sīsū: “Ka ko e hā hoʻomou fakakaukau ki he meʻá ni?” Pea fakafou ʻi ha talanoa fakatātā, naʻá ne fakahā ai kiate kinautolu pe ko e faʻahinga kakai fēfē moʻoni kinautolu.

      “Tokua naʻe ai ha tangata mo hono ongo foha,” ko e fakamatala ia ʻa Sīsuú. “Peá ne ʻunuʻunu atu ki he ʻuluakí, ʻo ne pehē, ‘Tama, ke ke ʻalu ʻo ngāue he ʻahó ni ʻi he ngoue vainé.’ Pea tali ʻe ia, ʻo ne pehē, ‘ʻOku lelei, Tangataʻeiki,’ ka naʻe ʻikai ʻalu ia. Peá ne ʻunuʻunu ki he tama ʻe tahá, ʻo ne lea ki ai ʻo hangē ko e ʻanenaí. Ka ka tali ʻe ia, ʻo ne pehē, ‘ʻE ʻikai.’ Ka naʻe tautea ia ʻe hono lotó ki mui, ʻo ne ʻalu. Ko e fē nai ʻi he ongo tamá naʻá ne fai ʻa e tuʻutuʻuni ʻa ʻena tamaí?” ko e fehuʻi ia ʻa Sīsuú.

      “Ko e ki muí,” ko e tali ia ʻa e kau fakafepaki kiate iá.

      Ko ia naʻe fakamatala ʻe Sīsū: “Ko au ē, ʻoku ou tala atu, ko e kau tānaki tukuhaú mo e kau feʻauakí ʻoku nau takimuʻa kiate kimoutolu ʻi he hū ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá.” Ko hono moʻoní, ko e kau tānaki tukuhaú mo e kau feʻauakí naʻa nau fakafisi ʻi he kamataʻangá ke tauhi ki he ʻOtuá. Ka naʻa nau hangē ko e tama hono uá, naʻa nau fakatomala pea nau tauhi kiate ia. ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ko e kau taki lotú, ʻo hangē ko e tama ʻuluakí, naʻa nau taukaveʻi ʻoku nau tauhi ki he ʻOtuá, ka, ʻo hangē ko e fakamatala ʻa Sīsuú: “Naʻe haʻu ʻa Sione [Papitaiso] kiate kimoutolu ʻi he hala ko e tauhi tuʻutuʻuni, pea naʻe ʻikai te mou tuitala ki ai. Ka ko e kau tānaki tukuhaú mo e feʻauakí naʻa nau tuitala ʻe kinautolu, pea ko kimoutolu, neongo naʻa mou sio ki ai, ka naʻe ʻikai tautea homou lotó ki mui ke mou tuitala kiate ia.”

      Naʻe hoko atu hono fakahā ʻe Sīsū naʻe ʻikai ke ngata pē ʻa e kau taki lotú ʻi heʻenau siʻaki ʻa e tauhi ki he ʻOtuá. ʻIkai, ka ko e kau tangata kovi mo anga-fulikivanu moʻoni kinautolu. “Tokua naʻe ai ha tangata, ko e tauhi-ʻapi,” ko e fakamatala ia ʻa Sīsuú, “ʻa ia naʻá ne tō ha ngoue vaine, pea naʻá ne ʻāʻi takai ia, mo ne foa ai ha tataʻoʻanga kālepi, ʻo ne langa ai ha taua, peá ne tuku ke lisi ʻe ha kau faʻa, ʻo ne ʻalu ki muli. Pea ʻi he ofi ʻa e toʻukai kālepí, naʻá ne fekau atu ʻene kau tamaioʻeiki ki he kau faʻá ke maʻu mai hono ʻinasí. Ka ka puke ʻe he kau faʻá ʻene kau tamaioʻeikí, ʻo nau haha ha toko taha, pea tāmateʻi ha toko taha, pea tolomakaʻi ha toko taha. Peá ne toe fekau atu mo ha tuʻunga tamaioʻeiki kehe, ʻo tokolahi ʻi he fua oó, pea nau ngaohia kinautolu ʻo hangē ko e ʻuluakí.”

      Ko e “kau tamaioʻeikí” ko e kau palōfita ia naʻe fekau mai ʻe he “tauhi-ʻapi,” ko e ʻOtua ko Sihová ki he “kau faʻa” ʻo ʻene “ngoue vainé.” Ko e kau faʻa ko ʻení ko e kau fakafofonga tuʻu-ki-muʻa ia ʻo e puleʻanga ʻIsilelí, ʻa ia ko e puleʻanga ʻoku fakahā ʻe he Tohitapú ko e “ngoue vaine” ʻa e ʻOtuá.

      Koeʻuhi ko e ngaohikoviʻi mo tāmateʻi ʻe he “kau faʻá” ʻa e “kau tamaioʻeikí,” naʻe fakamatala ʻe Sīsū: “Pea naʻá ne [tokotaha naʻe ʻaʻana ʻa e ngoue vainé] fekau atu ki mui hono fohá, heʻene pehē, ‘Te nau tokaʻi hoku fohá.’ Ka ko e kau faʻá ʻi heʻenau mamata ki he fohá, naʻa nau fealēleaʻaki, ʻo pehē, ‘Ko e ʻeá ʻena; ʻe, tau tāmateʻi muʻa ia, ʻo tau maʻu hono tofiʻá!’ Pea nau puke ia ʻo toho ki he tuaʻā ngoué, ʻo nau tāmateʻi ai.”

      Naʻe hanga atu ʻeni ʻa Sīsū ki he kau taki lotú ʻo ne ʻeke: “Pea ka ʻiloange ai ʻe hoko mai ʻa e ʻeiki ʻo e ngoue vainé, ko e ha te ne fai ki he kau faʻa ko iá?”

      “Te ne fakaʻauha kovi ʻa e kau faikovi ko iá,” ko e tali ia ʻa e kau taki lotú, “pea te ne tuku ke lisi ʻa e ngoué ʻe ha kau faʻa kehe, ʻa ia ko e faʻahinga te nau ʻoange hono ʻinasi ʻi hono taimi totonu.”

      Ko ia naʻe ʻikai ke ʻilo ʻe he kau taki lotú ʻa ʻenau fanongonongo ʻa e fakamaau kiate kinautolu pē, koeʻuhi he naʻa nau kau ʻi he lotolotonga ʻo e “kau faʻa” ʻIsileli ʻo e “ngoue vaine” fakapuleʻanga ʻa Sihova ko ʻIsilelí. Ko e fua naʻe ʻamanekina ʻe Sihova mei he kau faʻa ko iá ko e tui ki hono ʻAló, ko e Mīsaia moʻoní. ʻI he ʻikai te nau maʻu ʻa e fua ko iá, naʻe fakatokanga ai ʻe Sīsū: “Kuo teʻeki koā ke mou lau ʻi he Tohitapú [ʻi he Sāme 118:​22, 23], ‘Ko e maka naʻe fakataleʻi ʻe he kau tufungá kuo hoko ʻo tuliki tauʻolunga. Ko e meʻa meia Sihova ia, pea fakaofo ki hotau matá.’ Ko ia ʻoku ou tala atu, ʻE toʻo meiate kimoutolu ʻa e puleʻanga ʻo e ʻOtuá, pea ʻe tuku ki ha kakai ʻoku fua ʻo taau mo iá. Pea ko ia te ne tō ki he maka ko iá ʻe mafesifesi. Ka ka ʻilonga ʻa ia ʻe tō ʻa e maká ki aí, ʻe laiki ia ke efu.”

      Naʻe toki fakatokangaʻi leva ʻe he kau sikalaipé mo e houʻeiki taulaʻeikí ko e lea ʻa Sīsū ʻo kau kiate kinautolu, pea naʻa nau loto ke tāmateʻi ia, ʻa e “ʻea” totonú. Ko ia ko e monū ʻo e hoko ko e kau pule ʻi he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá naʻe ʻave ia meiate kinautolu ʻi honau tuʻunga ko ha puleʻangá, pea naʻe fakatupu ha puleʻanga foʻou ʻo e ‘kau faʻa ki he ngoue vainé,’ ʻa ia ʻe maʻu mei ai ʻa e ngaahi fua leleí.

      Koeʻuhi naʻe ilifia ʻa e kau taki lotú ki he fuʻu kakaí, ʻa ia naʻa nau lau ʻa Sīsū ko ha palōfitá, naʻe ʻikai te nau feinga ke tāmateʻi ia ʻi he taimi ko ʻení. Mātiu 21:​28-46; Maake 12:​1-12; Luke 20:​9-19; Aisea 5:​1-7.

      ▪ Ko hai naʻe fakatātaaʻi ʻe he ongo tamaiki ʻi he ʻuluaki talanoa fakatātā ʻa Sīsuú?

      ▪ Ko hai naʻe fakatātaaʻi ʻe he “tauhi-ʻapí,” ko e “ngoue vainé,” ko e “kau faʻá,” ko e “kau tamaioʻeikí,” mo e “ʻeá” ʻi he talanoa fakatātā hono uá?

      ▪ Ko e hā naʻe hoko ki he ‘kau faʻa ʻo e ngoue vainé,’ pea ko hai te ne fetongi kinautolú?

  • Talanoa Fakatātā ʻo e Kātoanga Taʻané
    Ko e Moʻungaʻi Tangata Lahi Taha Kuo Moʻui Maí
    • Vahe 107

      Talanoa Fakatātā ʻo e Kātoanga Taʻané

      ʻI HA ongo talanoa fakatātā ʻe ua, naʻe fakaeʻa ai ʻe Sīsū ʻa e kau sikalaipé mo e houʻeiki taulaʻeikí, pea naʻa nau loto ke tāmateʻi ia. Ka naʻe teʻeki ai ke ofi ʻosi ʻa Sīsū mei hono fakaeʻa kinautolú. Naʻá ne toe hoko atu ke tala kiate kinautolu ha talanoa fakatātā ʻe taha, ʻo pehē:

      “Kuo tatau ʻa e puleʻanga ʻo hēvaní pea mo ha tangata, ko e tuʻi, ʻa ia naʻá ne fai ʻa e taʻane ʻo hono ʻaló. Peá ne fekau atu ʻene kau tamaioʻeikí ke ui ʻa e kakai kuo tala ki ai ʻa e kātoangá, ka naʻe ʻikai te nau fie haʻu.”

      Ko e ʻOtua ko Sihová ko e Tuʻi ia naʻá ne teuteu ʻa e kātoanga taʻane ki hono ʻAló, ko Sīsū Kalaisi. Faifai atu pē, ko e fefine taʻané ko e toko 144,000 ʻo hono kau muimui kuo paní te nau fakataha mo Sīsū ʻi hēvani. Ko e kakai ʻa e Tuʻí ko e kakai ʻIsilelí, ʻa ia ʻi hono ʻomai kinautolu ki he Lao fuakavá ʻi he 1513 K.M., naʻa nau maʻu ai ʻa e faingamālie ke hoko ko e “puleʻanga ʻo e kau taulaʻeiki.” Ko ia, ʻi he taimi ko iá, naʻe ʻuluaki fai kiate kinautolu ʻa e fakaafe ki he kātoanga taʻané.

      Kae kehe, ko e ʻuluaki ui ʻo kinautolu naʻe ʻosi fakaafeʻí naʻe teʻeki ai ke fai ia ʻo aʻu mai ki he faʻahitaʻu fakatōlau ʻo e 29 T.S., ʻi he kamata ʻo e ngāue ko hono malangaʻi ʻo e Puleʻangá ʻe Sīsū mo ʻene kau ākongá (ko e kau tamaioʻeiki ʻa e tuʻí). Ka naʻe ʻikai ke fie haʻu ʻa e kau ʻIsileli totonú ʻa ia naʻa nau maʻu ʻa e fakaafe ko ʻení mei he kau tamaioʻeikí mei he 29 T.S. ki he 33 T.S. Ko ia naʻe ʻoange ʻe he ʻOtuá ki he puleʻanga ʻo kinautolu naʻe fakaafeʻí ha toe faingamālie, ʻo hangē ko ia naʻe fakamatala ʻe Sīsuú:

      “Peá ne toe fekau atu ha kau tamaioʻeiki kehe, ʻo ne pehē, ‘Fakahā kiate kinautolu naʻe tala ki aí: “Ko ʻeni, kuó u ʻosi teu ʻeku pongipongí, kuo tāmateʻi ʻeku fanga pulu, mo ʻeku fanga manu sino lelei, pea kuo napangapangamālie kotoa pē. Mou ōmai ki he taʻané.”’” Ko e ui ʻeni hono uá pea ko hono fakaʻosí ia kiate kinautolu naʻe ʻosi fakaafeʻí naʻe kamata ia ʻi he Penitekosi ʻo e 33 T.S., ʻi hono huaʻi hifo ʻa e laumālie māʻoniʻoní ki he kau muimui ʻo Sīsuú. Ko e ui ko ʻení naʻe hokohoko mai ʻo aʻu ki he 36 T.S.

      Kae kehe, ko e tokolahi taha ʻo e kau ʻIsilelí naʻa nau fakasīkakaaʻi ʻa e ui ko ʻení. “Ka ka fakavaʻivaʻingaʻaki ia ʻe kinautolu, ʻo nau ʻalu,” ko e lea ia ʻa Sīsuú, “ko e taha ki heʻene ngoue, ko e taha ki heʻene fai fakatau; pea ko e toé naʻa nau puke ʻene kau tamaioʻeikí, ʻo nau pāʻusiʻi mo tāmateʻi.” “Pea,” naʻe hoko atu ʻe Sīsū, “naʻe houhau ai ʻa e tuʻí, ʻo ne fekau atu ʻene ngaahi kongakaú, ʻo ne fakaʻauha ʻa e kau fakapō ko iá, ʻo tutu honau koló.” Naʻe hoko ʻa e meʻa ko ʻení ʻi he 70 T.S., ʻi hono fakaʻauhamālie ʻa Selusalema ʻe he kau Lomá, pea naʻe tāmateʻi ʻa e kau fakapō ko iá.

      Pea naʻe fakamatala ʻe Sīsū ʻa e meʻa naʻe hoko ʻi he vahaʻa taimi ko iá: “Pea toki folofola [ʻa e tuʻí] ki heʻene kau tamaioʻeikí, ‘Ko e taʻané kuo teu, ka ko kinautolu naʻe tala ki aí tā naʻe ʻikai te nau taau. Ko ia mou ō ki he ngaahi mangaʻi halá, pea ʻilonga ha kakai te mou ʻilo ai, tala ke nau haʻu ki he kātoangá.’” Naʻe fai ʻeni ʻe he kau tamaioʻeikí, “pea naʻe maʻopo ʻa e kātoangá.”

      Ko e ngāue ko ʻeni ʻo hono fakatahatahaʻi ʻa e kau fakaafe mei he ngaahi hala ʻi he tuʻakolo ʻo e faʻahinga naʻe fakaafeʻí naʻe kamata ia ʻi he 36 T.S. Ko e ʻōfisa fakakautau Loma ko Koliniusí mo hono fāmilí ko e ʻuluaki kinautolu naʻe fakatahaʻi mei he kau taʻekamu ʻikai ko ha Siú. Ko hono fakatahatahaʻi ʻa e faʻahinga ko ʻeni naʻe ʻikai ko ha Siú, ko kinautolu kotoa ko e fetongi ia ʻo kinautolu ʻa ia naʻa nau muʻaki fakafisingaʻi ʻa e uí, kuo hokohoko mai pē ia ʻo aʻu mai ki he senituli hono 20 ni.

      ʻI he lolotonga ʻo e senituli hono 20 kuo hoko ai ʻo fonu ʻa e loki ki he kātoanga ʻo e taʻané. Naʻe lave ʻa Sīsū ki he meʻa naʻe toki hokó, ʻo pehē: “Pea ʻi he meʻa mai ʻa e tuʻí ke vakai ʻa e kakai naʻe keinangá, naʻá ne ʻilo ai ha tangata kuo ʻikai te ne tui ha kofu taʻane. Peá ne folofola ki ai, ‘Siana, naʻe fēfē hoʻo hū mai ki heni taʻe te ke ʻai hao kofu taʻané?’ Peá ne moʻu longoa. Pea fekau ʻe he tuʻí ki he kau sevānití, ‘Haʻi hono vaʻé mo hono nimá, ʻo lī ia ki he poʻuli ʻo tuaʻaá. Ko e potu ia ʻe toki hoko ai ʻa e tangi mo e fengaiʻitaki ʻo e nifó.’”

      Ko e tangata naʻe ʻikai ke ʻi ai hano kofu taʻané ʻokú ne fakatātaaʻi ʻa e kau Kalisitiane fakangalingali ʻo e Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané. Kuo ʻikai pē ke lau ʻe he ʻOtuá ia ʻoku nau maʻu ʻa e fakaʻilonga totonu ko e kau ʻIsileli fakalaumālié. Naʻe ʻikai ʻaupito ke pani kinautolu ʻe he ʻOtuá ʻaki ʻa e laumālie māʻoniʻoní ko e ngaahi ʻea ki he Puleʻangá. Ko ia ai, kuo lī kinautolu ki he poʻuli ʻo tuaʻā ʻa ia ʻe fakaʻauha ai kinautolu.

      Naʻe fakaʻosi ʻe Sīsū ʻene talanoa fakatātaá ʻaki ʻene pehē: “He ʻoku tokolahi ʻa e uí, kae toko siʻi ʻa e filí.” ʻIo, naʻe tokolahi ʻa e kau fakaafe mei he puleʻanga ʻo ʻIsilelí ke nau hoko ko e kau mēmipa ʻo e fefine taʻane ʻo Kalaisí, ka ko e tokosiʻi pē ʻo e kau ʻIsileli totonú naʻe filí. Ko e tokolahi taha ʻo e kau fakaafe ʻo e toko 144,000 kuo nau maʻu ʻa e pale fakahēvaní ʻoku fakamoʻoniʻi ʻoku ʻikai ko e kau ʻIsileli. Mātiu 22:​1-14; Ekisoto 19:​1-6; Fakahā 14:​1-3.

      ▪ Ko hai naʻe ʻuluaki fakaafeʻi ki he kātoanga taʻané, pea naʻe fai ʻanefē ʻa e fakaafé?

      ▪ Naʻe ʻuluaki fai ʻanefē ʻa e ui kiate kinautolu naʻe fakaafeʻí, pea ko hai ʻa e kau tamaioʻeiki naʻe ngāueʻaki ke nau fai ʻa e fakaafé?

      ▪ Naʻe fai ʻanefē ʻa e ui hono uá, pea hili iá ko hai naʻe fakaafeʻí?

      ▪ Ko hai naʻe fakatātaaʻi ʻe he tangata ʻoku ʻikai ke ʻi ai hano kofu taʻané?

      ▪ Ko hai ʻa e tokolahi naʻe uí, pea mo e tokosiʻi kuo filí?

  • Naʻe ʻIkai Lava ke Nau Tauheleʻi ʻa Sīsū
    Ko e Moʻungaʻi Tangata Lahi Taha Kuo Moʻui Maí
    • Vahe 108

      Naʻe ʻIkai Lava ke Nau Tauheleʻi ʻa Sīsū

      KOEʻUHI naʻe faiako ʻa Sīsū ʻi he temipalé pea naʻe toki ʻosi ʻene fakahā ki hono ngaahi fili fakalotú ʻa e talanoa fakatātā ʻe tolu ʻa ia naʻe fakaeʻa ai ʻa ʻenau anga-fulikivanú, naʻe ʻita ʻa e kau Fālesí mo nau faʻufaʻu ke nau tauheleʻi ia ke ne leaʻaki ha meʻa ʻa ia ʻe lava ke nau puke ai iá. Naʻa nau fefonotaki mo fekau ʻenau kau ākongá, fakataha mo e kau muimui kia Hēlotá, ke feinga ke tauheleʻi ia.

      “Tangataʻeiki,” ko e lea ia ʻa e kau tangatá ni, “ʻoku mau ʻilo ʻokú ke moʻoni koe, pea ʻokú ke ako totonu ʻaki ʻa e hala ʻo e ʻOtuá, pea ʻoku ʻikai te ke tokaʻi ha taha, koeʻuhi ʻoku ʻikai te ke filifilimānako. Ko ia, ke ke tala mai, Ko e hā hoʻo fakakaukaú? ʻOku ngofua ke tukuhau kia Sisa, pe ʻikai?”

      Naʻe ʻikai ke kākaaʻi ʻa Sīsū ʻe he fakahekeheké. Naʻá ne ʻilo kapau te ne pehē, ‘ʻIkai, ʻoku ʻikai ke fakalao pe totonu ke totongi ʻa e tukuhau ko ʻení,’ ʻe halaia ai ia ki he fakatupu angatuʻu ki he puleʻanga Lomá. Ka ʻo kapau te ne pehē, ‘ʻIo, ʻoku totonu ke mou totongi ʻa e tukuhau ko ʻení,’ ko e kau Siú, ʻa ia naʻa nau fehiʻa ki heʻenau moʻulaloa ki he kau Lomá, te nau fehiʻa kiate ia. Ko ia naʻá ne tali: “ʻA e kau mālualoi, ko e hā ʻoku mou ʻahiʻahiʻi ai aú? Fakaʻaliʻali mai ʻa e paʻanga tukuhaú.”

      Pea ʻi heʻenau ʻomai iá, naʻá ne ʻeke: “Ko e fofonga ʻena mo e hingoa ʻo hai?”

      “ʻO Sisa,” ko ʻenau talí ia.

      “Peʻi ʻoange kia Sisa ʻa e ngaahi meʻa ʻa Sisa, pea ki he ʻOtuá ʻa e ngaahi meʻa ʻa e ʻOtuá.” ʻI he fanongo ʻa e kau tangatá ni ki he tali mālie pehē ʻa Sīsuú, naʻa nau ofo. Pea naʻa nau ʻalu atu meiate ia.

      ʻI he vakai ki he taʻemalava ʻa e kau Fālesí ke fai ha meʻa ke tukuakiʻi ʻaki ʻa Sīsuú, ko e kau Sātusí, ʻa ia naʻa nau pehē ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha toetuʻú, naʻa nau ʻunuʻunu atu kiate ia ʻo nau ʻeke: “Tangataʻeiki, naʻe pehē ʻe Mōsese, ‘Kapau ʻe pekia ha tangata ʻo ʻikai haʻane fānau, pea ke mali hono tokouá mo e finemotuʻá, ʻo ne fakatupu ha hako ki hono tokouá.’ Pea ko ʻeni, naʻe nofo mo kimautolu ha tuʻunga meʻa ʻe toko fitu, ko e tautehina; pea mali ʻa e ʻuluakí ʻo pekia, pea ko e meʻa ʻi he ʻikai hano hakó naʻá ne tuku hake hono finemotuʻá ki hono tehiná. Pehē foki ʻa hono toko uá, mo hono toko tolú, kaeʻoua ke ʻosi ʻa e toko fitú. Pea toki pekia ki mui ʻa e fefiné. Pea ʻi he toetuʻú, te ne hoko ko e uaifi ʻo hai ʻi he toko fitú? He naʻa nau maʻu ia kotoa pē.”

      ʻI he talí naʻe pehē ʻe Sīsū: “ʻIkai ko hono ʻuhinga ia ʻoku mou hē aí, ko e ʻikai te mou ʻilo ʻa e Tohitapú, kaeʻumaʻā ʻa e māfimafi ʻo e ʻOtuá? He ka toetuʻu leva ʻa e kakaí mei he pekiá, ʻe ʻikai ha maʻu uaifi, pe ha maʻu husepāniti, ka te nau hangē ko e kau ʻāngelo ʻi hēvaní. Ka ko e meʻa ki he pekiá, ʻa ʻenau toetuʻú, naʻe ʻikai te mou lau koā ʻi he tohi ʻa Mōsese ʻi he vahe ʻoku kau ki he talatalaʻāmoá, ʻa e folofola ʻa e ʻOtuá kiate ia, ʻo pehē, ‘Ko au ko e ʻOtua ʻo ʻĒpalahame, mo e ʻOtua ʻo ʻAisake, mo e ʻOtua ʻo Sēkope’? ʻOku ʻikai ko e ʻOtua ia ʻo e mate, ka ʻo e moʻui. ʻOku mou hē lahi.”

      Naʻe toe ofo ʻa e fuʻu kakaí ʻi he tali ʻa Sīsuú. Naʻa mo e niʻihi ʻo e kau sikalaipé naʻa nau pehē: “Tangataʻeiki, kuo mālō hoʻo leá.”

      Pea ʻi he sio ʻa e kau Fālesí kuo ʻai ʻe Sīsū ʻa e kau Sātusí ʻo nau fakalongolongó, naʻa nau haʻu fakataha kiate ia. Ke hoko atu ʻa hono ʻahiʻahiʻí, naʻe ʻeke ʻe he toko taha ʻo kinautolu ko ha sikalaipe: “Tangataʻeiki, ko e faʻahinga tuʻutuʻuni fē ʻi he Laó ʻoku mamafa tahá?”

      Naʻe tali ʻe Sīsū: “Ko e lahi ʻeni ʻi he ngaahi fekau kotoa pē, ‘Fanongo, ʻe ʻIsileli, ko Sihova ko hotau ʻOtuá ko Sihova ʻoku taha pē, pea ke ʻofa kia Sihova ko ho ʻOtuá ʻaki ho lotó kotoa, pe mo ho laumālié kotoa, mo ho ʻatamaí kotoa, mo ho mālohí kotoa.’ Pea ko hono uá ʻoku tatau mo ia, ‘Ke ke ʻofa ki ho kaungāʻapí ʻo hangē pē ko koé.’ ʻOku ʻikai ha fekau ʻe lahi hake ki he ongo fekaú ni.” Ko hono moʻoní, naʻe tānaki atu ʻe Sīsū: “Ko e ongo tuʻutuʻuni ko ʻení ʻe ua ʻoku tautau ki ai ʻa e Laó kotoa, mo e Tohi Palōfitá.”

      “Mālō, Tangataʻeiki, moʻoni hoʻo laú,” ko e loto-tatau ia ki ai ha sikalaipe. “ʻOku Taha pē ia, pea ʻoku ʻikai hano ua ʻo Ia, pea ko ʻete ʻofa kiate ia ʻaki ʻa e kotoa ʻo hoto lotó, mo e kotoa ʻo hoto ʻatamaí, mo e kotoa ʻo hoto iví, pea mo ʻete ʻofa ki hoto kaungāʻapí ʻo hangē ko ʻete ʻofa kiate kitá, ʻoku hulu noa pē ia ʻi he ʻoatu ʻo e ngaahi feilaulau liʻaki pe ko e ngaahi ʻinasi.”

      ʻI he lāuʻilo ki he fakapotopoto ʻa e tali ʻa e sikalaipé, naʻe tala ange ʻe Sīsū kiate ia: “ʻOku ʻikai te ke mamaʻo koe mei he puleʻanga ʻo e ʻOtuá.”

      Kuo ʻaho ʻeni ʻe tolu​—ko e Sāpate, Mōnite, mo e Tūsite​—naʻe faiako ai ʻa Sīsū ʻi he temipalé. Naʻe fanongo fiefia kiate ia ʻa e kakaí, ka naʻe loto ʻa e kau taki lotú ke tāmateʻi ia, ka naʻe iku pē ko e koto kula noa ʻenau ngaahi feingá. Mātiu 22:​15-40; Maake 12:​13-34; Luke 20:​20-40.

      ▪ Ko e hā ʻa e fefonotaki naʻe fai ʻe he kau Fālesí ke nau tauheleʻiʻaki ʻa Sīsuú, pea ko e hā hano ola ʻo kapau naʻá ne fai ha tali ʻio pe ʻikai?

      ▪ Naʻe anga-fēfē hono toe fakataʻeʻaongaʻi ʻe Sīsū ʻa e ngaahi feinga ʻa e kau Sātusí ke tauheleʻi iá?

      ▪ Ko e hā mo ha toe feinga ʻa e kau Fālesí ke ʻahiʻahiʻi ʻa Sīsuú, pea ko e hā ʻa e meʻa naʻe hokó?

      ▪ Lolotonga ʻa ʻene ngāue fakafaifekau fakaʻosi ʻi Selusalemá, ko e ʻaho ʻe fiha naʻe faiako ai ʻa Sīsū ʻi he temipalé, pea ko e hā hono olá?

  • Talatalaakiʻi ʻe Sīsū ʻa e Kau Fakafepaki Kiate Iá
    Ko e Moʻungaʻi Tangata Lahi Taha Kuo Moʻui Maí
    • Vahe 109

      Talatalaakiʻi ʻe Sīsū ʻa e Kau Fakafepaki Kiate Iá

      NAʻE fakapuputuʻuʻi moʻoni ʻe Sīsū ʻa e kau fakafepaki fakaelotu kiate iá ʻo nau manavahē ke toe ʻeke atu ha meʻa kiate ia. Ko ia naʻá ne kamata ke fakaeʻa ʻa ʻenau taʻeʻiló. “Ko e hā hoʻomou fakakaukau ki he Kalaisí?” ko ʻene fehuʻí atu ia. “Ko e hako nai ia ʻo hai?”

      “ʻO Tēvita,” ko e tali ia ʻa e kau Fālesí.

      Neongo naʻe ʻikai ke fakaʻikaiʻi ʻe Sīsū ʻa Tēvita ko e tupuʻanga fakaesino ia ʻo Kalaisí, pe Mīsaiá, naʻá ne ʻeke: “Kae fēfē ai hono ui ko e ‘ʻEiki’ ʻe Tēvita ʻi heʻene laumālieʻiá [ʻi he Sāme 110], ʻo ne pehē, ‘Naʻe folofola ʻe Sihova ki hoku ʻEikí: “Nofo koe ʻi hoku toʻomataʻú, kaeʻoua ke u ʻai ho filí ki ho lalo vaʻé”’? Pea kapau ʻoku ui ia ʻe Tēvita ko hono ‘ʻEiki,’ pea ko hono hako fēfē ia?”

      Naʻe fakalongolongo pē ʻa e kau Fālesí, he naʻe ʻikai te nau ʻilo totonu pe ko hai ʻa e Kalaisí, pe tokotaha paní. Ko e Mīsaiá naʻe ʻikai ko ha hako fakaetangata pē ia ʻo Tēvita, ʻo hangē ko ia naʻe tui ki ai ʻa e kau Fālesí, ka naʻá ne moʻui ki muʻa ʻi hēvani pea naʻe māʻolunga ia ʻia Tēvita, pe ko hono ʻEiki.

      Naʻe hanga atu ʻeni ʻa Sīsū ki he fuʻu kakaí mo ʻene kau ākongá, ʻo ne fai ha fakatokanga ʻo kau ki he kau sikalaipé mo e kau Fālesí. Koeʻuhi ko e faʻahinga ko ʻení naʻa nau akoʻi ʻa e Lao ʻa e ʻOtuá, ʻo nau “ʻai kinautolu ʻi he nofoʻanga ʻo Mōsesé,” naʻe naʻinaʻi ʻe Sīsū: “ʻIlonga ha meʻa ʻoku nau fekau kiate kimoutolu, mou fai ki ai mo tauhia.” Ka naʻá ne tānaki atu: “Kae ʻoua naʻa mou faʻifaʻitaki ki heʻenau ngāué, he ʻoku nau lea kae ʻikai fai ki ai.”

      Naʻa nau mālualoi, pea naʻe talatalaakiʻi kinautolu ʻe Sīsū ʻo ngāueʻaki ʻa e ngaahi lea meimei tatau ʻo hangē ko ia naʻá ne fai ʻi he lolotonga ha kai ʻi he fale ʻo ha Fālesi ʻi he ngaahi māhina ki muʻá. “Pea ka ai haʻanau ngāue ʻoku fai,” ko ʻene leá ia, “ko e fai pē ke mātā ʻe he kakaí.” Pea naʻá ne ʻomai ha ngaahi fakatātā, ʻo pehē:

      “ʻOku nau fakalahi ʻa e fanga kiʻi puha ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi veesi Tohitapú, ʻa ia ʻoku nau tui ko e maluʻi.” Ko e fanga kiʻi ʻaiʻanga meʻa iiki ko ʻení, ʻa ia naʻe ʻai ia ʻi he foʻi laʻé pe ko e nimá, naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi konga ʻe fā ʻo e Laó: Ekisoto 13:​1-10, 11-16; mo e Teutalonome 6:​4-9; 11:​13-21. Ka naʻe fakalahi ʻe he kau Fālesí ia ʻa e lalahi ʻo e fanga kiʻi ʻaiʻanga meʻá ni ke fakahāhā ʻoku nau faivelenga ki he Laó.

      Naʻe hoko atu ʻe Sīsū ʻo pehē naʻa nau “pao lōloa honau kofú.” ʻI he Nomipa 15:​38-40 naʻe tuʻutuʻuni ai ki he kau ʻIsilelí ke ʻai ʻa e ngaahi pao honau kofú, ka ko e kau Fālesí ia naʻa nau ʻai honau ngaahi paó ʻo lalahi ange ia ʻi ha toe taha kehe. Ko e meʻa hono kotoa pē naʻe fai ko e fakahāhā pē! “ʻOku nau manako ki he ngaahi nofoʻanga tuʻu-ki-muʻá,” ko e lau ia ʻa Sīsuú.

      Ko e meʻa fakamamahí, naʻe uesia mo ʻene kau ākongá tonu ʻe he holi ke tuʻu-ki-muʻá. Ko ia naʻá ne akonaki: “Ka ko kimoutolu, ʻoua naʻa ui ko Lāpai, he ʻoku taha pē hoʻomou faiakó, ka ko kimoutolu ko e ngaahi tokoua kotoa pē. Pea ʻoua naʻa ui ha tokotaha ʻi māmani ko hoʻomou tamai, he ʻoku taha pē hoʻomou Tamaí, ko e Tamai fakalangí. Kaeʻumaʻa ʻoua naʻa ui kimoutolu ko e kau ‘takimuʻa,’ he ʻoku taha homou Takimuʻá, ko Kalaisi.” Naʻe pau ki he kau ākongá ke nau toʻo atu meiate kinautolu ʻa e holi ke muʻomuʻá! “ʻO ka ai ha taha ʻiate kimoutolu ʻe lahi hake, te ne nofo ko hoʻomou sevāniti,” ko e enginaki ia ʻa Sīsuú.

      Naʻá ne hoko atu hono fakahā hokohoko ʻa e ngaahi mala ki he kau sikalaipé mo e kau Fālesí, ʻo toutou ui kinautolu ko e kau mālualoi. Naʻa nau “songo ʻa e puleʻanga ʻo hēvaní ki he kakaí,” ko ʻene laú ia, pea “ʻoku nau folo kotoa ʻa e ngaahi ʻapi ʻo siʻi kau uitoú, pea nau mounu ʻaki ʻenau faʻa lotu lōloa.”

      “ʻOiauē kimoutolu, ʻa e kau takimuʻa kui,” ko e lea ia ʻa Sīsuú. Naʻá ne fakahalaiaʻi ʻa e kau Fālesí ʻi he ʻikai ke maʻu ha mahuʻinga fakalaumālié, naʻe fakahā ia ʻe he ngaahi faikehekehe taʻeʻuhinga naʻa nau ʻaí. Ko e fakatātaá, naʻa nau pehē, ‘Ko ha meʻa noa pē ka fuakava ʻaki ʻa e temipalé, ka ʻe moʻua ha taha ʻo kapau ʻokú ne fuakava ʻaki ʻa e koula ʻi he temipalé.’ ʻI heʻenau fakamamafa lahi ange ki he koula ʻi he temipalé kae ʻikai ʻi he mahuʻinga fakalaumālie ʻo e feituʻu faiʻanga lotú, naʻa nau fakahā ai ʻa ʻenau kui fakaeʻulungaangá.

      Ko ia, hangē ko ia naʻá ne fai ki muʻá, naʻe fakahalaiaʻi ʻe Sīsū ʻa e kau Fālesí ki hono liʻaki ʻa e “ngaahi meʻa mamafa ʻo e Laó, ʻa e fakamaau totonú, mo e fai meesí, mo e lototoó” kae fai ʻa e tokanga lahi angé ia ki he totongi ʻo e vahe hongofulu ʻo e fanga kiʻi ʻakau ʻoku ʻikai loko mahuʻingá.

      Naʻe ui ʻe Sīsū ʻa e kau Fālesí ko e “koto takimuʻa kui, hoʻomou sivi mei hoʻomou inú ʻa e namú, kae folofua ʻa e kāmeli!” Naʻa nau sivi ʻa e namú mei heʻenau uainé, ʻo ʻikai pē koeʻuhi ko ha ʻinisēkite ia, ka koeʻuhi he naʻe taʻemaʻa fakaeouau ia. Ka ʻoku malava ke fakahoa ʻenau taʻetokaʻi ʻa e ngaahi meʻa mamafa ange ʻo e Laó ki hono folo ʻo ha kāmeli, ʻa ia ko ha monumanu taʻemaʻa fakaeouau foki mo ia. Mātiu 22:​41–23:24; Maake 12:​35-40; Luke 20:​41-47; Livitiko 11:​4, 21-24.

      ▪ Ko e hā naʻe fakalongolongo ai ʻa e kau Fālesí ʻi hono fakafehuʻi kinautolu ʻe Sīsū ʻo kau ki he lea ʻa Tēvita ʻi he Sāme 110?

      ▪ Ko e hā naʻe fakalahi ai ʻe he kau Fālesí ʻa ʻenau fanga kiʻi puha ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi veesi Tohitapú mo e ngaahi pao ʻo honau ngaahi kofú?

      ▪ Ko e hā ʻa e akonaki naʻe fai ʻe Sīsū ki heʻene kau ākongá?

      ▪ Ko e hā ʻa e ngaahi faikehekehe taʻeʻuhinga naʻe ʻai ʻe he kau Fālesí, pea naʻe anga-fēfē hono fakahalaiaʻi ʻe Sīsū kinautolu ki heʻenau liʻaki ʻa e ngaahi meʻa mamafa angé?

  • Naʻe Kakato ʻa e Ngāue Fakafaifekau ʻi he Temipalé
    Ko e Moʻungaʻi Tangata Lahi Taha Kuo Moʻui Maí
    • Vahe 110

      Naʻe Kakato ʻa e Ngāue Fakafaifekau ʻi he Temipalé

      NAʻE fakahoko ʻe Sīsū ʻa ʻene hā fakaʻosi ʻi he temipalé. Ko hono moʻoní, naʻá ne fakaʻosiʻaki ai ʻene ngāue fakafaifekau ki he kakaí ʻi he māmaní tuku kehe pē ʻa e ngaahi meʻa ʻo fekauʻaki mo hono fakamāuʻi iá mo hono tāmateʻi ʻi he ʻaho ʻe tolu ki mui aí. Naʻá ne hoko atu ʻeni hono fohi ai ʻa e kau sikalaipé mo e kau Fālesí.

      Naʻe toe tuʻo tolu ʻene kalanga: “ʻOiauē kimoutolu, sikalaipe mo e Fālesi, he māʻoniʻoni loi!” Ko e ʻuluakí, naʻá ne leaʻaki ʻa e malaʻia kiate kinautolú koeʻuhi ko ʻenau “fufulu ʻa e tuʻa ipú mo e tisí, ka ʻoku fokotuʻuniu ʻi loto ʻa e fakamālohi mo e taʻefakamaʻumaʻu.” Ko ia naʻá ne akonaki: “Fufulu muʻa ʻa e loto ipú, koeʻuhi ke hoko ʻo maʻa mo tuʻa foki.”

      Ko hono hokó naʻá ne leaʻaki ʻa e malaʻia ki he kau sikalaipé mo e kau Fālesí ki he popo mo e ʻaunga ʻi loto ʻa ia naʻa nau feinga ke fūfuuʻi ʻaki ʻa ʻenau anga-fakangalilotu pē. “ʻOku mou tatau tofu pē mo e ngaahi fonualoto kuo vali hina,” ko ʻene leá ia, “ʻa ia ʻoku matamatalelei ʻi tuʻa nai, ka ʻi loto ʻoku fokotuʻuniu ai ʻa e hui ʻo e pekiá mo e ngaahi taʻemaʻa kehekehe.”

      Fakaʻosí, naʻe fakahā ʻa ʻenau mālualoí ʻi heʻenau loto-lelei ke langa ʻa e ngaahi fale faʻitoka ki he kau palōfitá mo teuteuʻi ia koeʻuhi ke tohoaki ʻaki ʻa e tokangá ki heʻenau ngaahi ngāue foaki ʻa kinautolu pē. Ka, naʻe hangē pē ko ia naʻe fakahā ʻe Sīsuú, ko kinautolú “ko e hako ʻo e kakai naʻa nau fakapoongi ʻa e kau palōfitá.” Ko e moʻoni, ko ha tokotaha naʻe fakatoʻotoʻa ke fakahā ʻenau mālualoí naʻá ne ʻi he tuʻunga fakatuʻutāmaki!

      Naʻe hoko atu ʻe Sīsū ʻo leaʻaki ʻene ngaahi lea mālohi taha ʻo ʻene talatalaakiʻí. “ʻA e fanga ngata, ʻa e hakoʻi ngata-fekai,” ko ʻene leá ia, “te mou hao fēfē mei he fakamāu Kīhena?” Ko Kīhená ko e teleʻa naʻe ngāueʻaki ko ha tuʻunga veve ʻi Selusalema. Ko ia naʻe pehē ʻe Sīsū, tupu mei heʻenau muimui ki honau ʻalunga fulikivanú, ko e kau sikalaipé mo e kau Fālesí te nau moʻua ʻi he fakaʻauha taʻengata.

      Naʻe pehē ʻe Sīsū ʻo fekauʻaki mo kinautolu ʻa ia naʻá ne fekau atu ko hono kau fakafofongá: “Te mou tāmateʻi honau niʻihi mo tutuki; pea te mou haha honau niʻihi ʻi homou ngaahi falelotú, pea fakafeātungia mei he kolo ki he kolo; koeʻuhi ke ʻeke kiate kimoutolu ʻa e toto kotoa ʻo e kakai māʻoniʻoní ʻa ia kuo lilingi ki he kelekelé, mei he toto ʻo ʻĒpeli māʻoniʻoní ʻo aʻu ki he toto ʻo Sākalaia ko e foha ʻo Palakaia [ʻoku ui ia ko Sihoiata ʻi he Ua Kalonikalí], ʻa ia naʻa mou fakapoongi ʻi he vahaʻa ʻo e Fale Tapú mo e ʻōlitá. Ko au ē, ʻoku ou tala atu, ʻE ʻeke ia kotoa pē ki he toʻutangata ko ʻení.”

      Koeʻuhi ko e akonakiʻi loto-toʻa ʻe Sākalaia ʻa e kau taki ʻIsilelí, “naʻa nau alea fakataha ʻo tuʻu kiate ia ʻo tolongaki ia ʻaki ʻa e maka, ʻi he fekau ʻa e tuʻí, ʻi he loto ʻā ʻo e fale ʻo Sihová.” Ka naʻe hangē ko hono kikiteʻi ʻe Sīsuú, ʻe totongi ʻe ʻIsileli ki he toto māʻoniʻoni kotoa pē naʻe lilingí. Naʻa nau totongi ia ʻi he taʻu ʻe 37 ki mui aí, ʻi he 70 T.S., ʻi hono fakaʻauha ʻe he kau tau Lomá ʻa Selusalemá pea naʻe laka hake ʻi he kau Siu ʻe taha miliona naʻe ʻauha ai.

      ʻI he fakakaukau ʻa Sīsū ki he tuʻunga fakamanavahē ko ʻení, naʻá ne loto-mamahi. “ʻA Selusalema, ʻa Selusalema,” ko ʻene toe fanongonongó ia, “hono tuʻo fiha ʻeku loto ke tānaki hoʻo fānaú, ʻo hangē ko e tānaki ʻe he motuʻa moá hono fānganga ʻoʻoná ki hono lalo kapakaú! Ka naʻe ʻikai te mou loto ki ai. Ko ʻeni! Kuo motuhi atu kiate kimoutolu ʻa homou falé kuo liʻaki.”

      Naʻe tānaki atu ʻe Sīsū: “Hili ʻení ʻe ʻikai ʻaupito te mou toe sio kiate au, kae ʻoua ke mou pehē, ‘He tāpuaki ē kiate ia ʻoku hoko mai ʻi he huafa ʻo Sihová!’” Ko e ʻaho ko iá ʻe hoko ʻi he ʻi ai ʻa Kalaisi ʻi heʻene hoko ki hono Puleʻanga fakahēvaní pea ʻe mamata ʻa e kakaí kiate ia ʻaki ʻa e mata ʻo e tuí.

      Naʻe ʻunu atu ʻeni ʻa Sīsū ki he feituʻu ʻa ia naʻe lava ke ne sio mei ai ki he ngaahi puha paʻanga ʻi he temipalé pea naʻe laku paʻanga ki ai ʻa e kakaí. Ko e koloaʻiá naʻa nau laku ʻa e ngaahi paʻanga lahi. Ka naʻe haʻu ha uitou masiva ʻo ne lī ha ongo kiʻi foʻi paʻanga mahuʻinga siʻisiʻi.

      Naʻe ui ange ʻe Sīsū ʻa ʻene kau ākongá, ʻo ne pehē: “Ko au ē, ʻoku ou tala atu, ko siʻi fefine uitoú ni, ʻa e masivá ni, kuo hulu ʻene lií ʻiate kinautolu kotoa pē kuo lī ki he seifí.” Kuo pau pē naʻa nau ofo pe ʻoku anga-fēfē ʻeni. Ko ia naʻe fakamatala ʻe Sīsū: “He ko kinautolu kotoa pē naʻa nau lī mei he paʻanga hulu ʻo ʻenau koloá, ka ka fusimoʻomo ʻa siʻi fefiné ni, ka ne lī ʻa e meʻa kotoa naʻá ne maʻú, ʻio, hono kotoa ʻo e meʻa naʻá ne moʻui ʻakí.” ʻI he hili ʻo ʻene leaʻaki ʻa e ngaahi meʻa ko ʻení, naʻe mavahe atu ʻa Sīsū mei he temipalé ko ʻene tā tukú ia.

      ʻI he ofo he lahi mo e fakaʻofoʻofa ʻo e temipalé, naʻe kalanga ʻa e taha ʻo ʻene kau ākongá: “Faiako, vakai ki hono anga ʻo e ngaahi maká mo e ngaahi falé!” Ko e moʻoni, ʻoku pehē ko e ngaahi maká naʻe lahi hake ʻi he mita ʻe 11 hono lōloá, pea lahi hake ʻi he mita ʻe 5 hono fālahí, pea lahi hake ʻi he mita ʻe 3 hono māʻolungá!

      “ʻOku mou tokanga koā ki he ngaahi fuʻu falé ni?” ko e tali ia ʻa Sīsuú. “ʻE ʻikai ʻaupito tuku ʻi heni ha foʻi maka ʻo taʻe holoki.”

      ʻI he hili hono leaʻaki ʻa e ngaahi meʻa ko ʻení, naʻe kolosi atu ʻa Sīsū mo ʻene kau ʻaposetoló ʻi he Teleʻa ko Kitiloné ʻo kaka atu ki he Moʻunga ko ʻOlivé. Naʻa nau lava ke sio mei ai ki lalo ki he temipale fakaʻofoʻofá. Mātiu 23:​25–24:3; Maake 12:41–13:3; Luke 21:​1-6; 2 Kalonikali 24:​20-22.

      ▪ Ko e hā ʻa e meʻa naʻe fai ʻe Sīsū lolotonga ʻene ʻaʻahi fakaʻosi ki he temipalé?

      ▪ Naʻe anga-fēfē hono fakaeʻa ʻa e mālualoi ʻa e kau sikalaipé mo e kau Fālesí?

      ▪ Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻo e “fakamaau Kīhená”?

      ▪ Ko e hā naʻe pehē ai ʻe Sīsū naʻe lahi ange ʻa e tokoni ʻa e uitoú ʻi he kakai koloaʻiá?

ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
Hū ki Tu‘a
Hū ki Loto
  • Faka-Tonga
  • Share
  • Sai‘ia
  • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
  • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
  • Polisī Fakafo‘ituitui
  • Privacy Setting
  • JW.ORG
  • Hū ki Loto
Share